Matti Kyllönen

EU:n näpit irti Suomen perustuslaista

Riemullisin uutinen pitkään aikaan oli pääsiäisenä Ylen julkaisema uutinen, jonka mukaan Suomi asteittain luovuttaa perustuslaillista valtaa Euroopan unionille, vastoin perustuslakiamme. Uutisen kertoi kulttuurilehti Kanavan päätoimittaja, eduskuntatutkimuskeskuksen johtaja VTT, dosentti Ville Pernaa.

Mitä tohtori Ville Pernaa sanoi? Hänen kantansa on jo aiemmin julkaistu maaliskuun alussa 1913 ilmestyneessä Kanava 2/2013 pääkirjoituksessa “Mitäpä sitä perustuslailla”. Riemastuin silloin lukemastani ja jäin odottamaan perustuslaillista keskustelua. Viikkoja meni, ettei kukaan toinen valtiosääntöasiantuntija asiaan tarttunut. Pääsiäisenä Ville Pernaa nousi eduskunnan portaat ylös ja pamautti teesinsä Ylen kautta suoraan eduskunnalle, hallitukselle ja Suomen kansalle. Noin toimii jämerä, lahjomaton, eduskunnan ja valtiosäännön tutkija, kuvia kumartamatta, kansaa palvellen. Syvä kunnioitukseni ja ihailuni, dosentti Pernaa!

 

Ville Pernaan sanoma on tämä. ”Perustuslain mukaan Suomessa eduskunta päättää yksiselitteisesti valtiontaloudesta ja eduskunnan budjettivalta on jakamaton, kuten ammattitermein sanotaan. Paitsi ettei päätä enää. Eduskunnan budjettivaltaa on jaettu Euroopan unionin kanssa tehdyin sopimuksin vuodesta 1995. Ensin sitä luovutettiin Maastrichtin sopimuksella, sitten euroalueen kasvu- ja vakaussopimuksella. Viimeksi joulun alla tuli käsittelyyn eduskunnan budjettivaltaa merkittävällä tavalla rajoittava valtiosopimus, jonka aiheena oli Euroopan talousunionin vahvistaminen ja talouskurin kiristäminen. Budjettivallan luovuttaminen ei ole voimassaolevan perustuslain mukaista. Perustuslakia ei ole näiltä osin muutettu, eikä budjettivaltaan puuttuvia säädöksiä käsitelty siten kuin perustuslain muutoksia tulisi käsitellä.”

 

Miten ja mikä elin on ratkaisut tehnyt? Pernaa vastaa: “Suomessa lainsäädännön perustuslainmukaisuutta tulkitsee eduskunnan perustuslakivaliokunta… Perustuslakivaliokunta arvioi uuden sopimuksen rajoittavan eduskunnalle kuuluvaa budjettivaltaa ja pitää rajoituksia merkittävinä, mutta katsoo budjettivaltaa luovutetun pois aikaisemmilla sopimuksilla jo niin paljon, että tämä viimeisin liike ei ole sinänsä merkittävä. Myös valtiovarainvaliokunta totesi, että uusi sopimus tarkoittaisi merkittävää rajoitusta budjettivaltaan.”

Perustuslakivaliokuntamme luovuttaa siis asteittain – usein äänestyksen jälkeen – eduskunnalle kuuluvaa valtaa pois. Mielestäni tilanne muistuttaa Venäjän sortokautta, jolloin Suomen lait pyrittiin kumoamaan ja Venäjän lait saattamaan voimaan. Kansamme perustuslailliseen rintamaan kuuluivat nuorsuomalaiset, sosialidemokraatit ja ruotsalaiset. Myöntyväisyyslinjaa edusti vanhasuomalaiset, nykyisen kokoomuspuolueen edeltäjä. Rikkaita edustava puolue “myi” silloinkin suomalaisten valtaa. Kansa nousi suurlakossa 1905 vastustamaan, sai eduskuntauudistuksen 1906 ja lopulta otti käsiinsä itsenäisyyden.

 

Kannatin aikanaan unioniin liittymistä. Unioni- ja eurokriittisenä eduskuntavaaliehdokkaana 2011 vaaleissa vastustin kansallisen päätäntävallan kaventamista, hulttiovaltioiden tukemista ja kaikkia liittovaltiopyrkimyksiä. Askel askeleelta perustusvaltiokunnan selkärangattomin lausumin Suomea viedään liittovaltioon. Pikkusormi on annettu, koko Suomi on menon kelkassa.

Suomalaisten on nyt katkaistava tämä meno. Osaltani en enää hoipertele “eurokriittisenä”, vaan olen avoimesti EU:n ja rahaliiton vastustaja ja katson, että Kyproksen paketti on tuotava koko eduskunnan päätettäväksi ja istunto on televisioitava kansalle. Lisäksi: Suomeen on perustettava eduskunnasta riippumaton perustuslakituomioistuin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

17Suosittele

17 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Jaakko Paavilainen

Olen koko blogin sisällöstä samaa mieltä.

- Ei siis kommentoitavaa.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Matti Kyllönen. Teet arvokasta ja isänmaallisesti kunnioitettavaa työtä.Moni on samaa mieltä kanssasi. Esimerkkeinä vain lyhyesti:

Esko Seppänen kirjassaan EMUMUNAUS sivut 205 -2011 Luku: Budjettivallan kaappaus: mm. myös 210-211 PL kirjaus : "Suomi on Euroopan unionin jäsen" on ristiriidassa Suomen peruslainsäätämisjärjestyksen kanssa. Se vaatii perustuslainmuuttamisen, ja se taas vaatii kahden eduskunnan tai viiden kuudesosan enemmistön... Eipä sitten muuta kuin vain perustuslakia emuttamaan, sanoo Suomen liittovaltioväki!"

Blogisti Jorma Jaakkolan dokumentteja:

http://koti.mbnet.fi/jorjaa/emupetos.php LISÄÄ JJ:n kommentteja:

http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/133353-...

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen Vastaus kommenttiin #40

Valta on kaapattu, otettu laittomasti. Kun jo matkalle lähtö oli laiton, laitonta on koko matka. Tällä selittyy se, että maan johtoon valikoituvat selkänsä ja kielensä puolesta taipuisat pikkupojat ja -tytöt, joita Brysselin liukkaiden vanhusten on helppo komennella.
Kataisen omakin lähtö politiikkaan oli liukas. Joka vähässä väärä se paljossa petollinen.
Kun ajat huonevat, kokemus nousee arvossaan. Meillä on arvostettuja hallintoihmisiä, sekä naisia että miehiä, jotka ilman kohtuuttomia palkkioita ovat valmit taluttamaan kansan oikealle tielle ja kasvattamaan nuoria poliitikkoja samassa oikeamielisessä hengessä.
Ihmisten on maltettava tehdä harkittuja valintoja.

Mauri Hyhkö

Eiväthän hallituspuolueet voi myöntää perustuslakia rikottavan, koska sehän olisi viesti kansalaisille, että lakeja voidaan rikkoa ilman pelkoa joutumisesta vastuuseen. Toivottavasti seuraava eduskunta saa aikaan perustuslakituomioistuimen, jossa voitaisiin tuomita ne edustajat, jotka mahdollisesti ovat rikkoneet perustuslakia, antaessaan eduskunnan perustuslain sille määräämää budjettivaltaa ulkopuolisille toimijoille. Poliittisena inhorealistina näen kuitenkin pahan saavan palkkansa korkeina Eu-virkoina ja komissaarinpesteinä.

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen

Huuhaa -kansalaisaloitteiden sijaan kaipaisin kansalaisten aloitetta siitä, että asetettaisiin lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallasta riippumaton erikoistutkimuselin tutkimaan koko EU- ja rahaliiton toteutuksen lainmukaisuutta ja jos perustuslakia on rikottu, lakia rikkoneet tuomittaisiin valtakunnanoikeudessa. Tämän jälkeen palattaisiin eduskunnan päätöksellä normaalisiin päiväjärjetykseen elämään ennen EU:hun liittymista vallinneen Suomen lainsäädännön mukaan.

Käyttäjän KristinaKalliojarvi kuva
Kristiina Kalliojärvi

Jos tuollainen kansalaisaloite saadaan ja sillä vielä riittävä määrä allekirjoittajia, pyörrä -uudestaan- mielipiteeni kansalaisaloitteista. Alunperin jatus oli mielestäni loistava, suuri harppaus oikean demokratian suuntaan. Sitten kävin lukemassa, mitä aloitteita on tehty, mitä kannatettu...ja se siitä.

Tuo asioiden perinpohjainen tutkiminen ja syyllisten saaminen vastuuseen olisi tärkeää jo siksikin, että mitä enemmän tälläisiä laitomuuksia piilotetaan maton alle, sitä varmemmin vastaavia tekoja (ja todennäköisesti pahempia. Ylimielisyys kasvaa jokaisen teon myötä, josta joku selviää kuin koira veräjästä.)tulee tapahtumaan jatkossa. Olen ennemminkin täällä blogistaniassa kirjoittanut siitä, että mielestäni eräs syy siihen, miksi olemme nyt tässä tilanteessa, on se, että 1990-luvun pankkikriisin syitä ja siihen myötävaikuttaneita ei koskaan saatu todellisen tutkimuksen alaisiksi. Saati, että väärinkäytöksiin ja pankkikriisillä pelaamiseen syyllistyneet olisivat joutuneet teoistaan vastuuseen.

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen Vastaus kommenttiin #23

Totta puhut, Kristiina. Lisäksi johtajien huono esimerkki ruokkii kansalaistottelemattomuutta ja alentaa lakien kunnioitusta. Sitähän suosii myös epäoikeudenmukainen verotus, jota Kataisen-Urpilaisen hallitus vauhdittaa. Maa menee maanrakoon näiden johdolla. Suomi on "eurooppalaistunut" unionin aikana, ainakin rikollisuuden kasvun mittarilla mitattuna. Onneksi galluppi taas pudotti Kokoomuksen kannatusta, mutta se ei toki kavenna Kataisen itsetyytyväistä hymyä. Kun kokoomuksen kannatus alenee, se on vain tilastoharhaa, jos nousee, Suomen kansa on fiksua.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #29

Matti, kukapa enää luottaisikaan tarkoitushakuisiin galluppeihin, joita voidaan virhemarginaalin puitteissa tulkita aina mieleiseen suuntaan.

Ne ovat vain poliittista viihdettä; on ne kyllä manipulointitapojakin. Moni tahtoo olla gallupvoittajan puolella, tekipä se miten ala-arvoista politiikkaa tahansa. Paitsi, kun aletaan astua kansalaisten liikaavarpaille.

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen Vastaus kommenttiin #42

Galluppeja on helppo manipulida. Painotuksilla on merkitystä.

Petri Muinonen

Olen kyllä samaa mieltä aloituksestasi.

Sen sijaan kansalaisaloitteilla ei valitettavasti saada mitään aikaan, vaan sillä että enemmistöhallitus jakaa riittävän EU-kriittiset tavoitteet. Mihin mennee vielä enemmän kuin yksi vaalikausi. Veikkaan, että 2019 tai 2023 ääni voisi muuttua kellossa.

Laki kansalaisaloitteista saatiin aikaan vain näennäisdemokratian makupalana, kun samassa paketissa tehtiin kuuluisa hallituksen esitys, johon mm. seuraava kirjoitus viittaa:

http://markusjansson.blogspot.fi/2011/10/viestini-...

Erityisesti em. ohessa julkaistu Kimmo Sasin vastine on hämmentävä!

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #45

Tässä on merkittävä sitaatti ETA-jäsenyyden voimaansaattamislakiesityksestä HE 95-1992:

”Sopimuksen 3 artiklan mukaan sopimuspuolet toteuttavat kaikki yleis- ja erityistoimenpiteet, jotka ovat aiheellisia sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämisen varmistamiseksi, ja ne pidättyvät kaikista toimenpiteistä, jotka voivat vaarantaa sopimuksen tavoitteiden saavuttamista.”

Kohta siis kohta ”…ja ne pidättyvät kaikista toimenpiteistä, jotka voivat vaarantaa sopimuksen tavoitteiden saavuttamista.” on selityksenä siihen, miksi eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen on suhtautunut kylmäkiskoisesti kansalaisaloitteen pohjalta tehtävään lakialoitteeseen.

Sopimusosapuoli eli Suomen hallitus ei saa siis ryhtyä minkäänlaisiin toimiin, jotka haittaavat EU:n kehittymistä. Kansanäänestys on Suomen osalta kielletty.

Seppo Tiitinen tietää asian, koska hän johti vuodesta 1990 alkaen perustuslakikomiteoita, joissa tehtiin suunnitelmat Suomen perustuslain romuttamiseen ja samalla avattiin tie TÖRKEÄÄN valtiopetokseen.

Mutta...
minulla on sellaiset dokumentit, että EU:sta euroineen päästään eroon kansalaisliikkellä, jonka seurauksena Suomen valtiollisen johdon on pakko tunnustaa, että presidentti Mauno Koiviston ulkopoliittisilla määräyksillä tehty TÖRKEÄ valtiopetos otetaan tarkasteluun.

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen Vastaus kommenttiin #47

EU:hun liittyminen on saatava perusteelliseen riippumattomaan tutkintaan. Minuakin on kauan vaivannut Koiviston ja Tiitisen rooli. Miksi esim. Baltian itsenästymisen tukeminen oli Suomelle ja nimenomaan Koivistolle niin vaikea asia. Oliko hän sitoutunut NL:n "jätöksiin" niin ettei voinut vapaasti kansan enemmistön tahdon mukaisesti toimia.
Sitten on Tiitisen lista, jonka päällä Tiitinen istuu. Ilmapiiri vapautuu ja avautuu vasta kun Tiitinen saadaan eläkkelle. Sinne on - ulkoisista havainnoista riippumatta - varmaan pitkä matka.
Laittomaan liittymiseen EU:hun liittyvät "valat" estävät vapaan tutkimuksen ja kaikki toimet asioiden selvittämiseksi tai suunnan kääntämiseksi. EU on salaliitto, pahuutta palvelemaan luotu hyvävelijärjestelmä.
Toivotan voimia kaikille tähän asian kanssa ahertaville.

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen Vastaus kommenttiin #45

Sasi on liukas mies. Hänen kommenttinsa on linjassa hänen toimintansa kanssa. Tällaisia unionissa pysymiseen "tarvitaan".

Jari-Petri Heino

Lähetin kaikille kyllä äänen antaneille edustajille sähköpostia jossa kysyin miksi äänestitte kyllä asiassa, jossa perustuslakia muutettiin niin, että siihen kirjattiin Suomen olevan Euroopan Unionin jäsen. Ilmoitin, etten hyväksy vastaukseksi, että Suomihan kuuluu ja sillä kirjauksella ei ole mitään merkitystä, koska jos sillä ei olisi merkitystä, sellaista ei olisi tarvinnut silloin kirjata.

Sain yhden vastauksen, jossa kerrottiin, että kirjauksella ei ole mitään merkitystä, koska Suomi kuuluu Euroopan Unioniin.

Minusta tuntuu, että suurin osa kyllä äänen antaneista ei itsekään ymmärtäneet mistä on kysymys. Katainen toki ymmärtää.

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen

Olemme olleet sinisilmäisen hyväuskoisia, kun olemme kuvitelleet EU:n olevan meille silloista elämäämme parempi ratkaisu. Sehän tapahtui NL:n vaikutuspiiristä vapautumisen huumassa.
Nyt tilanne on toinen; olemme nähneet miten meitä on huiputettu. Kuitenkin petos on niiden, jotka todella tiesivät mihin ollaan menossa ja mitä tavoitellaan. Petos tehtiin jo Maastrichtin sopimuksen sisälle. Jokainen onnettomuus on tehty siksi, että pääsisimme onnettomuuteen syvemmälle sisälle. Se on samaa kuin annetaan onnettomuuden uhrille sellaista lääkettä, että hän varmasti ennen pitkää kuolee ja vainajan omaisuus jää "lääkitsijöille".

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Euroopan unioni syntyi vasta 1.12.2009.

EU oli vain kognitiivista konnotaatiota "mielikuvien Euroopasta", että mikään ei muutu.

Suomen vallan kolmijakoon perustuva päätösvalta luovutettiin ETA-liittymislakiesityksen HE 95 - 1992 hyväksymisellä ja lopullisesti lakiesityksellä "eduyskunnnan päätösvallan turvaamisesta" lakiesityksellä 317-1992, jolla rukattiin HM 33 pykälä ja VJ 54 pykälä.

Puhemiehen pykälään VJ 54 lisättiin kohdat a, b ja c.
Kyseiseen VJ 54 pykälään kirjoitettiin EY jo 10.12.1993.

On ollut turhaa energian tuhlausta kirjoitella viimeisimmästä muutoksesta: Suomi on EU:n jäsen.

Perustuslain 1 ja 2 pykälät olivat jo ennestäänkin rukattuja, kun niitä vertasi alkuperäisiin Hallitusmuodon 1 ja 2 pykäliin.

Aulis Mäkitalo

Jos perustuslakiin tehdään muutoksia, lisäyksiä tai poistoja siinä järjestyksessä kuin voimassa oleva perustuslaki määrää, ei ole kysymyksessä perustuslain rikkominen.

Jari-Petri Heino

Juuri näin ja siksi epäilenkin, että Unionin jäsenyys siihen kirjattiin.

Jaakko Paavilainen

Tosin tapahtumien jälkikäteen / perustuslain rikkomisen jälkeen... - Ja siksi tämä uusi 'laki' ei ole lainvoimainen.

Aivan samoin, kuin vuonna 1995 lakia muutettiin niin, että "maanpetosrikos vanhenee 10:ssä vuodessa." - Aikaisemmin maanpetos ei vanhentunut lain mukaan.

Eli lakia sorvailtiin uusiksi jo tehdyn TÖRKEÄN VALTIO- JA MAANPETOKSEN jälkeen...

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen

Näinhän ei ole tapahtnut, vaan aina on pala perustuslaista otettu pois, askel askeleelta, ja tulkitsijana on ollut perustuslakivaliokunnan enemmistö, ei edes se ole ollut yksimielinen, saati suuri sali, jolle lainsäädäntö kuuluu. Lain säätämistä on sekin, että voimassa olevaa lakia tulkitaan. Nyt tulkinnan suorittaa pieni hallituspuolueiden enemmistö, joka on aina yhtä kuin edeuskunnan suuri vähemmistö.

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

Ensin piti puolueiden muuttaa rikoslakia niin, että vehkeily ja vallan siirto valtakunnasta ulkovalloille 'ilman aseita' ei kuuluisi enää valtiopetokseen. Varmuuden vuoksi lisättiin perustuslakiin, että Suomi on EU:n jäsen. Asiaa suunniteltiin ja pohjustettiin vuosikymmen sitten. (Tämä tosin tehtiin sen jälkeen kun Suomen markka oli vaihdettu aika merkillisellä tavalla euroksi. Ja devalvoitu ja saatu pankkikriisi ja konkurssisuma. ja loppu opn historiaa.)

Samalla tavalla rauthanomaisesti siirrettiin ystävällismieliselle Neuvostoliitossa valta Tsekkoslovakiassa ja muualla itäblokissa liittovaltion keskusvallalle. Vallassaolevat eivät ainakaan kirjoittaneet historiaan, että olisi ollut tehty mitään väärää. Terijoen hallituskin siirsi vallan itselleen ihan rauhanomaisesti vaikka vähän ihmiset nujakoi. Ja samalla tavalla rauhallisesti marssimalla Pariisiin, Hitler siirsi päätösvallan itselleen Ranskassa ilman väkivaltaa.

Varsinkin jumalasta, rauhasta ja hyvistä asioista on tapeltu ihan jumalattomasti halki historian ja pakotettu muita rauhaan ja suvaitsemaan uusia kuvioita. Verbaaliakrobatian ei pitäisi muuttaa ja pyhittää lain tarkoitusta, eli itsemääräämiosen ja itsenäisyyden luovuttamista ulkovalloille, oli ne mitä hyvänsä. Itsemäärääminen kun on itsenäisen valtakunnan peruselementti.

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen

Kansalaisyhteiskunnan kannalta järkyttävintä ja epädemokraattisinta on direktiivihallinto. Direktiiveistä paasataan ministeriaitiossa kansanvaltaa vastaan. Kuvaavaa, että suden etu menee ihmisen edun yli. Sudenpantoihin käytetään 60.000 euroa vuodessa. Kun kansalainen kysyy mihin tämän suden liikkumistietoja tarvitaan, vastausta ei tule. Vastaus on: pannoista vastaavan eurovirkamiehen työllistämuiseen.
Pääsiäisen aikaan ilmeni, että suomalaisten pääsiäispöydän lampaista vain kolmannes oli kotimaisia. Keski-Suomen kokoisessa maakunnassa ei saa olla omaa teurastamoa, vaan lähin on Keski-Pohjanmaalla. Missä on nyt vihreiden valitusm,että kuljetuseläimet kärsivät?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Eikös perustuslain muutos vaadi 5/6 osan enemmistöpäätöksen eduskunnassa? Käsittäkseni perustuslakia on muokattu hallituksen ilmoitusmenettelyllä.

Jaakko Paavilainen

"Käsittäkseni perustuslakia on muokattu hallituksen ilmoitusmenettelyllä."

Tämä taitaa olla minulle uutta(?)

Vai puhutteko tässä nyt siitä, miten markka "ilmoitusmenettelyllä" muutettiin euroksi?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Markan hävittäminen lähinnä mielessä oli mutta näkisin että myös lainsäädäntövallasta luopumista on tapahtunut ohi perustuslain säätämisjärjestyksen.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Erittäin tärkeään aiheeseen tarttunut blogi. Kiitos.

PM Kataisen toistama näkökulmahan on se, että "Suomi on rakentava, yhteistyökykyinen, ratkaisuorientoitunut ja maltillisesti integraatiomyönteinen". Tulos on tämä:
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2013/04/01/...

"Päätösvallan arvioidaan kavenneen asteittain EU-jäsenyyden alusta lähtien. Talousasioiden päätösvalta on valumassa Brysselin herroille."
Asioita, jotka liittyvät budjettivaltaan - on vain kulkenut läpihuutojuttuna ["evästys"] suuressa valiokunnassa - ei isossa salissa. Valitettavaa.

Jari-Petri Heino

7.6.1991. Markka sidotaan Suomen yksipuolisella päätöksellä ecuun.

Suomi sitoutuu omasta aloitteestaan seuraamaan EY:n valuuttakurssien kehitystä. Arvostelijat huomauttavat, että markka on sitomishetkellä yliarvostettu ja se täytyisi devalvoida hallitusti ennen ecu-kytkentää.

15.11.1991. Markka devalvoidaan.

Ecu-kytkennän arvostelijoiden ennusteet toteutuvat. Markan devalvoiduttua noin 15% se sidotaan uudestaan ecuun.

18.3.1992. Suomi jättää jäsenhakemuksensa Euroopan yhteisölle.

Suomi ottaa ratkaisevan askeleen yhdentymistiellä vain hieman yli kuukautta ennen kuin ETA-sopimus allekirjoitetaan Portossa 2.5.1992.

1.2.1993. Itävalta, Suomi ja Ruotsi aloittavat jäsenyysneuvottelut Brysselissä.

Maat ilmoittavat alustavasti hyväksyvänsä Maastrichtin sopimuksen ja acquis communautairen (kaiken sopimusten ulkopuolisen EY-lainsäädännön, johon kuuluvat myös EY-tuomioistuinten päätökset).

21.-22.6.1993. Eurooppa-neuvosto Kööpenhaminassa.

Jäsenyysneuvottelujen tahti on kiihtynyt. Tavoitteeksi asetetaan neuvottelujen päättäminen 1.3.1994 mennessä sekä jäsenyys 1.1.1995 alkaen.

2.8.1993. Valuuttakriisi johtaa EMS:n vaihteluvälin kasvattamiseen.

Epäilyt EMU:n uskottavuudesta ja tulevaisuudesta voimistuvat. Entisestä kapeasta valuuttaputkesta on jäljellä vain rippeet.

1.11.1993. Unionisopimus tulee voimaan.

Saksan valtiosääntötuomioistuin hyväksyy Maastrichtin sopimuksen 12.10. Maastrichtin sopimus ratifioidaan ennen lokakuun loppua, minkä jälkeen se on lainvoimainen. Euroopan Unioni syntyy.

4.5.1994. Euroopan parlamentti hyväksyy liittymissopimukset.

Arvovalta- ja aikataulupaineessa Euroopan parlamentti hyväksyy suurella enemmistöllä Suomen liittymisen unioniin. Liittyminen edellyttää vielä sopimusten allekirjoittamista Korfun Eurooppa-neuvoston yhteydessä 24.-25.6.1994, hakijamaan kansanäänestystä ja maan parlamentin ratifiointia.

24.6.1994. Eurooppa-neuvosto Korfulla.

Suomi allekirjoittaa EU:n liittymissopimuksen. Suomen puolesta sopimuksen allekirjoittaa pääministeri Esko Aho. Myös tasavallan presidentti on Suomen valtuuskunnassa mukana. Allekirjoituksen jälkeen sopimus on vielä ratifiotava Suomen parlamentissa.

16.10.1994. Suomen neuvoa-antava kansanäänestys EU-jäsenyyssopimuksesta.

Suomen kansa ilmaisee kannattavansa Suomen liittymistä EU:n jäseneksi tuloksella 56,9%puolesta, 43,1% vastaan äänestysprosentin ollessa 74.

18.11.1994. Eduskunta äänestää Suomen liittymisestä EU:n jäseneksi.

Äänestys tapahtuu supistetussa perustuslainsäätämis-järjestyksessä? Ratkaiseva äänestys käydään vain kerran ja ääntenlaskennass huomioidaan vain jaa- ja ei-äänet. Liittyminen EU:n jäseneksi hyväksytään äänin 152-45.

Jäsenyyden kannattajat perustelivat liittymistä turvallisuustekijöillä ja taloudellisella hyödyllä: jäsenyys tarjoaisi suomalaisille yrityksille pääsyn unionin sisämarkkinoille ja mahdollistaisi samalla yleisen vakaan taloudellisen kehityksen. Lisäksi jäsenyys takaisi Suomelle mahdollisuuden vaikuttaa päätöksiin, jotka joka tapauksessa muovaisivat kansallisen politiikkamme sisältöä.

Vastustajat puolestaan katsoivat, että jäsenyys kaventaisi oleellisesti Suomen oikeutta määrätä omista asioistaan. Jäsenyyden pelättiin myös heikentävän peruselinkeinojen, lähinnä maatalouden, harjoittamista. Myös pelot rajojen avaamisen seurauksista ja sosiaaliturvan heikkenemisestä olivat syitä vastustukseen.

Liittyessään EU:n jäseneksi vuonna 1995 Suomi liittyi suoraan Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) toiseen vaiheeseen. Tällä vaiheella tarkoitetaan eri maiden talouksien lähentämistä siten, että EMUn kolmas vaihe eli yhteiseen rahaan siirtyminen sujuisi mahdollisimman helposti.

EMUn kolmanteen vaiheeseen siirryttiin tammikuussa 1999. Siitä lähtien euroa on voinut käyttää tilirahana. Vuoden 2002 alussa laskettiin liikkeelle eurosetelit ja -kolikot, jotka korvasivat vanhat kansalliset rahat kuten Suomen markan.

Kun nyt sitten armon vuonna 2012 vastustajien näkemykset näyttävät tulleen toteen, voi vain todeta, että eihän tässä näin pitänyt käydä.

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen

Tuota rataa se meni. Neuvoa antava kansanäänestys ei sinällään edellyttänyt EU:hun liittymistä. Päätösvalta oli eduskunnalla.
Useat perustuslakiasiantuntijat olivat sitä mieltä, ettei EU:hun liittyminen tapahtunut perustuslainsäätämisjärjestyksessä, siis kiireelliseksi julistamisen jälkeen samoilla valtiopäivillä 5/6 enemmistöllä.
Kun aikanaan olin vuosittain lukion historian, yhteiskuntaopin ja lakitiedon opettajien koulutuksen päivitystapahtumissa Helsingissä, olin noin 2000 paikkeilla tilanteessa, jossa luennoitsijana oli professoritason perustuslakiasiantuntija, jolta kysyin,liittyikö Suomi voimassa olevien lakien mukaisesti EU:hun, hän kierteli vastauksessaan. Kysyin toisen ja kolmannen kerran sanoen, että minulle riittää vastaukseksi "Kyllä" tai "Ei". Kolmannaella kysymällä hän vastasi: "EI". Se oli asiantuntijan vastaus ja siihen uskon. Ei tee siis kipeää, vaikka eduskunta yksinkertaisella enemmiställä päättäisi erota EU:sta, niin huteralla pohjalla on siihen liittyminen.
Lainsäädäntömme mukaan oikeuskansleri valvoo valtioneuvoston toimien lainmukaisuutta. Onko kukaan EU-jäsenyyden aikana kuullut, että oikeuskansleri on huomauttanut valtioneuvostoa? En ole kuullut, enkä ole kuulluut että joku olisi kuullut.
Olen joitakin kertoja valittanut oikeuskanslerille. Viimeisimpään valitukseen sain ympäripyöreän vastauksen, jonka lopussa oli päätös, joka tiivistäen kuului näin: "Käytettävissäni olevan ajan puitteissa en ole havainnut valituksenalaisessa päätöksessä moitittavaa." - Tuon jälkeen en ole hänelle valittanut.
Tuohon aikaan kansleri vastasi noin tuhanteen kanteluun vuodessa. Nykyään kanteluita taitaa tulla kolmisen tuhatta. Lisäksi myös eduskunnan oikeuskasiamieht käsittelevät samoja valituksia kuin oikeuskansleri. Ympäripyöreys on valttia. Se rapauttaa valitusjärjestelmän.
Huomattakoon, että dosentti Ville Pernaan nostamat laillisuusongelmnat näyttävät olevan sekä oikeuskanslerille että eduskunnan oikeusasiamihille täysin vieraita asioita.
Kaikki tämä kertonee sen millä tasolla maamme ylimmän päätöksenteon laillisuusvalvonta on.

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen

Suomen eduskunnan lainsäädänvallan suvereniteetin rapautumisen osoitukseksi lainaan lukion lakitiedon oppikirjaa (Lakitieto, Muutosten maailma, WSOY 2001): EU ja Suomen oikeusjärjestelmä:
"Euroopan Unioni eli EU pyrkii eritasoisilla normeilla yhdentämään eri jäsenvaltioiden lainsäädäntöä ja tällä tavalla kiinteyttämään unionia. On sanottu, että EU:n oikeusjärjestelmiin liittyy jatkuvan muutoksen ja kehityksen luonne.
Suomen oikeusjärjestelmän kannalta EU-jäsenyyden keskeisin vaikutus on se, ettei Suomen eduskunta käytä enää suvereenia lainsäädäntövaltaa. Suomen hallintoviranomaisten ja tuomioistuinten on otettava huomioon päätöksenteossa myös oikeusjärjestelmät." (s. 11).

Oppikirjoihin onneksi kirjattiin jo 2001 totuus siitä miten riippumaton/riippuvainen Suomi on. Itsenäisyyden menetys asteittain alkoi jo Maastrichtin sopimuksesta 1995, kuten Ville Pernaa sanoi. Aivan päiväntuoretta lakitiedon ja yhteiskuntaopin oppikirjaa minulla ei ole. Jos joku voi asiassa valistaa, tieto otetaan kiitolllisuudella vastaan. Joko oppikirjassa nuorille kerrotaan, onko Suomen eduskunta suvereeni päättäjä Suomen budjetista? Vuoden 2001 oppikirjassa se vielä sanottiin eduskunnalla olevan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Itsekin kannatin EU:ta nuorena koska median aivopesu onnistui kun luvattiin yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Järkevä kai pystyy realiteettien mukaan myöntämään virheensä ja toimimaan toisin jatkossa myös suhteessa mediaan.

Jaakko Paavilainen

Totta, rouva Puolakka.

Tätä asiaa pitää pitää esillä!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset