Matti Kyllönen

Maakuntahallinto vahvistamaan ihmisten identiteettiä

Sosiaali- ja terveysuudistuksen myötä olemme saamassa valinnanvapauden ja maakuntauudistuksen. Valinnanvapaus on kokoomuksen ja maakuntauudistus keskustan hanke, kolmannella hallituspuoluejäämällä ei julkista uudistustavoitetta ole. On siis kyse kahden kaupasta, kahden puolueen taistelusta Suomen suunnasta, kolmas kun pudotettiin kelkasta, Suomen vahingoksi.

Maakuntien palauttaminen hallintoyksiköksi on mielestäni hyvä asia. Läänien hävittäminen oli virhe, maakunnat ja seutukunnat ovat näivettyneet vallattomiksi yksiköiksi. Sairaanhoitopiirit pitävät maakunnissa sairaanhoitovastuuta yllä, mutta jo nimensä ja tehtävänsä vuoksi ”maakuntapiirin” julkikuvan soisi olevan vahvasti tulevaisuuteen suuntautuva.

Ihmisen identiteetti syntyy kotiseutu- ja maakuntahengen pohjalta

Niin kauas taaksepäin kuin ihmisen tunnettu historia yltää, valtioita on hallittu läänipohjalta. Läänit ovat jakautuneet maakuntiin ja kuntiin. Kunnissa on ollut paikallishallintonsa, kirkollinen ja maallinen. Paikallishallinto on opettanut ihmiset pitämään huolen asioistaan. Kansanvalta, demokratia, nojaa siihen, että ihmiset itse saavat valita vastuulliset poliittiset päättäjät ja virkamiehet, sekä erottaa tehtäviinsä sopimattomat.

Hyvän hallinnon perusta on, että lapset kasvatetaan tuntemaan kansansa, kotiseutunsa ja isänmaansa, tekemään työtä itsensä ja perheensä elättämiseksi, auttamaan apua tarvitsevia ja puolustamaan maataan ulkoisen vaaran uhatessa.

Suomi on viimeisten tuhannen vuoden aikana rakennettu kristillis-humanistisella perustalla itsenäiseksi valtioksi. Maailman parhaimpien valtioiden joukkoon nouseminen on saavutettu siksi, että kasvatus, hallinto, ihmisten itsetunto ja ihmisen suhtautuminen luontoon, toisiin ihmisiin ja koko luomakuntaan on ollut kunnioittava ja vastuullinen, terveellä tavalla kansallinen ja kansainvälinen. Terve kansallistunto ei ole uhkaksi muille kansoille. Terve kansainvälisyys on sitä, että vahvemmat eivät uhkaa pienempiä. Ilman kansallisvaltioita kansainvälisyyttä ei ole. Tämä usein unohdetaan, kun pakotetaan kansoja samaan EU:n tai yhtenäisen maailman muottiin.

Henkisesti ja fyysisesti terveen ihmisen identiteetti syntyy kotiseutu- ja maakuntahengen pohjalta.

Miksi nyt tarvitaan Suomeen maakuntahallinto?

Se tarvitaan jo siksi, ettei suomalaisilla ole kohta enää mitään identiteettiä. Suomen EU-jäsenyyden aikana on Suomen julkisen hallinnon portaat rikottu niin, ettei meillä ole itsenäistä päätäntävaltaa kansallisvaltiossamme, läänejä meillä ei ole enää paperillakaan, läänille kasvot antaneet maaherrat ovat kadonneet. Perustetuilla seutukunnilla ei ole minkäänlaisia kasvoja. EU:n taakse piiloudutaan kaikissa kansallisissa, maakunnallisissa ja kunnallisissa asioissa niin, että teiden, ratojen ja vesireittien pitämisessä kulkulepoisina ei oman maan ihmisillä millään portaalla ole juuri mitään sanansijaa.

Raha on julkisen vallan ja yksittäisten ihmistenkin käsistä kadonnut niin, että valtio elää ulkomaisen velan turvin. Suomi pyrkii olemaan koko maailman paitsi suomalaisten sosiaalitoimisto. Sosiaali- ja muut edut ovat kyllä laeilla hyviksi luodut, mutta niillä turvattava hyvinvointi ei koko painollaan koske enää suomalaisia, vaan se on suunnattu koskemaan parhaiten muualta ns. pakolaisina tai vain onnenonkijoina tulleita. Tämä asiain tila myrkyttää maan sisäistä ilmapiiriä ja on vakava uhka maan sisäiselle rauhalle ja turvallisuudelle. Helsingin kasvattaminen muukalaisvoimin nykyisellä vauhdilla ei voi olla alueen eikä varsinkaan koko maan etu. Kokoomuksen nykyjohdon tahto ei voi eikä saa olla koko Suomen tahto. Vastakkainasettelun aika ei ole ohi.

Valtio, kirkko ja media pahoin laiminlyöneet tehtävänsä

Historiallisen maakuntahallinnon peruspilarit ovat olleet kotiuseutuaan ja maataan rakastavan ihmisen kasvatus kotona ja koulussa. Paikallista ja maakuntahallintoa ovat ylläpitäneet paikallislehdet ja maakuntalehdet, valtiollista tehtävää valtakunnalliset mediat.

Kansainvälisellä ja kotimaisellakin rahalla mediakenttämme on pahoin murskattu. Yle, Helsingin Sanomat, maakuntalehdet ja suuri osa paikallislehdistöäkin ovat unohtaneet päätehtävänsä, tilaajiensa ja lukijainsa edun ajamisen. Tähän on saatava korjaus. Korjaus on ihmisten käsissä.

Ihmiselle on kasvatuksen ja elämänkaaren aikana luotu identiteetti, yksilön omin olemus, ominaislaatu, yksilöys ja henkilöys, joka antaa hänelle tietoisuuden itsestään, juuristaan ja siitä mihin hän kuuluu ja minkä hyväksi hänen odotetaan tekevän elämäntyönsä. Identitettiin kuuluu oikeus saada työtä ja tehdä työtä. Työn tarjoaminen on yhteiskunnan velvollisuus.

Maakunta päättämään ihmistensä asioista asukkaiden tahdon mukaisesti

EU:n oloissa ihmisen identiteetti on järkkynyt kaikilla tasoilla. Huolestuttavinta on se, että valtiomme tasolla olemme sortuneet siihen, että kansallisuusaate kielletään ja ihmisiltä evätään oman kotiseutunsakin puolustaminen ja oikeus asua kotiseudullaan.

Tämä merkitsee paluuta keskiajalle. Tämä merkitsee myös alkeellisimpienkin ihmisoikeuksien kieltämistä. Raskaimmin hakoteillä ollaan siinä, että valtio katsoo oikeudekseen avata portit muukalaisten rajoituksetta tulla ja vaatia täällä heille vastikkeetta jopa parempaa kohtelua kuin mitä maa voi omille kansalaisilleen tarjota.

Odotan ja toivon, että maakuntahallinto, väliportaan hallinto kunnan ja valtion välissä toteutuu ja että maakunnalle annetaan mahdollisuus poiketa Suomen valtion/EU:n määräämistä linjoista mikäli maakunta katsoo sen tarpeelliseksi.

Maakuntahallinnon perustehtävä on huolehtia siitä, että maakunnan kehitys nojaa väestön tahtoon ja maakunnan tarpeisiin ja että koko maakunta pidetään asuttuna ja että valtakunnallisella verontasauksella turvataan yhdenvertainen eläminen maan kaikissa osissa. Maahanmuuttoon nähden maakunnalla pitää olla itsenäinen päätäntävalta niin, että jokainen maakunta vastaa itse maakuntaansa ottamiensa maahanmuuttajien aiheuttamista kustannuksista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Lukuhetki tyssäsi tähän :

"Henkisesti ja fyysisesti terveen ihmisen identiteetti syntyy kotiseutu- ja maakuntahengen pohjalta."

Voi jestas sentään !

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen

Rakastan avarakatseisia ja mielipiteiltään suvaitsevaisia kansalaisia.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Mä en nyt ymmärrä. Mikähän mun identiteettini sitten on kun olen lähtöisin Helsingistä, mutta asun Keravalla.

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen

Jokainen määrittelee identiteettinsä itse. Olen syntynyt Kuusamossa ja asunut noin kymmenellä paikkakunnalla Suomessa ja olen aina kotoutunut kuhunkin paikkakuntaan missä olen asunut. Olen ollut työssä Helsingissä yhteen menoon kahdeksan vuotta ja asunut Keravalla 13 vuotta ja kokenut Uudenmaan läänissä asuessani itseni uusmaalaiseksi, pohjoispohjalaiseksi, koillismaalaiseksi. Kotipaikkani ja -maakuntani on se missä asun. Sen maakuntalaulua laulan.
Ikävuodet vaikuttavat ihmisen identiteettiin. Nuorena ihminen haluaa kerätä kokemuksia, katsella maailmaa, olla radikaalikin maailman muuttaja. Kaikki karttunut kokemus lujittaa juuria, auttaa valikoimaan koetusta elämästä olennaisen ja alkaa ymmärtää nuoruudenaikaa paremmin sen mitä synnyin- ja kasvupaikallaan on saattanut pitää huononakin.
Tämä kaikki lienee tarkoituksellistakin elämässä. Vanha pysyy arvossaan ja jokainen polvi rakentaa oman kerroksensa paikkakunnan, maakunnan, maan ja maanosankin historiallisen kehitykseen.
Miksi nyt haetaan maakuntahallintoa? Miksi juuri agraaripuolueelle se on tärkeää? Miksi minä näen maakuntahallinnon myönteisenä? Siksi, että olen juuriltani maalta ja mielestäni ymmärrän sen elämää.
En hyväksy nykyisen kaltaista maaseudun alasajoa ja maaseudun ihmisten omaisuuksien riistoa. Ei ole kaupunkeja ilman maaseutua, ei ole kaupungeissa leipää ilman talonpoikaisväestön uurastusta.
Helsingissä työskennellesäni en koskaan oppinut ymmärtämään sitä vastenmielisyyttä, jopa vihaa, mitä varsin yleisesti tunnettiin "Kehä Kolmosen" tuonpuoleista Suomea kohtaan. Suomi on pitkä maa. Ilmasto on sanellut maamme elinkeinot ja historiankin. Metsästä ja muista luonnonvaroista suomalaiset ovat aina eläneet. Niin tulevaisuudessakin.
Maakuntahallinto tarjoaa mahdollisuudet jokaiselle maakunnalle muokata tulevaisuuttaan haluamakseen. Muukalaistuvan Helsingin määräysvaltaa muuhun Suomeen pitää heikentää. En halua, että muunmaalaisista muodostetaan kokoomuksen ja ruotsalaisten johdolla "alakerroksenkansaa", jota raha- ja valtaeliitti rahastaa ja jonka elintasontasausta maksetaan suomalaisten rehellisten veronmaksajien varoilla(asumis- ja toimeentulotuet yms.) eliitin kerskatessa hyväntekeväisyydellään, jonka he maksattavat muilla suomalaisilla. Se on raukkamaista.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Henkisesti edistyneet ja terveet ihmiset eivät tarvitse nurkkapatriotismia tai muutakaan sammakkoperspektiiviä identiteettinsä rakentamiseen.

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen

Se on hyvä se. Maailmankansalainen rakentaa maailmanvaltiota mieluiten toisten varoilla kuin omillaan. Mitäpä sitä fiksu ihminen Suomen kaltaisessa käpykylässä asumaan ja lahjojaan tuhlaamaan. Vie omaisuutensa veroparatiisiin ja soittelee jotain harppua rantahietikolla.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Minut ajettiin pois synnyinseudultani Karjalasta. Sen jälkeen olen asunut Savossa, Pohjanmaalla, Hämeessä ja nyt lopuksi Helsingissä. Mihin maakuntaan voin antaa ääneni?

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen

Maakuntavaaleissa luonnollisesti ollaan äänioikeutettuja siinä maakunnassa missä on kirjoilla. Kotimaakunnan "parlamentti" on paljon lähempänä kuin eduskunta. Emmehän koskaan eduskuntavaaleissa äänestäessämme tiedä millaisen politiikan puolesta annamme äänemme. Muistanemme, miten vielä pari vuosikymmentä vuotta sitten, ennen EU-jäsenyyttä, maakuntaliitot ja -hallitukset pitivät maakunnan kansanedustajille valtiopäivien alkaessa lähetystilaisuuden, missä annettiin selkeät tehtävät edustajille: hoidatte tuon ja tämän asian. Jos eivät hoitaneet, seuraavaan eduskuntaan ei kannattanut olla pyrkimässä. Näin on valta kadonnut. Puoluetuki ja ryhmäkuri ovat vieneet yksittäisten edustajien päätösvallan. Kaiken yllä leijuvat EU:n lait ja direktiivit. - EU-parlamentissahan edustajat eivät edes edusta maataan, vaan eurooppalaisia puolueita. Tilanne oli sama Ruotsin vallan aikana. Venäjän vallan aikana 1860-luvulta lähtien saimme päättää jokseenkin kaikista asioista itse. Nyt emme ole enää kansallisesti itsenäinen valtio. Otetaan maakuntahallinnon kautta valtaa takaisin!
Leo Mirala, Karjalan poika! Kyllä meillä on vielä oikeus ja vapaus äänestää sellaisia ehdokkaita, jotka edelleen pitävät Karjalan palautusasiaa yllä. Vääryydellä viety on neuvoteltava takaisin. Kyllä Venäjälläkin on ihmisiä, jotka tuomitsevat Stalinin diktatuurin pienille kansoille tekemät vääryydet.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Maakuntahallinnosta puhuminen tuntuu oudolta, kuin paluulta kivikauteen. Pitkän elämäni aikana ei ole tarvinnut missään vaiheessa ottaa kantaa missä maakunnassa asun, se ei ole edes tullut mieleen.

Ja nyt yhtäkkiä on luotu Maakuntahallinto! Asun Uusimaa-nimisessä maakunnassa (piti etsiä netistä). Onko sillä pääkaupunki? Onko sillä hallintopalatsi tai virastotalo? Entä virkamieskunta?

En keksi muuta selitystä kuin että kaikki hämääminen liittyy jotenkin sosiaali- ja terveydenhoidon yksityistämiseen. Kunnalliset terveyskeskuksethan on jo ajattu alas.

Brysselin kahviloissa istuskellessani koen Suomen itsenäisemmäksi kuin koskaan aikaisemmin. Samalla tunnen kuuluvani eurooppalaiseen yhteisöön, en elä enää kekkoslandiassa. Olen vapaa suomalainen ja eurooppalainen.

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen

"On maista kaikista suloisin, tää maa kaikista rakkahin."
Tämä maa on Suomi, ja minulle rakkain maakunta on syntymämaakuntani Pohjois-Pohjanmaa ja rakkain kunta siinä on Kuusamo, jossa olen saanut syntyä, kasvaa, käydä kouluni ja tehdä elämäntyötäni vuosikymmenet. Juureni ovat kotikyläni Määttälänvaaran mullassa kotitilallamme, jonka pihalla taapersin jatkosodan aikana peläten pommikoneiden ilmestymistä itätaivaalle ja peläten, että kotiani pommitetaan. Kävin 1944-45 evakkoretken ja sain palata silvottuun Kuusamoon. Uusi raja tuli kotipihalleni näkyvän Kuntivaaran taakse. Itä-Kuusamon evakot täyttivät jäljelle jääneen Kuusamon. Syksyllä 1947 menin kansakouluun. Oulusta kotoisin oleva opettajani Lyyli Pura oli vetänyt punakynällä karttatelineeseen nostamalleen Suomen kartalle valtakunnan uudet rajat. Karjala, Itä-Kuusamo, suurin osa Sallasta ja Petsamo oli leikattu Suomesta pois. Itkusilmin opettaja kertoi, että tästä meidän on jatkettava. Meidän, koululasten, on osaltamme rakennettava uutta Kuusamoa ja Suomea.
Hyvä Leo Mirala! Lapsuuden kokemuksemme taitavat olla jossain määrin samanlaisia. En kuitenkaan koe itseäni irralliseksi, vaikka saatankin nauttia istahtamisesta jossain maailmankolkan kahvilassa. Maailman eri puolten, erilaisten ihmisten ja olojen katselu rikastaa elämää, mutta en ole koskaan tuntenut väheksyväni omaa kotiseutuani, omaa Suomeani. Mitä enemmän muita maita tuntee, sitä enemmän kiinnostuu omasta maastaan ja juuristaan. Eräänlaiseksi elämäntehtäväkseni olen kokenut kotiseutuni ja Suomen palvelemisen. Juuri kotiseutumme palvelemiseen ainakin minun sukupolveni kasvatettiin. Saimme kokea sen ilon, että 1930 perustetun Kuusamon oppikoulun kannatusyhdistyksen tavoite, oppikoulun saaminen Kuusamoon, toteutui 1949, ensin kunnallisena keskikouluna, sitten lukiona 1956 ja sitten täysimittaisena 8-luokkaisena yhteiskouluna, jonka rakentajina olivat ne opettajat, jotka olivat saaneet valmistua ylioppilaaksi jostakin Oulun tai sen lähikuntien oppikouluista. Hekin kokivat ihanaksi oikeudekseen saada olla kasvattamassa synnyinkuntansa lapsia maamme rakentajiksi.
Sitten sotaan. Läpi elämäni olen ihaillut kotiseurakuntani sankarihaustausmaan kesäistä kukkaloistoa ja ihailla kaunista sankaripatsasta, jonka keskikouluaikanani valmisti kuvanveistäjä Mauno Juvonen. Hän toimi koulussamme kuvaamataidon opettajana ja hänen rouvansa äidinkielen opettajana. Ihania esikuvia ihmisinä ja opettajina molemmat.
Tuo punahehkuinen rakkauden ruusujen hautausmaa on johdattanut minut selvittämään, mitä noille noin 450 kuusamolaiselle nuorelle miehelle tapahtui. Millainen oli heidän sotatiensä, minkä vuoksi heidän elämänsä päättyi noin traagisesti. Kotikyläni nuorista miehistä kaatui runsaat parikymmentä. He taistelivat, monet opettajansa johdolla, ja toivat torjuntavoiton.
Olen oppinut, että heidän elämällään oli tarkoitus. Tuo maanpuolustusvelvollisuus heijastuu sotapäiväkirjojen sivuilta ja itse sotatöistä.
Miten tämä liittyy maakuntaan? Liittyy siten, että Suomen miehet ja naiset rakensivat maataan edellisten sukupolvien tavoin maakuntahengessä. Oulun läänissä itärajaa on maakunnan miesten, talopoikien toimin, puolustettu 1500-luvulta lähtien. Ruotsin apua ei sinne juurikaan saatu. Talonpoikien oli asein turvallisuudestaan huolehdittava. Itsenäisyys lunastettiin samoin talonpoikais- ja jääkärijoukoin. Talvisodassa ja jatkosodassa maakunnittain ja paikkakunnittain muodostetut joukot hoitivat asian. Maakunnan ja pitäjien miesten ja naisten voimin pitäjätkin on rakennettu.
EU on murskannut Suomen perustukset monilla tavoin. Pääkaupunkiseutu on luovutettu vastikkeetta muukalaisille. Omaa maata, sen kulttuuria ja saavutuksia halveksitaan. Velat rasittavat maata ja muukalaiset syövät meitä aina vain velkaisemmiksi. On aika pysäyttää tämä kehitys. Mielestäni maakuntavalta on nostettava historialliseen asemaansa. Me rakennamme tätä maata itäisimpään rajatolppaan asti sen tolpan tasalla on ensimminen rintavarustuksemme.
Turhaanko taisteltiin? Ei. He tekivät velvollisuutemme. Niin teemme mekin. Suomen rajaseutujen pellot eivät saa metsittyä eivätkä sankarihaudat nurmettua. Maakunnan miehet ja naiset pitävät turvallisesta tulevaisuudesta huolen.
Raukat menkööt meren taa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Maakuntahenki on positiivinen asia, mutta en osaa nähdä uutta väliportaan hallintoa ja siihen liittyvää uutta sote-rakennetta sitä tukevana. Vallan vieminen kauemmas, pois kunnista, voi enemmänkin vähentää maakuntahenkeä kuin lisätä sitä.

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen

Pelkän sairaanhoitoasian takia maakuntahallintoa ei kannata vaalien kautta rakentaa. Minä puhunkin paljon laajemmasta maakuntahallinnosta, mikä turvaa maakuntien kehityksen. Nythän EU:n ja Helsingin käskyvallan alla eläen esim. Pohjois-Pohjanmaalla ainakaan sen koillisosissa Koillismaalla ei ole minkäänlaisia kehittymisen mahdollisuuksia. Oulun kaupungin laajentaminen muutamia vuosia sitten on halvauttanut Oulun kaupunginhallinnon. Velkamäärä on hirmuinen ja hallintoelimet riitelevät. Pää on liian raskas. Väki on valunut Pohjois-Suomesta Ouluun, osa matkannut etelämmäksikin. Nykyhallinto (EU-Suomen eduskunta) on kukistanut Kainuun-Koillismaan-Lapin. Vain Oulussa ja Perämeren kaaressa elämää. Kaipaan sellaista maakuntahallintoa, jolla on valta päättää jokseenkin kaikista elämänalueista. Nyt taistellaan todella suurista asioista. "Maakuntamallista" ei ole käyty minkäänlaista keskustelua. Yritin aloittaa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Näen ongelmallisena sen, että maakuntauudistus näyttää siirtävän lähinnä valtaa kunnita maakuntakeskuksille eikä juurikaan valtiolta maakuntiin. En pidä sitä nykyistä kehityssuuntaa hyvänä, jossa paikallisista asioista päätetään kuntien sijaan maakuntakeskusksissa ja Helsingissä. Tavallaan "pää kasvaa raskaaksi".

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen Vastaus kommenttiin #13

Mitäpä valtaa syrjseutujen kunnilla enää on, kun väkiluku alenee ja maakuntiin keskittynyt suunnittevalta estää syrjäseutujen kasvun. Synnyinseutuni Koillismaa on EU:n aikana kutistunut taannoisesta kolmen suuren kunnan Koillismaasta (Kuusamo, Taivalkoski, Pudasjärvi) kahden kunnan Koillismaaksi (Kuusamo, Taivalkoski). Posio joka historiallisesti Koillis-Pohjanmaata, entistä Kuusamon kuntaa, kuuluu Lapin Lääniin ja Itä-Lapin seutukuntaan. Maakuntakaavoissa Koillismaa on vuosikymmenien ajan ollut Rukan hiihdolle pyhitettyä tunturiraiskausaluetta ja luonnonsuojelualueita, jossa maan rikkauksien hyödyntäminen on kielletty ja matkailuasutuskin on kaavoitettu Rukalle. Koillismaa on kuoleva pienoismaakunta ellei raikkaampaa näkemystä kaavoitukseen saada.
Koillismaalta on sadan vuoden mittaan lähtenyt kymmeniä tuhansia ihmisiä muualle maailmalle. Modernilla yhteiskuntakehityksellä saataisiin ihmisiä palaamaan juurilleen rakentamaan maatamme laitoja myöten. Oululle on varattu tulevissa maakuntavaaleissa yli paikkaa lähes 80 paikasta. Sillä on ylivalta edelleen, mutta ajattelen niin että itsekin OUlussa asuvana soisin, että maakuntaa rakennetaan laidasta laitaan. Tämä on valistuskysymys.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #14

Yksi keskeinen syy keskittymiselle on se, että keskuskset ja keskusjohto keskittävät aina mielellään. Keskittyminen on siis tavallaan luonnonlaki. Tuota luonnonlakia vastaan kannattaa kuitenkin aina jonkin verran taistella optimaalisen tuloksen saavuttamiseksi. Tarkoitan sitä, että vaikka raha, valta, materiaali ja työpaikat pyrkivät aina kekittymään, tällainen viidakon lakien mukaan eläminen ei takaa parasta lopputulosta ihmisille eikä taloudellekaan.

Koillismaan ja muiden ei kovin tiiviisti asuttujen seutujen kehittämisestä olen muuten samaa mieltä, mutta uskon kai enemmän puhtaan luonnon ja sen tuomien etujen voimaan. En siis pidä esimerkiksi Talvivaaran kaltaisia hankkeita edullisina maakunnille. Ne tuovat kyllä joukon työpaikkoja muutamaksi vuosikymmeneksi, mutta pilaavat alueen maineen mukavana puhtaana asuinympäristönä. Luonto on alueen valtti toisessa mielessä kuin auki kaivettavana ja sivutuotokset ympäristöön levitävänä louhoksena. Nykytekniikka (=tietoverkot) mahdollistaa myös monet muut ammatit kaikkialla Suomesa. Panostaisin enemmän niihin.

Käsittääkseni maakuntavaaleissa tulee kussakin maakunnassa olemaan yksi vaalipiiri. Tämä tarkoittaa sitä, että voi käydä niin, että pienet kunnat eivät saa maakuntavaltuustoon yhtään ehdoksta. Keskuskaupungit saavat hyvällä todennäköisyydellä enemmänkin kuin niiden väkimäärän suhteessa. Lisäksi maakuntavaltuustojen virkamiehet tulevat toimimaan maakuntien keskuskaupungeissa. Todennäköisesti keskuskaupunkien ääni kuuluu päätöksenteossa vahvasti, samaan tapaan kuin Helsingin ääni ja näkökulma vaikuttaa muita kuntia enemmän valtakunnallisessa päätöksenteossa.

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen Vastaus kommenttiin #15

Hyvä Juho Laatu. Luonnonsuojelijamielipiteessäsi heijastuu se eteläsuomalaisten reservaattinäkemys, ettei Pohjois- ja Itä-Suomea kannata teollistaa, jottei sitä tarvitse puolustaa. Kummassakin maailmansodassa Pohjois-Suomen puolustus oli laiminlyöty ja paikalliset asukkaat joutuivat kärsimään hirvittävät rasitukset ja menettämään paikkakunnan mahdollisuudet harjoittaa monipuolisia elinkeinoja. Pelkkä maisema ei paikallisväestöä elätä, ei myökään matkailu. Vuosikymmenet on Rukallekin tuotu pääkaupunkiseudun keikkatyöläisiä, jotka yhdistävät työn ja rilluttelun. Veroeuroja ei keikkailusta Kuusamoon kerry. EU:n puitteissa Mustameri-Jäämeri -linjalle on varattu metsäreservaatti muka toimimaan "Euroopan keuhkoina", jotta Venäjä ja Eurooppa saavat turvallisesti tuprutella kivihiiltään maailmalle. Eipä Helsinkikään ole lämmityksessään kivihiilestä luopunut, mutta pohjoisen ihmisille riittää ohjeiden antajia. Asuntojen ja lomamökkienkin puulämmityskin on tehty kyseenalaiseksi.-Tanakka maakuntahallinto voisi antaa maakunnallemme enemmän itsemääräämisoikeutta.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #16

Voi ajatella niinkin, että etelän reservaattinäkemystä edustaa se, että suuryrityksille annetaan vapaat kädet (Helsingin näkökulmasta) syrjäseuduilla, jos se sijoittajia kiinnostaa. Kaivoaslueelle jää iso kuoppa ja saasteet, muutaman työpaikan lisäksi. Voitot kerätään reservaatin ulkopuolella. Muut paikalliset kuin kaivoksella työskentelevät siirreään Helsinkiin. Alueen maailmanmittakaavassa ehkä keskeisin valtti eli puhdas luonto (korruptiovapaassa maassa) uhrataan, ja alue nähdään pääkaupungin mineraali- ja puuvarantona.

Alueen sotilaallinen puolustaminen ei riipu (tai ei pitäisi riippua) helsinkiläisten tai globaalien sijoittajien taloudellisista intresseistä. Toivottavasti yleinen asenne on vielä tuota periaatteellisempi.

Mielestäni koko Suomea puolustettiin aika hyvin ja järkevän tasapainoisesti toisessa maailmansodassa. Oli järkevää keskittää kaikkein kovin iskuvoima kannakselle. Suomea ei saatu poikki Oulunkan korkeudelta.

Maisema ei tosiaan elätä paikallisia. Mutta toisaalta Talvivaara on kai tehnyt maisemalla ja muilla luontoarvoilla elämisen (mökit, matkailu, kalastus, paluumuuttajat) selvästi aiempaa vaikeammaksi ainakin 50 km säteellä.

Rukan kohdalla mielenkiintoinen kysymys on se, saavatko paikkakuntalaiset halutessaan sesonkiluontoista työtä sieltä. Kuusamo saa varmasti yhtä ja toista etua myös pääkaupunkiseudun etätyöläisistä (verolainsäädäntöä voisi kyllä kehittää työpaikkakuntaa suosivaan suuntaan).

Puulämmitys kannattaa pitää valttina, eikä antaa verrata sitä teollisuuden ja kaupunkien fossiilisten tuprutteluun. Maakuntaa ei kannata myöskään julistaa "metsäreservaatiksi", vaan mieluummin vihreäksi omatoimiseksi ja monialaiseksi kehittyväksi (ja luontoa suojelevaksi) kohteeksi.

Siitä olen eri mieltä, että maakuntahallinto lisäisi itsemääräämisoikeutta. Päinvastoin, sen keskeisin lopputulos on se, että rahalla mitattuna kuntien päätösvallasta putoaa puolet pois. Maakuntien keskuskaupunkien valta lisääntyy suhteessa niitä pienempiin kuntiin.

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen Vastaus kommenttiin #17

Maakunnan itsemääräämisoikeus riippuu maakuntalakien sisällöstä. Verontasausjärjestelmä tulee säilyttää kaikissa olosuhteissa, koska hallinto, työvoima ja raaka-aineet on Helsinkiin tuotu maakunnista.
Kaivokset ovat olleet paikkakuntien riiston kohteita siksi, että EU-lainsäädännön puitteissa luonnonvarat ja toimivia kaivoksiakin on myyty kansainvälisille yhtiöille jopa pilkkahintaan. Pohjoisen matkailuteollisuus on rakennettu Helsingistä käsin. Rukan raiskaaminen ja vesien turmeleminen on tapahtunut pääkaupunkiseutulaisten etuja palvelevasti. Verotuloja Rukan muukalaisyrittäjät eivät tietoni mukaan ole maksaneet Kuusamon kuntaan koskaan, eivät myöskään tehtaan omistajat, jotka ovat pitäneet kirjansa muualla. Kuusamon kunnassa oli 1990- ja 2000-luvun ensi vuosikymmenellä satoja työttömiä, joiden merkonomin yms. koulutus olisi sopinut matkailijain palvelemiseen, mutta "muuttolintuja" sinne tuotiin, eikä asiasta saanut julkisesti puhua, "ei saanut asettaa vastakkain" Kirkonkylää ja Rukaa. Kirkonkylä on kisassa hävitetty, vuosisatojen yrittäjäsukujen omaisuusmassat ovat menettäneet arvonsa. Matkailualan paikallisia pienyrittäjiä sorrettiin markkinoinnissa. Jostain kumman syystä Rukan lomakohteet menivät kaupaksi, mutta samalla alueella olevat jotkut pienyrittäjien omistamat paikat eivät yhtä hyvin.
Talvivaara on työllistänyt paljon paikkakuntalaisia. Se on ollut hyvä ja tarpeellinen kaivos. Aika hoitaa arvet. Eipä mitään kapinaa ole Sotkamossa ollut eikä taida tulla. Enemmän se on vihreiden ja muiden siivellä eläjäin hyötymisen ja politikoinnin kohde.
Pohjoisen ja koko Suomen riiston tekee mahdolliseksi median omistuksen keskittyminen ja kansainvälistyminen. Puoluelehdet, jotka eivät itse ole menestyneet, ovat valtionavuillaan pitäneet tuotteitaan hengissä ja vielä kyenneet ostamaan markkinointialueensa paikallislehdet melko tarkoin. Sana ei ole enää vapaa. Kun paikkakunnalla, maakunnalla ja maalla ei ole väestön omassa omistuksessa ja valvonnassa olevia medioita, paikkakunnat kuihtuvat ja kuolevat pois.
Suomea tuhotaan laajasti nyt HS:n, Ylen ja maakuntamediain toimesta. Ne rakastavat ja palvelevat muukalaisia enemmän kuin omaa kansaa. "Suomen pitää kansainvälistyä ja eurooppalaistua."
Kansainvälisyyttä ei ole ilman kansoja.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #18

> Maakunnan itsemääräämisoikeus riippuu maakuntalakien sisällöstä.

Nykyisessä ehdotuksessa suurin muutos tulee siitä, että maakunnalle tulee sellaista päätösvaltaa, joka otetaan pois kunnilta. Päätöksenten paikallisuus eli paikallinen itsemääräämisoikeus siis vähenee.

> Pohjoisen matkailuteollisuus on rakennettu Helsingistä käsin.

Pääomat ovat usein etelässä, mutta periaatteessa paikallisillakin on mahdolisuus yrittää. Ainakin Levillä on runsaasti paikallisten vetämää yrittämistä.

> Rukan raiskaaminen ja vesien turmeleminen on tapahtunut pääkaupunkiseutulaisten etuja palvelevasti.

Maakuntakaava tulee kuitenkin maakunnasta ja kunnan kaava kunnalta. Oletan että Kuusamon kunnanisät ovat (kutalaisten toiveiden mukaisesti tai vastaisesti) hyväksyneet nuo hankkeet. Veikkaan että ovat jopa kannustaneet.

> Aika hoitaa arvet.

Ostaisitko mökin Talvivaaran vesistöjen alajuoksulta? Yrittäisitkö kalastusturismia? Yrittäisitkö myydä marjoja ja sieniä kuopan lähistöltä? Arvet parantuvat osin vuosikymmenissä (fyysiset arvet ja maine), osin eivät sadoissakaan vuosissa. Osa alueen talouselämän mahdollisuuksista on menetetty. Oli jo hilkulla, että Talvivaarasta olisi tullut iso muistomerkki korpeen, jolloin hyödyt paikallisille olisivat jääneet muutaman vuoden työpaikkoihin.

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen Vastaus kommenttiin #19

Et taida tuntea 1990-luvun maankuulua kaavoitusta koskevaa oikeusjuttua ns. Tuhlihta-juttua, jossa Kuusamon virkamiesten ykkösketju tuomittiin. Kittilässä on riidelty kaavoista ja kunnallisesta päättämisestä ainakin kymmenen vuotta, eikä jutulle näy loppua. Iso ulkopuolinen raha näissä meiskaa. Pohjoisen kunnissa kuten KUusamossakin kepulla on kunnassa yksinkertainen enemmistö. Asiat on yli sata vuotta päätetty maalaisliiton-kepun tupaillassa. Ei valtuustossa mikään muutu, ei edes keskustella, koska se on turhaa, jo päätetystä asiasta. Puolueella on kaavoittajan valta. Kirkonkylän pelloille ja Rukalle rakentamalla Kirkonkylä tuhottiin. Metsähallitus on suuri sanelija ollut jo 1800-luvun puolivälistä lähtien. Kun ulkopuolinen raha lyö hynttyyt yhteen Metsähallituksen kanssa, ei siinä paikallisilla ole juuri sanomista, varsinkin kun runkokaavassa lyödään kunnan kaulaan niin ahtaat länget että kyllä siinä ilma väkisinkin on vähissä.
Sotkamosta en ole maata ostanut, kun tarvetta sillä suunnalla ei ole ollut.
"Kunnilta otetaan pois päätösvaltaa." Emmekö tästä jo puhuneet? Mitä valtaa köyhillä kunnilla on? Pohjois-Pohjanmaan valta on ollut Ouluun keskittyneenä jo vesisahan alusta lähtien. Puukaupat on tehty oululaisessa hotellissa ilman että ostaja on edes käynyt puiden kasvupaikalla. Markalla pystyyn viisisataavuotinen petäjä. Vesi toi tukin halvalla Ouluun. Rautatien rakentaminen oli tarpeeton, mutta siitä on puheeksi riittänyt asiaa jo yli satakaksikymmenä vuotta.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #20

En tunne tuota Kuusamon tapausta, mutta yhteistä edellisille siinä lienee se, että kuusamolaiset järjestelivät asiansa tuohon malliin itse. Jos keskustaan ei luoteta, pitäisi äänestää jotain toista vaalilistaa (vaikkapa keskusta kakkosta). Ehkä jotkut muut syyt pakottavat äänestämään asiat nykyiseen jamaan ohjannutta kaartia. Oma valinta siis. En usko, että päätösvallan siirto jonnekin keskuskaupunkien kabinetteihin parantaisi paikallisten vaikutusmahdollisuuksia. Parempi aloittaa uudistukset kotikunnan politiikasta (jos halua on).

> Mitä valtaa köyhillä kunnilla on?

Tänään noin kaksi kertaa niin paljon kuin suunnitellun sote-uudistuksen jälkeen.

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen Vastaus kommenttiin #21

Paikkakunnan poliittisen ja uskonnollisen elämän yksipuolisuus ja ankaruus nousee karusta luonnosta. Kaskiviljelijä kohteli luontoa ankarasti saadakseen sadon ja elannon. Alkuasukas lappalainen joutui väistymään tulijan tuoman elinkeinon, uskonnon, oikeuslaitoksen sekä maanomistukseen - ei vain maan käyttöön - nojaavan elämänmuodon tieltä. Lappalaisilta tulija otti tämän elinkeinon poronhoidon, joten alkuasukkaan oli sulauduttava tai väistyttävä.
Uudisasukkaan koko elämänmuoto nojasi omaisuuden, nimenomaan maan hankintaan ja omistukseen ja lisäämiseen sekä valloittajan kuninkaalta saamiin vapauksiin (Kaarle XI Lapin asutusasetus 1673 ja Kustaa III knihtisopimus 1789). Näiden etuuksien vuoksi Kuusamo oli alun alkaen nimenomaan talonpoikainen yhteiskunta käräjäoikeuksineen. Maata omistamattomat olivat toisen kansanluokan asemassa. Vasta knihtisopimuksen purku 1877-78 valtiopäivillä avasi mäkitupalaisille ja torppareille pääsyn osalliseksi "pitäjän yhteisen maan" omistuksesta. Vanhoillislestadiolaisuus, vanhasuomalainen puolue ja maalaisliitto liittoutuivat 1900-luvun alussa "uskottomia" sosialisteja vastaan ja sulkivat heidät yhteisön ulkopuolelle. Kun itsenäisyytemme alkuaikoina 1920-luvun jälkipuoliskolla alettiin jakaa kunnille valtionapuja, tämä sisäpiiri katsoi avut omikseen ja jakoi niitä auliimmin omille kannattajilleen. Pienviljelijät, jotka olivat pääasiassa talollisten jälkeläisiä monessa polvessa, tulivat sosialistien rinnalla syrjityiksi.
Kun Suomi alkoi teollistua 1900-luvun alussa tulevaisuutta Kuusamossa vailla oleva väki alkoi siirtyä pois. Tätä on jatkunut nykypäiviin saakka. Koska syrjitty, aktiivinen väki on lähtenyt joka ikäluokasta pois, jäljelle jääneet ovat sopeutuneet "talollisten" komentoon. Keskustapuolue vastusti vielä 1960-luvulla matkailua, jota se piti maatalouden sortajana, mutta kun maatalouden alasajo alkoi puolue käsitti, että jotain uutta on omaksuttava. Se alkoi kannattaa matkailua. Sitten tuli 1980-luvun puolivälissä ulkoa päin matkailun teollistajat, jotka saivat paikkakunnan suurimman puolueen mukaansa. Tässä vaiheessa poliittiset päättäjät eivät olleet enää itse viljelijöitä, vaan oikeastaan kunnon työtä vailla olevia maanviljelijäin jälkeläisiä. Heille sopi siirtyminen "bisnekseen" kunnan töissä. EU, jota he vastustivat, osattiin kääntää voitoksi, koska se tarjosi "projektimiehille" ja "projektien ohjausryhmille" jne. jatkuvaa työtä. Luonnonsuojeluaate sopii heidän keppihevoksekseen hyvin, koska se sulkee tien mahdollisilta uusilta elinkeinorymiltä, jotka eivät ehkä suhtaudukaan Rukan pyhittämiseen niin pyhästi kuin he, jotka saavat siellä yksin rahastaa ja käyttää elinkeinonsa edistämiseen kunnan, Suomen valtion ja EU:n varoja. Kaikille viimeksi mainituille tämä sopii, koska läpi Suomen kulkeva EU:n metsävyöhyke antaa heille mahdollisuuden melko vapaasti "tupruttaa".

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #22

Tuo kuulostaa tyypilliseltä suomalaiselta kunnalta, joka on jossain määrin jämähtänyt omaan ajattelutapaansa. Minun suositukseni olisi avoin keskutelu kunnan tavoitteista ja tulevaisuudesta, vaikkapa paikallislehden palstoilla tai muissa paikallisissa kerhoissa. Ei tietenkään toista osapuolta mustamaalaten, vaan mahdollisimman ymmärtäväisesti, mahdollisimman neutraalista helikopteriperspektiivistä. Kyllä tuostakin asetelmasta on löydettävissä myös kaikkien tukemia positiivisia arvoja ja tavoitteita. Kuusamon tuntevat kaikki, ja Kuusamolla on potentiaalia nousta vaikkapa Suomen ihaillummaksi kunnaksi, jos niin halutaan. :-)

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen Vastaus kommenttiin #23

Heh-heh! Kuusamon sisäpiiri ei ole koskaan antautunut mihinkään julkiseen keskusteluun. Kun paikkakunnan lehti on kepun äänenkannattajan Suomenmaan tai sinivakoisen puhtaan Joutsenen omistama, ei sen sivuilla mistään oleellisesta keskustella. Reino Rinne ja Ruka o vat ainoat keskustelun aiheet sillä edellytyksellä että vain kehuminen on sallittua, ei moite, ei arvostelu, eikä varsinkaan elinkeinoelämän monipuolistamista koskeva esitys. Kuusamo on suuri kupla, joka puhkeaa aikanaan. Turistina siellä on hyvä käydä, mutta asuminen on rankka juttu.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #24

Onneksi keskustelu on sen verran vapaa ilmaisumuoto (peräti perustuslain takaamana), että sitä ei voi estää. Jos paikallislehti ei toimi, niin vaikkapa netistä keskustelulle saattaa löytää sopivan alustan. :-)

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #25

P.S. Kun Kuusmoa katsoo vähän kauenmpaa ulkopuolisen silmin, ei voi välttyä ajatukselta, että jos Kuusamo halutaan esittää Suomen ihailluimpana kuntana, luontoarvoilla on pakko olla jotain tekemistä tämän asian kanssa. Hyvin hoidettu laskettelukeskus ei ole tässä ongelma, vaan voi jopa parantaa tätä imagoa, kunhan laskettelukeskus pysyy rajattuna hyvin hoidettuna erillisalueena. Muun Kuusamon valjastaminen vaikkapa kaivosteollisuuden tarpeisiin ei sovi tähän visioon oikein pakottmallakaan. Mieluummin vaikka hannuhautaloita ja sinipyrstöjä. Positiivisin mielikuva Kuusamosta on syvänvihreä kaunis ja suuri läikkä Suomen itärajan tuntumassa. Tähän päälle voi rakentaa myös teollisempaa ja markkinavetoisempaa Kuusamoa, kunhan ei sotke tuota perusasetelmaa. Tämä kaikki toteutetaan tietenkin tasapuolisesti kaikki osalliset huomioiden.

Näitä mielikuvia kukaan ei voi oikein tosissaan vastustaa - ei Kuusamossa eikä ulkopuolella, ei keskustalaisissa, vasemmistolaisissa, oikeistolaisissa, uskonnollisissa tai maallistuneissa piireissä. Ei muuta kuin kuusamolaisten allekirjoitukset paperiin, niin päästään eteenpäin. :-)

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen Vastaus kommenttiin #26

Mitä se ulkoinen imago paikkakuntalaista lämmittää, varsinkin jos se on valheellinen, eikä se tuo kuntalaiselle leipää. Osoittaa paikkakunnan vastuullisilta heikkoa itsetuntoa, jos ihmisten aina pitää olla paikkakunnan julkisivua ja luontoa kehumassa.
Muistuu mieleen 1900-luvun alun Paanajärveltä seuraava tapaus. Eräs matkustelija ihmetteli kun kahvitalon emäntä esiintyi häntä kohtaan ynseänä.
- Ettekö nauti kauniista maisemistanne? On varmaan ihanaa asua täällä?
- Joka päivä minä noita kallioita kahtoa tollotan, mutta penniäkään ne eivät ole minulle siitä maksaneet, emäntä vastasi.
Matkailuvirtojen sivustakatsojia useimmat kuusamolaiset yhä ovat. Kirkonkylän Torankijärvi on pullollaan jätöstä ja Rukan taajaman jätökset ovat vuosikymmeniä purkautuneet huonosti puhdistettuina Kitkan Kesälahteen, kovimpina vuodenvaihteen huippuina jopa hangille. Vasta hiljan on Rukan alueelle saatu uusi puhdistamo, mutta Kesälahden tilaa se ei aikoihin paranna. Pitäisikö kuusamolaisten ja koko Pohjois-Pohjanmaan maakunnan väen riemurinnoin huutaa kiitosta turismille?

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #29

Helsinkiä pidetään kiinnostavana koska se on pääkaupunki. Kuusamoa voi pitää kiinnostavana muista syistä. Kuusamo on yksi Suomen vihreimpiä ja luonnoltaan hienoimpia paikkoja. Tuo kuva ei ole valheellinen vaan tosi. Jos paikkakuntalaiset eivät ymmärrä sitä, mikä paikkakunnassa kiinnostaa, niin eivät ymmärrä. Päättäkööt itse mitä haluavat. Helpompi Kuusamon on takoa rahaa tuollaisella raikkaalla luontomaineella kuin yrittämällä jotain sellaista, mikä ei ole sille luontevaa. Suosittelen uutta puhdistamoa ja talvivaarojen unohtamista. Ilman Rukaakin voisi elää, mutta se jos mikä tuo rahaa, eikä sen häipyminen palvelisi mitään asiaa. Kesällä kuvaussafareita Rukalle.

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen Vastaus kommenttiin #31

On myönntettävä, että Koillissanomien nykyisen päätoimittajan Petri Karjalaisen aikana on lehden toimituksellinen liikkuma-ala lisääntynyt. Koillismaan toinen lehti Koillismaan Uutiset on myös päätoimittajansa Pasi Määttälän aikana ollut hyvinkin vapaamielinen. Ongelma on kuitenkin edelleen se, että kunnallisporukasta kukaan kepulainen sisäpiiriläinen ei vastaa, ei osallistu keskusteluun, vaikka kysytään. Ainoa vastaaja heidän puolestaan kokoomuslainen eläkkeellä oleva poliitikko ja lehtori Seppo Ervasti, joka hyökkää heti puolustamaan, jos kepua tai kepulaista johtoa vastaan on hyökätty tai siltä julkisesti jotain kysytty. Se on ollut vuosikymmenien ihmettelyn aihe, mutta sikäli luonteva, koska kepussa ei yksinkertaisesti ole vastaamiskykyisiä ihmisiä. Siellä valtaa kantaa edelleen ammatistaan ulos ajautuneet viljelijöiden lapset.
On Kuusamon keskustapuolueessa ollut valtuustossa ja joskus ehkä hallituksessakin opettajia, rehtorinvirkaakin hallinneita, mutta heillä ei ole ollut mahdollisuutta päästä vaikuttamaan. Heidät on tavalla taikka toisella vaiennettu.
On historiallinen tosiasia, että opettajia Kuusamossa ja muissakin maaseutukunnissa pohjoisessa on syrjitty. Heidän palkanmaksuaan on laiminlyöty ja koetettu ottaa laillisesta palkasta jotain pois. Syntyneet oikeudenkäyntien kulut, kunta kun useimmiten hävinnyt, maksatettu kunnan verovaroista. Kuusamossa tämä ollut jo 1800-luvn ongelma. Jotkut opettajat ovat päässeet sisäpiiriin ja "antautuneet" talonpojille toimimaan heidän käsikassaroinaan.
Kirjoitin noin vuonna 1966 oululaiseen kulttuurilehti Kaltioon kirjoituksen otsikolla "Leipälehtorit - maho maaseutu". Taisi siihen joku vastaus tulla, mutta kyllä silloinkin laajasti Pohjois-Suomessa opettajat vaikenivat - ja laiminlöivät vaikuitusmahdollisuutensa kulttuurin kehittämiseen. Opettajien soisi nykyäänkin osallistuvan enemmän puoluepolitiikkaan, yhteiseksi hyväksi.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #33

Kaksi vaihtoehtoa. Jos yli 50% kuusamolaisista on sitä mieltä, että nykyinen meno on juuri sitä, mitä halutaan, demokratia toimii Kuusamossa juuri niin kuin pitääkin. Jos ovat eri mieltä, ehkä jokin uusi puolueisiin sitoutumaton mutta keskustan ajatusmaailmaa lähellä oleva vaalilista toisi kunnan toimintaan kuntalaisten toivomaa vipinää.

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen Vastaus kommenttiin #34

Siksihän minä tässä maakuntahallinnosta kirjoitankin, koska toivoisin maakuntahallinnon kautta saatavan Pohjois-Pohjanmaan koillisosiin elämää ja monipuolista elinkeinotoimintaa. Kuusamon kunnallishallinnossa on maalaisliitto-keskustalla ollut yksinkertainen enemmistö sata vuotta. Asukasluku koko ajan putoaa. Rukan muukalaispalvelujen ylläpito syö kunnan voimavarat. Koska kassavirta ei kasva,koko ajan syödään kuormasta, jotta Ruka voisi pysyä hengissä. Kuoleman tiellä ollaan. Ei paljon kuusamolaisia auta, jos etelän lämpimissä talvipirteissä saadaan katsella Kuusamon tykkymetsää ja tiaisen kuvia.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #35

Minä en lähtisi hakemaan muutosta tuosta suunnasta. Annoit ymmärtää, että Kuusamon johto on ollut sulkeutunut ja vetänyt hankkeita suppean piirin kiinnostuksen ja hyödyn mukaan. Minun käsittääkseni tuo ei ole poikkeus vaan pääsääntö (kukaties Kuusamossa keskimääräistä vahvempana). Jokaisessa organisaatiossa (yksityinen tai julkinen) keskusjohto tekee asioita, jotka keskusjohtoa kiinnostavat. Maakunnassa voi olettaa, että keskusjohto keskittyy muita alueita enemmän maakunnan keskusaupungin näkökulmaan. Maakunnan reuna-alueet hoidetaan miten hoidetaan. Sote-palveluiden keskittäminen on todennäköisempää kuin niiden hajauttaminen ja ylläpitäminen.

Jos haluaa ajaa Kuusamon asiaa, parhaita tässä työssä ovat kuusamolaiset itse. Oululaisten intressit ovat muualla. Maakuntaa hoitaisivat oululaiset virkamiehet, oululisissa toimistoissa, oululaisten luottamusmiesten toimiessa vahvimpana taustaryhmänä, Kuusamon luottamusmielsten ollessa paljolti samoja kuin nytkin, mutta ehkä vähän oululaistuneina ja Oulun suuntaan kompromisseihin pakotettuina. Keskusta olisi edelleen vahva voima, mutta nyt hieman eri maustein.

Olen siis paikallisen itsehallinnon kannattaja. Parhaiten paikallisten tarpeet paikallisissa asioissa ymmärtävät paikalliset, ja heillä on suurin motivaatio noita tarpeita palvella. Vieraan valta ei ole useinkaan hyväksi. Hyväntahtoisten hallitsijoiden keskusjohtoinen maailmanvaltio kuulostaa minusta enemmän idealistiselta utopialta kuin käytännölliseltä tavalta hoitaa pikkupaikkakuntien hallinto tai parantaa niiden pikkuriitoja.

En tunne Kuusamon talouden tilaa, mutaa vähän ihmetyttää, jos Rukasta on leivottu riippakivi, ja sieltä saatavissa olevat eurot on onnistuttu hassaamaan jonnekin (toki tuiki tavallistahan kunnanisien (tai kansanedustajien tai tulevien maakuntahallintojen) hölmöily ja yli varojen eläminen on). Sote-uudistus ei vaikuttaisi suoraan Rukaan eikä kaivoshankkeisiin, mutta noin yleisesti maakuntahallinnosta tulee mieleen ELY-keskuksen kaivosteollisuuden intressejä puoltava ja luonnonsuojelun suhteen vaitonaisempi rooli Talvivaara-hankkeessa. Ehkä Rukatunturissa on mineraaleja :-).

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen Vastaus kommenttiin #25

Eivät he keskustele missään muissa kuin omissa porukoissa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #27

Riittää jos saat muut kuusamolaiset keskusteluun mukaan. Vastahakoisia ei kaivatakaan. Aika tekee tehtävänsä. :-)

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen Vastaus kommenttiin #28

Se ei vie asioita kovin rivakasti eteenpäin, jos vain samanmieliset vaihtavat keskenään ajatuksiaan.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #30

Riippuu siitä, paljonko samanmielisiä saadaan kasaan. (ei erimielisiäkään vieroksua pidä, vaan ottaa mukaan)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset