*

Matti Kyllönen

Juha Sipilän hallitukselle arvosana seitsemän

Yksivuotiaalle Juha Sipilän (kesk) hallitukselle on annettu arvosanoja. Kansalaisena rohkenen minäkin antaa sille koulutodistuksen. Koska elämme varsin kovia aikoja sekä Suomessa että Euroopassa, katson sopivaksi käyttää oppiainejaotuksessa kansakouluni ensimmäisen lukuvuoden kevättodistusta vuodelta 1948. YYA-sopimus oli juuri solmittu, sotakorvausten maksu oli hyvässä vauhdissa, luovutettujen alueiden 420.000 suomalaista oli saatu tarttumaan uuteen elämäänsä silvotussa Suomessa.

Elämä oli raiteillaan. Me nouseva nuoriso koimme elävämme turvallisessa, hyvässä isänmaassa. Luotimme Jumalaan, kansamme johtajiin, vanhempiimme, kotikyläämme ja kotikuntaamme ja Suomeen. Ympärillämme olevat kaikki ihmiset vanhempinemme, opettajinemme ja kylänihmisineen olivat kasvattajiamme ja siten oikeutettuja opastamaan, jos jossakin menimme harhaan. Vaikka koululuokkamme korokkeella seisovassa maantiedon kartassa isänmaamme oli silvottu niin, että Suomi-äitimme vasen käsi oli amputoitu, vasen rintalohko ja vasen lantio oli silvottu, uskoimme Suomeen. Meidät opetettiin kotona ja koulussa katsomaan huomiseen, neuvottiin käymään koulumme hyvin ja hakeutumaan meille sopiviin ammatteihin ja kun aikamme on tullut osaltamme vastata maan tulevaisuudesta, kiitollisina tekemään työtämme kodin, kotiseudun, isänmaan ja laajassa mitassa koko ihmiskunnan hyväksi. Olemme läpi elämän kokeneet olevamme elämän saamamiehiä, joilla oli elämän mittainen iloinen velvollisuus kantaa kortemme yhteisen isänmaan hyväksi.

Pohdittakoon, kumpi aika, sodanjälkeinen vai nykyinen, oli "parempi" tai "kovempi". Kummassakin on hyvät ja huonot puolensa, mutta se on varmaa, että Suomi nytkin selviää, kun sillä on päättäväinen ja tiensä tietävä ja näkevä hallitus. Sipilän hallituksella on hyvä lähtö. Kansalaisena seison sen takana ja kiitän sitä rohkeudestaan ja päättäväisyydestään. Kun se onnistuu ohjelmansa toteuttamisessa, kansa tulee sitä laveasti kiittämään.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Suomen kansa antoi kevään 2015 eduskuntavaaleissa valtakirjan porvarilliselle hallituspohjalle. Keskustan johdolla muodostettiin kolmen suuren puolueen, keskustan, perussuomalaisten ja kansallisen kokoomuksen enemmistöhallitus. Hallitusohjelma sisälsi päättäväisen, realistisen tien kohti talouden tasapainotusta, velkaantumisen katkaisua, kilpailukyvyn parantamista voitollisen kauppataseen saavuttamiseksi ja työllisyyden korjaamiseksi sekä rakenteellisten uudistusten toteuttamiseksi.

 

Nyt arvosanat ensimmäisestä lukuvuodesta 2015-2016.

1. Käytös tyydyttävä 7. Hallitus on ollut suomalaisella tavalla kiltti isompien pöydissä. Hallitus on noudattanut lähes tuhatvuotista tapaa (Ruotsi, Venäjä, Neuvostoliitto, EU) maksaa verot ja muut ulosteot ylemmilleen. Hallitus on jatkanut tapaa leikkiä rikasta; niinpä se maksaa suurvaltojen EU-jäsenmaksuja ja ottaa muukalaisia maahan rikkaimpien maiden tapaan ja paikkaa menetyksiä ottamalla lisää köyhiltä ja keskituloisilta. Kuuliaisuutta EU:ta kohtaan on osoitettu noudattamalla direktiivejä yli kohtuuden ja rasitettu omaa kansaa enemmän kuin "esiliittoalueella" yleensä. Ylemmyyttä köyhempiin nähden on osoitettu edellisten hallitusten tapaan Kreikkaan nähden. Kuitenkaan ei ole Saksaa kohtaan osoitettu minkäänlaista kriittisyyttä, vaan hiihdetty tiukasti perässä historiallisia käytänteitä noudattaen. Hallitus on luvannut purkaa byrokratiaa ja kaikkea turhaa salausta. Tämän voisi aloittaa Tiitisen listan julkistamisella.

2. Huolellisuus ja tarkkaavaisuus 6. Hallitus on lainvalmistelussaan ollut löysä. Virkakoneistosta puuttuu tarpeellinen kuri tai asiantuntemuksessa on puutteita, mikä on seurausta liian kauan jatkuneesta poliittisten virkanimitysten käytänteestä. Hallitus jatkaa edeltäjiensä huonoa tietä näissä nimityksissä, samoin siinä, että ministeriksi päästään aivan liian nuorina ja kokemattomina. Kansan ääntä kuullaan liian vähän. Eduskunnan käytös näyttäytyy kyselytuntien valossa aikaisempaakin huonommalta. Isänmaan parasta hoetaan tehtävän, mutta teot eivät tästä vakuuta. Liikaa itsekkyttä ja omanedun tavoittelua esiintyy koko poliittisessa kentässä. Hallituksen on vahvasti johdettava edestä. Siis, lisää huolellisuutta ja tarkkaavaisuutta.

3. Uskonto. Tyydyttävä 7. Hallitus on aavistuksen verran kirkastanut perinteisiä kansallisia ja isänmaallisia arvoja, mutta on ollut liian leväperäinen hallitsemattoman maahanmuuton suhteen. On syntynyt kuva, että hallitus haluaa edistää Suomen islamisoitumista. "Monikulttuurisuus" on alkanut jäytää maamme kansallista eheyttä. Edessämme oleva polku ja etenkin päämäärä on hämärtynyt. On syntynyt kuva, että Suomi on päästetty ajelehtimaan lastuna laineilla. Toisin oli keväällä 1948. Suomella oli selkeä suunta NL:n sopuisana naapurina. Nyt Suomi sopuilee EU:n sokkeloissa kykenemättä löytämään omaa paikkaansa Euroopassa. Arvopohja siis pettää, sen korjaamiseksi tarvitaan tanakkaa otteen lujittamista.

4. Ympäristöoppi ja askartelu 8. Ympäristöasioissa hallitus on edeltäjiään parempi. Luonnonsuojelu ja ilmastonpuhdistusharrastukset ovat saaneet aikaisempia hallituksia enemmän konkretiaa. Hallitus on tehnyt tilaa elinkeinopoliittisille arvoille. Tiet uudelle energialle on avattu. Elinkeinotuet ovat liian laveat ja niiden myöntämisperusteet löysät. Kehitysavussa on saavutettu säästöjä, se on ansio. Luonnonvaroja on pyritty hyödyntämään aikaisempaa tehokkaammin. Hallitus rakentaa teitä ja väyliä. Hallitus koettaa saada valtionyhtiöt tehokkaampaan toimintaan kansalliseksi parhaaksi. Työvoiman tehokasta käyttöä pyritään lisäämään Kiky -sopimuksilla. Pyritään siis tehottomasta näkymättömästä askartelusta tuottavaan työhön. Paikallinen sopiminen on kiitettävä tavoite, joka nostaa edelleen hallituksen arvostusta, mikäli tavoitteeseen päästään. Myös sosiaali- ja terveysuudistus on kiitettävä yritys mutta vielä keskeneräisenä vaikeasti arvosteltavissa. Sotkamon kaivoksen suhteen hallituksen 25.5.2016 päätös on 1-vuotisjuhlan kruunu: hallitus otti rohkeasti ongelman halaukseensa ja antoi Salomonin tuomion etenemällä puolisen vuotta kahta tietä ja jättämällä markkinavoimille pelikentästä puolet.

5. Äidinkieli, lukeminen ja kirjalliset harrastukset 6. Kansalliskielet suomi ja ruotsi jäävät edellisten hallitusten tapaan liian vähälle huomiolle. Kaunokirjoituksen poistaminen alakoulun opetusohjelmasta on huono päätös: on unohdettu sen kasvatukseen ja kasvamiseen liittyvää merkitys. Lukeminen ja kirjoittaminen ovat ihmisen perustaitoja, jotka kaikkien tulee hallita. Englanti on saanut jo liian suuren vallan puhe- ja kirjoituskielenä ja akateemisten tutkimusten julkaisukielenä. Jos omaa äidinkieltä ei käytetä, suomalaisten itsetunto ja kansallistunne heikkenevät. Huonoa itsetuntoamme kuvaa, että me väheksymme omaa kansaa, omaa työvoimaa, omaa uskontoamme, omia tapojamme ja omaa kulttuuriamme. Vuosikymmenet olemme valittaneet uhkaavaa työvoimapulaa. Kuitenkaan sitä ei ole tullut eikä sitä ole näköpiirissäkään. Kuitenkin maahanmuuttoa virheellisesti perustellaan tällä. Se on valheellista, eikä siihen valtion tulisi syyllistyä. Maassamme opetetaan lapsille aivan liian paljon afrikkalaisia ja aasialaisia kieliä. Kotoutuminen onnistuu parhaiten, jos vierastaustaiset opetetaan kieleltään ja ajatuksiltaan suomalaisiksi. Tämä edellyttää, että historianopetus saa vankan sijan koulujen opetusaineena.

6. Laskento tyydyttävä 6. Laskennossa hallitus on osoittanut aikaisempia hallituksia parempaa tasoa. Yhteen- ja vähennyslasku hallitaan. On opittu tietämään, mikä vaara on siinä että menot ovat suuremmat kuin tulot. "Ei voi ottaa, täytyy lainata", sanottiin 1948 koulussa ääneen, kun laskija oli taululla ratkaisemassa kysymystä, mitä tehdä kun rahat eivät riitä ja joudutaan lainaamaan. Lainaamisesta päästäänkin kysymykseen, mikä on korkoprosentti ja paljonko rahaa menee korkoihin nyt ja tulevaisuudessa. Sipilän hallitus on päässyt asiasta jyvälle ja kulkee kohti omavaraisuutta. Tämä sama asia olisi saatava läpi koululaitoksen ja kurssituksena nuorille työttömillekin, että kykenisivät selviämään tuillaan tarvitsematta turvautua lainaushuijareiden "apuun". Hallitus ei ole edeltäjiensä tavoin leuhkinut Pisa-tuloksilla. Hallitus on antanut ymmärtää sen olevan ajan mittaan pamahtava kupla. Koulun, hallituksen ja eduskunnan ja kaikkien kansalaisten on hallittava peruslaskutaidot. Pääministeri Sipilän televisiossakin usein vilauttama insinöörihäkkyrä on lisännyt kansalaisten kiinnostusta insinööritaitoa ja matematiikkaa kohtaan. Saattaa olla että seuraavat sukupolvet jo löytävät ratkaisun 1970-luvulla syntyneeseen tasakatto- ja homeongelmaan.

7. Käsityö 8. Tämä hallinnon alue saakin parhaan arvosanan siksi, että tietokoneiden näpräys on saavuttanut suuren suosion koulussa ja nuorten keskuudessa. Nyt on päiväkotilapsillekin alettu opettaa koodausta. Opetus kouluissa on laajentunut niin vapaaksi ja laveaksi, että kaikista on mahdollista tulla tietokoneinsinöörejä, tietoalan maistereita ja tohtoreita ilman että lukiossa olisi tarvinnut suorittaa yhtään historian, yhteiskuntaopin ja taloustiedon kurssia. Nyt tarvitsee vain keksiä kuka nämä koodaajat työllistää, vaikka huolihan on toisaalta melko teoreettinen, koska jo nykyisinkin 300.000–400.000 ihmistä pystytään elättämään ulkomailta tulevien elätettävien lisäksi. On uskottava, että pääministerin luomaa pyöreää häkkyrää voidaan koodauksella kehittää nykyajan Sammoksi, joka aikanaan ratkaisee kaikki suomalaisten ja mistä tahansa tänne tulleiden onnenonkijain pulmat.

8. Voimistelu, leikki ja urheilu 7. Liikunta on laajentunut ja monet urheilulajit ovat saavuttaneet kansainvälistä menestystä ja suomalaisuuden arvostusta. Jääkiekossa ja uinnissa on menestytty Euroopan ja maailmanmestaruustasolla. Kouluissa on alettu korostaa liikunnan, leikin ja urheilun merkitystä kaikelle kasvamiselle ja aikuisiänkin terveydelle. Tämä kaikki on hallituksen ja erityisesti opetusministeriön ansiota.

9. Laulu tyydyttävä 7. Laulua ja soittoa, suomalaisten kansallislajeja on hallituksen toimin suosittu. Kulttuurimäärärahoja on supistettu, jotta käytäisiin yhä kovempaa kilpailua apurahoista. Tämä nostaa tasoa. Laulua ja soittoa edistää myös hallituksen juuri 1-vuotissyntympäivänsä alla tekemänsä päätös helpottaa alkoholijuomien saatavuutta ja myyntiä kaikkina vuorokaudenaikoina. Ujo mutta ryyppäävä kansa rohkenee laulaa. Tässä tapakulttuurissa lähenemme hyvää vauhtia Neuvostoliiton viimeisiä aikoja. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Sisäpolitiikassa rytkäytetään Laaguksenmalliin panssareilla, kun ympärivuorokautinen lääkäripäivystys keskitetään yliopistollisiin keskussairaaloihin.

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen

Näinkö käy? Sinulla Aimo on minua parempaa tietoa tästä, joten jos se toteutuu, niin se on huononnnus maaseudun kannalta. Mutta onko meillä palvelujen kysyjiä syrjäkunnissa, kun syntyvyys on laskenut ja laskee edelleen. Sitä nopeampi on pudotus, mitä ankarammat ennusteet. Ennusteilla ja gallupeillahan maata johdetaan. Kehityksen kauheudesta saan kuvan syntymäkunnastani Kuusamosta, jonka lukiosta valmistui nyt 66 ylioppilasta. Jäädessäni 2005 Kuusamon lukiosta eläkkeelle, ylioppilaita valmistui vielä 110-120. Vanhastaan ovat Pohjois-Pohjanmaan kasvukeskukset olleet Oulu, Kuusamo, Ylivieska ja sittemmin myös Raahe. Nyt koko itäraja sortuu. Kuusamon kunniakkaassa rajavartiostossa asuvat nyt arabit. Rajamiehet ovat vähissä.
Mitä mieltä Aimo olet maakuntahallinnosta? Onko meillä enää eläviä maakuntia siinä tarkoituksessa, että maakunnat voisivat soteasioista huolehtia? Kyllä Pohjois-Pohjanmaalla Vanha Oulu päättää kaikesta. Laidoille tuskin jää muuta kuin tyhjyyttä ja kurjuutta.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Oulu todellakin päättää kaikesta niin maakunnassa kuin sairaanhoitopiirissäkinja ennenkaikkea keskustapuolue.

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen Vastaus kommenttiin #3

Missä se perussuomalaisten panos on? Oletko jäänyt pois sotehallinnosta?

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #4

Istun tosin sairaanhoitopiirin hallituksenkokouksessa valtuuston varapuheenjohtajana,mutta Oulun Perussuomalaiset hoitivat asiansa niinhuonosti ettei äänivaltaisesta Oulusta ole yhtään perussuomalaista sairaanhoitopiirin valtuustossa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Perussuomalaiset hoitivat huonosti luottamuspaikkaneuvottelunsa Oulussa, äänivaltaisesta Oulusta ei ole yhtään perussuomalaista sairaanhoitopiirin valtuustossa, mutta tyhmimmän evääthän aina ensiksi syödään.
Kommenttikenttä pakollinen, niin tuli tuplana.

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen

Surullista. On suuri vahinko puolueelle ja maakunnalle, että perussuomalaiset ovat hassanneet mahdollisuutensa. Kepu ja kokoomus saavat päättää asioista aivan vapaasti. Katu on suljettu Oulussa osuuskaupalle. Asiat ovat levällään, verot kasvavat ja palveut huononevat. Julkista kritiikkiä ei näy missään. Maahantunkeutumisen seurausten arvostelua ei näy missään. Pelko ja turvattomuus leviävät.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset