Matti Kyllönen

Ruka-eliitti olisi myynyt Nuorusen venäläiskulttuurille

Suurella hämmästyksellä luin 24.5.2015 Kalevasta Anna Leinosen kirjoituksen ”Kuusamolaiset halusivat tunturin Neuvostoliitosta”.

Tuskin kuusamolaiset tahtoivat vuokrata venäläistä maata, mutta hyvin monet kuusamolaiset tahtoivat palauttaa Itä-Kuusamon pakolla otetut alueet takaisin omistajilleen. Kyse on näet Vanhasta Kuusamosta, joka oli talvisotaan asti noin 2100 kuusamolaisen koti. Tämä jäi jutussa kokonaan kertomatta. Kaikkien kuusamolaisten hanke se ei ollut. Poliittista ja valtakunnallistakin merkitystä asialle tuli pääasiassa sen vuoksi, että kansanedustaja Pauli Saapunki (kesk) otti tämän yksityisen liikeasian omakseen, vaikka oman maan ja kunnan asioissa olisi vielä ollut tekemistä.

Mikä oli Nuorus-hankkeen motiivi Suomen, mikä Neuvostoliiton puolella? Keitä hanke Kuusamossa hyödytti?

Leinosen haastatteleman kansanedustaja Pauli Saapungin (kesk) mukaan Nuoruselle olisi suomalaisella rahalla tehty ”iso laskettelukeskus, joka olisi muodostanut tiiviin kokonaisuuden Rukan kanssa.” Alue vuokrattaisiin Neuvostoliitolta ja sinne rakennettaisiin ”karjalaista kulttuuria henkivä vapaa-aikakeskus”. Rahat Nuorusen suunnitteluun tulivat Saapungin mukaan Ruka-keskuksen johtajalta Juhani Aholta. Hanke palveli Rukan bisneksen pääomistajaa ja vain välilliseti muita. Vahingot ovat tutkimatta.

Nuorusesta olisi tullut paitsi laskettelukeskus, myös venäläinen asutuskeskus lastentarhoineen, kouluineen ja ammattikouluineen. Nuorunen olisi ollut venäläisestä näkökulmasta katsottuna Pääjärven ja Kostamuksen yhdyskuntiin verrattava venäläistämisväline, sillä erotuksella, että Nuorunen sijaitsee perisuomalaisella Suomeen kuuluneella alueella, kun taas Pääjärvi ja Kostamus sijaitsevat Venäjälle jo alistetulla karjalaisella maaperällä.

Hanke nostatti Kuusamossa maan myynti- ja ostohurootin. Neuvostoliiton puolella ei ollut vakavaa kiinnostusta hankkeen toteuttamiseen. NL/Venäjä ei ole osoittanut kiinnostusta Suomelta pakko-otettujen alueiden rakentamiseen. Pysähtyneisyys vallitsee, paikat rappeutuvat ja aivan kuin odottavat laillisen omistajansa paluuta.

Järkyttävin uusi asia Leinosen jutussa mielestäni on Nuorus-puuhamiesten valmius käydä rahasta tuhoamaan kuusamolaisten ihmisten, kyläkuntien, järjestöjen, yritysten, Kuusamon kunnan ja seurakunnan, rajaseututyön ym. monisatavuotinen työ ja luovuttaa kaikki se venäläisen anturan alle. Kuusamolaisen erätalonpojan, kaskimiehen ja maanviljelys- ja karjanhoitokulttuurin saavutukset poljetaan ja unohdetaan. Suomettuminen ja trollikulttuuri etenevät.

Kun yhdistän Leinosen jutussa ilmenneet uudet asiat, pääsen mielenkiintoisiin yhtymäkohtiin. Kuusamon kunnan ja matkailuyrittäjien yhdessä tasan omistama Kuusamon Lomat Oy ajettiin alas ja valta ja omistus keskitettiin. Tuli NL:n hajoaminen, lama Suomeen ja sen myötä Tulihta-juttu, jonka nyöreihin Kuusamon valtaeliitti pahasti sotkeutui. Rukalla rahastavien etu meni kuntapolitiikassakin Kirkonkylän ja sivukylien ihmisten edun edelle. Kuusamolaiset ovat kunnan ja Rukan kautta maksaneet näitäkin Nuorusen laskuja.

Mikä on Leinosen jutun julkaisun motiivi nyt? Eräs syy voisi olla osayleiskaavan käsittely ja mahdollisimman suurten etuoikeuksien takaaminen Rukalla omistaville. Miksi Ruka saa kymmenen kilometrin suojavyöhykkeen ympärilleen, kun maanomistajan/vuokraajan oikeudet yleensä päättyvät tontin rajalla.

Vanha maalaisliitto torjui uutta maatalouden edun varjelemisella. Nykyinen keskusta torjuu muut elinkeinot matkailun edun nimissä. Kaskenpolttajien ja pellonraivaajien eliittijälkeläiset ovat vaihtaneet lehmänsä Rukan majoitusosakkeisiin. Kunnan lypsylehminä ovat Kirkonkylän ja sivukylien raatajat ja ulkokuusamolaiset ”mökkiläiset”.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Eihän Saapungin työt henkilökohtaisesti niiturhaan menneet kuin pässin työt lampaantapon eellä.

Saapunki on tällähetkellä Venäjän konsuli ja ajelee konsulikilpisellä autolla.

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen

Venäjän kunniakonsuliutta tavoittelevan tulee ajaa Venäjän etua. Putin on Pauli Saapungin tästä työstä palkinnut, työstä pakkoluovutetun Kuusamon alueen venäläistämiseksi.

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen

Nuorus-hanke, jonka kiihkein vaihe oli 1980-luvun loppuvuosina, edusti luontoon kohdistuvaa ryöstökulttuuria eikä se lainkaan kunnioittanut monisatavuotista kuusamolaista kulttuuria. Vuoden 1920 Tarton rauhan raja noudatti Kuusamon kohdalla täysin vuosina 1833-1849 maastoon merkittyä Suomen ja Venäjän välistä rajaa. Neuvostoliitolle 1940 ja 1944 pakkoluovutettu Kuusamon-Sallan alue oli puhtaasti suomalaiskulttuurin aluetta, venäläistä asutusta alueella ei ollut. Siksi on vailla perustetta Nuorus-hankkeen ajajien väite, että Tavajärven-Paanajärven alueella kohtasivat suomalainen ja karjalaissuomalainen (venäläinen) asutus.
Tähän perustuen olen jo kauan edustanut sitä kantaa, että Sallan-Kuusamon alue olisi rauhanomaisin neuvotteluin palautettava Suomelle, Samoin Karjala ja Petsamo. On luonnotonta, että nykyaikanakin vielä Vanhan Kuusamon alue on matkailijain vaikeasti saavutettavissa. Rajanylityspaikka tulisi olla myös Paanajärven länsipäässä, josta on vanhat maantiet Sallaan ja Sovajärveltä Liikaseen ja Kiutakönkäälle. Jo 1930 -luvulla koko matkalta käyttöön otettu autoturistitie, Karhunkierros, kulki linjalla Kuusamo-Paanajärvi-Sovajärvi-Kiutaköngäs-Kuusamo. Sitä ajettiin molempiin suuntiin.
Maatilamatkailu oli jo vallalla, joten matkailijat toivat rahaa ja palveluita moniin sivukyliinkin.
Tällaista koko kansan matkailua Kuusamo tarvitsee. Samoin luonnon antimien käyttöä kestävää kehitystä tukevalla tavalla. Elinkeinotarjottimella tulee olla myös kaivosten.
Mielestäni on suuri onni, ettei Rukakeskuksen ym. tavoittelema Nuorus-hanke toteutunut. Jos se olisi toteutettu, Paanajärven-Tavajärven Vanhasta Kuusamosta olisi tuskin mitään jäljellä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset