Matti Kyllönen

Naton ja Venäjän välit

Suomalainen selviytymisopas – EU-Naton puristuksesta

Helsingin Sanomat on väkivoimakas natottaja ja lännen muurin rakentaja itärajallemme – tiukkana vastakkainasetteluna itään, luoden uhkaa vain oikeastaan meille itsellemme, täällä idän ja lännen vedenjakajalla.

Tällä kertaa uhkaa luo HS-toimittaja Kari Huhta, joka peri edesmenneen maineikkaan kolumnisti Olli Kivisen manttelin natoilijana vailla vertaa. Helsingin Sanomat käy voimallista informaatiosotaa koettaen käännyttää yhtenäistä kansakuntaamme Natoon – lännen sotakoneeseen.

Russofobia - Venäjän valtionuskonto

Venäjän presidentin, Vladimir Putinin torstainen puhe Moskovassa oli vastaus monia askarruttaneeseen kysymykseen Venäjän kehityksestä.

Lyhyesti sanottuna - ei mitään hyvää, kirjoittaa Meduza-uutistoimisto asiantuntijoiden haastatteluihin perustuen.

Venäjällä ei ole nykyisellään tulevaisuutta eikä maan johdolla mitään ohjelmaa kansalaisten elinolojen parantamiseksi.

Miksi kummassa Euroopassa edelleen verrataan nyky-Saksaa natsi-Saksaan?

Maaliskuun ensimmäisenä sunnuntaina Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan totesi voimakkain sanakääntein, ettei Saksan toiminta eroa maan natsiaikakaudesta. Presidentti Erdoğan sanoi kuvitelleensa, että natsismin aika on ohi, mutta nyt näyttääkin siltä, että se vain jatkuu. Erdoğanin mielestä nyky-Saksa toimii kuten natsi-Saksa estäessään turkkilaisministereiden vaalikokouksia Saksassa.

Venäjällä tapahtuu

Presidentti Putin erotti tänään talousministeri Uljukajevin, ja maan puolustusministeri ilmoitti uusien ilmaoperaatioiden käynnistämisestä Syyriassa. Tapahtumat antavat osviitteitä siitä, millaisin strategioin Venäjä on sopeutumassa USA:n presidentinvaalien jälkeiseen tilanteeseen.

Skandaaliministeri

Rauhanjärjestöt, missä olette nyt puolustamassa rauhaa Aleppossa?

15.2.2003 pidettiin Helsingin Rautatientorilla suurmielenosoitus, johon arvioidaan osallistuneen noin 15 000 ihmistä. Mielenosoitus oli suurin mielenosoitus rauhan puolesta Suomessa sitten Vietnamin sodan päivien. Vastaavan laajuista rauhanmielenosoitusta ei ollut saanut kokoon yksikään sota Vietnamin sodan jälkeen: ei Neuvostoliiton käymä Afganistanin sota, ei Jugoslavian hajoamissodat eikä Ukrainan sota.

Ruotsin puolustusyhteistyösopimukset Nato-maiden kanssa on allekirjoitettu

Ruotsi on sopinut ja allekirjoittanut tänä vuonna jo kolmen Nato-maan kanssa puolustusyhteistyötä koskevat sopimukset. Tanskan kanssa sopimus allekirjoitettiin Tukholmassa 14.1.2016 ja Yhdysvaltain kanssa Washingtonissa 8.6.2016. Kolmas sopimus allekirjoitettiin Iso-Britannian kanssa Lontoossa 11.6.2016.

Mistä luodaan systemaattista Venäjän uhkaa?

(Toistaiseksi ulkoministeri Timo Soinin vierailu Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin luona * – hyvä, että avauksia myös itään, kun salarakkaus länteenkin on paljastunut.

Suomea viedään vähittäin ujuttamalla Natoon

(Kansallinen Kokoomus tai ainakin puheenjohtajakandidaatti Elina Lepomäki ilmoitti nyt rehdisti ja suorin sanoin – Suomi Natoon jo lähivuosina |1.

Näin Suomesta tehtiin ajopuu – Viron ilmahyökkäyskyvyn ylläpitäjäksi

(USA kutsui itse itsensä Oregonin osavaltion kansalliskaartin ilmavoimina kylään Suomeen ilmataisteluhävittäjineen. Omien sanojensa mukaan USA haluaa tulla näyttämään voimaansa Venäjälle. Näin me jouduimme jalkarätiksi ydinasesuurvaltojen omaan nokkapokkaan.

Venäjän ja lännen erimielisyyksissä kyse on Itämerestä ja Mustastamerestä

Krimin sota käytiin vuosina 1853–1856. Sodassa Venäjä menetti asemiaan Osmanien valtakunnan (nykyisen Turkin), Iso-Britannian, Ranskan ja Sardinian muodostamalle liittoutumalle. Sotaa käytiin sekä Mustallamerellä että Itämerellä, Itämeren sotatapahtumat on nimetty Oolannin sodaksi.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä