Matti Kyllönen

Kaikki blogit puheenaiheesta Korjausvelka

Uudistuksia perustellen ja yhteistyössä

Liikenneministeri Bernerin tiedotustilaisuus eilen taisi lopulta herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa kaivattuja vastauksia.

Perusteluja liikennejärjestelmän kokonaisremontille on, mutta tämä visio taitaa nyt kompastua omaan kunnianhimoonsa, kiireeseen ja yhteistyön puutteeseen. Jos hallituskumppanit, ministeriöt tai sidosryhmät irtautuvat kiireesti selvityksestä ei se todennäköisesti etene poliittisestikaan.

Kenenkään ei siis vielä tämän selvityksen perusteella kannata huolestua tulevista lisämaksuista tai auton arvon alenemisesta.

Mikä perkuleen raha?

Brexit keskustelu käy edelleen todella kuumana, ja monet jopa paheksuvat Britannian kansan päätöstä lähteä EU:sta. Monet perustulevat, että Britannian ja Euroopan talous muuttuu nyt negatiiviseen suuntaan. 

Itse tänään tutustuin hieman syvällisempään asiaan, selvitin mihin talous perustuu, tai itse asiassa tarkkaan ottaen selvitin, että mitä raha on. Sain johtopäätökseksi yllättävän, mutta selkeän tuloksen; raha on velkaa!

IS:n Koskinen: "Antti Rinne vastustaa omia esityksiään" - Pötypuhetta!

Ilta-Sanomien politiikan toimituksen esimies Mika Koskinen väittää kolumnissaan (IS, 20.4.), että vastustamalla liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) aikeita yhtiöittää ja mahdollisesti osittain yksityistää Suomen tie- ja väyläverkko SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vastustaa itse asiassa omaa hankettaan. Koskinen viittaa viime hallituksen loppumetreillä käynnistettyyn pyrkimykseen perustaa ns.

Syömävelkaa vai investointivelkaa?

Nyt vallitsee kaikkien vakavasti otettavien puolueiden keskuudessa (VAS, SKP, IPU) suuri yksimielisyys massiivisen elvytyksen tarpeesta. Kysymys kuuluu kumpaa pitää harrastaa, investointeja vai sosiaaliturvaan pohjaavaa tuhlausta. Esimerkkilaskelmissa näyttää infran korjausrakentaminen olevan kaikkein tuottavin ellei ihmisarvoa huomioida.

 

Pari esimerkkiä.

Investointeja

Homeongelman järkiratkaisu

Rakennusten sisäilmaongelmat ovat kansantaloudellisesti erittäin merkittävä kuluerä. Ikävintä sisäilmaongelmissa on, ettei niitä välttämättä pääse karkuun esimerkiksi koulussa, päiväkodissa tai vaikkapa työpaikalla. Ongelmaa myös vähätellään tai se jopa kiistetään.

Rysäytitkö asvalttimonttuun?

 

Rysäytitkö autolla asvalttimonttuun? Pääsikö paha sana?

Et ole ainoa. Tämä on vanneliikkeiden kulta-aikaa ja osansa saavat korjaamotkin.

Tuolla vaalitoreilla kierrellessäni kuulin vastikään, kuinka itä-Suomessa ajellut tuttavani oli rysäyttänyt etupyöränsä muhkeaan asvalttimonttuun sillä seurauksella, että pyörän ripustukset olivat hajonneet.

Auto vietiin pois hinaamalla. Tässä tapauksessa alueen ELY-keskus oli hyväksynyt korvausanomuksen. Se oli kaverin onni, sillä vain joka neljäs korvausanomus menee läpi.

Tiestön korjausvelan rahoitus

Hankalan talven jälkeen näemme tiestön huonon kunnon. Sitä on useissa mielipidekirjoituksissa päivitelty. Minulla on hyviä uutisia: väylästön korjausvelkaa pohtineessa parlamentaarisessa työryhmässä yksimielinen suosituksemme oli, että määrärahoja lisätään 150 miljoonalla eurolla ja tehdään päälle 50 miljoonan euron inflaatiokorotus. Lisäksi vuoden 2018 jälkeen uusista hankkeista siirretään 50 miljoonaa euroa ”pieniin” hankkeisiin, kuten yli- ja alikulkukäytäviin.

Investointilistoja leikkauslistojen sijaan

Suomen talouden kaksi suurinta kasvun ja työllisyyden estettä ovat heikko kotimarkkinakysyntä sekä huutava pula investoinneista. Yritysten investointiaste on tällä hetkellä yhtä heikolla tolalla kuin 1990-luvun laman aikaan. Voidaan puhua varsinaisesta investointilamasta. Edes yhteisöveron tuntuva alentaminen, konsensus palkkamaltista ja nollakorkotaso eivät ole auttaneet.

Päätöksiä mututuntumalla ja väärin perustein

Nykyisen eduskunnan ja hallituksen päätöksenteon suurin ongelma on se, että päätöksiä tehdään mututuntumalta tai niin, että tosiasioita ei oteta huomioon.

Kataisen ja Stubbin hallitusten tärkeimmät hankkeet kotimaassa ovat olleet sote- ja kuntauudistukset. Ne ovat historiallisen mittavat hallinnolliset ja toiminnalliset remontit, mutta kumpaakin on viety eteenpäin mututuntumalta. On rakenneltu kaikenlaisia himmeleitä ilman, että niiden tueksi on esitetty minkäänlaisia laskelmia. Mielestäni tällainen toimintapa on täysin väärä. Sanoisin, että jopa edesvastuuton.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä