Matti Kyllönen

Kaikki blogit puheenaiheesta Suomen historia

Itsenäisyyspäivänä 1999 Juvan Lehti 6.12.1999

 

 

ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ    1999

OLI jo lokakuun loppupuoli , kun marjaretkellä majoituin Ilomantsin Koitajoen autiotuvalle. Illan hämärtyessä, erämaan rauhan keskellä, kaikki mitä oli ympärillä, alkoi hiljaa puhutella minua.

Olin kuin kirkossa. Kattona  avaruus, seininä hiljaisuus, Hanhikosken solina oli kuin musiikkia. Koitajoen rantatörmän ikimännyt kurottivat kohti taivasta jyhkeinä, kuin kirkontornit, oksat toimivat risteinä, kilpikaarna ja naavat kelloina.

Ehrnroothin, Vareksen ja Juntusen ristiretki punaisten muistamista vastaan

"Viime aikojen tarkastelussa on tuotu esille hävinneiden eli punaisten onnetonta kohtaloa. Vasemmistolaisilla ja heitä sympatisoivilla tahoilla on haluttu tehdä oikeutta sisällissodan hävinneille. Voittajat eli valkoiset on leimattu julmiksi tappajiksi. Ei ole muistettu punaisten nousseen kapinaan laillista hallitusta vastaan".  

Sotaveteraanit natsien tulilinjalla

Suomalainen kirkko on parin viime vuoden aikana pitänyt ihmisyyden puolta täällä meillä Suomessa. Siihen on kohdistettu myös vihakampanjaa, mutta he ovat pitäytyneet periaatteessaan, eivätkä ole muuttanut linjaansa hädänalaisten ihmisten auttamisessa.

Tällaista arvojen vaalimista kaivataan Suomessa enemmänkin – etenkin, kun maan johdosta ei ole löytynyt halukkuutta Suomen juuri nyt tarvitsemaan arvojohtajuuteen.

Fanni LUUKKONEN - patriootti, lottakenraali

 Fanni Luukkonen (1882–1947) oli kotoisin Iistä. Hän kävi Oulun tyttökoulua, minkä jälkeen hän opiskeli kansakoulunopettajaksi.

Jo lapsuudesta alkaen kristillinen usko ja raittiusaate olivat Luukkoselle läheisiä, ja näitä hän edisti päättäväisesti myös lottatyössään.

MUSTALAISILLA EI OLLUT RAJAN TAKANA VIHOLLISTA

Tänään, 2. elokuuta Euroopassa vietetään toisessa maailmansodassa tapahtuneen Romanien kansanmurhan muistopäivää. Vuosipäivä liittyy traagisiin tapahtumiin Auschwitzin keskitysleirillä, jossa 2.8.1944 murhattiin 2 879 mustalaista. Yli 50 vuotta kestäneen vaikenemisen jälkeen Eurooppa on vähitellen alkanut puhumaan mustalaisten holokaustista, joka tappoi miltei puolet Euroopan romaniväestöstä. Mutta mitä tapahtui Suomen mustalaisille toisen maailmansodan aikoihin? Minäpä kerron.

Suomen menneisyyden taakat

Suomen menneisyyden taakat

Suomen hallitus selvitytti aikoinaan maamme lähimenneisyyttä aktiivisesti. Sotasurmaprojekti tutki I maailmansodassa ja kansalaissodassa (1914-1922) kaatuneita henkilöitä.

Projekti keräsi nimitiedoston, joka käsitti 39 550 surmansa saanutta, joista noin 93 % menehtyi vuoden 1918 sodan sotatoimien ja jälkitapahtumien yhteydessä.

Kesäkaverina arvokasta palaa Suomen historiasta

Sain syntymäpäivälahjaksi kirjoja. Osa on runokirjoja ja osa historiankirjoja. Hienon lahjan joukossa on yksi kirja, joissa on sekä historiaa, että runoja.

Kirja kertoo Pihlajiston perheen ja sen jälkeläisten elämästä ja runoista. Pihlajiston torppa sijaitsi Pusulan Karisjärven Metsäkulmalla. Kirjassa kietoutuvat paitsi Karisjärven, myös Karkkilan ja Pusulan historia osana koko Suomen värikästä, hyvin kipeää, mutta kiehtovaa ja upeaa historiaa.

Ullakon aarteita - Oskari Tokoin kirje

Hallussani on historiallisia dokumentteja, joilla voi olla yleistäkin mielenkiintoa. Julkaisen tässä niistä yhden, Oskari Tokoin kirjeen Kalle Hämäläiselle. Tokoi oli Wikipedian mukaan maailman ensimmäinen sosialidemokraattinen pääministeri. Kannattaa lukea ajatuksella, maahanmuuttajan ja turvapaikanhakijan arki ei ole aina helppoa.

"O. Tokoi 224 Main str. Fitchburg Mass. U.S. 26.1.22 (= päiväys)

Kalle Hämäläinen THE Pass. Man.can.

Hyvä Toveri,

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä