maanpuolustus http://ozanyanar.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132470/all Thu, 11 Oct 2018 13:35:02 +0300 fi Vahva maanpuolustushenki on näkynyt kansalaisvaikuttamisena aselakiin http://jukkakopra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262380-vahva-maanpuolustushenki-on-nakynyt-kansalaisvaikuttamisena-aselakiin <p>Hallituksen esitysluonnokseen aselain muuttamisesta tullut palaute on ollut runsasta, kriittistä, mutta rakentavaa. Palautteen ansiosta esitystä on voitu valmistelutyön edetessä parantaa merkittävällä tavalla. Valmistelutyön loppuvaiheessa on sisäministeri Mykkäsen ja hallituspuolueiden edustajien yhteistyö ollut tiivistä.</p><p>Valtioneuvosto antaa tänään esityksen aselain muutoksesta jolla pannaan täytäntöön EU:n asedirektiivin määräykset. Hallituksen esitystä on valmisteltu keväästä lähtien ja sen sisältö on muuttunut olennaisesti verrattuna alkuperäiseen lausunnoille lähteneeseen luonnokseen.</p><p>Esitys on nyt sellainen, että reserviläistoiminta ja ammunnan harrastaminen voivat jatkua Suomessa. Erityisen tärkeää on, että reserviläistoimintaan ja vapaaehtoiseen maanpuolustukseen liittyvän ampumatoiminnan mahdollisuudet on turvattu. Maanpuolustuspoikkeamaan perustuva ammunnan harjoittelu on jatkossa laajasti mahdollista.</p><p>Järjestöt, yhdistykset ja kansalaisaktivistit ovat antaneet paljon palautetta ja tehneet muutosehdotuksia luonnokseen.&nbsp;</p><p>Mielestäni tämä vastuullinen vapaaehtoinen osallistuminen lain valmisteluun on osaltaan osoitus siitä, että maanpuolustustahto on Suomessa korkealla tasolla ja vankalla pohjalla.</p><p>Haluan osaltani lausua kiitokset kaikille valmistelutyöhön osallistuneille ja esitystä kommentoineille. Jokaisen panos on ollut tärkeä. Itse olen osallistunut valmistelutyöhön eduskuntaryhmämme edustajana.</p><p>Esitys annetaan eduskunnalle torstaina 11.10. ja sen käsittely jatkuu eduskunnan hallintovaliokunnassa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituksen esitysluonnokseen aselain muuttamisesta tullut palaute on ollut runsasta, kriittistä, mutta rakentavaa. Palautteen ansiosta esitystä on voitu valmistelutyön edetessä parantaa merkittävällä tavalla. Valmistelutyön loppuvaiheessa on sisäministeri Mykkäsen ja hallituspuolueiden edustajien yhteistyö ollut tiivistä.

Valtioneuvosto antaa tänään esityksen aselain muutoksesta jolla pannaan täytäntöön EU:n asedirektiivin määräykset. Hallituksen esitystä on valmisteltu keväästä lähtien ja sen sisältö on muuttunut olennaisesti verrattuna alkuperäiseen lausunnoille lähteneeseen luonnokseen.

Esitys on nyt sellainen, että reserviläistoiminta ja ammunnan harrastaminen voivat jatkua Suomessa. Erityisen tärkeää on, että reserviläistoimintaan ja vapaaehtoiseen maanpuolustukseen liittyvän ampumatoiminnan mahdollisuudet on turvattu. Maanpuolustuspoikkeamaan perustuva ammunnan harjoittelu on jatkossa laajasti mahdollista.

Järjestöt, yhdistykset ja kansalaisaktivistit ovat antaneet paljon palautetta ja tehneet muutosehdotuksia luonnokseen. 

Mielestäni tämä vastuullinen vapaaehtoinen osallistuminen lain valmisteluun on osaltaan osoitus siitä, että maanpuolustustahto on Suomessa korkealla tasolla ja vankalla pohjalla.

Haluan osaltani lausua kiitokset kaikille valmistelutyöhön osallistuneille ja esitystä kommentoineille. Jokaisen panos on ollut tärkeä. Itse olen osallistunut valmistelutyöhön eduskuntaryhmämme edustajana.

Esitys annetaan eduskunnalle torstaina 11.10. ja sen käsittely jatkuu eduskunnan hallintovaliokunnassa. 

]]>
1 http://jukkakopra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262380-vahva-maanpuolustushenki-on-nakynyt-kansalaisvaikuttamisena-aselakiin#comments Ammunta maanpuolustus Reserviläiset Thu, 11 Oct 2018 10:35:02 +0000 Jukka Kopra http://jukkakopra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262380-vahva-maanpuolustushenki-on-nakynyt-kansalaisvaikuttamisena-aselakiin
Jehovan todistajille sama maanpuolustusvelvollisuus kuin muillekin! http://emmaijala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261699-jehovan-todistajille-sama-maanpuolustusvelvollisuus-kuin-muillekin <p>Hallitus on antanut esityksen, joka poistaisi Jehovan todistajat -järjestöön kuuluvien nuorten miesten erivapauden välttää asepalvelus. Kannatan tätä esitystä.</p><p>Suomessa meillä on perustuslain takaama uskonnonvapaus. Erilaisissa yhteyksissä tässä yhteiskunnassa ja myös täällä eduskunnassa on käyty vääntöä, millaisista asioista voidaan sallia ihmisen omantunnonvapaus. On kuitenkin selvää, että on tiettyjä yhteiskunnallisia velvoitteita, jotka koskevat kaikkia suomalaisia. Esimerkiksi jokaisella rahaa tienaavalla on velvollisuus maksaa veroja. Tästä ei voi vapautua, vaikka kokisi sen toimivan omaa vakaumustaan vastaan.</p><p>Perustuslain mukaan jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään. Jotkut puhuvat niin sanotusta totaalikieltäytymisestä ihmisoikeutena. Minulle ja luullakseni kaikille äänestäjilleni se on käpykaartilaisuutta, maanpetturuutta. &nbsp;</p><p>Hallituksen esityksessä mainitut rangaistusseuraamukset totaalikieltäytymisestä tuleekin säilyttää. Suomen maanpuolustus perustuu ennen kaikkea korkeaan maanpuolustustahtoon ja yleiseen asevelvollisuuteen. Meillä on mahdollisuus suorittaa myös siviilipalvelus, jos aatteellisista tai muista syistä ei katso voivansa suoriutua asepalveluksesta. Tämä on siis vaihtoehto myös jehovalaisille, jotka eivät halua osallistua asepalvelukseen.</p><p>Tietysti on tässäkin hyvä muistuttaa, että maanpuolustuksemme romahtaisi, jos kaikki Suomen nuoret miehet valitsisivat siviilipalveluksen. Siksi onkin hyvä, että valtaosa heistä suorittaa asepalveluksen ja näin vahvistaa armeijamme ja maanpuolustuksen uskottavuutta.&nbsp;</p><p>Asevelvollisuus koskee pakollisena yksinomaan miehiä, mutta myös monet naiset ovat käyneet asepalveluksen tai ovat muulla tavoin mukana vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. Olisinhan minäkin sen saattanut käydä, jos olisin aikoinaan ehtinyt, mutta kerkesin vanheta, ennen kuin naiset pääsivät armeijaan. Näitä toimintamuotoja tulee joka tapauksessa edelleen kehittää. Meillä on jo Lotta Svärd -järjestön historian kautta vahvat juuret naisten osallistumisesta maanpuolustukseen. &nbsp;</p><p>Suomessa on runsaasti erilaisia uskontokuntia, ja maamme perinteiset kristilliset kansankirkot sen enempää kuin muutkaan kristilliset yhteisöt eivät ole vaatineet itselleen erioikeuksia asepalveluksen suhteen. Sen sijaan moni heistä, tuntemastanikin, on suorittanut siviilipalveluksen tai aseettoman palveluksen. Jehovan todistajien erioikeudelle tässä asiassa ei löydy minkäänlaisia kestäviä perusteluita, etenkin kun maanpuolustus merkitsee nykyään paljon muutakin kuin taistelua rintamalla ja on nähtävä mitä moninaisimpiin yhteiskuntaamme koskeviin uhkiin varautumisena.&nbsp;</p><p>Joka haluaa asua tässä maassa ja nauttia niistä eduista ja palveluista, joita tämä kansakunta hänelle tarjoaa, on myös velvollinen osallistumaan maansa puolustamiseen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus on antanut esityksen, joka poistaisi Jehovan todistajat -järjestöön kuuluvien nuorten miesten erivapauden välttää asepalvelus. Kannatan tätä esitystä.

Suomessa meillä on perustuslain takaama uskonnonvapaus. Erilaisissa yhteyksissä tässä yhteiskunnassa ja myös täällä eduskunnassa on käyty vääntöä, millaisista asioista voidaan sallia ihmisen omantunnonvapaus. On kuitenkin selvää, että on tiettyjä yhteiskunnallisia velvoitteita, jotka koskevat kaikkia suomalaisia. Esimerkiksi jokaisella rahaa tienaavalla on velvollisuus maksaa veroja. Tästä ei voi vapautua, vaikka kokisi sen toimivan omaa vakaumustaan vastaan.

Perustuslain mukaan jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään. Jotkut puhuvat niin sanotusta totaalikieltäytymisestä ihmisoikeutena. Minulle ja luullakseni kaikille äänestäjilleni se on käpykaartilaisuutta, maanpetturuutta.  

Hallituksen esityksessä mainitut rangaistusseuraamukset totaalikieltäytymisestä tuleekin säilyttää. Suomen maanpuolustus perustuu ennen kaikkea korkeaan maanpuolustustahtoon ja yleiseen asevelvollisuuteen. Meillä on mahdollisuus suorittaa myös siviilipalvelus, jos aatteellisista tai muista syistä ei katso voivansa suoriutua asepalveluksesta. Tämä on siis vaihtoehto myös jehovalaisille, jotka eivät halua osallistua asepalvelukseen.

Tietysti on tässäkin hyvä muistuttaa, että maanpuolustuksemme romahtaisi, jos kaikki Suomen nuoret miehet valitsisivat siviilipalveluksen. Siksi onkin hyvä, että valtaosa heistä suorittaa asepalveluksen ja näin vahvistaa armeijamme ja maanpuolustuksen uskottavuutta. 

Asevelvollisuus koskee pakollisena yksinomaan miehiä, mutta myös monet naiset ovat käyneet asepalveluksen tai ovat muulla tavoin mukana vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. Olisinhan minäkin sen saattanut käydä, jos olisin aikoinaan ehtinyt, mutta kerkesin vanheta, ennen kuin naiset pääsivät armeijaan. Näitä toimintamuotoja tulee joka tapauksessa edelleen kehittää. Meillä on jo Lotta Svärd -järjestön historian kautta vahvat juuret naisten osallistumisesta maanpuolustukseen.  

Suomessa on runsaasti erilaisia uskontokuntia, ja maamme perinteiset kristilliset kansankirkot sen enempää kuin muutkaan kristilliset yhteisöt eivät ole vaatineet itselleen erioikeuksia asepalveluksen suhteen. Sen sijaan moni heistä, tuntemastanikin, on suorittanut siviilipalveluksen tai aseettoman palveluksen. Jehovan todistajien erioikeudelle tässä asiassa ei löydy minkäänlaisia kestäviä perusteluita, etenkin kun maanpuolustus merkitsee nykyään paljon muutakin kuin taistelua rintamalla ja on nähtävä mitä moninaisimpiin yhteiskuntaamme koskeviin uhkiin varautumisena. 

Joka haluaa asua tässä maassa ja nauttia niistä eduista ja palveluista, joita tämä kansakunta hänelle tarjoaa, on myös velvollinen osallistumaan maansa puolustamiseen.

]]>
14 http://emmaijala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261699-jehovan-todistajille-sama-maanpuolustusvelvollisuus-kuin-muillekin#comments Asevelvollisuus Jehovan todistajat maanpuolustus Fri, 28 Sep 2018 08:40:24 +0000 Eeva-Maria Maijala http://emmaijala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261699-jehovan-todistajille-sama-maanpuolustusvelvollisuus-kuin-muillekin
Asevelvollisuustutkimuksesta uupuu kokonaisvaltainen näkemys http://tommikangasmaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261692-asevelvollisuustutkimuksesta-uupuu-kokonaisvaltainen-nakemys <p>Asevelvollisuudesta käytävää poliittista keskustelua ja valtataistelua tutkinut tohtorikoulutettava Hannu Salomaa kirjoitti HS vieraskynässä (28.9.2018) asevelvollisuuden olevan edellen vanhakantainen ja &nbsp;nojaavan nationalismiin. Salomaan mukaan asevelvollisuus nojaa edelleen 1800-luvun ajatusmaailmaan ja sitä tulee muuttaa. Salomaa korostaa, että ikäluokasta kaikki eivät suorita asevelvollisuutta, järjestelmä on hierarkkinen ja vanhaan kasvatusajatteluun nojautuva. Salomaa tarjoaa mieluummin tilalle valikoivaa ja palkkaan perustuvaa pientä asevelvollisuusarmeijaa tai ammattiarmeijaa.</p><p>Salomaan polku asevelvollisuuskeskustelua tutkineesta kandityöstä väitöskirjatutkimukseen on varmasti laadukasta tutkimusta, eikä sen arvoa osan asevelvollisuuskeskustelua sovi kiistää. Valitettavasti tutkijalta puuttuu kokonaisvaltainen näkemys maanpuolustuksen perimmäisestä tarkoituksesta, sekä ratkaisuista, jotka reunaehtoina johtavat nykyiseen malliin. Salomaan, kuten menneen kansalaisaloitteenkin lähtökohtina on korostaa yksilökeskeistä, globaalia maailmaa, jossa asevelvollisuutta tarkastellaan talouden, liberalismin, &nbsp;tasa-arvon ja sukupuolen kautta. Tutkija korostaa, että asevelvollisuus perustuu konservatismiin, nationalismiin, hierarkiaan, &rdquo;pyhiin arvoihin&rdquo; ja vaihtoehdottomuuteen. Salomaan mukaan todellista keskustelua asevelvollisuudesta on vaikea käydä, sillä se on betonoitu suomalaiseen poliittiseen keskusteluun muuttumattomana ja kaikuna kansakunnan rakentamisen ajoilta. Tutkimustuloksissa näkyy valitettavasti puolustuksen suunnittelun keskeisten perusteiden puute.</p><p>Suomen puolustus perustuu pidäkkeen luomiseen. Puolustusvoimien tehtävä on luoda uskottava puolustus joka ensisijaisesti ennaltaehkäisee sellaisen hyökkäyksen Suomeen, joka pakottaisi meidät luopumaan itsenäisyydestämme, omasta päätäntävallastamme ja omasta yhteiskuntajärjestyksestämme. Puolustusvoimille on keskeistä luoda annetuilla resursseilla mahdollisimman hyvä puolustusjärjestelmä. Siinä ratkaisussa kaikki vaihtoehdot ovat aina avoimia, ottaen kuitenkin huomioon keskeiset reunaehdot. Niitä reunaehtoja luovat oletettu uhka, maantiede, olosuhteet, kansainväliset liittoumat, annetut resurssit, taistelutapa, väestöpohja ja tahto puolustaa Suomea. Näissä monimutkaisissa laskelmissa on päädytty siihen, että asevelvollisuus tuottaa tarvittavan kyvyn. Suomen ulkopolitiikalla on ollut sata vuotta tukenaan hyvin koulutettu ja itseensä luottava asevoima, joka riittää koko maan puolustamiseen. Asevelvollisuus on keskeinen osa tätä voimaa. &nbsp;</p><p>Salomaa, kuten moni puolustuksen suunnittelun ulkopuolella oleva tutkija, tarkastelee suomalaista asevelvollisuutta kansainvälisen kontekstin kautta. Vertailussa ei kuitenkaan kyetä lähestymään kohdetta geopolitiikan tai sotilaallisten vaatimusten kautta. Johtopäätöksissä keskitytään siihen, miten muualla länsimaissa on ratkaistu asevelvollisuuskysymys, riippumatta siitä, mihin liittoumaan maat kuuluvat, missä ne sijaitsevat ja mitkä ovat kyseisten maiden sotilaallisen puolustuksen tavoitteet.</p><p>Salomaalle asevelvollisuus näyttäytyy kielellisten merkitysten, vanhoillisuuden ja poikkeuksellisuuden kautta. Salomaa tarkastelee asevelvollisuutta myös &nbsp;talouden kautta osaamatta sijoittaa asevelvollisuutta oikeaan kontekstiin. Salomaa ei valitettavasti todellisuudessa ymmärrä, että asevelvollisuus on vain osa puolustuskykyä, jota puolustusvoimissa tarkastellaan kokonaisuuden kautta. &nbsp;Puolustuskykyä ei tarkastella ensisijaisesti sukupuolen, yksilön etujen, aatteiden, &nbsp;ideologioiden, eikä kielellisten diskurssien kautta. Puolustuskyvyn suunnittelun lähtökohtana on kova aseellinen ja henkinen suorituskyky, jolla voidaan vastata äärimmäisessä tilanteessa sotilaallisiin toimenpiteisiin Suomea vastaan. Puolustusvoimien loppuasetelmassa suomalaisilla on oikeus ja vapaus päättää omista asioistaan, sekä mahdollisuus elää turvallista elämää ilman pelkoa jatkuvasta sotilaallisesta uhasta. Vaikka puolustuskykyä ei rakenneta Salomaan tutkimuksen lähtökohdista, niiden asettamat haasteet tunnetaan varsin hyvin puolustusvoimissa.</p><p>Asevelvollisuuden yhdistäminen 1800-luvun asevelvollisuuteen tai nationalismiin ovat ontuvia väitteitä. Nykyisen suomalaisen asevelvollisuuden käsite ja arki ovat kaukana menneistä ajoista. Puolustusvoimissa tuskin kuulee aggressiivista nationalismia arkipuheessa. Ylpeyttä omasta maasta ja yhteiskunnasta kylläkin.&nbsp; Puolustusvoimat pitää yllä suomalaisia ja demokraattisia arvoja, uskoo yhteiseen asiaan ja vaalii Suomen kansalaisten ja Suomessa asuvien ihmisten vapautta ja oikeutta päättää omista asioistaan. Tavoitteet ja keinot ovat kaukana Salomaan esittämistä kriittisistä puutteista.</p><p>Salomaa on kirjoittanut myös gradussaan &rdquo;Asevelvollisuuden vaiettu diskurssi&rdquo; (2016) <em>vaikenemisen spiraalista. </em>Hänen mukaansa asevelvollisuuskeskustelu on vaihtoehdotonta, perustuu nationalismiin, globalisaation vastaisuuteen ja vaientaa vähemmistön äänet. En yhdy näihin johtopäätöksiin. Asevelvollisuuskeskustelu on tullut viime vuosina ja miltei &rdquo;korvista ulos&rdquo;. Sitä on käyty kaikilla eri tasoilla tasa-arvoon, sukupuoleen, talouteen, koulutukseen, kansainvälisyyteen, Ruotsiin ja ties mihin viiitaten. Keskustelua ei ole puuttunut. Sen sijaan Salomaan tutkimuksesta heijastuu näkemys siitä, että keskustelu ei ole mennyt oikeaan suuntaan. Keskeinen, mahdollinen johtopäätös jää kokonaan pois: onko asevelvollisuus kaikkien tarkastelujen jälkeen pysynyt muuttumattomana, koska se vastaa parhaiten puolustuksen tarpeisiin annettujen reunaehtojen puitteissa?</p><p>On toki myönnettävä, että puolustusratkaisujen tutkiminen on vaikeaa, koska keskeinen aineisto ei ole saatavissa. Salomaan tutkimuksen lähteissä ei ole pääesikunnan suunnitteluosaston asiakirjoja, koska ne ovat salaisia. Puolustuksen keskeiset laskentamallit, ratkaisut ja uhkamallit eivät ole tutkijan käytössä. On ymmärrettävää, että tällöin ratkaisuja tarkastellaan diskurssin, ideologioiden, historian, talouden tai valtakäsitteiden kautta. Sekin on ymmärrettävää, että tutkimustulokset ovat kriittisiä, sillä myös puolustusvoimat tunnistaa puolustuksen tarpeiden ja maailman kiivaan muutoksen mukanaan tuomat kehittämiskohdat. Sen sijaan johtopäätökset, joissa esitetään edellä mainittujen tutkimuslähtökohtien kautta merkittäviä muutoksia puolustusratkaisuun ovat vähintäänkin haasteellisia, sillä tutkimuksen kannalta keskeinen aineisto jää puuttumaan.</p><p>Asevelvollisuuskeskustelu nivoutuu väistämättää koko puolustuskykyä koskevaan keskusteluun. Ensisijaista on, että pystymme ylläpitämään mahdollisimman tehokkaan puolustuskyvyn annetuilla resursseilla. Sen sisällä on pyrittävä mahdollisimman lähelle länsimaisia arvoja, korostettava läpinäkyvyyttä ja ylläpidettävä luottamusta.</p><p>Poikkitieteelliset tutkimuslähtökohdat ovat arvokkaita kehitettäessä puolustuskykyä. Arvokasta on myös esittää vaihtoehtoja asevelvollisuudelle puolustuskyvyn osana, mutta silloin on oltava kykyä käydä se keskustelu realistisista lähtökohdista yhdessä puolustusvoimien kanssa ilman ideologisia painotuksia. Tällä hetkellä emme ole yhteiskuntana kyenneet vielä esittämään sellaista mallia, joka ylläpitäisi saman puolustuskyvyn ilman asevelvollisuutta, emmekä ole kyenneet esittämään mallia, joka olisi kaikille tasapuolinen, sukupuolineutraali, taloudellisesti taakaton ja yksilöä korostava. Yhteiskunnalliset velvollisuudet kun harvoin ovat pelkästään pelkästään vapauksia korostavia.</p><p>&nbsp;</p> Asevelvollisuudesta käytävää poliittista keskustelua ja valtataistelua tutkinut tohtorikoulutettava Hannu Salomaa kirjoitti HS vieraskynässä (28.9.2018) asevelvollisuuden olevan edellen vanhakantainen ja  nojaavan nationalismiin. Salomaan mukaan asevelvollisuus nojaa edelleen 1800-luvun ajatusmaailmaan ja sitä tulee muuttaa. Salomaa korostaa, että ikäluokasta kaikki eivät suorita asevelvollisuutta, järjestelmä on hierarkkinen ja vanhaan kasvatusajatteluun nojautuva. Salomaa tarjoaa mieluummin tilalle valikoivaa ja palkkaan perustuvaa pientä asevelvollisuusarmeijaa tai ammattiarmeijaa.

Salomaan polku asevelvollisuuskeskustelua tutkineesta kandityöstä väitöskirjatutkimukseen on varmasti laadukasta tutkimusta, eikä sen arvoa osan asevelvollisuuskeskustelua sovi kiistää. Valitettavasti tutkijalta puuttuu kokonaisvaltainen näkemys maanpuolustuksen perimmäisestä tarkoituksesta, sekä ratkaisuista, jotka reunaehtoina johtavat nykyiseen malliin. Salomaan, kuten menneen kansalaisaloitteenkin lähtökohtina on korostaa yksilökeskeistä, globaalia maailmaa, jossa asevelvollisuutta tarkastellaan talouden, liberalismin,  tasa-arvon ja sukupuolen kautta. Tutkija korostaa, että asevelvollisuus perustuu konservatismiin, nationalismiin, hierarkiaan, ”pyhiin arvoihin” ja vaihtoehdottomuuteen. Salomaan mukaan todellista keskustelua asevelvollisuudesta on vaikea käydä, sillä se on betonoitu suomalaiseen poliittiseen keskusteluun muuttumattomana ja kaikuna kansakunnan rakentamisen ajoilta. Tutkimustuloksissa näkyy valitettavasti puolustuksen suunnittelun keskeisten perusteiden puute.

Suomen puolustus perustuu pidäkkeen luomiseen. Puolustusvoimien tehtävä on luoda uskottava puolustus joka ensisijaisesti ennaltaehkäisee sellaisen hyökkäyksen Suomeen, joka pakottaisi meidät luopumaan itsenäisyydestämme, omasta päätäntävallastamme ja omasta yhteiskuntajärjestyksestämme. Puolustusvoimille on keskeistä luoda annetuilla resursseilla mahdollisimman hyvä puolustusjärjestelmä. Siinä ratkaisussa kaikki vaihtoehdot ovat aina avoimia, ottaen kuitenkin huomioon keskeiset reunaehdot. Niitä reunaehtoja luovat oletettu uhka, maantiede, olosuhteet, kansainväliset liittoumat, annetut resurssit, taistelutapa, väestöpohja ja tahto puolustaa Suomea. Näissä monimutkaisissa laskelmissa on päädytty siihen, että asevelvollisuus tuottaa tarvittavan kyvyn. Suomen ulkopolitiikalla on ollut sata vuotta tukenaan hyvin koulutettu ja itseensä luottava asevoima, joka riittää koko maan puolustamiseen. Asevelvollisuus on keskeinen osa tätä voimaa.  

Salomaa, kuten moni puolustuksen suunnittelun ulkopuolella oleva tutkija, tarkastelee suomalaista asevelvollisuutta kansainvälisen kontekstin kautta. Vertailussa ei kuitenkaan kyetä lähestymään kohdetta geopolitiikan tai sotilaallisten vaatimusten kautta. Johtopäätöksissä keskitytään siihen, miten muualla länsimaissa on ratkaistu asevelvollisuuskysymys, riippumatta siitä, mihin liittoumaan maat kuuluvat, missä ne sijaitsevat ja mitkä ovat kyseisten maiden sotilaallisen puolustuksen tavoitteet.

Salomaalle asevelvollisuus näyttäytyy kielellisten merkitysten, vanhoillisuuden ja poikkeuksellisuuden kautta. Salomaa tarkastelee asevelvollisuutta myös  talouden kautta osaamatta sijoittaa asevelvollisuutta oikeaan kontekstiin. Salomaa ei valitettavasti todellisuudessa ymmärrä, että asevelvollisuus on vain osa puolustuskykyä, jota puolustusvoimissa tarkastellaan kokonaisuuden kautta.  Puolustuskykyä ei tarkastella ensisijaisesti sukupuolen, yksilön etujen, aatteiden,  ideologioiden, eikä kielellisten diskurssien kautta. Puolustuskyvyn suunnittelun lähtökohtana on kova aseellinen ja henkinen suorituskyky, jolla voidaan vastata äärimmäisessä tilanteessa sotilaallisiin toimenpiteisiin Suomea vastaan. Puolustusvoimien loppuasetelmassa suomalaisilla on oikeus ja vapaus päättää omista asioistaan, sekä mahdollisuus elää turvallista elämää ilman pelkoa jatkuvasta sotilaallisesta uhasta. Vaikka puolustuskykyä ei rakenneta Salomaan tutkimuksen lähtökohdista, niiden asettamat haasteet tunnetaan varsin hyvin puolustusvoimissa.

Asevelvollisuuden yhdistäminen 1800-luvun asevelvollisuuteen tai nationalismiin ovat ontuvia väitteitä. Nykyisen suomalaisen asevelvollisuuden käsite ja arki ovat kaukana menneistä ajoista. Puolustusvoimissa tuskin kuulee aggressiivista nationalismia arkipuheessa. Ylpeyttä omasta maasta ja yhteiskunnasta kylläkin.  Puolustusvoimat pitää yllä suomalaisia ja demokraattisia arvoja, uskoo yhteiseen asiaan ja vaalii Suomen kansalaisten ja Suomessa asuvien ihmisten vapautta ja oikeutta päättää omista asioistaan. Tavoitteet ja keinot ovat kaukana Salomaan esittämistä kriittisistä puutteista.

Salomaa on kirjoittanut myös gradussaan ”Asevelvollisuuden vaiettu diskurssi” (2016) vaikenemisen spiraalista. Hänen mukaansa asevelvollisuuskeskustelu on vaihtoehdotonta, perustuu nationalismiin, globalisaation vastaisuuteen ja vaientaa vähemmistön äänet. En yhdy näihin johtopäätöksiin. Asevelvollisuuskeskustelu on tullut viime vuosina ja miltei ”korvista ulos”. Sitä on käyty kaikilla eri tasoilla tasa-arvoon, sukupuoleen, talouteen, koulutukseen, kansainvälisyyteen, Ruotsiin ja ties mihin viiitaten. Keskustelua ei ole puuttunut. Sen sijaan Salomaan tutkimuksesta heijastuu näkemys siitä, että keskustelu ei ole mennyt oikeaan suuntaan. Keskeinen, mahdollinen johtopäätös jää kokonaan pois: onko asevelvollisuus kaikkien tarkastelujen jälkeen pysynyt muuttumattomana, koska se vastaa parhaiten puolustuksen tarpeisiin annettujen reunaehtojen puitteissa?

On toki myönnettävä, että puolustusratkaisujen tutkiminen on vaikeaa, koska keskeinen aineisto ei ole saatavissa. Salomaan tutkimuksen lähteissä ei ole pääesikunnan suunnitteluosaston asiakirjoja, koska ne ovat salaisia. Puolustuksen keskeiset laskentamallit, ratkaisut ja uhkamallit eivät ole tutkijan käytössä. On ymmärrettävää, että tällöin ratkaisuja tarkastellaan diskurssin, ideologioiden, historian, talouden tai valtakäsitteiden kautta. Sekin on ymmärrettävää, että tutkimustulokset ovat kriittisiä, sillä myös puolustusvoimat tunnistaa puolustuksen tarpeiden ja maailman kiivaan muutoksen mukanaan tuomat kehittämiskohdat. Sen sijaan johtopäätökset, joissa esitetään edellä mainittujen tutkimuslähtökohtien kautta merkittäviä muutoksia puolustusratkaisuun ovat vähintäänkin haasteellisia, sillä tutkimuksen kannalta keskeinen aineisto jää puuttumaan.

Asevelvollisuuskeskustelu nivoutuu väistämättää koko puolustuskykyä koskevaan keskusteluun. Ensisijaista on, että pystymme ylläpitämään mahdollisimman tehokkaan puolustuskyvyn annetuilla resursseilla. Sen sisällä on pyrittävä mahdollisimman lähelle länsimaisia arvoja, korostettava läpinäkyvyyttä ja ylläpidettävä luottamusta.

Poikkitieteelliset tutkimuslähtökohdat ovat arvokkaita kehitettäessä puolustuskykyä. Arvokasta on myös esittää vaihtoehtoja asevelvollisuudelle puolustuskyvyn osana, mutta silloin on oltava kykyä käydä se keskustelu realistisista lähtökohdista yhdessä puolustusvoimien kanssa ilman ideologisia painotuksia. Tällä hetkellä emme ole yhteiskuntana kyenneet vielä esittämään sellaista mallia, joka ylläpitäisi saman puolustuskyvyn ilman asevelvollisuutta, emmekä ole kyenneet esittämään mallia, joka olisi kaikille tasapuolinen, sukupuolineutraali, taloudellisesti taakaton ja yksilöä korostava. Yhteiskunnalliset velvollisuudet kun harvoin ovat pelkästään pelkästään vapauksia korostavia.

 

]]>
24 http://tommikangasmaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261692-asevelvollisuustutkimuksesta-uupuu-kokonaisvaltainen-nakemys#comments Kotimaa Asevelvollisuus maanpuolustus Suomen puolustuskyky Tutkimus Fri, 28 Sep 2018 07:31:11 +0000 Tommi Kangasmaa http://tommikangasmaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261692-asevelvollisuustutkimuksesta-uupuu-kokonaisvaltainen-nakemys
Seppo Ervastille: kotiseudun ja isänmaan suojelu ei ole rasismia http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261494-seppo-ervastille-kotiseudun-ja-isanmaan-suojelu-ei-ole-rasismia <p>Historian maisteri, rovasti ja kotiseutuneuvos <em>Seppo Ervasti kirjoitti</em> Koillissanomissa 19.9.2018 mm. seuraavaa: &rdquo;Toisenlaisten ihmisten syyllistämisellä ja syrjimisellä päädyttiin aikanaan kiihkonationalismiin ja juutalaispogromeihin. Tätä samaa rataa ovat nyt marssimassa ruotsidemokraatit, perussuomalaiset edellä ja kaiken maailman `<em>Kanaset</em>` perässä. (...) Nykyajan rasistit ovat vain <em>Hitleriäkin</em> pahempia, koska he eivät uskalla rasismiaan tunnustaa.&rdquo;</p><p>Pitääkö rovasti Ervastille tunnustaa synti mitä ei ole tehnyt? Millainen on rovasti, joka julkisesti syyttää oman seurakuntansa ihmisiä synnistä, jota hän ei ensinkään määrittele, vaan syyttää ja nousee itse tuomariksi? Olivatko kotiseutuaan ja isänmaataan puolustavat koillismaalaiset rasisteja, kun he vuosien 1918, 1939&ndash;1940 ja 1941&ndash;1944 sodissa torjuivat idästä tulevan vihollisen ja nousivat sitten aseveljiään saksalaisia vastaan, kun tilanne oli muuttunut?</p><p>Uskon Ervastinkin vastaavan, että eivät he olleet rasisteja. Sama lähtökohta on maahantunkeutumisen torjunnassa. Joku tolkku pitää maahanmuutossakin olla. Itsenäinen valtio ja kansakunta valvoo rajojaan ja itse päättää keitä maahan otetaan. Vuoden 2015 muukalaisrynnistyksessä ei ollut kysymys vain turvapaikkaa hakevista, vaan myös höveliksi markkinoituun maahan ilmaiseksi elämään tulevista ihmisistä. Turvaa haetaan lähimmästä maasta, ei tuhansien kilometrien päästä, kuten silloin tapahtui. On osoitettu, että kriittinen suhtautuminen tulijoihin oli hyvin perusteltua.</p><p>Mitä rasismi on? Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomenkielen perussanakirja (1996) määrittelee rasismin näin: =rotusyrjintä, -sorto, -kiihko(ilu); rasistinen =rotusyrjintää harjoittava, rotusyrjinnälle ominainen; rasistisuus=suhtautua pakolaisiin rasistisesti.</p><p>Maahanmuuttokriittisyys ei ole rasismia. Rajojaan suojelematon valtio ei ole itsenäinen, vaan itsenäisyytensä menettänyt. Sellainen ei Suomi halua olla. Jos EU ei suojele ulkorajojaan, itsenäiset kansallisvaltiot sen tekevät.</p><p>Syyllistäessään suuren joukon ruotsalaisia ja suomalaisia ihmisiä Ervasti ei määrittele mitä hän rasismilla tarkoittaa. Vertaus natseihin on rankka. Siinä Ervasti ylittää hyvän maun rajat ja nousee korkeammalle, mihin hänen maallinen valtansa yltää.</p><p>Pyydänkin ystävällisesti Seppo Ervastia vastaamaan kysymykseeni, mitä on se &rdquo;Hitleriäkin suurempi paha&rdquo;, johon perussuomalaiset - siis myös minä &ndash; hänen mielensä mukaan olemme syyllistyneet? Mikä on pahempaa kuin kaasukammiokuolema ja runnotun ruumiin polttaminen? Se on ruma vertaus, papin kynästä lähteneenä erittäin ruma. Ervasti itse syyllistyy siihen, mistä hän muita syyttää: toisenlaisten ihmisten syrjimiseen.</p><p>Maahanmuuttokriittisten ihmisten tavoin olen maahanmuutossa huolestunut sen määrästä, kustannuksista ja niiden vaikutuksesta oman kansamme turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Kysymys on kansallisesta itsesuojelusta, rakkaudesta omaan kansaan, kotiseutuun, isänmaahan, oman kansamme arvoihin, jotka tänäänkin ilmaistaan tunnuksin koti, uskonto, isänmaa. PS-puolueelle ja siis myös minulle henkilökohtaisesti nämä ovat pyhiä arvoja. Niiden toivoisin kuuluvan myös emeritus historianopettajan, kotiseutuneuvoksen, evankelis-luterilaisen kirkon papin ja Kuusamon seurakunnan palvelijan Seppo Ervastin arvoihin.</p><p>Rodulla ja ihonvärillä ei mielestäni ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka paljon maahantulijoita Suomi voi ottaa. Maahanmuutto on pääasiassa taloudellinen, kulttuurinen ja uskonnollinen kysymys. Näissä asioissa ei voi olla iskulauseita rallatteleva hymistelijä. Rajaseutu on pidettävä vartioituna ja vahvasti asuttuna.</p><p>Koillismaa on työllä ja vaivalla, otsa hiessä raivattu ja rakennettu ja sitä on ankarissa sodissa puolustettu. On esi-isiemme ja -äitien työn, uskon ja ponnistusten hylkäämistä, jos emme heidän askeltensä jäljissä jatka elämäämme turvalliseen tulevaisuuteemme luottaen. Isänmaan asialle tarvitaan nytkin kaikkia suomalaisia. Kootkaamme kansakuntaa, älkäämme sitä hajottako!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Historian maisteri, rovasti ja kotiseutuneuvos Seppo Ervasti kirjoitti Koillissanomissa 19.9.2018 mm. seuraavaa: ”Toisenlaisten ihmisten syyllistämisellä ja syrjimisellä päädyttiin aikanaan kiihkonationalismiin ja juutalaispogromeihin. Tätä samaa rataa ovat nyt marssimassa ruotsidemokraatit, perussuomalaiset edellä ja kaiken maailman `Kanaset` perässä. (...) Nykyajan rasistit ovat vain Hitleriäkin pahempia, koska he eivät uskalla rasismiaan tunnustaa.”

Pitääkö rovasti Ervastille tunnustaa synti mitä ei ole tehnyt? Millainen on rovasti, joka julkisesti syyttää oman seurakuntansa ihmisiä synnistä, jota hän ei ensinkään määrittele, vaan syyttää ja nousee itse tuomariksi? Olivatko kotiseutuaan ja isänmaataan puolustavat koillismaalaiset rasisteja, kun he vuosien 1918, 1939–1940 ja 1941–1944 sodissa torjuivat idästä tulevan vihollisen ja nousivat sitten aseveljiään saksalaisia vastaan, kun tilanne oli muuttunut?

Uskon Ervastinkin vastaavan, että eivät he olleet rasisteja. Sama lähtökohta on maahantunkeutumisen torjunnassa. Joku tolkku pitää maahanmuutossakin olla. Itsenäinen valtio ja kansakunta valvoo rajojaan ja itse päättää keitä maahan otetaan. Vuoden 2015 muukalaisrynnistyksessä ei ollut kysymys vain turvapaikkaa hakevista, vaan myös höveliksi markkinoituun maahan ilmaiseksi elämään tulevista ihmisistä. Turvaa haetaan lähimmästä maasta, ei tuhansien kilometrien päästä, kuten silloin tapahtui. On osoitettu, että kriittinen suhtautuminen tulijoihin oli hyvin perusteltua.

Mitä rasismi on? Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomenkielen perussanakirja (1996) määrittelee rasismin näin: =rotusyrjintä, -sorto, -kiihko(ilu); rasistinen =rotusyrjintää harjoittava, rotusyrjinnälle ominainen; rasistisuus=suhtautua pakolaisiin rasistisesti.

Maahanmuuttokriittisyys ei ole rasismia. Rajojaan suojelematon valtio ei ole itsenäinen, vaan itsenäisyytensä menettänyt. Sellainen ei Suomi halua olla. Jos EU ei suojele ulkorajojaan, itsenäiset kansallisvaltiot sen tekevät.

Syyllistäessään suuren joukon ruotsalaisia ja suomalaisia ihmisiä Ervasti ei määrittele mitä hän rasismilla tarkoittaa. Vertaus natseihin on rankka. Siinä Ervasti ylittää hyvän maun rajat ja nousee korkeammalle, mihin hänen maallinen valtansa yltää.

Pyydänkin ystävällisesti Seppo Ervastia vastaamaan kysymykseeni, mitä on se ”Hitleriäkin suurempi paha”, johon perussuomalaiset - siis myös minä – hänen mielensä mukaan olemme syyllistyneet? Mikä on pahempaa kuin kaasukammiokuolema ja runnotun ruumiin polttaminen? Se on ruma vertaus, papin kynästä lähteneenä erittäin ruma. Ervasti itse syyllistyy siihen, mistä hän muita syyttää: toisenlaisten ihmisten syrjimiseen.

Maahanmuuttokriittisten ihmisten tavoin olen maahanmuutossa huolestunut sen määrästä, kustannuksista ja niiden vaikutuksesta oman kansamme turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Kysymys on kansallisesta itsesuojelusta, rakkaudesta omaan kansaan, kotiseutuun, isänmaahan, oman kansamme arvoihin, jotka tänäänkin ilmaistaan tunnuksin koti, uskonto, isänmaa. PS-puolueelle ja siis myös minulle henkilökohtaisesti nämä ovat pyhiä arvoja. Niiden toivoisin kuuluvan myös emeritus historianopettajan, kotiseutuneuvoksen, evankelis-luterilaisen kirkon papin ja Kuusamon seurakunnan palvelijan Seppo Ervastin arvoihin.

Rodulla ja ihonvärillä ei mielestäni ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka paljon maahantulijoita Suomi voi ottaa. Maahanmuutto on pääasiassa taloudellinen, kulttuurinen ja uskonnollinen kysymys. Näissä asioissa ei voi olla iskulauseita rallatteleva hymistelijä. Rajaseutu on pidettävä vartioituna ja vahvasti asuttuna.

Koillismaa on työllä ja vaivalla, otsa hiessä raivattu ja rakennettu ja sitä on ankarissa sodissa puolustettu. On esi-isiemme ja -äitien työn, uskon ja ponnistusten hylkäämistä, jos emme heidän askeltensä jäljissä jatka elämäämme turvalliseen tulevaisuuteemme luottaen. Isänmaan asialle tarvitaan nytkin kaikkia suomalaisia. Kootkaamme kansakuntaa, älkäämme sitä hajottako!

]]>
64 http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261494-seppo-ervastille-kotiseudun-ja-isanmaan-suojelu-ei-ole-rasismia#comments Isänmaa Koillissanomat Kotiseutu maanpuolustus Seppo Ervasti Mon, 24 Sep 2018 15:18:34 +0000 Matti Kyllönen http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261494-seppo-ervastille-kotiseudun-ja-isanmaan-suojelu-ei-ole-rasismia
Miehet ovat idiootteja http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261418-miehet-ovat-idiootteja <p>Helsingin Sanomien otsikko muutama vuosi sitten hätkäytti: &rdquo;Miehet ovat idiootteja ja tekevät tyhmiä asioita.&rdquo; Artikkelin mukaan tämä vastaa arkikokemusta, ja se on todistettu tieteellisestikin.</p><p>Ensin teki mieli väittää vastaan, mutta alan tulla samoille linjoille.</p><p>Otetaan esimerkki. Kuvitellaanpa, että Suomessa olisi &rdquo;yleisen asevelvollisuuden&rdquo; sijaan &rdquo;yleinen vanhustenhoitovelvollisuus&rdquo;.</p><p>&quot;Yleinen&rdquo; tarkoittaisi, että täysi-ikäistyttyään naiset komennetaan sukupuolensa vuoksi töihin vanhainkotiin. Majoitus tapahtuu parakeissa tai teltoissa, hiukset ajetaan lyhyiksi, palkkaa ei makseta, kuri on kova ja kieltäytymisestä lävähtää vankeutta tai valvontapanta jalkaan. Miehille palvelus olisi vapaaehtoinen.</p><p>Reaktio lakiin on helppo kuvitella. Koska naiset ovat valveutuneempia kuin miehet, he ymmärtäisivät heti että tässä on päivänselvä tasa-arvorikkomus ja protesti olisi sen mukainen. Iso joukko naisia kokoontuisi eduskuntatalon portaille peltisaksien kanssa repimään jalkapantoja irti.</p><p>Vieressä naiskansanedustajat antaisivat medialle haastatteluja, joissa vaatisivat välitöntä loppua syrjivälle laille. Ja loppu siitä tulisikin. Aihe kiilaisi tasa-arvokeskustelun kärkeen, ja viimeistään boikottien myötä pahimmatkin jääräpäät havahtuisivat lain seksismiin ja siihen, ettei se ole vanhuksiakaan ajatellen järkevä.</p><p>Miesten asevelvollisuus on aivan vastaava juttu, pitää vain vaihtaa vanhainkodin tilalle kasarmit. Mutta omaa ajattelua tai mielenilmaisuja ei nähdä, kun koiraspuoliset hallintoalamaiset valuvat lammasmaisina ja aivopestyinä laumoina sisään varuskuntien porteista. Ja juuri miespoliitikot pitävät kovinta ääntä siitä, että syrjinnän pitää jatkua. (Sen sijaan vaatimuksia ei kuulla esimerkiksi siitä, että vapaudenriistosta saisi edes kohtuullisen korvauksen.)</p><p>Kärsiä kuuluu, ei maanpuolustuksen todellisten tarpeiden vaan menneen maailman miesmuottien vuoksi.</p><p>Kiitosta on turha odottaa, päinvastoin. Varusmiehet saavat lukea lehdistä pilkallisia otsikoita, miten heidän Cooper-tuloksensa ovat kehnoja ja pullamössöytynyt tykinruoka on liian laiskaa ja lihavaa. Näinä kehopositiivisuuden aikoina naiset eivät mokomaa soopaa kuuntelisi.</p><p>Äskettäin Ylen pääuutiset (14.9.) kertoi nuorista miehistä, jotka eivät tule kutsuntoihin ja nimitteli näitä usein mielenterveysongelmaisia ja syrjäytyneitä nuoria karkureiksi ja käpykaartilaisiksi. Mitä seuraisi, jos naisille olisi määrätty sukupuolen vuoksi velvoite, jonka väistäviä naisia etsintäkuulutettaisiin, jahdattaisiin poliisivoimin ja kutsuttaisiin uutisissa karkureiksi?</p><p>Nyt seurasi pelkkä hiljaisuus, mitä nyt netin keskustelupalstoille alkoi ilmaantua&nbsp;<em>miesten&nbsp;</em>kommentteja, joissa vaadittiin inttiä pakoilevien maastakarkoitusta tai ainakin sosiaaliturva pitäisi ottaa luopioilta pois.</p><p>Miehet vartioivat omaa vankilaansa.</p><p>Jos miehet luopuisivat vanginvartijamentaliteetista ja olisivat yhtä rohkeita ja itsenäisiä kuin naiset, pääsisimme eroon vanhanaikaisesta asevelvollisuudesta ja puolustusmalli päivitettäisiin muun Euroopan tapaan moderneja uhkakuvia vastaavaksi. Eläisimme tasa-arvoisemmassa ja turvallisemmassa yhteiskunnassa. Mutta pahoin pelkään, että tämä on toiveajattelua.</p><p>Niinpä Hesarille myöhästynyt kiitos osuvasta huomiosta: idiootteja taidamme tosiaan olla.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin Sanomien otsikko muutama vuosi sitten hätkäytti: ”Miehet ovat idiootteja ja tekevät tyhmiä asioita.” Artikkelin mukaan tämä vastaa arkikokemusta, ja se on todistettu tieteellisestikin.

Ensin teki mieli väittää vastaan, mutta alan tulla samoille linjoille.

Otetaan esimerkki. Kuvitellaanpa, että Suomessa olisi ”yleisen asevelvollisuuden” sijaan ”yleinen vanhustenhoitovelvollisuus”.

"Yleinen” tarkoittaisi, että täysi-ikäistyttyään naiset komennetaan sukupuolensa vuoksi töihin vanhainkotiin. Majoitus tapahtuu parakeissa tai teltoissa, hiukset ajetaan lyhyiksi, palkkaa ei makseta, kuri on kova ja kieltäytymisestä lävähtää vankeutta tai valvontapanta jalkaan. Miehille palvelus olisi vapaaehtoinen.

Reaktio lakiin on helppo kuvitella. Koska naiset ovat valveutuneempia kuin miehet, he ymmärtäisivät heti että tässä on päivänselvä tasa-arvorikkomus ja protesti olisi sen mukainen. Iso joukko naisia kokoontuisi eduskuntatalon portaille peltisaksien kanssa repimään jalkapantoja irti.

Vieressä naiskansanedustajat antaisivat medialle haastatteluja, joissa vaatisivat välitöntä loppua syrjivälle laille. Ja loppu siitä tulisikin. Aihe kiilaisi tasa-arvokeskustelun kärkeen, ja viimeistään boikottien myötä pahimmatkin jääräpäät havahtuisivat lain seksismiin ja siihen, ettei se ole vanhuksiakaan ajatellen järkevä.

Miesten asevelvollisuus on aivan vastaava juttu, pitää vain vaihtaa vanhainkodin tilalle kasarmit. Mutta omaa ajattelua tai mielenilmaisuja ei nähdä, kun koiraspuoliset hallintoalamaiset valuvat lammasmaisina ja aivopestyinä laumoina sisään varuskuntien porteista. Ja juuri miespoliitikot pitävät kovinta ääntä siitä, että syrjinnän pitää jatkua. (Sen sijaan vaatimuksia ei kuulla esimerkiksi siitä, että vapaudenriistosta saisi edes kohtuullisen korvauksen.)

Kärsiä kuuluu, ei maanpuolustuksen todellisten tarpeiden vaan menneen maailman miesmuottien vuoksi.

Kiitosta on turha odottaa, päinvastoin. Varusmiehet saavat lukea lehdistä pilkallisia otsikoita, miten heidän Cooper-tuloksensa ovat kehnoja ja pullamössöytynyt tykinruoka on liian laiskaa ja lihavaa. Näinä kehopositiivisuuden aikoina naiset eivät mokomaa soopaa kuuntelisi.

Äskettäin Ylen pääuutiset (14.9.) kertoi nuorista miehistä, jotka eivät tule kutsuntoihin ja nimitteli näitä usein mielenterveysongelmaisia ja syrjäytyneitä nuoria karkureiksi ja käpykaartilaisiksi. Mitä seuraisi, jos naisille olisi määrätty sukupuolen vuoksi velvoite, jonka väistäviä naisia etsintäkuulutettaisiin, jahdattaisiin poliisivoimin ja kutsuttaisiin uutisissa karkureiksi?

Nyt seurasi pelkkä hiljaisuus, mitä nyt netin keskustelupalstoille alkoi ilmaantua miesten kommentteja, joissa vaadittiin inttiä pakoilevien maastakarkoitusta tai ainakin sosiaaliturva pitäisi ottaa luopioilta pois.

Miehet vartioivat omaa vankilaansa.

Jos miehet luopuisivat vanginvartijamentaliteetista ja olisivat yhtä rohkeita ja itsenäisiä kuin naiset, pääsisimme eroon vanhanaikaisesta asevelvollisuudesta ja puolustusmalli päivitettäisiin muun Euroopan tapaan moderneja uhkakuvia vastaavaksi. Eläisimme tasa-arvoisemmassa ja turvallisemmassa yhteiskunnassa. Mutta pahoin pelkään, että tämä on toiveajattelua.

Niinpä Hesarille myöhästynyt kiitos osuvasta huomiosta: idiootteja taidamme tosiaan olla.

 

 

 

]]>
91 http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261418-miehet-ovat-idiootteja#comments Kotimaa maanpuolustus Sukupuoliroolit Turpo Yhdenvertaisuus Sun, 23 Sep 2018 06:14:20 +0000 Arno Kotro http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261418-miehet-ovat-idiootteja
Missä olit, kun maanpuolustuksemme romahti? http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259943-missa-olit-kun-maanpuolustuksemme-romahti <p>Maanpuolustus on romahtamassa, tai ainakin ajautumassa kriisiin. Puolustusvoimat lisäävät kasvisruoan määrää ja jos on reaktioita uskominen, niin suomalainen maanpuolustus on nyt työnnetty kuilun partaalle. Itsestään epävarmat rassukat ovat aivan takajaloillaan ja ulina siitä, kuinka jokaisen pitää saada syödä mitä haluaa täyttää mannut ja maat saaristosta tunturilappiin. Puolustusministerikin on reagoinut, koska eihän tällainen hippimeininki voi olla hyväksi ja pitäähän sitä varushenkilöoletetun saada nauttia kuolleiden eläinten kappaleita joka aterialla, jos siltä tuntuu. Vapaus valita, kunnon ruokaa, perrrkele!</p> <p>Todellisuudessa kasvisruokaa on tarjoiltu Puolustusvoimien koko satavuotisen historian ajan. Aiemmin - silloin kun nykyvässykät olivat vasta isovanhempiensa vanhempien suunnitelmissa jos sielläkään, kasvisruokaa syötiin enemmän kuin nykyään ja lihan osuus ravinnostamme oli valtavasti nykyistä pienempi. Persaukinen kansamme on aina syönyt sitä, mitä on ollut tarjolla ja liha on ollut vain yksi osanen ruokavaliotamme. Nykyinen meininki on yltäkyltäisyydessään poikkeuksellista historian pitkässä tarinassa ja tulevaisuudessa turvataksemme elinkelposen planeetan, luksus jonka merkitys massojen ruokinnassa tulee todennäköisesti vähenemään. Positiivisen kehityksen edistäminen on vain ja ainoastaan hyvä asia.&nbsp;</p> <p>Puolustusvoimien tehtävä on ruokahuollon osalta turvata riittävän, monipuolisen ja hyvälaatuisen ravinnon tarjonta, eikä se vaarannut mitenkään tehdyllä esityksellä. Jo nyt kasvisruokaa on tarjolla ja tehdyllä linjauksella sen määrä ei edes&nbsp; lisäänny kovinkaan paljoa. Kehitys kehittyy ja julkisen sektorinkin on syytä huomioida ympäristökysymykset toiminnassaan.</p> <p>Eikä tämä heikennä maanpuolustusta. Sellainen rassukka jonka identiteetin ja maanpuolustustahdon tällanen isku murentaa, on heikko lenkki joka pettäisi tiukassa paikassa.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>P.S. Jos tuli paha mieli, niin <a href="https://www.youtube.com/watch?v=9ERu5oE9hXI">katso täältä kuinka panssarivaunu hurisee</a>. Ison kissan kehrätessä voit tuudittautua rauhassa uneen.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com"><u>vpleivo@gmail.com</u></a></p> <p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank"><u>Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani.</u></a>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><a href="https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/" target="_blank"><u>Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo</u></a>&nbsp;- siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa.&nbsp;<br /><br /><a href="https://www.youtube.com/playlist?list=PLs0kPPyCWaPg0tuFIqqU6Hqsekra8iuAe" target="_blank">YouTube-kanava löytyy myöskin</a>, mutta siellä ei ole vielä mitään. Laittakaa kuitenkin seurantaan, jos jatko kiinnostaa. Lähitulevaisuus sielläkin alkaa tapahtua.</p> <p><a href="https://www.paypal.me/vpleivo" target="_blank">Linkki</a>.</p> Maanpuolustus on romahtamassa, tai ainakin ajautumassa kriisiin. Puolustusvoimat lisäävät kasvisruoan määrää ja jos on reaktioita uskominen, niin suomalainen maanpuolustus on nyt työnnetty kuilun partaalle. Itsestään epävarmat rassukat ovat aivan takajaloillaan ja ulina siitä, kuinka jokaisen pitää saada syödä mitä haluaa täyttää mannut ja maat saaristosta tunturilappiin. Puolustusministerikin on reagoinut, koska eihän tällainen hippimeininki voi olla hyväksi ja pitäähän sitä varushenkilöoletetun saada nauttia kuolleiden eläinten kappaleita joka aterialla, jos siltä tuntuu. Vapaus valita, kunnon ruokaa, perrrkele!

Todellisuudessa kasvisruokaa on tarjoiltu Puolustusvoimien koko satavuotisen historian ajan. Aiemmin - silloin kun nykyvässykät olivat vasta isovanhempiensa vanhempien suunnitelmissa jos sielläkään, kasvisruokaa syötiin enemmän kuin nykyään ja lihan osuus ravinnostamme oli valtavasti nykyistä pienempi. Persaukinen kansamme on aina syönyt sitä, mitä on ollut tarjolla ja liha on ollut vain yksi osanen ruokavaliotamme. Nykyinen meininki on yltäkyltäisyydessään poikkeuksellista historian pitkässä tarinassa ja tulevaisuudessa turvataksemme elinkelposen planeetan, luksus jonka merkitys massojen ruokinnassa tulee todennäköisesti vähenemään. Positiivisen kehityksen edistäminen on vain ja ainoastaan hyvä asia. 

Puolustusvoimien tehtävä on ruokahuollon osalta turvata riittävän, monipuolisen ja hyvälaatuisen ravinnon tarjonta, eikä se vaarannut mitenkään tehdyllä esityksellä. Jo nyt kasvisruokaa on tarjolla ja tehdyllä linjauksella sen määrä ei edes  lisäänny kovinkaan paljoa. Kehitys kehittyy ja julkisen sektorinkin on syytä huomioida ympäristökysymykset toiminnassaan.

Eikä tämä heikennä maanpuolustusta. Sellainen rassukka jonka identiteetin ja maanpuolustustahdon tällanen isku murentaa, on heikko lenkki joka pettäisi tiukassa paikassa. 

 

 

P.S. Jos tuli paha mieli, niin katso täältä kuinka panssarivaunu hurisee. Ison kissan kehrätessä voit tuudittautua rauhassa uneen. 

 

 

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani. 

 

Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo - siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa. 

YouTube-kanava löytyy myöskin, mutta siellä ei ole vielä mitään. Laittakaa kuitenkin seurantaan, jos jatko kiinnostaa. Lähitulevaisuus sielläkin alkaa tapahtua.

Linkki.

]]>
86 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259943-missa-olit-kun-maanpuolustuksemme-romahti#comments Kotimaa Huumoria Kasvisruoka maanpuolustus Puolustusvoimat Veganismi Fri, 24 Aug 2018 08:46:58 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259943-missa-olit-kun-maanpuolustuksemme-romahti
Koko Suomea on asuttava ja puolustettava http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258679-koko-suomea-on-asuttava-ja-puolustettava <p>Ylen mielipidetiedustelun mukaan vain noin 80 prosenttia suomalaisista kannattaa maamme pitämistä kokonaan asutettuna. Näen tämän kehityssuunnan hyvin tuhoisana Suomelle. Syyt ovat perustuslailliset, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyvät seikat.</p><p>Suomi on kasvanut nykyisiin ja vielä 1939 vallinneisiin rajoihinsa valtiojohtoisen asutuspolitiikan seurauksena. Valtion &ndash; Ruotsin, sitten Suomen &ndash; tavoitteena oli korpimaiden asuttamisella saada elintilaa väestölle, joka luonnonvaroja hyödyntämällä lisää väestönsä määrää ja kartuttaa omaa ja valtion omaisuutta, verovarallisuutta ja asekelpoisen väestön määrää. Yksilön ja valtion edut ovat kulkeneet käsi kädessä. Viime aikoina nämä periaatteet ovat pahasti hämärtyneet.</p><p>Suomalaiset ovat karaistunutta, valtiolleen uskollista ja luotettavaa kansaa. Ruotsin suurvallan rakentamisessa ja ylläpitämisessä suomalaisilla on ollut merkittävä osa. Saksaan vietiin 30-vuotiseen sotaan Suomesta vuosina 1630&ndash;1648 noin 24 000 miestä. Nykypäivän Suomen väkilukuun suhteutettuna se merkitsi noin 300 000 miehen armeijaa. Ruotsinvallan aikana Suomen maakunnat joutuivat käytännössä itse ja yksin puolustamaan alueitaan venäläisten miehitystä ja sortoa vastaan. Suomi oli ja on edelleen sekä Ruotsille että Venäjälle etuvartioasemamaa.</p><p>Suomen perustuslain mukaan suomalaisilla on oikeus valita Suomessa asuinpaikkansa. Valtion tehtävä on antaa kansalaisilleen yhtäläiset palvelut valtakunnan kaikissa osissa. Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen ajateltiin, että idän uhka on poistunut. Kiirehdittiin lännen suojaan EU:hun. Natoon ei Venäjän pelossa uskalleta liittyä. Omasta kansasta on neljännesmiljoona ihmistä syrjäytetty. Muukalaisia ihaillaan ja houkutellaan maahan. He ovat valtaapitäville henkilökohtaisen hyödyn esineitä. Kehä III:n takaiset alueet ja ihmiset ovat kaupunkilaisnousukkaille yhä suuremman halveksunnan kohde.</p><p>Itsenäisen Suomen rakentaminen alkoi 1700-luvun lopulta alkaen. Koko Suomi asutettiin, ihmiset saivat asua haluamallaan paikkakunnalla. Kaikki olivat tasavertaisia. Pääkaupunkiseutu on maksanut kansallisesta kakustamme kokoamansa hyödyn osin takaisin muille maakunille. Pääkaupunkiseudulla on käsitetty, että sen vauraus on osin luotu maakunnissa. Nyt tämä kiistetään.</p><p>Suomea puolustaa parhaiten suomalainen. Korkeimmillaan maanpuolustustahto on ihmisen puolustaessa omaa reviiriään, kotiseutuaan. Tämä nähtiin talvisodassa, kun koillismaalainen Er. P 16 puolusti Alassalmea Suomussalmella estäen venäläisrykmentin tulon Oulun&ndash;Kuusamon tielle päämääränään Oulu. Nopeat Er. P 16:n paikallisjoukot olivat Alassalmella jo 6.12. ja katkaisivat vihollisen etenemisen. Kenraalimajuri <em>Hj. Siilasvuo</em> alkoi 7.12. alkoi koota 9. Divisioonaa lyödäkseen vihollisen. Taisteluihin päästiin 11.12.39. Er.P 16 piti edelleen puolensa Alassalmella.</p><p>Samalla varmuudella koillismaalaiset ja pohjoispohjalaiset JR 53:n joukot taistelivat jatkosodassa Kiestingin suunnalla, Uhtualla, Karjalan kannaksella ja Lapin sodassa. Jatkosota osoitti, ettei vieraan apuun kannata luottaa. Paikallisten suojajoukkoja tulee olla myös rajaseudulla kasvattamassa ruokaa ja puolustamassa tarpeen tullen isänmaata.</p><p>Suomessa on puolustukseen kiinnitetty huomiota, mutta pelkään, että nykymenolla puolustustahto hiipuu sitä mukaa kuin maan hedelmälliset syrjäseudut hylätään ja maan palvelut yksi toisensa jälkeen ulkoistetaan muukalaisille.</p><p>Pohjois- ja Itä-Suomi tarvitsevat raivaajansa, rakentajansa ja puolustajansa. Ylikuumentunut Helsinki kaipaisi jo järkiinnyttävää sadetta pohjoisesta ja idästä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ylen mielipidetiedustelun mukaan vain noin 80 prosenttia suomalaisista kannattaa maamme pitämistä kokonaan asutettuna. Näen tämän kehityssuunnan hyvin tuhoisana Suomelle. Syyt ovat perustuslailliset, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyvät seikat.

Suomi on kasvanut nykyisiin ja vielä 1939 vallinneisiin rajoihinsa valtiojohtoisen asutuspolitiikan seurauksena. Valtion – Ruotsin, sitten Suomen – tavoitteena oli korpimaiden asuttamisella saada elintilaa väestölle, joka luonnonvaroja hyödyntämällä lisää väestönsä määrää ja kartuttaa omaa ja valtion omaisuutta, verovarallisuutta ja asekelpoisen väestön määrää. Yksilön ja valtion edut ovat kulkeneet käsi kädessä. Viime aikoina nämä periaatteet ovat pahasti hämärtyneet.

Suomalaiset ovat karaistunutta, valtiolleen uskollista ja luotettavaa kansaa. Ruotsin suurvallan rakentamisessa ja ylläpitämisessä suomalaisilla on ollut merkittävä osa. Saksaan vietiin 30-vuotiseen sotaan Suomesta vuosina 1630–1648 noin 24 000 miestä. Nykypäivän Suomen väkilukuun suhteutettuna se merkitsi noin 300 000 miehen armeijaa. Ruotsinvallan aikana Suomen maakunnat joutuivat käytännössä itse ja yksin puolustamaan alueitaan venäläisten miehitystä ja sortoa vastaan. Suomi oli ja on edelleen sekä Ruotsille että Venäjälle etuvartioasemamaa.

Suomen perustuslain mukaan suomalaisilla on oikeus valita Suomessa asuinpaikkansa. Valtion tehtävä on antaa kansalaisilleen yhtäläiset palvelut valtakunnan kaikissa osissa. Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen ajateltiin, että idän uhka on poistunut. Kiirehdittiin lännen suojaan EU:hun. Natoon ei Venäjän pelossa uskalleta liittyä. Omasta kansasta on neljännesmiljoona ihmistä syrjäytetty. Muukalaisia ihaillaan ja houkutellaan maahan. He ovat valtaapitäville henkilökohtaisen hyödyn esineitä. Kehä III:n takaiset alueet ja ihmiset ovat kaupunkilaisnousukkaille yhä suuremman halveksunnan kohde.

Itsenäisen Suomen rakentaminen alkoi 1700-luvun lopulta alkaen. Koko Suomi asutettiin, ihmiset saivat asua haluamallaan paikkakunnalla. Kaikki olivat tasavertaisia. Pääkaupunkiseutu on maksanut kansallisesta kakustamme kokoamansa hyödyn osin takaisin muille maakunille. Pääkaupunkiseudulla on käsitetty, että sen vauraus on osin luotu maakunnissa. Nyt tämä kiistetään.

Suomea puolustaa parhaiten suomalainen. Korkeimmillaan maanpuolustustahto on ihmisen puolustaessa omaa reviiriään, kotiseutuaan. Tämä nähtiin talvisodassa, kun koillismaalainen Er. P 16 puolusti Alassalmea Suomussalmella estäen venäläisrykmentin tulon Oulun–Kuusamon tielle päämääränään Oulu. Nopeat Er. P 16:n paikallisjoukot olivat Alassalmella jo 6.12. ja katkaisivat vihollisen etenemisen. Kenraalimajuri Hj. Siilasvuo alkoi 7.12. alkoi koota 9. Divisioonaa lyödäkseen vihollisen. Taisteluihin päästiin 11.12.39. Er.P 16 piti edelleen puolensa Alassalmella.

Samalla varmuudella koillismaalaiset ja pohjoispohjalaiset JR 53:n joukot taistelivat jatkosodassa Kiestingin suunnalla, Uhtualla, Karjalan kannaksella ja Lapin sodassa. Jatkosota osoitti, ettei vieraan apuun kannata luottaa. Paikallisten suojajoukkoja tulee olla myös rajaseudulla kasvattamassa ruokaa ja puolustamassa tarpeen tullen isänmaata.

Suomessa on puolustukseen kiinnitetty huomiota, mutta pelkään, että nykymenolla puolustustahto hiipuu sitä mukaa kuin maan hedelmälliset syrjäseudut hylätään ja maan palvelut yksi toisensa jälkeen ulkoistetaan muukalaisille.

Pohjois- ja Itä-Suomi tarvitsevat raivaajansa, rakentajansa ja puolustajansa. Ylikuumentunut Helsinki kaipaisi jo järkiinnyttävää sadetta pohjoisesta ja idästä.

]]>
82 http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258679-koko-suomea-on-asuttava-ja-puolustettava#comments Asutuspolitiikka Huoltovarmuus maanpuolustus Turvallisuus Thu, 26 Jul 2018 09:06:10 +0000 Matti Kyllönen http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258679-koko-suomea-on-asuttava-ja-puolustettava
Ajatuksia Vihreiden poliittisesta tavoiteohjelmasta 2019-2023 http://tonituomanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257121-vihreiden-uusi-poliittinen-ohjelma-ja-mita-siita-ajattelen <p>Se on siinä: Vihreiden uusi poliittinen ohjelma 2019 - 2023.</p><p><a href="https://www.vihreat.fi/vihrea-politiikka/ohjelmat/vihreiden-poliittinen-tavoiteohjelma-2019-2023">https://www.vihreat.fi/vihrea-politiikka/ohjelmat/vihreiden-poliittinen-tavoiteohjelma-2019-2023</a></p><p>Monet kohdat menivät puoluekokouksessa &nbsp;17.6. äänestykseen, ja&nbsp; aiheet saattoivat joillakin mennä syvällekin ihon alle. Ohjelma tuli kuitenkin kuntoon hyvässä hengessä., vaikka keskustelevassa puolueessa&nbsp; kukin saa vapaasti esittää&nbsp; myös soraääniä. &nbsp;&nbsp;&nbsp;Suomen tykätyimmän puolueen puoluekokous legendaarisessa Vantaan Korsossa&nbsp; sujui muutenkin leppoisasti&nbsp; ja ongelmitta, kuin mikä tahansa suosittu kesätapahtuma.</p><p>Tässä hieman omia näkemyksiäni joihinkin ohjelman kohtiin ja tietoja miten äänestin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>#äänioikeus </strong></p><p>Kannatin itse 16 -vuoden ikärajaa, liittyen mm. oikeustoimikelpoisuuteen. Pohjaesityksen 15 v. tuntui hieman liioittelulta. Oli otettava huomioon myös vaalikelpoisuus eli oikeus asettua ehdolle,&nbsp; varsinkin kun olimme ennen käsittelyä&nbsp;linjanneet Uudenmaan ryhmässä,&nbsp;ettei äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta eroteta toisistaan.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>#sterilisaatio&nbsp;</strong></p><p>Herätti tunteita.&nbsp; Kannatin tietyin varauksin ikärajan laskemista 18 ikävuoteen, riittävällä harkinta-ajalla ja valmistelulla. &nbsp;Jos 18 -vuotiaalla on oikeus tehdä&nbsp; lapsi, miksei olisi oikeutta myös tehdä päätöstä lapsen saamattomuudesta. Molemmathan ovat melko kauaskantoisia ratkaisuja.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>#lähisuhdeväkivallan sovittelun poistaminen</strong></p><p>Sovittelumahdollisuuden säilyttämiseksi esitettiin hyvä ja ymmärrettävä argumentti, mutta tässä tapauksessa oli otettava huomioon uhrin mahdollinen joutuminen manipuloiduksi tai jopa uhkailluksi. Vaakakuppi painui siis sovittelun poistamiseen.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>#päihdepolitiikka</strong></p><p>&nbsp;Olisin halunnut yhden ainoan rivin poistoa liittyen kannabiksen kotikasvatukseen. Ei mennyt läpi, joten &rdquo;pienen määrän&rdquo; kotikasvatuksen rangaistavuuden poistamista&nbsp; tullaan ajamaan.&nbsp;&nbsp; Tarkkaa määritettä pienelle määrälle ei kuitenkaan ole, eikä tarkkaa näkemystä siihen miten suhtauduttaisiin kannabiksen kasvatukseen vaikkapa lapsiperheissä&nbsp; tai vaikeasti syrjäytyneiden kotitalouksisa. &nbsp;</p><p>&nbsp;Hyvää ohjelman kohdassa on tietysti se, että panostetaan hoitoon pääsyyn ja hoidon saamiseen rangaistavuuden sijaan.&nbsp; Päihdetyön kentällä kuitenkin näkee jo nytkin, että päihdeongelmissa hoitoon pääsyn esteenä&nbsp; ei ole niinkään käytön laittomuus vaan hoitopaikkojen ruuhkautuminen ja resurssipula.&nbsp; Esimerkiksi Helsingissä huumevierotukseen on 2 - 3 viikon jonot, ja opiaattien korvaushoidon potilasmäärät kasvavat hurjasti,&nbsp; joten käytön laittomuus ei näytä estävän moniakaan pyrkimästä hoidon piiriin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>#uskonnonopetus</strong></p><p>Siirrytään koulujen uskonnon- ja elämänkatsomustiedon opetuksessa kaikille oppilaille yhteiseen katsomusaineeseen, ja hyvä näin.&nbsp;&nbsp; Uskonnot olisivat näin samalla viivalla, ja niiden väliset jännitteet vähenisivät.&nbsp; Yhteinen katsomusaine voisi myös&nbsp;parantaa ymmärrystä eri uskontokuntien (ja uskonnottomien) välillä.&nbsp; Itse olen myös sitä mieltä, että ei ole olemassa kristittyjä lapsia tai muslimilapsia,&nbsp; vaan on vain kristittyjen vanhempien ja muslimivanhempien lapsia. Lapsi ei voi vielä&nbsp;sisäistää ja ymmärtää&nbsp;uskontojen opinkappaleita ja dogmeja.</p><p>Kannatan myös&nbsp;ev.lut. kirkon ja valtion erottamista toisistaan.&nbsp; Ev.lut. seurakunnalla on yhteiskunnassamme erityisasema muihin uskontoihin nähden, johtuen mm. veronkanto-oikeudesta, sekä monopoliasemasta vainajien hautaamiseen. &nbsp;Ev.lut. kirkko noudattaa myös hieman kummallista jäsenten rekrytointi-järjestelmää, eli lapsikastetta, jossa vauva kastetaan uskontokuntaan iässä jossa hänellä ei voi olla mitään käsitystä uskonnosta tai jumalista.&nbsp; Moni puolue muuten voisi kadehtia moista uusien jäsenten hankkimismenetelmää.</p><p>&nbsp;&nbsp; Vastakkainen näkökanta ilmeisesti oli,&nbsp; että ev.lut. kirkon asemaa ei heikennetä, vaan vastaavasti muidenkin uskontojen asemaa&nbsp; vahvistetaan.</p><p>&nbsp;Tämä vaikutti minusta hieman huolestuttavalta idealta,&nbsp; jos ajatellaan uskontojen asemaa maallisessa vallankäytössä.&nbsp; Kirkko tekee tietysti paljon hyvää työtä (esim. diakonia), mutta niin tekee kolmas sektori kauttaaltaan.&nbsp; Kirkko ja muut uskontokunnat voisivat hyvin toimia samassa asemassa kuin kolmas sektori.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>#ylioppilastutkinto</strong></p><p>Täytyy säilyttää, vaikka opiskelijat joutuvatkin stressaamaan samaan aikaan sekä yo-kirjoituksilla että korkeakoulujen pääsykokeilla.&nbsp; Yo-tutkinto on kuitenkin yhdenmukainen ja hyväksi&nbsp;havaittu&nbsp;valtakunnallinen standardi osaamisen mittaamiseen.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>#maanpuolustus</strong></p><p>Asepalvelusta kehitetään tasa-arvoisempaan suuntaan. &nbsp;&nbsp;&nbsp;Asevelvollisuutta siis ei tulla korvaamaan kansalaispalvelulla, jollainen ehdotus myös esitettiin.&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Suora lainaus: &nbsp;<em>Ensimmäisenä askeleena ulotetaan kutsunnat koskemaan koko ikäluokkaa. Pitkän aikavälin tavoitteena on vapaaehtoinen asepalvelus, johon voidaan kulkea valikoivan asevelvollisuuden kautta. Riittävästä puolustuskyvystä ja valmiudesta huolehditaan kaikissa tilanteissa. Tasa-arvoa ja moninaisuuden huomioimista armeijassa parannetaan määrätietoisesti. Omantunnon syistä aseista kieltäytyvää ei tule rangaista</em>.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kokouksen avauspäivän aamuna puheenjohtaja Touko Aalto pauhasi avauspuheenvuorossaan vakuuttavasti nykyhallituksen toimia vastaan.&nbsp; Totta on, että köyhyys ei ole vähentynyt ja koulutus on &nbsp;kurjistunut huolimatta siitä että talous kasvaa jälleen. &nbsp;</p><p>&nbsp;YLEn tv-uutiset kertoi illalla 16.6., että Vihreät aikoo uudistaa sosiaaliturvan sekä pelastaa luonnon ja koulutuksen.&nbsp; Hieman sarkastisesti YLE lisäsi juttunsa loppuun, että &rdquo;uudistusten hintalappua ei vihreillä vielä ollut esittää&rdquo;.</p><p>Mutta kuten Touko Aaltokin haastattelussa&nbsp; sanoi, kuinka paljon kalliimmaksi tuleekaan se, jos&nbsp; eriarvoisuus pahenee, luonto pilaantuu ja koulutus romutetaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Huomenna voi olla kaunis päivä. Hyvää kesää niin Vihreille kuin kaiken muunkin värisille. &nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Se on siinä: Vihreiden uusi poliittinen ohjelma 2019 - 2023.

https://www.vihreat.fi/vihrea-politiikka/ohjelmat/vihreiden-poliittinen-tavoiteohjelma-2019-2023

Monet kohdat menivät puoluekokouksessa  17.6. äänestykseen, ja  aiheet saattoivat joillakin mennä syvällekin ihon alle. Ohjelma tuli kuitenkin kuntoon hyvässä hengessä., vaikka keskustelevassa puolueessa  kukin saa vapaasti esittää  myös soraääniä.    Suomen tykätyimmän puolueen puoluekokous legendaarisessa Vantaan Korsossa  sujui muutenkin leppoisasti  ja ongelmitta, kuin mikä tahansa suosittu kesätapahtuma.

Tässä hieman omia näkemyksiäni joihinkin ohjelman kohtiin ja tietoja miten äänestin.

 

#äänioikeus

Kannatin itse 16 -vuoden ikärajaa, liittyen mm. oikeustoimikelpoisuuteen. Pohjaesityksen 15 v. tuntui hieman liioittelulta. Oli otettava huomioon myös vaalikelpoisuus eli oikeus asettua ehdolle,  varsinkin kun olimme ennen käsittelyä linjanneet Uudenmaan ryhmässä, ettei äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta eroteta toisistaan.

 

#sterilisaatio 

Herätti tunteita.  Kannatin tietyin varauksin ikärajan laskemista 18 ikävuoteen, riittävällä harkinta-ajalla ja valmistelulla.  Jos 18 -vuotiaalla on oikeus tehdä  lapsi, miksei olisi oikeutta myös tehdä päätöstä lapsen saamattomuudesta. Molemmathan ovat melko kauaskantoisia ratkaisuja.

 

#lähisuhdeväkivallan sovittelun poistaminen

Sovittelumahdollisuuden säilyttämiseksi esitettiin hyvä ja ymmärrettävä argumentti, mutta tässä tapauksessa oli otettava huomioon uhrin mahdollinen joutuminen manipuloiduksi tai jopa uhkailluksi. Vaakakuppi painui siis sovittelun poistamiseen.

 

#päihdepolitiikka

 Olisin halunnut yhden ainoan rivin poistoa liittyen kannabiksen kotikasvatukseen. Ei mennyt läpi, joten ”pienen määrän” kotikasvatuksen rangaistavuuden poistamista  tullaan ajamaan.   Tarkkaa määritettä pienelle määrälle ei kuitenkaan ole, eikä tarkkaa näkemystä siihen miten suhtauduttaisiin kannabiksen kasvatukseen vaikkapa lapsiperheissä  tai vaikeasti syrjäytyneiden kotitalouksisa.  

 Hyvää ohjelman kohdassa on tietysti se, että panostetaan hoitoon pääsyyn ja hoidon saamiseen rangaistavuuden sijaan.  Päihdetyön kentällä kuitenkin näkee jo nytkin, että päihdeongelmissa hoitoon pääsyn esteenä  ei ole niinkään käytön laittomuus vaan hoitopaikkojen ruuhkautuminen ja resurssipula.  Esimerkiksi Helsingissä huumevierotukseen on 2 - 3 viikon jonot, ja opiaattien korvaushoidon potilasmäärät kasvavat hurjasti,  joten käytön laittomuus ei näytä estävän moniakaan pyrkimästä hoidon piiriin.

 

#uskonnonopetus

Siirrytään koulujen uskonnon- ja elämänkatsomustiedon opetuksessa kaikille oppilaille yhteiseen katsomusaineeseen, ja hyvä näin.   Uskonnot olisivat näin samalla viivalla, ja niiden väliset jännitteet vähenisivät.  Yhteinen katsomusaine voisi myös parantaa ymmärrystä eri uskontokuntien (ja uskonnottomien) välillä.  Itse olen myös sitä mieltä, että ei ole olemassa kristittyjä lapsia tai muslimilapsia,  vaan on vain kristittyjen vanhempien ja muslimivanhempien lapsia. Lapsi ei voi vielä sisäistää ja ymmärtää uskontojen opinkappaleita ja dogmeja.

Kannatan myös ev.lut. kirkon ja valtion erottamista toisistaan.  Ev.lut. seurakunnalla on yhteiskunnassamme erityisasema muihin uskontoihin nähden, johtuen mm. veronkanto-oikeudesta, sekä monopoliasemasta vainajien hautaamiseen.  Ev.lut. kirkko noudattaa myös hieman kummallista jäsenten rekrytointi-järjestelmää, eli lapsikastetta, jossa vauva kastetaan uskontokuntaan iässä jossa hänellä ei voi olla mitään käsitystä uskonnosta tai jumalista.  Moni puolue muuten voisi kadehtia moista uusien jäsenten hankkimismenetelmää.

   Vastakkainen näkökanta ilmeisesti oli,  että ev.lut. kirkon asemaa ei heikennetä, vaan vastaavasti muidenkin uskontojen asemaa  vahvistetaan.

 Tämä vaikutti minusta hieman huolestuttavalta idealta,  jos ajatellaan uskontojen asemaa maallisessa vallankäytössä.  Kirkko tekee tietysti paljon hyvää työtä (esim. diakonia), mutta niin tekee kolmas sektori kauttaaltaan.  Kirkko ja muut uskontokunnat voisivat hyvin toimia samassa asemassa kuin kolmas sektori.

 

#ylioppilastutkinto

Täytyy säilyttää, vaikka opiskelijat joutuvatkin stressaamaan samaan aikaan sekä yo-kirjoituksilla että korkeakoulujen pääsykokeilla.  Yo-tutkinto on kuitenkin yhdenmukainen ja hyväksi havaittu valtakunnallinen standardi osaamisen mittaamiseen.

 

#maanpuolustus

Asepalvelusta kehitetään tasa-arvoisempaan suuntaan.    Asevelvollisuutta siis ei tulla korvaamaan kansalaispalvelulla, jollainen ehdotus myös esitettiin.    Suora lainaus:  Ensimmäisenä askeleena ulotetaan kutsunnat koskemaan koko ikäluokkaa. Pitkän aikavälin tavoitteena on vapaaehtoinen asepalvelus, johon voidaan kulkea valikoivan asevelvollisuuden kautta. Riittävästä puolustuskyvystä ja valmiudesta huolehditaan kaikissa tilanteissa. Tasa-arvoa ja moninaisuuden huomioimista armeijassa parannetaan määrätietoisesti. Omantunnon syistä aseista kieltäytyvää ei tule rangaista

 

 

Kokouksen avauspäivän aamuna puheenjohtaja Touko Aalto pauhasi avauspuheenvuorossaan vakuuttavasti nykyhallituksen toimia vastaan.  Totta on, että köyhyys ei ole vähentynyt ja koulutus on  kurjistunut huolimatta siitä että talous kasvaa jälleen.  

 YLEn tv-uutiset kertoi illalla 16.6., että Vihreät aikoo uudistaa sosiaaliturvan sekä pelastaa luonnon ja koulutuksen.  Hieman sarkastisesti YLE lisäsi juttunsa loppuun, että ”uudistusten hintalappua ei vihreillä vielä ollut esittää”.

Mutta kuten Touko Aaltokin haastattelussa  sanoi, kuinka paljon kalliimmaksi tuleekaan se, jos  eriarvoisuus pahenee, luonto pilaantuu ja koulutus romutetaan.

 

Huomenna voi olla kaunis päivä. Hyvää kesää niin Vihreille kuin kaiken muunkin värisille.    

 

 

]]>
3 http://tonituomanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257121-vihreiden-uusi-poliittinen-ohjelma-ja-mita-siita-ajattelen#comments äänioikeusikäraja maanpuolustus Poliittinen ohjelma Politiikka & uskonto Vihreät Tue, 19 Jun 2018 06:39:43 +0000 Toni Tuomanen http://tonituomanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257121-vihreiden-uusi-poliittinen-ohjelma-ja-mita-siita-ajattelen
Ampuma-aselakiesityksessä on korjattavaa http://jukkakopra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256931-ampuma-aselakiesityksessa-on-korjattavaa <p>Suomen ampuma-aselakia uudistetaan EU:n asedirektiivin asettamien vaatimusten johdosta. Aikanaan direktiiviä valmisteltaessa Suomi oli yksimielisesti siinä esitettyjä tiukennuksia vastaan ja sai vaikutettua sisältöön eri tavoin, mm. siten, että direktiiviin saatiin mahdollisuus kansalliselle poikkeamalle reserviläisten vapaaehtoiseen ampumaharjoitteluun ja kilpailuun liittyen.</p><p>Kun ampuma-aselakia alettiin uudistaa direktiivin mukaiseksi, yleinen poliittinen näkemys oli, että uuteen lakiin toteutetaan vain direktiivin asettamat minimivaatimukset. Tavoite oli, että ammuntaharrastus ja reserviläisharjoittelu eri muodoissaan voivat jatkua Suomessa käytännössä kuten ennenkin.</p><p>Lausuntokierroksen palautteen alustavan tarkastelun ja esityksen tarkemman analysoinnin perusteella tyytyväisyys esityksen sisältöön on ollut ennenaikaista. Työtä on vielä edessä.</p><p>Ampuma-aselakiesityksessä on vaatimuksia, jotka ovat vaikeaselkoisia ja joiden täyttäminen saattaa olla erittäin hankalaa tai jopa kohtuutonta.</p><p>Maan hallitus on myös linjannut, että eu-direktiivien kansallisessa soveltamisessa on mentävä asetettujen minimivaatimusten mukaisesti eikä ns Suomi-lisiä lakeihin tule laittaa. Onkohan näin toimittu ampuma-aselakiesitystä laadittaessa, sillä esityksessä vaikuttaa olevan tarpeettomia ja tämän hengen vastaisia tiukennuksia? Esitys vaikuttaa tiukemmalta kuin direktiivi vaatisi.</p><p>En usko, että EU:n asedirektiivi ylipäätään on paras keino niihin turvallisuustavoitteisiin pääsemiseksi, joita sillä halutaan saavuttaa. On tärkeää tunnistaa myös jäsenvaltioiden kansalliset erityispiirteet. Suomen voimassaoleva ampuma-aselainsäädäntö ja hallinto on jo nyt edistynyttä ja turvallista suhteessa direktiivin vaatimuksiin. On vaikea nähdä, että esityksellä olisi erityistä positiivista turvallisuutta lisäävää vaikutusta Suomessa verrattuna nykytilanteeseen. EU:n jäsenenä meidän kuitenkin tulee direktiiviä soveltaa, mutta sen on tapahduttava siten, että hyödynnämme maksimaalisesti ne vapaudet, jotka direktiivi meille sallii.</p><p>Suomen osalta pitää direktiivin minimivaatimusten riittää. Tähän myös kansallista lainsäädäntöhanketta käynnistettäessä eduskuntapuolueet ovat laajassa yhteisymmärryksessä pyrkineet, mutta ohjenuora näyttää kadonneen asiaa valmistelleilta tahoilta matkan varrella.</p><p>Lausuntokierroksella ampuma-aselakiesitykseen on tullut runsaasti palautetta. Kiitän saamistani tärkeistä näkökohdista, jotka auttavat työssäni. Tulen tekemään kaikkeni, että reserviläisten tärkeä työ turvataan ja arvokas ammuntaharrastus voi jatkua häiriöittä. Sisäministeri Mykkäsen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta olen vakuuttunut, että perusteltuja muutoksia lakiesitykseen tullaan tekemään.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen ampuma-aselakia uudistetaan EU:n asedirektiivin asettamien vaatimusten johdosta. Aikanaan direktiiviä valmisteltaessa Suomi oli yksimielisesti siinä esitettyjä tiukennuksia vastaan ja sai vaikutettua sisältöön eri tavoin, mm. siten, että direktiiviin saatiin mahdollisuus kansalliselle poikkeamalle reserviläisten vapaaehtoiseen ampumaharjoitteluun ja kilpailuun liittyen.

Kun ampuma-aselakia alettiin uudistaa direktiivin mukaiseksi, yleinen poliittinen näkemys oli, että uuteen lakiin toteutetaan vain direktiivin asettamat minimivaatimukset. Tavoite oli, että ammuntaharrastus ja reserviläisharjoittelu eri muodoissaan voivat jatkua Suomessa käytännössä kuten ennenkin.

Lausuntokierroksen palautteen alustavan tarkastelun ja esityksen tarkemman analysoinnin perusteella tyytyväisyys esityksen sisältöön on ollut ennenaikaista. Työtä on vielä edessä.

Ampuma-aselakiesityksessä on vaatimuksia, jotka ovat vaikeaselkoisia ja joiden täyttäminen saattaa olla erittäin hankalaa tai jopa kohtuutonta.

Maan hallitus on myös linjannut, että eu-direktiivien kansallisessa soveltamisessa on mentävä asetettujen minimivaatimusten mukaisesti eikä ns Suomi-lisiä lakeihin tule laittaa. Onkohan näin toimittu ampuma-aselakiesitystä laadittaessa, sillä esityksessä vaikuttaa olevan tarpeettomia ja tämän hengen vastaisia tiukennuksia? Esitys vaikuttaa tiukemmalta kuin direktiivi vaatisi.

En usko, että EU:n asedirektiivi ylipäätään on paras keino niihin turvallisuustavoitteisiin pääsemiseksi, joita sillä halutaan saavuttaa. On tärkeää tunnistaa myös jäsenvaltioiden kansalliset erityispiirteet. Suomen voimassaoleva ampuma-aselainsäädäntö ja hallinto on jo nyt edistynyttä ja turvallista suhteessa direktiivin vaatimuksiin. On vaikea nähdä, että esityksellä olisi erityistä positiivista turvallisuutta lisäävää vaikutusta Suomessa verrattuna nykytilanteeseen. EU:n jäsenenä meidän kuitenkin tulee direktiiviä soveltaa, mutta sen on tapahduttava siten, että hyödynnämme maksimaalisesti ne vapaudet, jotka direktiivi meille sallii.

Suomen osalta pitää direktiivin minimivaatimusten riittää. Tähän myös kansallista lainsäädäntöhanketta käynnistettäessä eduskuntapuolueet ovat laajassa yhteisymmärryksessä pyrkineet, mutta ohjenuora näyttää kadonneen asiaa valmistelleilta tahoilta matkan varrella.

Lausuntokierroksella ampuma-aselakiesitykseen on tullut runsaasti palautetta. Kiitän saamistani tärkeistä näkökohdista, jotka auttavat työssäni. Tulen tekemään kaikkeni, että reserviläisten tärkeä työ turvataan ja arvokas ammuntaharrastus voi jatkua häiriöittä. Sisäministeri Mykkäsen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta olen vakuuttunut, että perusteltuja muutoksia lakiesitykseen tullaan tekemään.

]]>
5 http://jukkakopra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256931-ampuma-aselakiesityksessa-on-korjattavaa#comments Kotimaa Ampuma-aselaki Asedirektiivi maanpuolustus Reserviläistoiminta Fri, 15 Jun 2018 08:25:50 +0000 Jukka Kopra http://jukkakopra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256931-ampuma-aselakiesityksessa-on-korjattavaa
Naisten asepalvelus – tasa-arvoa, vai tasa-arvottomuuden korostamista? http://juhanaturpeinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255614-naisten-asepalvelus-tasa-arvoa-vai-tasa-arvottomuuden-korostamista <p>Jussi Niinistö onnistui nostamaan maanpuolustuksen tasa-arvokeskusteluun ja teki tahtomattaan meille palveluksen. Seurannut keskustelu on ollut malliesimerkki vääristyneestä tasa-arvokeskustelusta ja ylipäätään tasa-arvoajattelun umpisurkeasta tilasta.</p><p>&nbsp;</p><p>Pintatasolla on helppo suuttua Niinistölle ja varmaan sille Niinistön kohdalla on aihettakin. Siis siitä, että ajatellaan perinteisen konservatiivisesti sotimisen olevan miesten työ ja naiset jäävät kotiin tehtailemaan uusia tapettavia. Sellainen ei kuulu nykyaikaan, mutta ei pitäisi kuulua myöskään se tasa-arvoajattelu, joka asepalveluksen ympärillä pyörii. Se nimittäin ei viesti tasa-arvosta, vaan korostuneesta epätasa-arvosta.</p><p>&nbsp;</p><p>Naisten maanpuolustusoikeus on nimittäin räikein esimerkki rusinat pullasta &ndash;ajattelusta tasa-arvokeskustelussamme. Naisilla tulee olla oikeus ryhtyä sotilaaksi hänen niin halutessaan ihan siinä kuin miehilläkin. Ja se olisi ihan oikein, jos miehilläkin kyse olisi oikeudesta. Mutta miehillä on kyse velvollisuudesta ja vain pienelle osalle henkilökohtaisesta halusta. Jos nyt vaikka haikailee sotilasuran perään. Lähtökohdat ovat siis täysin erilaiset eikä naisten oikeus halutessaan osallistua siten myöskään merkki tasa-arvosta.</p><p>&nbsp;</p><p>Käytännössähän oikeasti tasa-arvoisia vaihtoehtoja on kaksi. Joko asepalvelus on kaikille velvollisuus ja pakollinen tai se ei ole kenellekään velvollisuus ja kaikille vapaaehtoinen. Jälkimmäinen vaihtoehto, eli ammattiarmeija on käsittääkseni se versio, mitä naisasianaiset esittävät aina vaihtoehdoksi kun asia esiin nousee. Jatkokeskustelua ei toki siitä mallista käydä, sillä se ei ole millään lailla realistinen vaihtoehto maamme geopoliittisessa todellisuudessa. Keskustelun jämähtäminen tähän kohtaan taas kertoo tasa-arvokeskustelumme onnettomasta tilasta. Siis siitä, että epärealistisen vaihtoehdon tarjoamisella voi kuitata keskustelun käydyksi ja ehkä merkittävin tasa-arvon vääristymä voi jatkaa olemassaoloaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Oma tulkintani tilanteesta on se, että tasa-arvoasiat monopolisoineilla feministeillä ei riitä kantti siihen todellisen tasa-arvon ajamiseen. Voi myös olla, ettei ole halua todelliseen sukupuolten tasa-arvoisuuteen, mutta se lienee liian röyhkeä tulkinta ja näkökulma edes keskusteltavaksi. Ja syykin on aika helppo arvata. On poliittisesti niin helppoa ajaa sellaista tasa-arvokehitystä, jossa saa korjata naisten kohtaamia tasa-arvo haasteita ja siten tuoda naisille jotain lisää. Vaikeaa sen sijaan olisi viedä jotain pois tai tuoda tilalle jotain ikävää &ndash; kuten velvollisuuksia. Ja massiivisesta velvollisuudestahan on kyse, jos naisten velvollisuudet nostettaisiin maanpuolustuksessa samalle tasolle miesten kanssa.</p><p>&nbsp;</p><p>Nykyinen rusinat-pullasta versio tasa-arvosta on poliittisesti se kaikkein helpoin tie, eikä tarvitse pelätä oman äänestäjäkunnan suuttumusta. Todellisen tasa-arvon ajaminen, jossa sitä ajettaisiin myös silloin kun tilanteesta ei itse hyödy tai joutuisi kärsimään muutoksesta, onkin poliittisesti paljon kovempi paikka. On paljon vaikeampi esittää omille kannattajille velvollisuuksia kuin tarjota jotain kivaa. Samasta syystä palkkakeskustelu on mielestäni niin pintapuolista. Pintapuolisessa palkkaerotarkastelussa poliitikko voi luvata kannattajilleen lisää fyffeä tyhjästä. Syvemmässä tarkastelussa se fyffe ei sitten ihan tyhjästä enää tupsahtaisikaan, joten on poliittisesti helpointa ylläpitää pintapuolista epäkeskustelua. Tästä ei päästä yli, sillä riittävän kovia ja asialle omistautuneita todellisia tasa-arvopoliitikkoja ei meiltä näköjään löydy.</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta mitä tilanteesta tuli oppia ja miten välttää tällaiset ongelmat jatkossa? Ensisijainen opetus on se, että tasa-arvoasioita ei voida jättää vain naisten hoidettaviksi. Asian pitäisi olla itsestäänselvyys jo ihan aiheen luonteen takia, mutta jostain syystä miehet ovat pääosin jättäneet aiheen naisille. Ja lopputulos ei ole mairitteleva juuri siksi, etteivät miesten ongelmat tule hoidetuiksi. Eikä taustalta tarvitse edes etsiä mitään sen kummempaa syytä kuin tuo feministipoliitikoiden valitsema pienimmän riesan tie. Tietysti helppoahan tuohon politiikan alueeseen miesten siirtyminen ei ole, sillä valtavirrasta poikkeavien näkökulmien esittämistä ei katsota hyvällä ja miesten sallittu rooli tasa-arvopolitiikassa on lähinnä taustakuorossa kertosäkeen toistaminen. Miehiä siis tarvitaan lisää tasa-arvopolitiikkaan. Ei siksi, että sen taso kovinkaan todennäköisesti paranisi, mutta jos nyt saisimme edes nykyisen valtavirtaisen vaikeiden asioiden välttelyn sukupuoliseen tasapainoon.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jussi Niinistö onnistui nostamaan maanpuolustuksen tasa-arvokeskusteluun ja teki tahtomattaan meille palveluksen. Seurannut keskustelu on ollut malliesimerkki vääristyneestä tasa-arvokeskustelusta ja ylipäätään tasa-arvoajattelun umpisurkeasta tilasta.

 

Pintatasolla on helppo suuttua Niinistölle ja varmaan sille Niinistön kohdalla on aihettakin. Siis siitä, että ajatellaan perinteisen konservatiivisesti sotimisen olevan miesten työ ja naiset jäävät kotiin tehtailemaan uusia tapettavia. Sellainen ei kuulu nykyaikaan, mutta ei pitäisi kuulua myöskään se tasa-arvoajattelu, joka asepalveluksen ympärillä pyörii. Se nimittäin ei viesti tasa-arvosta, vaan korostuneesta epätasa-arvosta.

 

Naisten maanpuolustusoikeus on nimittäin räikein esimerkki rusinat pullasta –ajattelusta tasa-arvokeskustelussamme. Naisilla tulee olla oikeus ryhtyä sotilaaksi hänen niin halutessaan ihan siinä kuin miehilläkin. Ja se olisi ihan oikein, jos miehilläkin kyse olisi oikeudesta. Mutta miehillä on kyse velvollisuudesta ja vain pienelle osalle henkilökohtaisesta halusta. Jos nyt vaikka haikailee sotilasuran perään. Lähtökohdat ovat siis täysin erilaiset eikä naisten oikeus halutessaan osallistua siten myöskään merkki tasa-arvosta.

 

Käytännössähän oikeasti tasa-arvoisia vaihtoehtoja on kaksi. Joko asepalvelus on kaikille velvollisuus ja pakollinen tai se ei ole kenellekään velvollisuus ja kaikille vapaaehtoinen. Jälkimmäinen vaihtoehto, eli ammattiarmeija on käsittääkseni se versio, mitä naisasianaiset esittävät aina vaihtoehdoksi kun asia esiin nousee. Jatkokeskustelua ei toki siitä mallista käydä, sillä se ei ole millään lailla realistinen vaihtoehto maamme geopoliittisessa todellisuudessa. Keskustelun jämähtäminen tähän kohtaan taas kertoo tasa-arvokeskustelumme onnettomasta tilasta. Siis siitä, että epärealistisen vaihtoehdon tarjoamisella voi kuitata keskustelun käydyksi ja ehkä merkittävin tasa-arvon vääristymä voi jatkaa olemassaoloaan.

 

Oma tulkintani tilanteesta on se, että tasa-arvoasiat monopolisoineilla feministeillä ei riitä kantti siihen todellisen tasa-arvon ajamiseen. Voi myös olla, ettei ole halua todelliseen sukupuolten tasa-arvoisuuteen, mutta se lienee liian röyhkeä tulkinta ja näkökulma edes keskusteltavaksi. Ja syykin on aika helppo arvata. On poliittisesti niin helppoa ajaa sellaista tasa-arvokehitystä, jossa saa korjata naisten kohtaamia tasa-arvo haasteita ja siten tuoda naisille jotain lisää. Vaikeaa sen sijaan olisi viedä jotain pois tai tuoda tilalle jotain ikävää – kuten velvollisuuksia. Ja massiivisesta velvollisuudestahan on kyse, jos naisten velvollisuudet nostettaisiin maanpuolustuksessa samalle tasolle miesten kanssa.

 

Nykyinen rusinat-pullasta versio tasa-arvosta on poliittisesti se kaikkein helpoin tie, eikä tarvitse pelätä oman äänestäjäkunnan suuttumusta. Todellisen tasa-arvon ajaminen, jossa sitä ajettaisiin myös silloin kun tilanteesta ei itse hyödy tai joutuisi kärsimään muutoksesta, onkin poliittisesti paljon kovempi paikka. On paljon vaikeampi esittää omille kannattajille velvollisuuksia kuin tarjota jotain kivaa. Samasta syystä palkkakeskustelu on mielestäni niin pintapuolista. Pintapuolisessa palkkaerotarkastelussa poliitikko voi luvata kannattajilleen lisää fyffeä tyhjästä. Syvemmässä tarkastelussa se fyffe ei sitten ihan tyhjästä enää tupsahtaisikaan, joten on poliittisesti helpointa ylläpitää pintapuolista epäkeskustelua. Tästä ei päästä yli, sillä riittävän kovia ja asialle omistautuneita todellisia tasa-arvopoliitikkoja ei meiltä näköjään löydy.

 

Mutta mitä tilanteesta tuli oppia ja miten välttää tällaiset ongelmat jatkossa? Ensisijainen opetus on se, että tasa-arvoasioita ei voida jättää vain naisten hoidettaviksi. Asian pitäisi olla itsestäänselvyys jo ihan aiheen luonteen takia, mutta jostain syystä miehet ovat pääosin jättäneet aiheen naisille. Ja lopputulos ei ole mairitteleva juuri siksi, etteivät miesten ongelmat tule hoidetuiksi. Eikä taustalta tarvitse edes etsiä mitään sen kummempaa syytä kuin tuo feministipoliitikoiden valitsema pienimmän riesan tie. Tietysti helppoahan tuohon politiikan alueeseen miesten siirtyminen ei ole, sillä valtavirrasta poikkeavien näkökulmien esittämistä ei katsota hyvällä ja miesten sallittu rooli tasa-arvopolitiikassa on lähinnä taustakuorossa kertosäkeen toistaminen. Miehiä siis tarvitaan lisää tasa-arvopolitiikkaan. Ei siksi, että sen taso kovinkaan todennäköisesti paranisi, mutta jos nyt saisimme edes nykyisen valtavirtaisen vaikeiden asioiden välttelyn sukupuoliseen tasapainoon.

]]>
30 http://juhanaturpeinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255614-naisten-asepalvelus-tasa-arvoa-vai-tasa-arvottomuuden-korostamista#comments maanpuolustus Tasa-arvo Mon, 21 May 2018 11:16:41 +0000 Juhana Turpeinen http://juhanaturpeinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255614-naisten-asepalvelus-tasa-arvoa-vai-tasa-arvottomuuden-korostamista
Lappiin lisää sotavoimaa ja remilitarisoidaan Ahvenanmaa http://mattihaapala94.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254969-lappiin-lisaa-sotavoimaa-ja-remilitarisoidaan-ahvenanmaa <p>Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan. Tämä parin tuhannen vuoden takainen viisaus ei ole yltänyt Utsjoelle vasemmistolaisiin korviin asti ainakaan Juhani Harjunharjan poikkeuksellisen naiivin&nbsp;<a href="https://www.lapinkansa.fi/mielipide/lapista-demilitarisoitu-maakunta-200915147/">mielipidekirjoituksen</a>&nbsp;perusteella.</p><p>Maailma elää poikkeuksellisen konfliktiherkkää aikaa. Itärajan tuolla puolen on suomalaista itsenäistä kansakuntaan vihamielisesti suhtautuva Venäjä lukuisine Putinin kannattajineen haaveilemassa stalinistista laajentumisyritystä. Ei voida sivuuttaa Venäjän raakalaismaisia ja imperialistisia toimia Ukrainassa ja Georgiassa, jota se harjoittaa tälläkin hetkellä. On suurin typeryys tässä maailmantilassa lähteä höllentämään sotilaallisia joukkoja ja puolustusmenoja Suomessa. Oikea teko olisi toimia aivan päinvastoin &ndash; enemmän sotilaita ja enemmän rahaa maamme sotilaallisen koskemattomuuden ja itsenäisyyden puolustamiseen.</p><p>Ahvenanmaa on hyvin surkea esimerkki, että miksi Lappi pitäisi demilitarisoida. Venäjä on todistetusti harjoitellut Ahvenanmaan miehittämistä eikä edellisten sotienkaan aikana demilitarisoitu lounaissaaristo selvinnyt ilman sotilaallista läsnäoloa ja mielenkiintoa. Ahvenanmaa on strategisesti merkittävä alue ja sen menettäminen voi johtaa Suomen merisaartoon. Tämä on katastrofaalista kaikkien muiden näkökulmasta, paitsi neuvostoliittolaista nälkää hamuavien kommunistien silmissä. Demilitarisoinnin sijaan Ahvenanmaa pitäisi remilitarisoida ja suomalaisten toimesta.</p><p>Sotilaallinen tyhjiö Lapissa on harjunharjalaisittain sanottuna sotilaallinen tyhmiö ja sen kannattajat maanpuolustuksellinen häpeäpilkku maassamme. Ilman maanpuolustusta olisi vain ajan kysymys, että milloin kaksipäinen kotka käy repimässä Suomi-neidon lihat irti. Lapissa pitää olla sotilaallisia resursseja läsnä ja meidän on oltava avoimia länsimaisten yhteistyökumppaneiden kanssa pitääksemme venäläisen karhun pelossa ja kurissa. Jokaisen maanpuolustuksellisesti valveutuneen kansalaisen pitäisi muistaa yhden, mutta yksinkertaisen asian: vihollinen hyökkää aina idästä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan. Tämä parin tuhannen vuoden takainen viisaus ei ole yltänyt Utsjoelle vasemmistolaisiin korviin asti ainakaan Juhani Harjunharjan poikkeuksellisen naiivin mielipidekirjoituksen perusteella.

Maailma elää poikkeuksellisen konfliktiherkkää aikaa. Itärajan tuolla puolen on suomalaista itsenäistä kansakuntaan vihamielisesti suhtautuva Venäjä lukuisine Putinin kannattajineen haaveilemassa stalinistista laajentumisyritystä. Ei voida sivuuttaa Venäjän raakalaismaisia ja imperialistisia toimia Ukrainassa ja Georgiassa, jota se harjoittaa tälläkin hetkellä. On suurin typeryys tässä maailmantilassa lähteä höllentämään sotilaallisia joukkoja ja puolustusmenoja Suomessa. Oikea teko olisi toimia aivan päinvastoin – enemmän sotilaita ja enemmän rahaa maamme sotilaallisen koskemattomuuden ja itsenäisyyden puolustamiseen.

Ahvenanmaa on hyvin surkea esimerkki, että miksi Lappi pitäisi demilitarisoida. Venäjä on todistetusti harjoitellut Ahvenanmaan miehittämistä eikä edellisten sotienkaan aikana demilitarisoitu lounaissaaristo selvinnyt ilman sotilaallista läsnäoloa ja mielenkiintoa. Ahvenanmaa on strategisesti merkittävä alue ja sen menettäminen voi johtaa Suomen merisaartoon. Tämä on katastrofaalista kaikkien muiden näkökulmasta, paitsi neuvostoliittolaista nälkää hamuavien kommunistien silmissä. Demilitarisoinnin sijaan Ahvenanmaa pitäisi remilitarisoida ja suomalaisten toimesta.

Sotilaallinen tyhjiö Lapissa on harjunharjalaisittain sanottuna sotilaallinen tyhmiö ja sen kannattajat maanpuolustuksellinen häpeäpilkku maassamme. Ilman maanpuolustusta olisi vain ajan kysymys, että milloin kaksipäinen kotka käy repimässä Suomi-neidon lihat irti. Lapissa pitää olla sotilaallisia resursseja läsnä ja meidän on oltava avoimia länsimaisten yhteistyökumppaneiden kanssa pitääksemme venäläisen karhun pelossa ja kurissa. Jokaisen maanpuolustuksellisesti valveutuneen kansalaisen pitäisi muistaa yhden, mutta yksinkertaisen asian: vihollinen hyökkää aina idästä.

]]>
4 http://mattihaapala94.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254969-lappiin-lisaa-sotavoimaa-ja-remilitarisoidaan-ahvenanmaa#comments Ahvenanmaa Armeija maanpuolustus Sota Venäjä Mon, 07 May 2018 11:27:22 +0000 Matti Haapala http://mattihaapala94.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254969-lappiin-lisaa-sotavoimaa-ja-remilitarisoidaan-ahvenanmaa
Esitys ampuma-aselaiksi huomioi maanpuolustuksen tarpeet http://jukkakopra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254845-esitys-ampuma-aselaiksi-huomioi-maanpuolustuksen-tarpeet <p>&nbsp;</p><p>Hallituksen esitys&nbsp;ampuma-aselain&nbsp;muuttamisesta&nbsp;on lähetetty lausuntokierrokselle. Kyse on muutoksista jotka tehdään EU:n ampuma-asedirektiivin vaatimuksesta. Lausuntokierroksella eri tahot voivat antaa palautetta ja muutosehdotuksia ja esitystä tarvittaessa muutetaan ennen sen antamista eduskunnan käsiteltäväksi.&nbsp;</p><p>EU:n asedirektiivi sallii Suomelle merkittävän kansallisen poikkeaman,&nbsp;joka koskee reserviläisten omistamia tai hallussapitämiä isolla lippaalla varustettuja itselataavia aseita, käytännössä reserviläiskivääreitä. Alunperin nämä yritettiin EU:n toimesta kieltää täysin. Edelleen, asedirektiivi on jalostunut ja lieventynyt matkan varrella siten, että Suomessa ampumaurheilu ja -harrastus sekä reserviläistoiminta voivat jatkua käytännössä kuten ennenkin.</p><p>Suomen on tärkeää huolehtia laajaan&nbsp;reserviin pohjautuvan&nbsp;maanpuolustuksemme edellytyksistä.&nbsp;Direktiivi ja sen soveltaminen Suomessa eivät&nbsp;estä aktiivisten reserviläisten mahdollisuutta ylläpitää ja kehittää sotilas- ja ampumataitojaan.</p><p>Ampuma-aselakiin esitetyt muutokset huomioivat EU:n asedirektiivin kansalliset poikkeamat laajasti. Lakia valmisteltaessa on tehty laajaa yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa jotta erityistarpeet tulisivat huomioitua mahdollisimman hyvin.&nbsp;Reserviläistoimijoiden lisäksi on&nbsp;kuultu&nbsp;metsästys- ja ampumaurheiluharrastajia.</p><p>Esityksessä on kiitettävällä tavalla otettu huomioon Suomen kansallisen puolustuksen kannalta tärkeä reserviläistoiminta. Reserviläistaitoihin kuuluu oleellisena osana ampuma-aseiden käsittely ja ampumataidon ylläpito.</p><p>Asedirektiiviin otettu reserviläispoikkeus mahdollistaa aktiivisten reserviläisten mahdollisuuden saada lupa direktiivin muuten kieltämiin isolla lippaalla varustettuihin aseisiin.&nbsp;Näin ollen tältä osin&nbsp;jatketaan nykyisellä linjalla, jossa luvat vaativat hakijalta aktiivisen reserviläistoiminnan osoittamista ja muutenkin nuhteetonta käytöstä.</p><p>Laajalla reserviläispoikkeuksella turvataan reserviläisten tasavertaisuus ja yhdenvertainen mahdollisuus kehittää itseään ja taitojaan. Maanpuolustusvelvollisuuden lisäksi kyse on &nbsp;maanpuolustusoikeudesta eli sen edistämiseksi mahdollisuudesta vapaaehtoisesti&nbsp;ylläpitää&nbsp;reserviläistaitoja.</p><p>Lain perusteluita on vielä täsmennettävä siten, että Puolustusvoimilla on aito mahdollisuus määrittää, keiden lupahakemuksia sillä on mahdollisuus puoltaa. Hengen on oltava se, että oikeuden on koskettava tosiasiallisesti koko sijoituskelpoista reserviä.</p><p>Ampuma-aselakiin tehtävillä muutoksilla&nbsp;myös&nbsp;parannetaan aseiden jäljitettävyyttä ja tätä kautta sisäistä turvallisuutta. Lisäksi tarkoituksena on parantaa asekaupan valvontaa ja sujuvoittaa elinkeinotoiminnan sääntelyä.&nbsp;Taustalla&nbsp;on tavoite yhtenäistää EU-jäsenmaiden nykyisin&nbsp;hyvin epäyhtenäistä aselainsäädäntöä.</p><p>Kokonaisuutena ottaen ampuma-aselakiin tehtävillä muutoksilla edistetään&nbsp;sisäistä turvallisuutta. Reserviläisten, metsästäjien ja ampumaurheilua harrastavien oikeus toimintansa jatkamiseen säilyy käytännössä ennallaan. Esitystä voidaan&nbsp;pitää onnistuneena, mistä kiitos kuuluu niin laajalle parlamentaariselle yhteistyölle kuin aktiivisesti asian valmisteluun osallistuneille sidosryhmille ja erityisesti sisäministeri Mykkäselle.</p><p>Uskon, että esitystä rukataan vielä ennen sen jättöä eduskunnalle.&nbsp;Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kesällä.</p>  

Hallituksen esitys ampuma-aselain muuttamisesta on lähetetty lausuntokierrokselle. Kyse on muutoksista jotka tehdään EU:n ampuma-asedirektiivin vaatimuksesta. Lausuntokierroksella eri tahot voivat antaa palautetta ja muutosehdotuksia ja esitystä tarvittaessa muutetaan ennen sen antamista eduskunnan käsiteltäväksi. 

EU:n asedirektiivi sallii Suomelle merkittävän kansallisen poikkeaman, joka koskee reserviläisten omistamia tai hallussapitämiä isolla lippaalla varustettuja itselataavia aseita, käytännössä reserviläiskivääreitä. Alunperin nämä yritettiin EU:n toimesta kieltää täysin. Edelleen, asedirektiivi on jalostunut ja lieventynyt matkan varrella siten, että Suomessa ampumaurheilu ja -harrastus sekä reserviläistoiminta voivat jatkua käytännössä kuten ennenkin.

Suomen on tärkeää huolehtia laajaan reserviin pohjautuvan maanpuolustuksemme edellytyksistä. Direktiivi ja sen soveltaminen Suomessa eivät estä aktiivisten reserviläisten mahdollisuutta ylläpitää ja kehittää sotilas- ja ampumataitojaan.

Ampuma-aselakiin esitetyt muutokset huomioivat EU:n asedirektiivin kansalliset poikkeamat laajasti. Lakia valmisteltaessa on tehty laajaa yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa jotta erityistarpeet tulisivat huomioitua mahdollisimman hyvin. Reserviläistoimijoiden lisäksi on kuultu metsästys- ja ampumaurheiluharrastajia.

Esityksessä on kiitettävällä tavalla otettu huomioon Suomen kansallisen puolustuksen kannalta tärkeä reserviläistoiminta. Reserviläistaitoihin kuuluu oleellisena osana ampuma-aseiden käsittely ja ampumataidon ylläpito.

Asedirektiiviin otettu reserviläispoikkeus mahdollistaa aktiivisten reserviläisten mahdollisuuden saada lupa direktiivin muuten kieltämiin isolla lippaalla varustettuihin aseisiin. Näin ollen tältä osin jatketaan nykyisellä linjalla, jossa luvat vaativat hakijalta aktiivisen reserviläistoiminnan osoittamista ja muutenkin nuhteetonta käytöstä.

Laajalla reserviläispoikkeuksella turvataan reserviläisten tasavertaisuus ja yhdenvertainen mahdollisuus kehittää itseään ja taitojaan. Maanpuolustusvelvollisuuden lisäksi kyse on  maanpuolustusoikeudesta eli sen edistämiseksi mahdollisuudesta vapaaehtoisesti ylläpitää reserviläistaitoja.

Lain perusteluita on vielä täsmennettävä siten, että Puolustusvoimilla on aito mahdollisuus määrittää, keiden lupahakemuksia sillä on mahdollisuus puoltaa. Hengen on oltava se, että oikeuden on koskettava tosiasiallisesti koko sijoituskelpoista reserviä.

Ampuma-aselakiin tehtävillä muutoksilla myös parannetaan aseiden jäljitettävyyttä ja tätä kautta sisäistä turvallisuutta. Lisäksi tarkoituksena on parantaa asekaupan valvontaa ja sujuvoittaa elinkeinotoiminnan sääntelyä. Taustalla on tavoite yhtenäistää EU-jäsenmaiden nykyisin hyvin epäyhtenäistä aselainsäädäntöä.

Kokonaisuutena ottaen ampuma-aselakiin tehtävillä muutoksilla edistetään sisäistä turvallisuutta. Reserviläisten, metsästäjien ja ampumaurheilua harrastavien oikeus toimintansa jatkamiseen säilyy käytännössä ennallaan. Esitystä voidaan pitää onnistuneena, mistä kiitos kuuluu niin laajalle parlamentaariselle yhteistyölle kuin aktiivisesti asian valmisteluun osallistuneille sidosryhmille ja erityisesti sisäministeri Mykkäselle.

Uskon, että esitystä rukataan vielä ennen sen jättöä eduskunnalle. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kesällä.

]]>
10 http://jukkakopra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254845-esitys-ampuma-aselaiksi-huomioi-maanpuolustuksen-tarpeet#comments Kotimaa Ampuma-ase Asedirektiivi Aselaki maanpuolustus Reserviläiset Fri, 04 May 2018 09:24:00 +0000 Jukka Kopra http://jukkakopra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254845-esitys-ampuma-aselaiksi-huomioi-maanpuolustuksen-tarpeet
Miksi Turun porvarit juhlivat "Turun vapautumisen" 100-vuotispäivää? http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254251-miksi-ihmeessa-turun-porvarit-juhlivat-turun-vapautumisen-100-vuotispaivaa <p>Suomen Turussa juhlittiin lauantaina 14.4. 2018 pömpöösisti tilaisuudessa, jonka nimi oli <a href="http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3913589/Satavuotiasta+suojeluskuntaa+juhlittiin">&quot;Maanpuolustusjuhla - Turun Suojeluskunta 100 vuotta&quot;</a>.&nbsp; Eriskummallisessa tilaisuudessa kuulemma huokui &quot;arvokkuus ja suuri isänmaallisuuden tunne&quot;.</p><p>Tumma puku ja kunniamerkit. Suomen lippu saapui saliin ja yleisö lauloi Lippulaulun. Laivaston soittokunta soitti Sven Dufvan.</p><p>Etelä-Suomen sotilasläänin viimeinen komentaja, prikaatikenraali Pertti Laatikainen asteli puhujapönttöön pitämän juhlapuhetta ja lausui: &quot;Oli pelko helmikuussa 1918 palanneiden jääkäreiden jakautumisesta kahtia. Pelko osoittautui turhaksi, kun sadoista työläisjääkäreistä lähes kaikki asettuivat valkoisten puolelle&quot;.</p><p>Mieskuoro Laulun Ystävät lauloi Suomenmaan.</p><p><strong>Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja ja Merivoimien komentaja tervehtivät</strong></p><p>Pönttöön nousi valtiovallan virallisen&nbsp;tervehdyksen tuoja, eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja ja ministeri Ilkka Kanerva (kok). Puolustusvoiman virallisen tervehdyksen toi Merivoimien komentaja vara-amiraali Veijo Taipalus. Turun kaupungin terveiset toi yhteyspäällikkö Antti Kirkkola (kok).</p><p>Laivaston soittokunta soitti Jääkärimarssin ja Toivo Kuulan Vapaa kansa. Historioitsija Mikko Uola kertoi Turun suojeluskunnan perustamisesta elokuussa 1917.</p><p>Loppuvaiheessa juhlaa &quot;nuorten puheenvuoron&quot; piti turkulainen kokelas Max Puhakainen Rannikkolaivastosta. Järjestäjät olivat pyytäneet häntä puhumaan &quot;sisällissodasta&quot;, mutta <a href="http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3912807/Minuutissa+kyhatty+vaalipuhe+nosti+Max+Puhakaisen+reserviupseerikurssinsa+hallituksen+puheenjohtajaksi">hän halusi puhua omasta varusmiesajastaan ja sen tuomista opeista</a>.</p><p>Vain puolustuministeri Jussi Niinistö puuttui paikalta.</p><p><strong>Juhlat puoli vuotta myöhässä!</strong></p><p>Kaikki hyvin. Mutta. <a href="http://www.ts.fi/mielipiteet/aliot/1074230231/Turun+Suojeluskunta+perustettiin+90+vuotta+sitten">Turun suojeluskunta perustettiin 20..8. 1917</a>&nbsp;Turun teatterilämpiössä. Perustamisen muistojuhla olisi siis täytynyt pitää jo viime vuoden elokuussa. Eikö järjestäjä Varsinais-Suomen Maakuntasäätiö tiennyt, milloin Turun suojeluskunta perustettiin?</p><p><a href="http://www.maakuntasaatio.fi/tausta">Varsinais-Suomen Maakuntasäätiö</a>&nbsp;(tai sen edeltäjä) &nbsp;perustettiin vuonna 1944 pitämään Varsinais-Suomen Suojeluskuntapiirin varat turvassa takavarikoinnilta, kun suojeluskunnat lakkautettiin.</p><p>Tottakait Maakuntasäätiössä tiedettiin, että Turun suojeluskunta perustettiin jo elokuussa 1917 ja että oikea 100-vuotismuistopäivä&nbsp;meni jo syksyllä!</p><p>Kattaahan säätiön itsensä kustantama, vuonna 1994 julkaistu Antti Mikkolan kirjoittama Varsinais-Suomen suojeluskuntapiirin historiikkikin vuodet 1917&nbsp;- 1944!</p><p><strong>Juhlapäivä olikin Turun punaisista vapautumisen 100 -vuotismuistopäivä</strong></p><p>Turun &quot;arvokas ja isänmaallinen&quot; juhla järjestettiin siis lauantaina 14.4.</p><p>Mitä silloin siis oikein juhlittiin, jollei se kerta ollut suojeluskuntapiirin oikea 100 -vuotispäivä?</p><p>Mistä silloin tuli kuluneeksi 100 vuotta?</p><p>No, edellisenä päivänä 13.4. 2018 oli tullut kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun Turkua puoli vuotta vallassaan pitäneet punaiset olivat paenneet Turusta ja Saariston vapaajoukot&nbsp; ja Turun suojeluskunta olivat marssineet Turkuun Uudenmaankatua alas Tuomiokirkkopuistoon, jossa Turun porvarisväki heitteli kukkia marssijoiden jalkoihin.</p><p>En voi tulla muuhun johtopäätökseen kuin että tilaisuuden järjestäjät tarkoituksellisesti halusivat jostain syystä juhlia Turun vapautumista punaisista, mutta olivatkin juhlivinaan Varsinais-Suomen suojeluskunnan 100 -vuotispäivää.</p><p>Hupaisaa on, että osittain samat tahot juhlivat 10 vuotta sitten täsmälleen samana ajankohtana samaa asiaa reilusti nimellä &quot;<a href="http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074274789/Saariston+vapaajoukko+sitoi+punaiset+sotimaan+rannikolle">Turun vapautumisen 90 -vuotismuistojuhla<u>&quot;</u>. </a></p><p>Miksi ihmeessä nyt&nbsp;saman asian 100 -vuotisjuhlassa&nbsp;tarvittiin tällainen peitetarina?</p><p>Jos tilaisuuden oikea tarkoitus oli tämä, mielestäni tällaiseen pönöttämiseen ei olisi tarvittu valtiovallan eikä Puolustusvoimien virallisia tervehdyksiä.</p><p>Myöskin nimike &quot;Maanpuolustusjuhla&quot;olisi ollut syytä jättää pois.</p><p>Suomen maanpuolustus oli ja on paljon muutakin kuin suojeluskuntien toiminta tai perinnetyö. Sitäpaitsi Varsinais-Suomen suojeluskuntapiiri oli Talvisotaan saakka pitkälti&nbsp;<a href="http://www.ts.fi/mielipiteet/aliot/1074230231/Turun+Suojeluskunta+perustettiin+90+vuotta+sitten">Turun liikemiesten rahoittama hanke</a>.</p><p><strong>Turun suojeluskunnalla ei juuri ollut roolia 1917&nbsp;- 1918</strong></p><p>Sinänsä Varsinais-Suomen&nbsp;suojeluskuntapiirin ensimmäisessä toimintavuodessa 1917 - 1918 ei ole paljon juhlimista. Perustamisensa jälkeen se pysyi pitkälti piilossa Turussa.</p><p>Kansalaissodan alettua Turun suojeluskuntalaisista suuri osa pakeni punaisia ja venäläisiä sotilaita Uuteenkaupunkiin. Sieltä he varmuuden vuosi siirtyivät pian Kustavin kautta&nbsp;rekikyydillä jäitä&nbsp;pitkin Ahvenanmaalle.</p><p>Ahvenanmaalla Ruotsin armeija riisui Turun suojeluskuntalaiset aseista.</p><p>Kun Turku oli tyhjentynyt punaisista, Turun suojeluskuntalaiset marssivat osana Saariston vapaajoukkoja takaisin kotikaupunkiinsa. Marssin kärjessä tosin oli Ruotsin armeijan majuri kreivi Carl August Ehrensvärd.</p><p>Mitään vastarintaa ei ollut.</p><p>Mihin muuten unohtui Ruotsin valtiovallan tervehdys Turun vapautumisen 100 -vuotisjuhlasta 14.4. 2018?</p><p><strong>Halikossa teloitettiin 50 Varsinais-Suomen punaista</strong></p><p>Suomenkielisten kärjessä marssi turkulainen Eero Rydman, myöhempi kansanedustaja, Kelan pääjohtaja,&nbsp;Helsingin yliopormestari ja presidenttiehdokas. Pian Turkuun marssimisen hän ahkeroi pitkiä tuomoita syyttäjänä Turun punaisten valtiorikosoikeudenkäynneissä.</p><p>Komennon Turussa otti riikinruotsalainen kreivi Ehrensvärd. Hänen komentonsa olikin kova ja julma hävinneitä punaisia kohtaan.</p><p>Ehrensvärd&nbsp;muun muassa marssitutti 47 punaista miestä ja poikaa Somerolta Halikkoon, jossa ammututti kaikki. Kymmenen <a href="http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/2242292-vuoden-1918-murhat-eivat-vanhene">joukkomurhan</a> uhreista oli alle 20 -vuotiaita.</p><p>Muun muassa tällaista &quot;vapauttajasankaria&quot; Turussa siis käytännössä juhlittiin ensin 2008 ja nyt 2018.</p><p><strong>Toukokuussa Turussa muistetaan myös punaisia</strong></p><p>Turussa järjestetään keväällä toisenlaisiakin muistojuhlia. 20. toukokuuta pidetään &quot;<a href="http://www.turunseurakunnat.fi/uutiset/-/news/35627497/">Sisällissodan yhteinen muistopäivä Turussa - Sadan vuoden jälkeen yhteisen muistamisen aika</a>&quot;.</p><p>Sisällissodan ja sen jälkiselvittelyjen&nbsp;uhreja muistetaan kaatuneiden päivänä. Tilaisuuteen osallistuvat presidentti ja pääministeri. Valtiovallan ja kirkon edustajat laskevat seppeleet sekä Turun punavankien muistomerkille Kurjenkaivonkentälle että&nbsp;Vuoden 1918 sankarimonumentille tuomiokirkon vieressä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen Turussa juhlittiin lauantaina 14.4. 2018 pömpöösisti tilaisuudessa, jonka nimi oli "Maanpuolustusjuhla - Turun Suojeluskunta 100 vuotta".  Eriskummallisessa tilaisuudessa kuulemma huokui "arvokkuus ja suuri isänmaallisuuden tunne".

Tumma puku ja kunniamerkit. Suomen lippu saapui saliin ja yleisö lauloi Lippulaulun. Laivaston soittokunta soitti Sven Dufvan.

Etelä-Suomen sotilasläänin viimeinen komentaja, prikaatikenraali Pertti Laatikainen asteli puhujapönttöön pitämän juhlapuhetta ja lausui: "Oli pelko helmikuussa 1918 palanneiden jääkäreiden jakautumisesta kahtia. Pelko osoittautui turhaksi, kun sadoista työläisjääkäreistä lähes kaikki asettuivat valkoisten puolelle".

Mieskuoro Laulun Ystävät lauloi Suomenmaan.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja ja Merivoimien komentaja tervehtivät

Pönttöön nousi valtiovallan virallisen tervehdyksen tuoja, eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja ja ministeri Ilkka Kanerva (kok). Puolustusvoiman virallisen tervehdyksen toi Merivoimien komentaja vara-amiraali Veijo Taipalus. Turun kaupungin terveiset toi yhteyspäällikkö Antti Kirkkola (kok).

Laivaston soittokunta soitti Jääkärimarssin ja Toivo Kuulan Vapaa kansa. Historioitsija Mikko Uola kertoi Turun suojeluskunnan perustamisesta elokuussa 1917.

Loppuvaiheessa juhlaa "nuorten puheenvuoron" piti turkulainen kokelas Max Puhakainen Rannikkolaivastosta. Järjestäjät olivat pyytäneet häntä puhumaan "sisällissodasta", mutta hän halusi puhua omasta varusmiesajastaan ja sen tuomista opeista.

Vain puolustuministeri Jussi Niinistö puuttui paikalta.

Juhlat puoli vuotta myöhässä!

Kaikki hyvin. Mutta. Turun suojeluskunta perustettiin 20..8. 1917 Turun teatterilämpiössä. Perustamisen muistojuhla olisi siis täytynyt pitää jo viime vuoden elokuussa. Eikö järjestäjä Varsinais-Suomen Maakuntasäätiö tiennyt, milloin Turun suojeluskunta perustettiin?

Varsinais-Suomen Maakuntasäätiö (tai sen edeltäjä)  perustettiin vuonna 1944 pitämään Varsinais-Suomen Suojeluskuntapiirin varat turvassa takavarikoinnilta, kun suojeluskunnat lakkautettiin.

Tottakait Maakuntasäätiössä tiedettiin, että Turun suojeluskunta perustettiin jo elokuussa 1917 ja että oikea 100-vuotismuistopäivä meni jo syksyllä!

Kattaahan säätiön itsensä kustantama, vuonna 1994 julkaistu Antti Mikkolan kirjoittama Varsinais-Suomen suojeluskuntapiirin historiikkikin vuodet 1917 - 1944!

Juhlapäivä olikin Turun punaisista vapautumisen 100 -vuotismuistopäivä

Turun "arvokas ja isänmaallinen" juhla järjestettiin siis lauantaina 14.4.

Mitä silloin siis oikein juhlittiin, jollei se kerta ollut suojeluskuntapiirin oikea 100 -vuotispäivä?

Mistä silloin tuli kuluneeksi 100 vuotta?

No, edellisenä päivänä 13.4. 2018 oli tullut kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun Turkua puoli vuotta vallassaan pitäneet punaiset olivat paenneet Turusta ja Saariston vapaajoukot  ja Turun suojeluskunta olivat marssineet Turkuun Uudenmaankatua alas Tuomiokirkkopuistoon, jossa Turun porvarisväki heitteli kukkia marssijoiden jalkoihin.

En voi tulla muuhun johtopäätökseen kuin että tilaisuuden järjestäjät tarkoituksellisesti halusivat jostain syystä juhlia Turun vapautumista punaisista, mutta olivatkin juhlivinaan Varsinais-Suomen suojeluskunnan 100 -vuotispäivää.

Hupaisaa on, että osittain samat tahot juhlivat 10 vuotta sitten täsmälleen samana ajankohtana samaa asiaa reilusti nimellä "Turun vapautumisen 90 -vuotismuistojuhla".

Miksi ihmeessä nyt saman asian 100 -vuotisjuhlassa tarvittiin tällainen peitetarina?

Jos tilaisuuden oikea tarkoitus oli tämä, mielestäni tällaiseen pönöttämiseen ei olisi tarvittu valtiovallan eikä Puolustusvoimien virallisia tervehdyksiä.

Myöskin nimike "Maanpuolustusjuhla"olisi ollut syytä jättää pois.

Suomen maanpuolustus oli ja on paljon muutakin kuin suojeluskuntien toiminta tai perinnetyö. Sitäpaitsi Varsinais-Suomen suojeluskuntapiiri oli Talvisotaan saakka pitkälti Turun liikemiesten rahoittama hanke.

Turun suojeluskunnalla ei juuri ollut roolia 1917 - 1918

Sinänsä Varsinais-Suomen suojeluskuntapiirin ensimmäisessä toimintavuodessa 1917 - 1918 ei ole paljon juhlimista. Perustamisensa jälkeen se pysyi pitkälti piilossa Turussa.

Kansalaissodan alettua Turun suojeluskuntalaisista suuri osa pakeni punaisia ja venäläisiä sotilaita Uuteenkaupunkiin. Sieltä he varmuuden vuosi siirtyivät pian Kustavin kautta rekikyydillä jäitä pitkin Ahvenanmaalle.

Ahvenanmaalla Ruotsin armeija riisui Turun suojeluskuntalaiset aseista.

Kun Turku oli tyhjentynyt punaisista, Turun suojeluskuntalaiset marssivat osana Saariston vapaajoukkoja takaisin kotikaupunkiinsa. Marssin kärjessä tosin oli Ruotsin armeijan majuri kreivi Carl August Ehrensvärd.

Mitään vastarintaa ei ollut.

Mihin muuten unohtui Ruotsin valtiovallan tervehdys Turun vapautumisen 100 -vuotisjuhlasta 14.4. 2018?

Halikossa teloitettiin 50 Varsinais-Suomen punaista

Suomenkielisten kärjessä marssi turkulainen Eero Rydman, myöhempi kansanedustaja, Kelan pääjohtaja, Helsingin yliopormestari ja presidenttiehdokas. Pian Turkuun marssimisen hän ahkeroi pitkiä tuomoita syyttäjänä Turun punaisten valtiorikosoikeudenkäynneissä.

Komennon Turussa otti riikinruotsalainen kreivi Ehrensvärd. Hänen komentonsa olikin kova ja julma hävinneitä punaisia kohtaan.

Ehrensvärd muun muassa marssitutti 47 punaista miestä ja poikaa Somerolta Halikkoon, jossa ammututti kaikki. Kymmenen joukkomurhan uhreista oli alle 20 -vuotiaita.

Muun muassa tällaista "vapauttajasankaria" Turussa siis käytännössä juhlittiin ensin 2008 ja nyt 2018.

Toukokuussa Turussa muistetaan myös punaisia

Turussa järjestetään keväällä toisenlaisiakin muistojuhlia. 20. toukokuuta pidetään "Sisällissodan yhteinen muistopäivä Turussa - Sadan vuoden jälkeen yhteisen muistamisen aika".

Sisällissodan ja sen jälkiselvittelyjen uhreja muistetaan kaatuneiden päivänä. Tilaisuuteen osallistuvat presidentti ja pääministeri. Valtiovallan ja kirkon edustajat laskevat seppeleet sekä Turun punavankien muistomerkille Kurjenkaivonkentälle että Vuoden 1918 sankarimonumentille tuomiokirkon vieressä.

 

 

 

 

 

 

]]>
15 http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254251-miksi-ihmeessa-turun-porvarit-juhlivat-turun-vapautumisen-100-vuotispaivaa#comments maanpuolustus Politiikka Sisällissota 1918 Suojeluskunnat Turku Sun, 22 Apr 2018 16:26:18 +0000 Timo Kärkkäinen http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254251-miksi-ihmeessa-turun-porvarit-juhlivat-turun-vapautumisen-100-vuotispaivaa
Maanpuolustuskoulutus lapsille lain vastaista http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252552-maanpuolustuskoulutus-lapsille-lain-vastaista <p>Demareiden punakaartiosasto Tuomioja/Paatero näyttää osuneen oikeaan kysellessään Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnan lainmukaisuudesta, niin ikävältä kuin se tuntuu myöntää. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen antama maanpuolustuskoulutus lapsille on kiellettyä toimintaa. Puolustusministerin pitäisi siten puuttua laittomuuteen. &nbsp; &nbsp;</p><p>Kyse on siitä, että maanpuolustuskoulutuksen antamisesta viranomaisvalvonnassa ja -ohjauksessa on olemassa laki. Tuomiojan ja Paateron vetoamilla muilla perusteilla ei ole mitään merkitystä. Unicefin lapsioikeuslisäpöytäkirja ei koske tapausta lainkaan, koska kyse ei ole lapsisotilaaksi värväämisestä tai lapsen asevelvollisuudesta, saati minkään tason lapsen asepalveluksesta. Näiltä osin punakaarti ampui karkeasti ohi. Mutta kun haulikolla ampuu, hölmömpikin voi osua. Näin näyttää käyneen nykypunakaartilaisilla, vaikka Tuomioja on nostoväen miehiä ja Paatero tuskin on armeijaa käynyt.</p><p>Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta 1 pykälä säätää&nbsp;viranomaisten valvonnassa ja ohjauksessa järjestettävästä vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta, jolla kehitetään kansalaisten ja viranomaisten valmiuksia osallistua yhteiskunnan tukemiseen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Lisäksi lain tarkoituksena on edistää maanpuolustuskykyä. On selvää, että Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kurssit kuuluvat tämän lain piiriin, varsinkin kun yhdistyksen toiminnasta ja tehtävistä säädetään samassa laissa sen 3-luvussa. &nbsp;</p><p>Sotilaallisesta koulutuksesta ja sotilaallisia valmiuksia palvelevasta koulutuksesta säädetään 2 pykälässä. Sotilaallisella koulutuksella tarkoitetaan laissa puolustusvoimien aseilla, ampumatarvikkeilla tai räjähteillä tapahtuvaa sotilaallisten taitojen sekä joukon yhteistoiminnan kehittämistä sodassa tai muissa aseellisissa selkkauksissa toimimista varten.&nbsp;Sotilaallisia valmiuksia palvelevalla koulutuksella tarkoitetaan laissa muuta vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta. Kun laki määrittelee näin jyrkästi muun vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen, Maanpuolustuskoulutusyhdistys ei voi antaa tällaista koulutusta lapsille, koska se on kielletty lain 20 pykälässä. Vaikka on jo lähtökohtaisesti selvää, että lapsille ei anneta sotilaskoulutusta vaan riidattomasti &nbsp;muuta vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen antamana se on kielletty.</p><p>Onkin kiinnostavaa nähdä, jatkuuko punakaartin ja Niinistön kiista maanpuolustuskoulutuksen antamisesta lapsille. Sorry Niinistö, punakaarti voitti tämän taistelun. Ehkäpä olisi pienen mutta pikaisen lainmuutoksen aika. &nbsp;</p><p><a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070556#L4P21  " title="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070556#L4P21  ">https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070556#L4P21  </a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Demareiden punakaartiosasto Tuomioja/Paatero näyttää osuneen oikeaan kysellessään Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnan lainmukaisuudesta, niin ikävältä kuin se tuntuu myöntää. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen antama maanpuolustuskoulutus lapsille on kiellettyä toimintaa. Puolustusministerin pitäisi siten puuttua laittomuuteen.    

Kyse on siitä, että maanpuolustuskoulutuksen antamisesta viranomaisvalvonnassa ja -ohjauksessa on olemassa laki. Tuomiojan ja Paateron vetoamilla muilla perusteilla ei ole mitään merkitystä. Unicefin lapsioikeuslisäpöytäkirja ei koske tapausta lainkaan, koska kyse ei ole lapsisotilaaksi värväämisestä tai lapsen asevelvollisuudesta, saati minkään tason lapsen asepalveluksesta. Näiltä osin punakaarti ampui karkeasti ohi. Mutta kun haulikolla ampuu, hölmömpikin voi osua. Näin näyttää käyneen nykypunakaartilaisilla, vaikka Tuomioja on nostoväen miehiä ja Paatero tuskin on armeijaa käynyt.

Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta 1 pykälä säätää viranomaisten valvonnassa ja ohjauksessa järjestettävästä vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta, jolla kehitetään kansalaisten ja viranomaisten valmiuksia osallistua yhteiskunnan tukemiseen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Lisäksi lain tarkoituksena on edistää maanpuolustuskykyä. On selvää, että Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kurssit kuuluvat tämän lain piiriin, varsinkin kun yhdistyksen toiminnasta ja tehtävistä säädetään samassa laissa sen 3-luvussa.  

Sotilaallisesta koulutuksesta ja sotilaallisia valmiuksia palvelevasta koulutuksesta säädetään 2 pykälässä. Sotilaallisella koulutuksella tarkoitetaan laissa puolustusvoimien aseilla, ampumatarvikkeilla tai räjähteillä tapahtuvaa sotilaallisten taitojen sekä joukon yhteistoiminnan kehittämistä sodassa tai muissa aseellisissa selkkauksissa toimimista varten. Sotilaallisia valmiuksia palvelevalla koulutuksella tarkoitetaan laissa muuta vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta. Kun laki määrittelee näin jyrkästi muun vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen, Maanpuolustuskoulutusyhdistys ei voi antaa tällaista koulutusta lapsille, koska se on kielletty lain 20 pykälässä. Vaikka on jo lähtökohtaisesti selvää, että lapsille ei anneta sotilaskoulutusta vaan riidattomasti  muuta vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen antamana se on kielletty.

Onkin kiinnostavaa nähdä, jatkuuko punakaartin ja Niinistön kiista maanpuolustuskoulutuksen antamisesta lapsille. Sorry Niinistö, punakaarti voitti tämän taistelun. Ehkäpä olisi pienen mutta pikaisen lainmuutoksen aika.  

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070556#L4P21  

 

 

            

]]>
8 http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252552-maanpuolustuskoulutus-lapsille-lain-vastaista#comments maanpuolustus Mon, 19 Mar 2018 15:11:34 +0000 pasi majuri http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252552-maanpuolustuskoulutus-lapsille-lain-vastaista
Kansalaispalvelus tasa-arvoisesti kaikille http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252546-kansalaispalvelus-tasa-arvoisesti-kaikille <p>Sininen tulevaisuus tukee pohjoismaista sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tasa-arvon päivä on hyvä aika aloittaa keskustelu yleisen asevelvollisuuden uudistamisesta.&nbsp;Esitän Suomeen yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvaa kansalaispalvelusta kaikille miehille ja naisille.<br /><br />Kansalaispalveluksessa jokainen ikäluokka suorittaa aseellisen tai aseettoman palveluksen. Jokaiselle miehelle ja naiselle tarjotaan mielekäs ja yhteiskuntaa hyödyttävä palvelustehtävä, jossa koulutetaan kriisitilanteisiin.<br /><br />Kansalaispalvelus ja yleinen asevelvollisuus eivät ole toistensa vastakohtia, vaan kansalaispalvelusmalli turvaa yleisen asevelvollisuuden tulevaisuuden.<br /><br />Miesten ja naisten keskimääräiset fyysiset erot eivät ole mielekäs perustelu kansalaispalvelusta vastaan. Kukin, sukupuoleen katsomatta, voidaan sijoittaa sellaiseen koulutukseen ja sellaisiin tehtäviin, joihin yksilölliset kyvyt riittävät.&nbsp;Täyttä vapautusta kansalaispalvelusta ei tule saada uskonnollisin tai vakaumuksellisin perustein. Puolustusministeri&nbsp;<strong>Jussi Niinistö</strong>&nbsp;(sin.) on jo käynnistänyt selvityksen Jehovan todistajien erivapaudesta.<br /><br />Toisen maailmansodan aikana esimerkiksi Lotta-järjestöjen tekemä arvokas työ oli aseetonta maanpuolustusta. Perustuslain mukaan isänmaan puolustaminen on jokaisen suomalaisen tehtävä.<br /><br />Haastan kaikki puolueet keskustelemaan yleisen asevelvollisuuden uudistamisesta seuraavissa hallitusneuvotteluissa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sininen tulevaisuus tukee pohjoismaista sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tasa-arvon päivä on hyvä aika aloittaa keskustelu yleisen asevelvollisuuden uudistamisesta. Esitän Suomeen yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvaa kansalaispalvelusta kaikille miehille ja naisille.

Kansalaispalveluksessa jokainen ikäluokka suorittaa aseellisen tai aseettoman palveluksen. Jokaiselle miehelle ja naiselle tarjotaan mielekäs ja yhteiskuntaa hyödyttävä palvelustehtävä, jossa koulutetaan kriisitilanteisiin.

Kansalaispalvelus ja yleinen asevelvollisuus eivät ole toistensa vastakohtia, vaan kansalaispalvelusmalli turvaa yleisen asevelvollisuuden tulevaisuuden.

Miesten ja naisten keskimääräiset fyysiset erot eivät ole mielekäs perustelu kansalaispalvelusta vastaan. Kukin, sukupuoleen katsomatta, voidaan sijoittaa sellaiseen koulutukseen ja sellaisiin tehtäviin, joihin yksilölliset kyvyt riittävät. Täyttä vapautusta kansalaispalvelusta ei tule saada uskonnollisin tai vakaumuksellisin perustein. Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) on jo käynnistänyt selvityksen Jehovan todistajien erivapaudesta.

Toisen maailmansodan aikana esimerkiksi Lotta-järjestöjen tekemä arvokas työ oli aseetonta maanpuolustusta. Perustuslain mukaan isänmaan puolustaminen on jokaisen suomalaisen tehtävä.

Haastan kaikki puolueet keskustelemaan yleisen asevelvollisuuden uudistamisesta seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

]]>
0 Kansalaispalvelus maanpuolustus Sininen tulevaisuus Yleinen asevelvollisuus Mon, 19 Mar 2018 13:46:58 +0000 Simon Elo http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252546-kansalaispalvelus-tasa-arvoisesti-kaikille