Matti Kyllönen

”Kunnan ottopojat” syövät kuormasta Kuusamossa

Kuusamon kunnan ei olisi tullut vuosikymmeniä sitten antaa asioidensa hoitoa muukalaismiesten käsiin, sillä kovin pahaa jälkeä on tullut elinkeinoelämän yksipuolistuessa, Kirkonkylän palveluverkon ja kunnan kouluverkoston tuhoutumisena. 

Kunnanjohtaja Lauri Tammen ja koulutoimenjohtaja Lauri Muhosen jäätyä eläkkeelle Kuusamon pääpuolue keskusta menetti kokeneet hallitusmiehet ja puolue puolue turvautui  ulkoapäin tulleisiin ottopoikiin, jotka alkoivat suruttomasti murtaa paikkakunnan rakenteita. Kunnan ja yksityisen elinkeinoelämän tasan puoliksi omistama Kuusamon Lomat Oy murskattiin ja yksityinen matkailuelinkeino alkoi murtua kunta- ja Ruka-vetoisen ”kärkiyrityksen” toimesta. Kunta antautui ulkoa ohjatun liike-elämän vietäviksi. Asia valkeni vasta 1990-luvun puolivälissä ns. Tulihta-jutun yhteydessä karmein seurauksin, kun paikkakunnan johtavaa virkamiehistöä puhdistettiin virkapaikoiltaan. 

Paikkakunnan ongelmien salailu ja yksipuolinen, kuntaa suojeleva tiedotus on pahentanut asioita. Koillismaalaisten ihmisten 1950 perustama Koillissanomat on jo ties kuinka monennen kerran vaihtanut omistajaa. Keskustalainen mediayhtiö on kuluneena syksynä myynyt kaikki lehtensä Kalevalle, joka on nyt jokseenkin koko Pohjois-Suomen sanoma- ja paikallislehtien omistaja. Hakemaansa radiolupaa Kaleva ei saanut. Viestintämonopoli jäi hieman vajaaksi.

Koulutoimenjohtaja Lauri Muhonen teki Kuusamoa, Koillismaata, Lappia ja koko Suomeakin palvelevan suurtyön siirtäessään Kuusamon koululaitosta peruskouluun vuodesta 1972 lähtien.  Hänen jälkeen Kuusamon koulutoimi on keskittynyt pelkästään syömään kuormasta tappaessaan kouluja pari vuodessa, jotta Rukan kärkiyrittäjien ja majoittajien etu tulee ajetuksi. 1960-luvun alkupuoliskolla Kuusamossa oli runsaat 60 koulua, nykyisin enää muutama. Pelkistetysti voi sanoa, että kunta on jo vuosikymmeniä noudattanut yksinkertaista ohjetta: tapa kaksi koulua vuodessa, niin Ruka pysyy pystyssä. 

Erityisen surullinen olen suunnitelmasta lakkauttaa Määttälänvaaran koulu, alkuaan Suiningin piirin koulu, jonka tiloissa 1940- ja 1950-luvuilla pelkästään kansakoulussa oli yli 140 oppilasta. Koulussa toimi myös jatkokoulu. Yhä toimivassa kylän Rauhanyhdistyksen talossa pidettiin rippikoulua. Moskovan rauhassa 1940 menetetyn Paanajärven rajaseutukirkon työn jatkajaksi valmisteltiin Määttälänvaaran kansakoulun vierelle Mummolan mäelle rakennettavaksi pappila, jonka yhteydessä jatkaisi rajaseutukirkko. Jatkosota keskeytti hankkeen. Sodan jälkeen rajaseutukirkko rakennettiin Käylään.

Määttälänvaara on Koillis-Kuusamon vahvin kylä. Saamani tiedon mukaan kylässä on nytkin esikoulu mukaan luettuna yli 30 oppilasta. Silti koulu on tappolistalla. Vanhempien kokoukseen kerrottiin kielletyn tulemasta niiden, joilla ei ole koulussa lapsia. Koulua moititaan homeiseksi. Liikuntatilat ovat hiljattain rakennetut ja koulu toimii parakissa. Vuonna 1911 perustettu Suiningin kansakoulu aloitti toimintansa 1912. Vuonna 1923 ala- ja yläkoulussa oli yhteensä 146 oppilasta, kaunis oma koulutalo valmistui 1928. 

Hometutkimusten varjolla hävitetään maassamme yleisesti julkista ja yksityistä omaisuutta. Rakennusfirmat määräävät ja mälläävät. Seteliselkärankaisten selkä taipuu. Kylien asukkaiden pelottelu leivän menetyksellä usein tepsii. Kyläkouluja riiputetaan lakkautuksen hirressä vuosikausia. Koulun lopetuksen uhka saa kynnelle kykeneviä kyläläisiä poistumaan. Aika tekee työtä. Valppaimmat lähtijät eivät jää kirkonkyliin, vaan jatkavat eteenpäin. Valtakunnallinen keskittäminen toimii pelkoautomaatilla.

Ennen oli Kuusamonkin kylässä miehet ja naiset, jotka pitivät kylänsä puolia. Nyt käytetään asetta, jonka mukaan kunta tekee omalleen mitä tahtoo, eikä siinä kyläläisillä ole sanomista. Ei se asia näin ole. Kuntalaiset omistavat kunnan ja kyläläiset omistavat koulunsa. Jos virkamies muuta väittää, sellaista juoksupoikaa ei kannata pitää. Kuntalaiset ovat isäntiä ja virkamiehet palkkarenkejä. 

Koulun lakkautuksella saatu säästö on pikkuraha sen rinnalla, mitä jo kylän koulun lakkautusuhka alkaa vaikuttaa aluetalouteen.

Kuusamolaisten tulee ottaa valta omiin käsiinsä ja alkaa puolustaa kyliään. Kolmas kova, osuuskauppa, on heikossa hapessa, mutta kaksi kovaa, maamiesseura ja rauhanyhdistys ovat kylissä tallella. Joku koulukin vielä on. Ja väestön tukena laaja ”mökkiläisveronmaksajien”rintama. Ruvetaan rakentamaan Kuusamoa uudelleen ja korjataan se, minkä ottopoikaporukka on hävittänyt.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen

Vierailin viikonloppuna synnyinkunnassani Kuusamossa ja yövyin Koillismaan Osuuskaupan omistamassa Hotelli Kuusamossa, jonka osuuskauppa rakensi 1970-luvun alkuvuosina innokkaan kotiseutu- ja osuuskauppamiehen Tauno Hannulan rakentamana. Vaikka Ruotsiin muutto oli vahvaa, valtion harjoittama aluepolitiikka antoi uskoa pitäjään ja seutukuntaan. Koillismaalaisten omistama paikallislehti Koillissanomat toimi terhakaasti Koillismaan puolesta. Koillismaan Nuorkauppakamari, joka kattoi Kuusamon, Posion ja Taivalkosken, toimi vireästi seutukunnan hyväksi. Anu ja Topi Pentik nostivat yhäkin vahvana toimivan Pentikin Posiolla. - Nyt on toisin. Nuorkauppakamaritoiminta on hiipunut. Karhujuhlat on lopetettu. Hotelli Kuusamo lakkaa vuodenvaihteessa. Kirkonkylään jää vain yksi pieni perhehotelli. Ruka on syönyt Kirkonkylän, jonka ennen niin vauraat kauppaliikkeet ovat tyhjinä. Apea tunnelma vallitsee.
Suru valtasi mieleni viettäessäni yötäni ja keskustellessani ihmisten kanssa. Henkilökunnan mieli oli apea. Hotellissa oli kuitenkin vielä jostakin Aasiasta bussilastillinen vieraita.
Ihmiset ovat ymmällä. Tajutaan, että valtakunnankaan etu ei ole, että itä ja pohjoinen hiipuvat. Valtio ei kuitenkaan ole alueista ja niiden ihmisistä kiinnostunut. Kirkkaimpana tähtenä valtakunnan agendassa, kuten hienosti pitää sanoa ollakseen moderni kansainvälinen ihminen, eli asialistalla, ovat maailman muukalaiset, joita halutaan mahdollisimman paljon ja heidät mahdollisimman hyvin kohdelluiksi. Vihasanaa ei saa sanoa.
Koin outona tilanteen. Joulumyyjäisissä, joissa olin, monet ihmiset puhuivat sipiä ja koko ajan pälyilivät ympärilleen peltäten, ettei vain tule sanoneeksi sopimatonta jonkun "valvojan" kuullen. Mitä syrjä-Suomelle on tapahtumassa? Ollaanko täällä jo kuin muinaisessa Neuvostoliitossa. Poliiseja lisätään, mutta ei suomalaisia suojelemaan vaan suojelemaan muukalaisia suomalaisten puheilta.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Hometutkimusten varjolla hävitetään maassamme yleisesti julkista ja yksityistä omaisuutta."

Eikös se ole hyvä idea että puretaan homekoulut ja rakennetaan uusiksi ettei lasten tarvitse saada keuhkosairautta?

"Erityisen surullinen olen suunnitelmasta lakkauttaa Määttälänvaaran koulu, alkuaan Suiningin piirin koulu, jonka tiloissa 1940- ja 1950-luvuilla pelkästään kansakoulussa oli yli 140 oppilasta. "

Montas nyt?

Kyllä ne suljetaan pois jos ei ole oppilaita tarpeeksi ja keskitetään yhteen.

"Koillismaalaisten omistama paikallislehti Koillissanomat toimi terhakaasti Koillismaan puolesta."

Siirtyikö se nettiin milloin?

"Hotelli Kuusamo lakkaa vuodenvaihteessa. Kirkonkylään jää vain yksi pieni perhehotelli. Ruka on syönyt Kirkonkylän, jonka ennen niin vauraat kauppaliikkeet ovat tyhjinä."

Mikäs se vetonaula siellä nyt on aasialaisille turisteille ja elokuvatähdille?

"Tajutaan, että valtakunnankaan etu ei ole, että itä ja pohjoinen hiipuvat."

Pohjoinen ei ole hiipumassa, vetää aika kivasti turisteja.

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen

Ihmisten pitää voida asua terveellisessä ympäristössä. Rossilattiapohjaiset talot osattiin entivanhaan rakentaa. Joka suunnalla kivijalassa olivat ilma-aukot, ilma kiersi lattian alla, eikä hirsitaloissa homevaurioita ollut. Nykyään tätä ei taideta hallita. Kun omistaja haluaa talosta päästä, löytyy kyllä tarkoitukseen sopiva konsultti antamaan maksajan haluaman lausunnon. Jos ammattitaito ja rakentajan rehellisyys on tallella, ei home hallitse. Missä on tämän ajan rakentajien ammattitaito ja ammattiylpeys? Ihmisillä maksatetaan turhasta.
Koillissanomat yrittää elää paperiversionakin. Levikistä ei ole aikoihin ollut tietoa. Kun lehti on kokonaan omistautunut palvelemaan kuntaa ja Rukaa, ja vaikenee ongelmista, eipä se suurtakaan porukkaa jaksa kiinnostaa. Kiinnostavaa on nähdä muuttuuko mikään nyt Kalevan omistuksessa.
"Pohjoinen ei ole hiipumassa, vetää aika kivasti turisteja." Moniko tavallinen kansalainen heistä saa leipänsä? Mitä tavallinen kansalainen heistä hyötyy? Kummallista, että luonnon kunnioitus ja rauha mitä paikallisasukkailta joka mutkassa vaaditaan, ei koske turisteja. He saavat määräämättömästi kuluttaa luontoa, tupruttaa kelkoillaan vesistöjen päällä ja metsissä aiheuttamatta vahinkoa. No, tuleehan joskus saastuttamaton sähkökelkka sitten kun lunta ei enää talvisinkaan ole.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Missä on tämän ajan rakentajien ammattitaito ja ammattiylpeys?"

Halvin tarjous voittaa.

Sanoisin että hankintalakia ja hankintamenettelyä pitäisi parantaa.

"Moniko tavallinen kansalainen heistä saa leipänsä?"

Riippuu miten yhteisö järjestäytyy mutta kyllähän se niin on nähtävä, että kun tulee bussilla, junalla tai lentokoneella lauma turisteja niin ne on nähtävänä setelitukkoina mikä otetaan näitä viihdyttäville yrityksille ja myös välillisesti toisille yrityksille jotka tavalla tai toisella tukevat näitä.

"Mitä tavallinen kansalainen heistä hyötyy?"

Elinkeino?

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen

Halvin ei ole läheskään aina paras. Kuusamossa on kunnan työt perinteisesti tehty "kunnan omana työnä". Paikkakunnan omat rakennusyrittäjät, mikäli ovat muita kuin epulaisia, ovat joutuneet hakemaan rakennusurakat muista kunnista, usein kaukaakin Lapista. "Kunnan oma työ" on tarkoittanut, että omat jäsenkirjalaiset pysyvät töissä. Tämä takaa vallan pysymisen puolueella. Työtä vaille jääneet toisinajattelijat lähtevät pois.
"Moniko tavallinen kansalainen saa leipänsä?" No eipä saa.
Turisteille on majoituspaikat ennalta jaettu. Sisäpiirin markkinoija on vahvoilla. Sivukyläläinen palvelun tarjoaja pääsee harvoin osille. Rukan alue on samanmielisillä, kuten kuntakin. Aktiivinen ostaja voi nykyään kilpailuttaa suoraan ja siten tehdä hyviäkin valintoja.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #10

"Turisteille on majoituspaikat ennalta jaettu."

Niin pitääkin.

Kun minä kävin Intiassa niin siellä oli työntekijät sulloutuneet hetekoille samaan siivouskomeroon että asiakkaille on ne hotellihuoneet. Siinä oli hienoa työmoraalia.

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen Vastaus kommenttiin #12

Toivottavasti et kaipaa vastaavanlaista "työmoraalia" Suomeen?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #13

Tässä markkinatalousjärjestelmä rahalla näitä asioita ohjataan. Intialaiset ovat mestareita leikkaamaan kustannuksia ja sillä he pärjäävät. Kuusamo on samanlainen eksoottinen kohde turisteille kun moni muu maailman kolkka, että mistä se raha nyt sinne tulee niin se aika kriittistä, että siinä mielessä turisteille pitäisi tarjota sitä parasta elämystä ja varata paikat, että saa ne rahat sinne.

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen

Kun matkailusta tässä puhutaan, on huomioitava Kittilä ja Levi. Paikallinen ja muukalainen etu ovat pahasti ristissä. Sama tilanne on ollut Kuusamossa jo aiemmin, siis 1980-luvun jälkipuoliskolta alkaen 1990-luvulle. Tulihta -juttu oli ankara taistelu paikallisen ja ulkoisen edun ristiriidasta. Rankoista tuomioista huolimatta ongelma ei ratkennut. Ristiriita on edelleen, mutta se on piiloon painettuna. Levillä ja Kittilän unnassa se on kiivaana oikeusjuttuna nyt. Erikoista on, että Kittilässä matkailu ja kaivostoiminta toimivat ainakin näennäisesti sovussa. Tuskin laskettelija paljonkaan piittaa siitä mitä rinteiden lähistöllä on. Myös Sotkamossa elävät matkailu ja kaivosteollisuus rinnakkain. Kuusamo odotti 1900-luvun alusta lähtien rautatietä Oulusta Kuusamoon ja Paanajärvelle. Tavoitteena oli saada kaivostuotteet liikkeelle, Paanajärvellähän oli suuri kaivosvaraus. Siellä malmit uinuvat edelleen. Koillissanomat -lehden omistajanvaihdos antaa mahdollisuuden ottaa Kuusamon talouselämälle suunta moniarvoisen talouden suuntaan päin. Minä uskon, että kaivokset tulevat Kuusamoonkin ja kunta palaa vanhalle teollisuutta suosivalle uralle, matkailunsakin säilyttäen. Keskustan omistama Koillissanomat menetti toimintamahdollisuutensa antautumalla kuntajohdon vedätettävksi ja luopumalla omasta tahdostaan, jos sitä vuosikymmeniin on lainkaan ollutkaan.

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen

Seisoi altaalla, mitä varten? Tekikö mitään asian hyväksi? Piileskeli paikallis- ja maakuntaviranomaisten selän takana.
Kainuun ja koko maan onni on Talvivaaran kaivos. Plus-merkkistä tulosta jauhaa. Pessimismin kylväminen syrjä-Suomeen auttaa vain Suomen vihaajia ja muukalaissyöttiläiden suosijoita.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset