Matti Kyllönen

Kaikki blogit puheenaiheesta Yritykset

Yritysten etu on kaikkien etu

Monesti keskusteluissa ja kannanotoissa luodaan kärjistyksiä ja vastakkainasetteluita yksityisen ja julkisen sektorin tai työnantajien ja työntekijöiden välille. Totuus on kuitenkin se, että kaikki ovat toisistaan riippuvaisia. Työpaikkoja ei ole ilman yrityksiä, eivätkä yritykset voi toimia ilman työntekijöitä. Yksityinen sektori ei voi toimia ilman toimivaa yhteiskuntaa, eli julkista sektoria. Yhteiskunta puolestaan ei voi toimia ilman yritysten tuomaa rahoitusta.

Esperi Care on tai oli tappiota tuottava yritys

Silti yhtiön rahat kulkevat Jerseyn saaren kautta ja tuottavat Esperin omistajille voittoa. Silti kyse ei ole tästä kikkailusta (vaikka verovuotokin on vakavaa) vaan aivan jostain muusta. Rahan karkaaminen yrityksiltä suuria voittoja odottaville omistajille investointien ja laadukkaan palvelun sijaan on suurempi ongelma kuin hoivakotien hoitajamitoitukset ja asialle on tehtävä jotain mutta mitä. Laatu ja palvelu ovat tärkeämpää kuin voitot, sellainen tuo lisää asiakkaita ja luo tyytyväisyyttä.

Paljonko yrittäjät tekevät ilmaista työtä yhteiskunnalle?

Ymmärtääkseni suuri osa valtion verotuloista kulkee yritysten kautta. Yritysten kautta kulkee monelaista veroa ja maksua, joista kaikenlaisia laskelmia ja tilityksiä joudutaan tekemään.

Joskus ammoisena aikoina valtio maksoi alv:n tilityksistä pientä korvausta yrityksille. Muistini mukaan korvaus oli ruhtinaalliset 1% Tällä hetkellä tietääkseni kaikki tuo tehdään "lahjana" yhteiskunnalle.

Työntekijäpuoli maalaa piruja seinille irtisanomisasiassa!

En jaksa ymmärtää ammattiyhdistysväen pelottelua mahdollisesti tulevasta irtisanomisen helpottumisesta pk-sektorilla.Minusta se ei kunnollisen työntekijän asemaa loppujen lopuksi muuta mitenkään.

Työnantaja vai työnottaja

 

Työnantaja vai työnottaja?

 

Jokaista työpaikkaa on tapana kutsua työnantajaksi. Eihän tämä oikein ole. Yksittäinen henkilö, joka tarvitsee – työhön, jota itse ei voi tehdä – avuksi toisen henkilön, on työnantaja. Sensijaan yritykset ja/tai pääomasijoittajat, jotka rikastuakseen ovat antavinaan työtä, todellisuudessa ottavat työntekijöiden työn liian pienellä palkalla, saadakseen todellisilta työnantajilta (palvelun tai tavaran ostajilta) todellisen/ylihinnoitellun palkan. Täyttänevät sutenöörin toimenkuvan.

Miksei työllisyyshankkeilta vaadita tehokkuutta?

Viime viikolla meinasi mennä kahvi väärään kurkkuun, kun facebook suolsi silmieni eteen mainoksen Lapin TE-toimiston ja SOL- rekrytointipalveluiden yhteishankkeesta, Tartu työhön.

Hankkeessa ei sinänsä ole mitään työvoimapoliittisesti ihmeellistä. Onhan niitä ollut ennenkin. Hankkeen osallistujien taidot, puutteet ja vahvuudet seulotaan ja heille etsitään sopiva työtehtävä. Neljä kuukautta kestävän jakson aikana työkokeilijaa tuetaan ja hänelle opetetaan työssä tarvittavat taidot.

Tulevaisuus on yritysten tuottama

Lähihistoriassa kunnista on tehty palveluiden tuottajia ja byrokratian linnakkeita jonka reagointikyky muuttuvassa ympäristössä on todettu aivan liian hitaaksi. Nykyajan osaamisella, tiedonvälityksellä ja digitalisation tuomilla rajattomilla mahdollisuuksilla näkyy kunnan olemus aivan erilaisena tulevaisuudessa. Tuleva maakunta uudistus ja tulevaisuuden kunta ajatukset tukevat selkeää ajatusmaailman muutosta ja ne tulee jalkauttaa rohkeasti käytännön tasolle. Nyt on aika toimia järkevästi kokeillen jotta saamme kiinni usean vuosikymmenen taantuman yhteiskuntarakenteemme kehityksessä.

Kehitetäänkö poukkoillen vai suunnitellen

Sitran yliasiamies Mikko Kosonen summasi Hesarissa 21.1.2017, että kehittämisessä ei voi eikä edes pidä välttää poukkoilua. Maailma on kuulemma niin sotkuinen ja epäselvä, että asioita ei voi suunnitella valmiiksi vaan pitää tehdä ja sitten korjailla. Sitra on Kososen mukaan saanut tämän ajatuksen läpi hallitukselle. Siltä tosiaan näyttää: Tukuittain peruttuja hankkeita ja harkitsemattomia päätöksiä viimeisenä Bernerin liikenneverkkohanke. Poukkoilu voi olla poukkoilijalle mukavaa kun ei tarvitse kunnolla perehtyä asiaan ja voi unohtaa asiantuntijat ja muut asianomistajat.

Nousukausi on alkanut - oletko valmis

Suomen yleinen ilmapiiri ja nousukauteen varautuvat suomalaiset yritykset katsovat tällä hetkellä eri suuntaan. Yrityksissä henkinen nousu pahimmasta on jo alkanut, vaikka se ei vielä näy merkittävästi niiden tuloksissa tai rekrytoinneissa

Väite perustuu keräämääni tietoon muilta konsulteilta ja omiin havaintoihini asiakkaiden halusta aloittaa kehitysprojekteja. Yhä suurempi osa yrityksistä aikoo panostaa toimintansa uudistamiseen seuraavan vuoden aikana. 

Kun nousu alkaa, uudet työpaikat ja kaupat valuvat niille, jotka ovat valmistautuneet parhaimmin. 

Yhteistyötä, NYT!

Yhteistyössä on voimaa! Tehdään maakunnasta parempi, yhdessä. Yhdistetään voimamme! Mutta miten? Yi kymmenen vuotta elinkeino- ja yrittäjäkenttää monelta kantilta seuranneena olen huolissani tilanteestamme.  Etenkin Keski-Suomessa vaikuttaa olevan ilmapiiri, jossa lähes joka taho on kuppikuntaantunut omiin poteroihinsa. Yhteistyöstä puhutaan kyllä jokaisessa juhlapuheessa, mutta todellinen yhteistyö on aivan lapsen kengissä. ­Ihmiset ovat luovuttaneet molemmilla puolilla, kun ei jaksa päätään seinään aina hakata.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä