globalisaatio http://rogerkulmala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132603/all Sun, 23 Sep 2018 10:29:35 +0300 fi Trumppilainen ja globaali maailmannäkemys. Kuka oikein valehtelee? http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261422-trumppilainen-ja-globaali-maailmannakemys-kuka-oikein-valehtelee <p>Kuka valehtelee kun ihmisten näkemykset näyttävät olevan kovin vastakkaiset. Kukaan ei myönnä olevansa itse väärässä ja ovat sitä mieltä että toisinajattelijat ovat joko itse manipuloivia harhauttajia, tai sitten manipuloivien harhauttajien uhreja.</p> <p>Trump on sitä mieltä että US- media jakaa ihmisille väärää mielikuvaa siitä mitä maailma on ja ja millaiseksi sen pitäis tulla ja on sitä mieltä että median pitäisi muuttaa tyyliä ja kertoa maailmasta sellaisena kuin se oikeasti on, sis sellaisena miksi Trump ja hänen kannattajansa maailman kuvittelevat ja millaiseksi sen haluavat.</p> <p>Tämä Trumpin maailmannäkemys ei ole näköjään pelkästään amerikkalainen ilmiö, vaan sillä on kannattajia ympäri maailmaa, myös meillä Suomessa.</p> <p>Ne jotka eivät jaa Trumpin näkemystä maailmasta pitävät näitä Trumppilaisia ulostuloja varsin outoina, kummallisina ja jopa sekopäisinä. Näihin kummastelijoihin kuuluu pääosa maailman lehtiväestä ja suurin osa median käyttäjistä. Silti Trump saa omille näkemyksilleen kannatusta ympäri maailmaa ja siis myös Suomesta.</p> <hr /><p>Tämä Trumpilaisuus vastaan muut ei tietenkään ainut jakolinja erilaisten maailmannäkemysten suhteen, vaan on olemassa erilaisia jakolinjoja erilaisista kysymyksistä ja ne jakavat ja yhdistävät sekä trumppilaisia että ei-trumppilaisia, niin etteivät nämä rajat niin selviä ole.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Tarkastelen tätä näkemysten ja maailmankuvien jakautumista nyt kuitenkin yksinkertaisuuden vuoksi pelkästään Trump- ilmiönä ja <strong>määrittelen Trump- ilmiöksi sen että Trumpin ja trumppilaisten mielestä maailma ei saisi olla globaali, vaan maailma sen pitää olla jaettu &quot;itsenäisiin&quot; valtioihin, jotka eivät saisi olla tekemisissä toistensa kanssa ja rajoilla pitäisi mieluimmin olla korkea muuri, joka estäisi ihmisten liikkumisen ja kanssakäymisen.</strong></p> <p>Ei-trumppilaiset eivät ole sitä mieltä että valtiot ja&nbsp; rajat olisivat hyvä asia ja mieluimmin kannattavat nykyisenlaista kehitystä, jossa ihmiset liikkuvat, kauppaa käydään ja valtiollisten rajojen merkitys pienenee.</p> <p>Trumppilainen politiikka&nbsp; pyrkii siihen että trumppilainen näkemys maailmasta toteutuisi. Trump näkee suureksi esteeksi tälle poliittiselle pyrkimykselleen USA:n vapaan median, joka ei jaa Trumppilaista näkemystä maailmasta, vaan pitää enemmän globaalista näkemyksestä.</p> <p>Trump on oikeassa. Vapaa media on suuri este hänen pyrkimyksilleen muokata maailmaa. Sen takia Trump ei myöskään pidä lehdistönvapaudesta, vaan haluaa rajoittaa lehdistönvapautta vapaudeksi levittää Trumppilaista näkemystä. Vapautta globaalin näkemyksen levittämiseksi tulee sen sijaan Trumpin ja varsinkin trumppilaisesti ajattelevien mielestä rajoittaa.&nbsp; Näin on asia myös Suomessa, missä trumppilaisella maailmannäkemyksellä on myös laajaa kannatusta. <strong>Suomessakin trumppilaiset tähtäävät siihen että lehdistö ei enää saisi levittää globalisaation sanomaa, vaan sen tulisi mieluiten levittää trumppilaista maailmannäkemystä.</strong></p> <hr /><p>Kumpi on siis oikeassa, Trump vaiko media?</p> <p>Kyse ei taida olla valehtelusta tai oikeassa olemisesta, vaan maailmankuvien erilaisuudesta, siitä millaiseksi Trumpin kannattajat maailman haluavat ja siitä millaiseksi median toimittajat maailman haluaisivat.</p> <p>Kyse ei ole siitä että kumpikaan näkemys olisi sinällään realistinen ja oikea, totta tai valetta. Kyse on siitä että nämä molemmat tahot, media ja trumppilaiset, haluavat kehittää maailmaa omaan suuntaansa, sellaiseen suuntaan millaisessa maailmassa nämä kyseiset ihmiset itse haluavat tulevaisuudessa elää.</p> <p>Kumman näkemys on parempi? Kumpi saa tahtonsa läpi?&nbsp; Millainen maailma on tulevaisuudessa ja kuka saa elää omaa ihannettaan ja kuka saa tyytyä siihen että toisten ihannemaailma toteutui, mutta oma ei?</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuka valehtelee kun ihmisten näkemykset näyttävät olevan kovin vastakkaiset. Kukaan ei myönnä olevansa itse väärässä ja ovat sitä mieltä että toisinajattelijat ovat joko itse manipuloivia harhauttajia, tai sitten manipuloivien harhauttajien uhreja.

Trump on sitä mieltä että US- media jakaa ihmisille väärää mielikuvaa siitä mitä maailma on ja ja millaiseksi sen pitäis tulla ja on sitä mieltä että median pitäisi muuttaa tyyliä ja kertoa maailmasta sellaisena kuin se oikeasti on, sis sellaisena miksi Trump ja hänen kannattajansa maailman kuvittelevat ja millaiseksi sen haluavat.

Tämä Trumpin maailmannäkemys ei ole näköjään pelkästään amerikkalainen ilmiö, vaan sillä on kannattajia ympäri maailmaa, myös meillä Suomessa.

Ne jotka eivät jaa Trumpin näkemystä maailmasta pitävät näitä Trumppilaisia ulostuloja varsin outoina, kummallisina ja jopa sekopäisinä. Näihin kummastelijoihin kuuluu pääosa maailman lehtiväestä ja suurin osa median käyttäjistä. Silti Trump saa omille näkemyksilleen kannatusta ympäri maailmaa ja siis myös Suomesta.


Tämä Trumpilaisuus vastaan muut ei tietenkään ainut jakolinja erilaisten maailmannäkemysten suhteen, vaan on olemassa erilaisia jakolinjoja erilaisista kysymyksistä ja ne jakavat ja yhdistävät sekä trumppilaisia että ei-trumppilaisia, niin etteivät nämä rajat niin selviä ole.

 

Tarkastelen tätä näkemysten ja maailmankuvien jakautumista nyt kuitenkin yksinkertaisuuden vuoksi pelkästään Trump- ilmiönä ja määrittelen Trump- ilmiöksi sen että Trumpin ja trumppilaisten mielestä maailma ei saisi olla globaali, vaan maailma sen pitää olla jaettu "itsenäisiin" valtioihin, jotka eivät saisi olla tekemisissä toistensa kanssa ja rajoilla pitäisi mieluimmin olla korkea muuri, joka estäisi ihmisten liikkumisen ja kanssakäymisen.

Ei-trumppilaiset eivät ole sitä mieltä että valtiot ja  rajat olisivat hyvä asia ja mieluimmin kannattavat nykyisenlaista kehitystä, jossa ihmiset liikkuvat, kauppaa käydään ja valtiollisten rajojen merkitys pienenee.

Trumppilainen politiikka  pyrkii siihen että trumppilainen näkemys maailmasta toteutuisi. Trump näkee suureksi esteeksi tälle poliittiselle pyrkimykselleen USA:n vapaan median, joka ei jaa Trumppilaista näkemystä maailmasta, vaan pitää enemmän globaalista näkemyksestä.

Trump on oikeassa. Vapaa media on suuri este hänen pyrkimyksilleen muokata maailmaa. Sen takia Trump ei myöskään pidä lehdistönvapaudesta, vaan haluaa rajoittaa lehdistönvapautta vapaudeksi levittää Trumppilaista näkemystä. Vapautta globaalin näkemyksen levittämiseksi tulee sen sijaan Trumpin ja varsinkin trumppilaisesti ajattelevien mielestä rajoittaa.  Näin on asia myös Suomessa, missä trumppilaisella maailmannäkemyksellä on myös laajaa kannatusta. Suomessakin trumppilaiset tähtäävät siihen että lehdistö ei enää saisi levittää globalisaation sanomaa, vaan sen tulisi mieluiten levittää trumppilaista maailmannäkemystä.


Kumpi on siis oikeassa, Trump vaiko media?

Kyse ei taida olla valehtelusta tai oikeassa olemisesta, vaan maailmankuvien erilaisuudesta, siitä millaiseksi Trumpin kannattajat maailman haluavat ja siitä millaiseksi median toimittajat maailman haluaisivat.

Kyse ei ole siitä että kumpikaan näkemys olisi sinällään realistinen ja oikea, totta tai valetta. Kyse on siitä että nämä molemmat tahot, media ja trumppilaiset, haluavat kehittää maailmaa omaan suuntaansa, sellaiseen suuntaan millaisessa maailmassa nämä kyseiset ihmiset itse haluavat tulevaisuudessa elää.

Kumman näkemys on parempi? Kumpi saa tahtonsa läpi?  Millainen maailma on tulevaisuudessa ja kuka saa elää omaa ihannettaan ja kuka saa tyytyä siihen että toisten ihannemaailma toteutui, mutta oma ei?

 

]]>
9 http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261422-trumppilainen-ja-globaali-maailmannakemys-kuka-oikein-valehtelee#comments Antiglobalisaatio Arvomaailmat Donald Trump ja Media globalisaatio Valehteleminen Sun, 23 Sep 2018 07:29:35 +0000 Arto Vihavainen http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261422-trumppilainen-ja-globaali-maailmannakemys-kuka-oikein-valehtelee
Kun maailma synkkeni ja setelikoneet* käynnistyivät http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261036-kun-maailma-synkkeni-ja-setelikoneet-kaynnistyivat <p>10 vuotta sitten maailma pysähtyi &ndash; amerikkalainen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehman_Brothers">Lehman Brothers</a> meni nurin &ndash; tyhjä oli tullut vetävän käteen. Rahasampo sammui ja johtajat palkittiin vain hiukan ennen loppua. Mistä johtui, ketkä kärsivät ja mitä opimme? Opimmeko lopulta mitään?</p><p><strong>Suomessa Kokoomuksen puheenjohtajana ollut <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/07/jyrki-kataisen-poliittinen-testamentti.html">Jyrki Katainen</a> </strong>[1<strong> oli nuori valtiovarainministeri &ndash; alkaen 19.4.2007, ... kun hän sanoi vakuuttavasti television uutisissa syvällä rinta-äänellä: &rdquo;Amerikkalaisten subprime-kriisi </strong>[2<strong> menee meidän ohitse, kiertää meidät. </strong></p><p><strong>Ei mennyt ohi, vaan iski myrskyn lailla &hellip; miksi Jyrki ei noteerannut Suomen Pankin antamia yleisiä talousvaroituksia jo joululta 2007 &ndash; oliko liiaksi kunnian päälle olla ymmärtävä demaripääjohtaja <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/07/erkki-liikanen-nokkela-savolainen.html">Erkki Liikasen</a> varoituksille?</strong> ---</p><p>&nbsp;</p><p><strong>A</strong></p><p>Nyt 10-vuotispäivänä 2008 finassikriisiä pohditaan sieltä ja täällä, otamme tutkiskeluun muun muassa Helsingin Sanomien aihekäsittelyn, joka jättää jostain syystä vähemmälle tuo juurisyyn eli subprime-kriisin:</p><p><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005822690.html">Lokakuussa 2008 paniikki levisi, ja pääministeri oli kuoleman väsynyt &ndash; Päivä kirjat paljastavat, miten Matti Vanhasen hallitus onnistui vaikuttamaan Euroopan suuntaan</a></p><p>~ <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005822690.html">https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005822690.html</a> -</p><p>Ilkka Luoma kommentti: 11.9.2018 - 5:46</p><p>Tässä on hyvä huomata tapahtumat jo joulukuulta 2007, kun Suomen Pankki antoi omat varoitukset amerikkalaisesta sub-primekriisistä. Tuolloin valtiovarainministeri <strong>Jyrki Katainen</strong> ei noteerannut toimissaan SP&#39;n pääjohtaja <strong>Erkki Liikasen</strong> varoituksia. Katainen vakuutteli, että sub-primekriisi ohittaa Suomen, ei ohittanut, vaan iski suoraan myös meihin. Tämä tapahtumaketju on varmaan kiusallinen Kataiselle tänä päivänäkin. - IL-kommentti HS&#39; ssa.</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p>Tähän väliin kansalaiskirjoitus vuodelta 2013, miten kaduntallaaja näki Jyrki Kataisen toimet &ndash; kun tämä oli aiemmin vakuutellut subprimen purjehtivan ohitsemme &hellip; ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2013/03/onko-meilla-varaa-yllapitaa.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2013/03/onko-meilla-varaa-yllapitaa.html</a> -</p><p><em>Ote</em>:<strong> &rdquo; &hellip; Vakava verotusvirhe nro 1 jo joululta 2007?</strong></p><p>[ &hellip; <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/115563-kiusallinen-kysymys-jyrki-kataiselle">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/115563-kiusallinen-kysymys-jyrki-kataiselle</a> &hellip; ]</p><p>Jyrki Katainen, ollessaan 2007 silloisen <strong>Matti Vanhasen </strong>I hallituksen valtiovarainministeri, sääti työssä oleville tuloverohelpotukset &ndash; hyvää tarkoittavalla idealla, jossa lisääntynyt veronmaksajan käteisosuus tulee kulutuksen kautta kansantalouteen piristämään rahanpyörimisellä kasvua ja työpaikkoja. Näin ei tapahtunut.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Suomen Pankki oli ajantasalla</strong></p><p>[ 2007 &hellip; <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/10/suomen-pankki-kansalaisen.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/10/suomen-pankki-kansalaisen.html</a> &hellip; ]</p><p>Jouluna 2007 Suomen Pankki antoi vakavan julkisen varoituksen maailmantaloudesta, velan kasvusta ja amerikkalaisperäisestä sub-primekriisistä. Katainen ei huomannut tai noteerannut tätä, vaan ilmaisi julkisesti televisiossa, että sub-prime kriisi vyöryy ohitsemme &ndash; ei vyörynyt, vaan iski täydellä voimalla.</p><p>Emme olleet varautuneet siihen, olihan Katainen juuri vienyt valtiolta eväitä veronalennuksina, joilla oltaisiin operoitu työllistämisohjelma (vaikka velan otolla! -<em>tämä on sitä jälkiviisautta</em>) &ndash; vaikka julkishallinnon piiriin**. Näin ei tehty. &hellip; &rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p><strong>B</strong></p><p>Tässä toinen sylttytehtaalta jälkivalaisu meitäkin väkevästi kurittaneesta talouslamasta, joka eteni kuin hurrikaani &ndash; HS:</p><p><a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000005826797.html">Nämä kuusi pankkiiria olivat rakentamassa finanssi-kriisiä ja samalla he itse rikastuivat &ndash; HS selvitti, mitä heille sen jälkeen on tapahtunut</a></p><p>~ <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000005826797.html">https://www.hs.fi/talous/art-2000005826797.html</a> -</p><p>Ilkka Luoma kommentti: 14.9.2018 - 8:59</p><p>Perhosefekti ... Kaikki alkaa pienestä, liki mitättömästä. Oli kiusaus USA&#39; ssa myöntää asuntolainoja, liian suurina kykyyn maksaa lyhennyksiä kuukausittain nähtynä. Se ahneus, kun bonuksia jaettiin lainanmyöntömääristä.[T]<br /><br />Suomessa silloinen valtiovarainministeri Jyrki Katainen vakuutteli, että subprime-kriisi purjehtii meidän ohi. Ei purjehtinut, vaan iski myrskyn lailla - eikä varaumia tehty, vaikka Suomen Pankki varoitteli julkisesti jo joulukuussa 2007! -IL-kommentti HS&#39; ssa</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Voisimmeko oppia jotain mitä merkitsee setelikoneen pyöritys</strong>, lainat joille ei ole reaalivakuutta &ndash; yleensäkin velanotto [3 ja mitä merkitseekään tasearvo, joka on pörssiyhtiöiden osalta usein ammattisijoittajien spekulaatioiden armoilla ja jotka hipovat nyt taivaita &ndash; vaikkapa Yhdysvalloista Omena &ndash; Apple, joka ylitti vähän aikaa sitten käsittämättömän 1000 miljardin USD&#39; n rajan [4.</p><p>Ehkä seuraava talousromahdus on jo aivan jotain muuta, jota ei enää setelikoneella korjata &hellip; entä kun maailmalta loppuu luottamus US dollariin? [5.</p><p>E1</p><p>E2</p><p>&hellip;</p><p><em>Viitteet</em>:</p><p>[1 ~ <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jyrki_Katainen">https://fi.wikipedia.org/wiki/Jyrki_Katainen</a> -</p><p>[2 ~ <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Subprime_mortgage_crisis">https://en.wikipedia.org/wiki/Subprime_mortgage_crisis</a> -</p><p>[3 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/02/velka-syo-huomista-etukateen.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/02/velka-syo-huomista-etukateen.html</a> -</p><p>[4 ~ <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/applen-markkina-arvo-puhkaisi-maagisena-pidetyn-1000-miljardin-dollarin-rajan/c612e03b-a2d2-3342-aae7-fb5cd9a1eb5a">https://www.talouselama.fi/uutiset/applen-markkina-arvo-puhkaisi-maagisena-pidetyn-1000-miljardin-dollarin-rajan/c612e03b-a2d2-3342-aae7-fb5cd9a1eb5a</a> -</p><p>[5 &rdquo; &hellip; Ensinnäkin nopeasti kasvava liittovaltion velka tulee <strong>jarruttamaan talouskasvua</strong><strong> </strong>aikanaan ja se saattaa johtaa myös liittovaltion <strong>rahoituskriisiin</strong>, jos lainanantajat menettävät luottamuksensa USA:n lainanmaksukykyyn. Tämä johtaisi markkinoilla myös valtiolainojen korkojen nousuun &hellip; &rdquo; ~ <a href="https://www.salkunrakentaja.fi/2018/04/budjettialijaama-seuraukset-usa/">https://www.salkunrakentaja.fi/2018/04/budjettialijaama-seuraukset-usa/</a> -</p><p>[* <em>Setelikone pyörii</em> &hellip; Lähiradiossa talousviisaat keskustelivat torstaina 29. joulukuuta 2011 EKP:n myöntämästä massiivisesta pankkirahoituksesta - digitoimalla euromääräisiä bittejä pankkiverkkoon jaettavaksi paremmalla korolla eri taloushädän alaisille valtioille --- ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/92553-ekp-painaa-tyhjasta-rahaa">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/92553-ekp-painaa-tyhjasta-rahaa</a> -<br /><br />&quot;<em>Yksinkertaisena ja neuvottomana kysymään vilpittömästi mistä tämä raha tulee? Vastaus talousviisailta oli: </em><strong>&quot;</strong><strong><em>Ei mistään, nuo numerot ovat digitaalisia binäärijonoja tietojärjestelmissä</em></strong><strong>, joita jatkolainaamalla kehitetään tyhjästä mukavat korkotuotot pankeille ja samalla kun rahaa on yllin kyllin, putoaa Kreikankin lainojen korko alle seitsemän prosentin&quot;.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/">https://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p>&nbsp;</p><p>US VU <a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/15403730/kun-maailma-synkkeni-ja-setelikoneet-kaynnistyivat">24</a> T BL BL BL FB <a href="https://www.facebook.com/groups/173905596124936/permalink/1040140042834816/">FB</a> <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/993459797530614/">FB</a> BLOG 178926</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> finassikriisi_2008_14092018.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 15092018</p><p>&nbsp;</p><p>906_8490 &ndash; 8:45</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 10 vuotta sitten maailma pysähtyi – amerikkalainen Lehman Brothers meni nurin – tyhjä oli tullut vetävän käteen. Rahasampo sammui ja johtajat palkittiin vain hiukan ennen loppua. Mistä johtui, ketkä kärsivät ja mitä opimme? Opimmeko lopulta mitään?

Suomessa Kokoomuksen puheenjohtajana ollut Jyrki Katainen [1 oli nuori valtiovarainministeri – alkaen 19.4.2007, ... kun hän sanoi vakuuttavasti television uutisissa syvällä rinta-äänellä: ”Amerikkalaisten subprime-kriisi [2 menee meidän ohitse, kiertää meidät.

Ei mennyt ohi, vaan iski myrskyn lailla … miksi Jyrki ei noteerannut Suomen Pankin antamia yleisiä talousvaroituksia jo joululta 2007 – oliko liiaksi kunnian päälle olla ymmärtävä demaripääjohtaja Erkki Liikasen varoituksille? ---

 

A

Nyt 10-vuotispäivänä 2008 finassikriisiä pohditaan sieltä ja täällä, otamme tutkiskeluun muun muassa Helsingin Sanomien aihekäsittelyn, joka jättää jostain syystä vähemmälle tuo juurisyyn eli subprime-kriisin:

Lokakuussa 2008 paniikki levisi, ja pääministeri oli kuoleman väsynyt – Päivä kirjat paljastavat, miten Matti Vanhasen hallitus onnistui vaikuttamaan Euroopan suuntaan

~ https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005822690.html -

Ilkka Luoma kommentti: 11.9.2018 - 5:46

Tässä on hyvä huomata tapahtumat jo joulukuulta 2007, kun Suomen Pankki antoi omat varoitukset amerikkalaisesta sub-primekriisistä. Tuolloin valtiovarainministeri Jyrki Katainen ei noteerannut toimissaan SP'n pääjohtaja Erkki Liikasen varoituksia. Katainen vakuutteli, että sub-primekriisi ohittaa Suomen, ei ohittanut, vaan iski suoraan myös meihin. Tämä tapahtumaketju on varmaan kiusallinen Kataiselle tänä päivänäkin. - IL-kommentti HS' ssa.

 

Tähän väliin kansalaiskirjoitus vuodelta 2013, miten kaduntallaaja näki Jyrki Kataisen toimet – kun tämä oli aiemmin vakuutellut subprimen purjehtivan ohitsemme … ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2013/03/onko-meilla-varaa-yllapitaa.html -

Ote: ” … Vakava verotusvirhe nro 1 jo joululta 2007?

[ … http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/115563-kiusallinen-kysymys-jyrki-kataiselle … ]

Jyrki Katainen, ollessaan 2007 silloisen Matti Vanhasen I hallituksen valtiovarainministeri, sääti työssä oleville tuloverohelpotukset – hyvää tarkoittavalla idealla, jossa lisääntynyt veronmaksajan käteisosuus tulee kulutuksen kautta kansantalouteen piristämään rahanpyörimisellä kasvua ja työpaikkoja. Näin ei tapahtunut.

 

Suomen Pankki oli ajantasalla

[ 2007 … http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/10/suomen-pankki-kansalaisen.html … ]

Jouluna 2007 Suomen Pankki antoi vakavan julkisen varoituksen maailmantaloudesta, velan kasvusta ja amerikkalaisperäisestä sub-primekriisistä. Katainen ei huomannut tai noteerannut tätä, vaan ilmaisi julkisesti televisiossa, että sub-prime kriisi vyöryy ohitsemme – ei vyörynyt, vaan iski täydellä voimalla.

Emme olleet varautuneet siihen, olihan Katainen juuri vienyt valtiolta eväitä veronalennuksina, joilla oltaisiin operoitu työllistämisohjelma (vaikka velan otolla! -tämä on sitä jälkiviisautta) – vaikka julkishallinnon piiriin**. Näin ei tehty. … ”

 

...

B

Tässä toinen sylttytehtaalta jälkivalaisu meitäkin väkevästi kurittaneesta talouslamasta, joka eteni kuin hurrikaani – HS:

Nämä kuusi pankkiiria olivat rakentamassa finanssi-kriisiä ja samalla he itse rikastuivat – HS selvitti, mitä heille sen jälkeen on tapahtunut

~ https://www.hs.fi/talous/art-2000005826797.html -

Ilkka Luoma kommentti: 14.9.2018 - 8:59

Perhosefekti ... Kaikki alkaa pienestä, liki mitättömästä. Oli kiusaus USA' ssa myöntää asuntolainoja, liian suurina kykyyn maksaa lyhennyksiä kuukausittain nähtynä. Se ahneus, kun bonuksia jaettiin lainanmyöntömääristä.[T]

Suomessa silloinen valtiovarainministeri Jyrki Katainen vakuutteli, että subprime-kriisi purjehtii meidän ohi. Ei purjehtinut, vaan iski myrskyn lailla - eikä varaumia tehty, vaikka Suomen Pankki varoitteli julkisesti jo joulukuussa 2007! -IL-kommentti HS' ssa

 

Voisimmeko oppia jotain mitä merkitsee setelikoneen pyöritys, lainat joille ei ole reaalivakuutta – yleensäkin velanotto [3 ja mitä merkitseekään tasearvo, joka on pörssiyhtiöiden osalta usein ammattisijoittajien spekulaatioiden armoilla ja jotka hipovat nyt taivaita – vaikkapa Yhdysvalloista Omena – Apple, joka ylitti vähän aikaa sitten käsittämättömän 1000 miljardin USD' n rajan [4.

Ehkä seuraava talousromahdus on jo aivan jotain muuta, jota ei enää setelikoneella korjata … entä kun maailmalta loppuu luottamus US dollariin? [5.

E1

E2

Viitteet:

[1 ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Jyrki_Katainen -

[2 ~ https://en.wikipedia.org/wiki/Subprime_mortgage_crisis -

[3 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/02/velka-syo-huomista-etukateen.html -

[4 ~ https://www.talouselama.fi/uutiset/applen-markkina-arvo-puhkaisi-maagisena-pidetyn-1000-miljardin-dollarin-rajan/c612e03b-a2d2-3342-aae7-fb5cd9a1eb5a -

[5 ” … Ensinnäkin nopeasti kasvava liittovaltion velka tulee jarruttamaan talouskasvua aikanaan ja se saattaa johtaa myös liittovaltion rahoituskriisiin, jos lainanantajat menettävät luottamuksensa USA:n lainanmaksukykyyn. Tämä johtaisi markkinoilla myös valtiolainojen korkojen nousuun … ” ~ https://www.salkunrakentaja.fi/2018/04/budjettialijaama-seuraukset-usa/ -

[* Setelikone pyörii … Lähiradiossa talousviisaat keskustelivat torstaina 29. joulukuuta 2011 EKP:n myöntämästä massiivisesta pankkirahoituksesta - digitoimalla euromääräisiä bittejä pankkiverkkoon jaettavaksi paremmalla korolla eri taloushädän alaisille valtioille --- ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/92553-ekp-painaa-tyhjasta-rahaa -

"Yksinkertaisena ja neuvottomana kysymään vilpittömästi mistä tämä raha tulee? Vastaus talousviisailta oli: "Ei mistään, nuo numerot ovat digitaalisia binäärijonoja tietojärjestelmissä, joita jatkolainaamalla kehitetään tyhjästä mukavat korkotuotot pankeille ja samalla kun rahaa on yllin kyllin, putoaa Kreikankin lainojen korko alle seitsemän prosentin".

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

 

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 178926

 

DOC finassikriisi_2008_14092018.doc – OpenOffice Writer

PVM 15092018

 

906_8490 – 8:45

]]>
26 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261036-kun-maailma-synkkeni-ja-setelikoneet-kaynnistyivat#comments Finanssikriisi globalisaatio Setelirahoitus Subprime Talouskriisi Sat, 15 Sep 2018 12:41:19 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261036-kun-maailma-synkkeni-ja-setelikoneet-kaynnistyivat
Eurooppa luo perustan kaikkien maapallon kansojen yhteiselolle tulevaisuudessa! http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260873-eurooppa-luo-perustan-kaikkien-maapallon-kansojen-yhteiselolle-tulevaisuudessa <p>Euroopan ongelmat liittyvät yhä päätöksenteon byrokraattisuuteen. Monelle eurooppalaiselle voi olla vaikeaa käsittää, että voima on nimenomaan Euroopassa mutta nyt se on liian pirstaloituneena!<br /><br />Laajat EU-alueen sisämarkkinat tuo takuulla enemmän hyvää kuin nationalistinen kansojen vastaikkainasettelu Euroopassa. Vakaa euro luo matalan korkotason ja pienen inflaatiokehityksen, jonka pitäisi suosia investointeja Eurooppaan.<br /><br />Tosin ajoittain euro on ollut liian vahva esimerkiksi Kiinan yuania kohtaan, jolloin investointeja on saattanut valua siitä syystä juuri Kiinaan. On sääli jos maailmantalouden mahdit mittelevät talouskilpailussa, jolloin kaikkien ihmisten hyvinvointi ei ole oleellinen asia.<br /><br />Itse näen suomalaisena rauhaa rakastavana isänä Euroopan globalisaatiokehityksen syntyalueena, vaikka globalisaatiokehitystä vastustavat voimat ovat olleet niskan päällä sekä USA:ssa että Iso-Britanniassa brexitin myötä.<br /><br />Poliittinen valta lienee silti pääosin kyllästynyt kansojen väliseen talouskilpailuun. Siksi otaksun monien päättäjien toiveissa olevan aito maailmanlaajuinen kansojen välinen yhteisö ihmiskunnan eräänlaisena täyttymyksenä markkinataloudelle.<br /><br />Kansojen välinen saumattu liitto vienee ihmiskunnan kautta aikojen korkeimpaan sivistystasoon ja henkilökohtaisesti sitä toivon. Suuntaus kohti tiivistä ja kohtuudellisuudessa elävää ihmiskunnan tulevaisuutta on nähdäkseni jo otettu, koska se on ihmiskunnan etu.<br /><br />Onko lopulta ainoa talouskilpailu käynnissä yritysten välillä ja kansojen välinen yhteisö luo tälle kilpailulle puitteet. Ehkä vaikeaa nähdä tällaista visiota todellisena, vaikka otaksun itse ihmiskunnan älyllisen sivistyksen kasvun myötä tälle olevan potentiaalin. Toki aikaa voi kulua vielä sukupolvia ennen kuin ihmiskunta on tällaiseen globalisaation tasoon valmis, jolloin suurin osa ihmiskunnasta liputtaa maailmankansalaisuuden puolesta.<br /><br />Globalisaation tiivistymiseen liittynee myös uskonnot, sikäli jos länsimainen korkea ihmismoraali kohtaa itämaisen vahvan luonnon kunnioittamiseen perustuvan moraalin. Olisi ilo uskoa, että jonain päivänä maailman kansojen edustajat kokoontuvat aidon sivistyneesti päättämään ihmisiä koskevista asioista luontoa suuresti kunnioittaen.<br /><br />Ihmiskunta voi tavoitella yhteisiä pyrkimyksiä ja ratkoa meitä kaikkia ihmisiä koskevia ongelmia yhteisten tietojemme ja henkiseen pääomaamme perustuen! Tervetuloa yhtenäisempi maailma koko ihmiskunnalle sitten joskus, kun riitasoinnut jäävät lopulta vähemmistöön.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan ongelmat liittyvät yhä päätöksenteon byrokraattisuuteen. Monelle eurooppalaiselle voi olla vaikeaa käsittää, että voima on nimenomaan Euroopassa mutta nyt se on liian pirstaloituneena!

Laajat EU-alueen sisämarkkinat tuo takuulla enemmän hyvää kuin nationalistinen kansojen vastaikkainasettelu Euroopassa. Vakaa euro luo matalan korkotason ja pienen inflaatiokehityksen, jonka pitäisi suosia investointeja Eurooppaan.

Tosin ajoittain euro on ollut liian vahva esimerkiksi Kiinan yuania kohtaan, jolloin investointeja on saattanut valua siitä syystä juuri Kiinaan. On sääli jos maailmantalouden mahdit mittelevät talouskilpailussa, jolloin kaikkien ihmisten hyvinvointi ei ole oleellinen asia.

Itse näen suomalaisena rauhaa rakastavana isänä Euroopan globalisaatiokehityksen syntyalueena, vaikka globalisaatiokehitystä vastustavat voimat ovat olleet niskan päällä sekä USA:ssa että Iso-Britanniassa brexitin myötä.

Poliittinen valta lienee silti pääosin kyllästynyt kansojen väliseen talouskilpailuun. Siksi otaksun monien päättäjien toiveissa olevan aito maailmanlaajuinen kansojen välinen yhteisö ihmiskunnan eräänlaisena täyttymyksenä markkinataloudelle.

Kansojen välinen saumattu liitto vienee ihmiskunnan kautta aikojen korkeimpaan sivistystasoon ja henkilökohtaisesti sitä toivon. Suuntaus kohti tiivistä ja kohtuudellisuudessa elävää ihmiskunnan tulevaisuutta on nähdäkseni jo otettu, koska se on ihmiskunnan etu.

Onko lopulta ainoa talouskilpailu käynnissä yritysten välillä ja kansojen välinen yhteisö luo tälle kilpailulle puitteet. Ehkä vaikeaa nähdä tällaista visiota todellisena, vaikka otaksun itse ihmiskunnan älyllisen sivistyksen kasvun myötä tälle olevan potentiaalin. Toki aikaa voi kulua vielä sukupolvia ennen kuin ihmiskunta on tällaiseen globalisaation tasoon valmis, jolloin suurin osa ihmiskunnasta liputtaa maailmankansalaisuuden puolesta.

Globalisaation tiivistymiseen liittynee myös uskonnot, sikäli jos länsimainen korkea ihmismoraali kohtaa itämaisen vahvan luonnon kunnioittamiseen perustuvan moraalin. Olisi ilo uskoa, että jonain päivänä maailman kansojen edustajat kokoontuvat aidon sivistyneesti päättämään ihmisiä koskevista asioista luontoa suuresti kunnioittaen.

Ihmiskunta voi tavoitella yhteisiä pyrkimyksiä ja ratkoa meitä kaikkia ihmisiä koskevia ongelmia yhteisten tietojemme ja henkiseen pääomaamme perustuen! Tervetuloa yhtenäisempi maailma koko ihmiskunnalle sitten joskus, kun riitasoinnut jäävät lopulta vähemmistöön.

]]>
15 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260873-eurooppa-luo-perustan-kaikkien-maapallon-kansojen-yhteiselolle-tulevaisuudessa#comments EU Eurooppa Euro globalisaatio Maailmanpolitiikka Uskonnot Wed, 12 Sep 2018 10:08:19 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260873-eurooppa-luo-perustan-kaikkien-maapallon-kansojen-yhteiselolle-tulevaisuudessa
Aamun avaus http://taistoriimukallio1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260240-aamun-avaus <p>Aamun ajatus</p> <p>Digitalisaatio, conecting people, urbanisaatio, globalisaatio, ilmastonmuutos, markkinavoimat, yhteiskuntarakenteet, ydinvoimalat, kansanliikkeet.Mitä tekee ihminen kaikki valtaisuudessaan. Hän kärventyy yksin unohdettuna saunan kiukaalle, hän harhailee päämäärättömänä ostoskeskuksissa ainoastaan &rdquo;halu saada&rdquo; &ndash;johtotähtenä, hukuttaa itsensä valtavaan spektaakkeliin idolinsa konserttiin tai/ja drinkki- tai olutlasiin. Hän huutaa äänensä käheäksi joukkuepelien huumassa katsomossa ja suuret ajattelijat julistavat taivaallista evankeliumia; se on yksilöstä kiinni, sinä päätät.</p> <p>Kuka enää välittää yhdestä ihmisestä tai pienestä globaalista planeetastamme? Paljon seksikkäämpää on etsiä mittaamattomasta avaruudesta pientä kohdetta, jonne voi muuttaa tämän kaiken kärventyessä. Hän löytää itsensä näpyttelemässä älylaitettaan yhteisellä aterialla työpaikan kahvihuoneessa. Enää ei katsota itseään peiliin, vaan omaan selfieen, jonka lähettää maailmanlaajuiseen verkostoon &ndash; minä täällä.</p> <p>Mihin olemme tulleet lähdettyämme afrikan ylängöltä kauaksi pohjolaan, jonne edelleen vaeltaa sankoin joukoin ihmisiä, samoilta seuduilta parempaa elämää etsimään löytääkseen itsensä vastaanottokeskuksen teehuoneesta kysyäkseen itseltään mitä minä täällä teen.&nbsp;</p> <p>Tämä on aamun avausta kahvinkeittimen äärellä porinaa kuunnellen ja kahvin tiputusta katsellen. Tiputus kestää ikuisuuden. Nappaan pannun kesken ja kaandan kuppiin, kun on kiire.&nbsp;</p> <p>Mitä tämä on?</p> <p>Tässä minä mietin, kun ihminen valmistautuu avaruusturismin suureen buumiin, jotta voi lähteä kauaksi nähdäkseen lähelle.&nbsp;&nbsp;Maailma on avoin kirja vastaanottamaan ihmisjumalat, tieteen kuninkaat, jotka seuraavaksi sukeltavat mustaan aukkoon pimeän&nbsp;</p> <p>energian syleilyyn.&nbsp;</p> <p>Tämän kun jaksoit lukea, niin tervetuloa seuraani tulevaisuuteen, seuraavaan kirjoitukseeni maailman ääriin etsimään kaiken vastausta. Tämän matkakirjoituksen aikana opin kuinka suuri ja pieni kohtaavat toisensa kämmenellä.&nbsp;</p> <p>Tämä oli tämän päivän uusi suomi, hyvää antoisaa arvokasta tulevaa päivää. Olkoon ajatukset mukanasi</p> <p>Terveisin&nbsp;</p> <p>Taisto Riimukallio</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aamun ajatus

Digitalisaatio, conecting people, urbanisaatio, globalisaatio, ilmastonmuutos, markkinavoimat, yhteiskuntarakenteet, ydinvoimalat, kansanliikkeet.Mitä tekee ihminen kaikki valtaisuudessaan. Hän kärventyy yksin unohdettuna saunan kiukaalle, hän harhailee päämäärättömänä ostoskeskuksissa ainoastaan ”halu saada” –johtotähtenä, hukuttaa itsensä valtavaan spektaakkeliin idolinsa konserttiin tai/ja drinkki- tai olutlasiin. Hän huutaa äänensä käheäksi joukkuepelien huumassa katsomossa ja suuret ajattelijat julistavat taivaallista evankeliumia; se on yksilöstä kiinni, sinä päätät.

Kuka enää välittää yhdestä ihmisestä tai pienestä globaalista planeetastamme? Paljon seksikkäämpää on etsiä mittaamattomasta avaruudesta pientä kohdetta, jonne voi muuttaa tämän kaiken kärventyessä. Hän löytää itsensä näpyttelemässä älylaitettaan yhteisellä aterialla työpaikan kahvihuoneessa. Enää ei katsota itseään peiliin, vaan omaan selfieen, jonka lähettää maailmanlaajuiseen verkostoon – minä täällä.

Mihin olemme tulleet lähdettyämme afrikan ylängöltä kauaksi pohjolaan, jonne edelleen vaeltaa sankoin joukoin ihmisiä, samoilta seuduilta parempaa elämää etsimään löytääkseen itsensä vastaanottokeskuksen teehuoneesta kysyäkseen itseltään mitä minä täällä teen. 

Tämä on aamun avausta kahvinkeittimen äärellä porinaa kuunnellen ja kahvin tiputusta katsellen. Tiputus kestää ikuisuuden. Nappaan pannun kesken ja kaandan kuppiin, kun on kiire. 

Mitä tämä on?

Tässä minä mietin, kun ihminen valmistautuu avaruusturismin suureen buumiin, jotta voi lähteä kauaksi nähdäkseen lähelle.  Maailma on avoin kirja vastaanottamaan ihmisjumalat, tieteen kuninkaat, jotka seuraavaksi sukeltavat mustaan aukkoon pimeän 

energian syleilyyn. 

Tämän kun jaksoit lukea, niin tervetuloa seuraani tulevaisuuteen, seuraavaan kirjoitukseeni maailman ääriin etsimään kaiken vastausta. Tämän matkakirjoituksen aikana opin kuinka suuri ja pieni kohtaavat toisensa kämmenellä. 

Tämä oli tämän päivän uusi suomi, hyvää antoisaa arvokasta tulevaa päivää. Olkoon ajatukset mukanasi

Terveisin 

Taisto Riimukallio

]]>
0 http://taistoriimukallio1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260240-aamun-avaus#comments Demokratian kehitys globalisaatio Yhteisöllisyys Yksilöllinen kokemus Fri, 31 Aug 2018 07:04:48 +0000 Taisto Riimukallio http://taistoriimukallio1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260240-aamun-avaus
Kapitalismi, markkinatalous ja globalisaatio http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259469-kapitalismi-markkinatalous-ja-globalisaatio <p>&nbsp;HS julkaisi 29.7.18 nelisivuisen artikkelin historian professori Markku Kuisman haastattelusta. Kirjoituksen pääsanoma oli Kuisman käsitykset markkinoista ja kapitalismista. Toimittaja Esa Liljan onnistumisesta viestin välittämisessä ei ole takuita, mutta oletan, että Kuisma on tarkistanut tekstin. Kummastelen suuresti kirjoituksessa esiintyvää lähes täydellistä käsitteiden sekamelskaa.</p><p>Professoriväen etuoikeutena ja velvollisuutena on määritellä jonkin alat termit ja käsitteet. Kirjoituksessa menevät sekaisin seuraavat termit, joita käytetään usein samaa merkitsevinä asioina: kapitalismi, markkinatalous, vapaa kapitalismi ja markkinat.</p><p>Todellisuudessa kapitalismi ja markkinatalous ovat yhtä kaukana toisistaan kuin reaalikommunismi ja ruotsalainen sosialismi. <strong>Yhteistä niille on lakien suoma omistusoikeus</strong> ja hengen suoja, ei muuta. &nbsp;Kun Venäjällä alkoi rosvokapitalismin aika kommunismin romahdettua, niin eräs aikakauslehti kirjoitti, että venäläisiä potkii nyt markkinatalous suureen ahdinkoon. Rosvokapitalismi on tilanne, jossa edes oma pää ja pääoma eivät ole lain suomassa turvassa, mutta voittomahdollisuudet ovat ainutkertaiset. Kapitalistille sen sijaa riittää, että ne ovat suojassa; muuta lainsäädäntöä kapitalisti ei tarvitse.</p><p>Jotta Adam Smithin kuvaama näkymätön käsi eli kysynnän ja tarjonnan laki voisi aidosti toimia, tarvitaan <strong>markkinatalousmekanismin olosuhteet</strong>. Seuraavaksi esitän tärkeimmät seikat, jotka markkinatalousyhteiskunnan on luotava lakeja säätämällä ja ylläpitämällä. Käsite &rdquo;lailla säännelty markkinatalous&rdquo; on turha, koska markkinatalous on juuri sitä.</p><ol><li><strong>Monopoli.</strong> Kapitalistin taivas on monopoli eli kilpailun eliminointi. Jos monopoli syntyy, se puretaan markkinataloudessa.</li><li><strong>Määräävää markkina-asemaa</strong> pitää pystyä myös valvomaan ja tarvittaessa eliminoimaan.</li><li><strong>Kartelli </strong>sopii kapitalistille kilpailun estämiseksi, jossa saman alan yritykset sopivat hinnoista. Siitä löytyy esimerkkejä Suomestakin.</li><li><strong>Dumppaus. </strong>Uuden paremman tuotteen markkinoille tulon voi estää dumppaamalla eli myymällä tuotetta alle tuotantokustannusten. Tehokas keino aloittavaa yritystä vastaan ja on markkinataloudessa kielletty.</li><li><strong>Tuoteturvallisuus</strong>. Markkinataloudessa lakisääteistä.</li><li><strong>Työturvallisuus</strong>. Markkinataloudessa lakisääteistä.</li><li><strong>Ympäristöturvallisuus</strong>. Markkinataloudessa lakisääteistä.</li></ol><p>Markkinatalouden kantava aatteellinen pohja on <strong>vapaa kilpailu</strong>. Kilpailu pakottaa hyödykkeiden valmistajat jatkuvasti parantamaan tuotteiden ominaisuuksia, hintakilpailukykyä ja kehittämään uusia&nbsp;tuotteita ja palveluja eli toimitteita (deliverable). Markkinatalous on osoittanut talouden ylivoimaisesti parhaaksi filosofiaksi.</p><p>Kuisma ihmettelee useaan otteeseen, miksi markkinataloutta yritetään tunkea joka paikkaa valtion toimesta. Kyseessä on ilmiö, joka lähti Thatcherin politiikan johdosta syntyneestä brittien rautateiden yksityistämisestä. Ei tiettävästi ollut menestystarina. Siitä huolimatta sitä jatketaan myös Suomessa. Sitä myydään äänestäjille sillä varjolla, että &rdquo;markkinatalous on tehokkaampi tapa&rdquo;. Todellisuudessa kyse ei ole markkinataloudesta, vaan käytännössä valtio on luomassa monopoliaseman yksityiselle yritykselle kuten sähkönsiirrossa. Voiko poliitikko olla näin tyhmä? Epäilen, että kyseessä on muutakin, koska edes poliitikko ei voi olla niin tyhmä. Yhteiskunnassa on toimintoja, joita kutsutaan infrastruktuuriksi ja joilla on luonnollinen monopoliasema. Jos yksityistäminen ei luo aitoa kilpailua, jossa on vähintään viisi toimijaa, niin kyse on tyhmyydestä.</p><p>Markkinataloudessa siis yhteiskunta pitää huolen siitä, että alaston kapitalismi, joka etsii ilman omaatuntoa vain parasta tuottoa pääomalle, on rajoitettu pyrkimyksissään. Nalle Wahroos edustaa avoimesti alastonta kapitalismia: &rdquo;Yrityksen tehtävä on tehdä voittoa&rdquo;. Toimiakseen yrityksen tehtävä voittoa, mutta se ei voi olla yrityksen perusajatus. Puhdas kapitalismi vääristää kilpailun ja näkymätön käsi, joka ohjaa nykyisten tuotteiden ja palveluiden parantamiseen sekä uusien synnyttämiseen, lakkaa toimimasta.</p><p><strong>Globalisaatio. </strong>Muutamat kapitalistit hyödyntävät eri maiden lainsäädäntöä globalisaation nimissä. Jotkut pitävät globalisaatiota markkinatalouden huipentumana, mutta edellä mainituista syistä en voi siihen yhtyä. Globalisaatio tarjoaa mahdollisuuden, että ei kilpailla samoilla säännöillä. Tänään oli Kauppalehdessä yllättävän kriittinen artikkeli tästä asiasta. Suora lainaus: <em>&rdquo;</em><em>Kiinan valtiokapitalismi suojelee ja subventoi surutta omia yrityksiä ja avainaloja, ei piittaa patenteista eikä tekijänoikeuksista, rakentaa häikäilemättä korkeita raja-aitoja ulkomaisille investoijille ja tuuppaa virheinvestointien aiheuttaman teräksen ylituotannon polkuhinnoilla maailmanmarkkinoille.&rdquo;</em></p><p>Artikkelissa myönnetään, että Trump on oikealla asialla, mutta tietysti lehden mielestä väärin keinoin. Meidän poliitikot suhtautuvat globalisaatioon asenteella, että &rdquo;kun meillä nyt on tämä globalisaatio, niin siihen on vain sopeuduttava&rdquo;. Globalisaatiossa on palattu alastomaan kapitalismiin eli härskein voittaa (useimmiten Kiina).</p><p>Kun käsitteet ovat epäselviä, niin keskustelu on melkein mahdotonta, koska keskustelijat puhuvat eri asioista. Sen vuoksi tarvitaan selvät termit ja käsitteet. Ne ovat yhteiskunnassamme hukassa, kuten tapaus Kuisma osoittaa.</p><p>Linkki Kauppalehden artikkeliin &rdquo;Sinisilmäisellä Kiina-intoilulla on ollut karut seuraukset&rdquo;: <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/WhADFr4V?ext=ltr&amp;utm_source=Kauppalehti_Uutiskirje&amp;utm_medium=email&amp;utm_campaign=Kauppalehti_Uutiskirje" title="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/WhADFr4V?ext=ltr&amp;utm_source=Kauppalehti_Uutiskirje&amp;utm_medium=email&amp;utm_campaign=Kauppalehti_Uutiskirje">https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/WhADFr4V?ext=ltr&amp;utm_source=K...</a></p><hr /><p>&nbsp;<a href="#_msoanchor_1">[AO1]</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  HS julkaisi 29.7.18 nelisivuisen artikkelin historian professori Markku Kuisman haastattelusta. Kirjoituksen pääsanoma oli Kuisman käsitykset markkinoista ja kapitalismista. Toimittaja Esa Liljan onnistumisesta viestin välittämisessä ei ole takuita, mutta oletan, että Kuisma on tarkistanut tekstin. Kummastelen suuresti kirjoituksessa esiintyvää lähes täydellistä käsitteiden sekamelskaa.

Professoriväen etuoikeutena ja velvollisuutena on määritellä jonkin alat termit ja käsitteet. Kirjoituksessa menevät sekaisin seuraavat termit, joita käytetään usein samaa merkitsevinä asioina: kapitalismi, markkinatalous, vapaa kapitalismi ja markkinat.

Todellisuudessa kapitalismi ja markkinatalous ovat yhtä kaukana toisistaan kuin reaalikommunismi ja ruotsalainen sosialismi. Yhteistä niille on lakien suoma omistusoikeus ja hengen suoja, ei muuta.  Kun Venäjällä alkoi rosvokapitalismin aika kommunismin romahdettua, niin eräs aikakauslehti kirjoitti, että venäläisiä potkii nyt markkinatalous suureen ahdinkoon. Rosvokapitalismi on tilanne, jossa edes oma pää ja pääoma eivät ole lain suomassa turvassa, mutta voittomahdollisuudet ovat ainutkertaiset. Kapitalistille sen sijaa riittää, että ne ovat suojassa; muuta lainsäädäntöä kapitalisti ei tarvitse.

Jotta Adam Smithin kuvaama näkymätön käsi eli kysynnän ja tarjonnan laki voisi aidosti toimia, tarvitaan markkinatalousmekanismin olosuhteet. Seuraavaksi esitän tärkeimmät seikat, jotka markkinatalousyhteiskunnan on luotava lakeja säätämällä ja ylläpitämällä. Käsite ”lailla säännelty markkinatalous” on turha, koska markkinatalous on juuri sitä.

  1. Monopoli. Kapitalistin taivas on monopoli eli kilpailun eliminointi. Jos monopoli syntyy, se puretaan markkinataloudessa.
  2. Määräävää markkina-asemaa pitää pystyä myös valvomaan ja tarvittaessa eliminoimaan.
  3. Kartelli sopii kapitalistille kilpailun estämiseksi, jossa saman alan yritykset sopivat hinnoista. Siitä löytyy esimerkkejä Suomestakin.
  4. Dumppaus. Uuden paremman tuotteen markkinoille tulon voi estää dumppaamalla eli myymällä tuotetta alle tuotantokustannusten. Tehokas keino aloittavaa yritystä vastaan ja on markkinataloudessa kielletty.
  5. Tuoteturvallisuus. Markkinataloudessa lakisääteistä.
  6. Työturvallisuus. Markkinataloudessa lakisääteistä.
  7. Ympäristöturvallisuus. Markkinataloudessa lakisääteistä.

Markkinatalouden kantava aatteellinen pohja on vapaa kilpailu. Kilpailu pakottaa hyödykkeiden valmistajat jatkuvasti parantamaan tuotteiden ominaisuuksia, hintakilpailukykyä ja kehittämään uusia tuotteita ja palveluja eli toimitteita (deliverable). Markkinatalous on osoittanut talouden ylivoimaisesti parhaaksi filosofiaksi.

Kuisma ihmettelee useaan otteeseen, miksi markkinataloutta yritetään tunkea joka paikkaa valtion toimesta. Kyseessä on ilmiö, joka lähti Thatcherin politiikan johdosta syntyneestä brittien rautateiden yksityistämisestä. Ei tiettävästi ollut menestystarina. Siitä huolimatta sitä jatketaan myös Suomessa. Sitä myydään äänestäjille sillä varjolla, että ”markkinatalous on tehokkaampi tapa”. Todellisuudessa kyse ei ole markkinataloudesta, vaan käytännössä valtio on luomassa monopoliaseman yksityiselle yritykselle kuten sähkönsiirrossa. Voiko poliitikko olla näin tyhmä? Epäilen, että kyseessä on muutakin, koska edes poliitikko ei voi olla niin tyhmä. Yhteiskunnassa on toimintoja, joita kutsutaan infrastruktuuriksi ja joilla on luonnollinen monopoliasema. Jos yksityistäminen ei luo aitoa kilpailua, jossa on vähintään viisi toimijaa, niin kyse on tyhmyydestä.

Markkinataloudessa siis yhteiskunta pitää huolen siitä, että alaston kapitalismi, joka etsii ilman omaatuntoa vain parasta tuottoa pääomalle, on rajoitettu pyrkimyksissään. Nalle Wahroos edustaa avoimesti alastonta kapitalismia: ”Yrityksen tehtävä on tehdä voittoa”. Toimiakseen yrityksen tehtävä voittoa, mutta se ei voi olla yrityksen perusajatus. Puhdas kapitalismi vääristää kilpailun ja näkymätön käsi, joka ohjaa nykyisten tuotteiden ja palveluiden parantamiseen sekä uusien synnyttämiseen, lakkaa toimimasta.

Globalisaatio. Muutamat kapitalistit hyödyntävät eri maiden lainsäädäntöä globalisaation nimissä. Jotkut pitävät globalisaatiota markkinatalouden huipentumana, mutta edellä mainituista syistä en voi siihen yhtyä. Globalisaatio tarjoaa mahdollisuuden, että ei kilpailla samoilla säännöillä. Tänään oli Kauppalehdessä yllättävän kriittinen artikkeli tästä asiasta. Suora lainaus: Kiinan valtiokapitalismi suojelee ja subventoi surutta omia yrityksiä ja avainaloja, ei piittaa patenteista eikä tekijänoikeuksista, rakentaa häikäilemättä korkeita raja-aitoja ulkomaisille investoijille ja tuuppaa virheinvestointien aiheuttaman teräksen ylituotannon polkuhinnoilla maailmanmarkkinoille.”

Artikkelissa myönnetään, että Trump on oikealla asialla, mutta tietysti lehden mielestä väärin keinoin. Meidän poliitikot suhtautuvat globalisaatioon asenteella, että ”kun meillä nyt on tämä globalisaatio, niin siihen on vain sopeuduttava”. Globalisaatiossa on palattu alastomaan kapitalismiin eli härskein voittaa (useimmiten Kiina).

Kun käsitteet ovat epäselviä, niin keskustelu on melkein mahdotonta, koska keskustelijat puhuvat eri asioista. Sen vuoksi tarvitaan selvät termit ja käsitteet. Ne ovat yhteiskunnassamme hukassa, kuten tapaus Kuisma osoittaa.

Linkki Kauppalehden artikkeliin ”Sinisilmäisellä Kiina-intoilulla on ollut karut seuraukset”: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/WhADFr4V?ext=ltr&utm_source=Kauppalehti_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Kauppalehti_Uutiskirje


 [AO1]

]]>
20 http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259469-kapitalismi-markkinatalous-ja-globalisaatio#comments globalisaatio Kapitalismi Markkinatalous Tue, 14 Aug 2018 11:42:00 +0000 Antero Ollila http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259469-kapitalismi-markkinatalous-ja-globalisaatio
Donald Paholainen http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258106-donald-paholainen <p>&nbsp;</p><p>Donald Trumpista on päivä päivältä vaikeampaa vaikea löytää positiivisia kommentteja Suomen (tai minkään muunkaan maan) mediasta. Luonnehdinnat ovat pikemminkin tasoa: maailman suurin viisivuotias lapsi (YLE 7.7), katujätkä, tappelija (IS 11.7) Trumpin rähinä &hellip; (Trump) on jatkanut raivoamistaan (IL 11.7).</p><p>Vaikeahan Trumpia on analysoida, kun ei ole mitään selvää ohjelmaa, eivätkä hänen kaikki maneerinsa aina aukene. Toimittajat eivät tosin yritäkään tehdä mitään analyysiä, vaan antavat palaa. Trump on yksinkertaisesti vain paholainen ja tehtävänä on pukea tämä oivallus sopivien kielikuvien muotoon. Jotta paholaismaisuus ei olisi vielä riittävää, pitää kertoa, että Trump on Vladimir Putinin kaveri (Putinhan itse asiassa järjesti hänet presidentiksi). Asiaa ei auta vaikka Trump yrittää saada Euroopan maita lisäämään sotilasvoimia (nimenomaan Venäjää vastaan) ja vähentämään Euroopan energiariippuvuutta Venäjästä. Sekään ei auta, että Trumpin aikana USA on kiristänyt Venäjän vastaisia pakotteita ja suostunut myymään aseita Ukrainalle (Obaman hallinto ei siihen suostunut). &nbsp;</p><p>Ongelma on tietenkin siinä, että Trump ei ole vasemmistoliberaali vaan jotain aivan muuta. Mitä muuta, on vähän vaikea sanoa. &nbsp;Näyttäisi siltä, että jonkinlainen punainen lanka on globalisaation jonkinasteinen estäminen/jarruttaminen/haastaminen. Kansallisen edun korostaminen on tietenkin ilmeisessä ristiriidassa kansainvälistä yhteisöllisyyttä korostavan &rdquo;internationalistisen&rdquo; ajattelutavan kanssa, josta on viime vuosina tullut ainoa poliittisesti korrekti ajattelutapa.</p><p>&nbsp;Globalisaation pysäyttäminen tuntuu tosin mahdottomalta. Se kuulostaa hieman samanlaiselta kuin taistelu tyylimyllyjä vastaan. Siksi jää aprikoimaan, aikooko Trump todella haastaa viime vuosien kehityskulun. &nbsp;Onko olemassa jokin &rdquo;iso suunnitelma&rdquo; vai edetäänkö päivä kerrallaan? Trumpin viestintästrategia ei oikein helpota asioiden avaamista.</p><p>Media on kuitenkin ollut surkea analysoimaan itse politiikkaa ja niitä ongelmia, joita globalisaatioon on liittynyt Euroopassa ja USAssa. Vaikka globalisaatio on pääsääntöisesti tuottanut hyvää, eivät hyvät ja huonot puolet ole suinkaan jakautuneet tasan. Pääomapiireille globalisaatio on ollut yksiselitteisesti hyvä asia, mutta työntekijöiden kannalta asia on kovin ristiriitainen riippuen toimialasta, koulutuksesta jne. (siksi onkin hieman erikoista, että ns. työväenpuolueet ovat jopa pääomapiirejä kiivaammin puhuneet globalisaation puolesta). Näin tilanne etenkin Euroopassa, jossa tunnutaan aika naivisti suhtautuvan maailmantalouden muutoksiin. Esimerkiksi Kiinaa pidetään yhä jonkinlaisen kehitysmaana. On helppo sanoa, että Trump on tyhmä (sen osaa sanoa tyhmempikin), mutta on paljon vaikeampi päätellä, missä määrin esimerkiksi Kiinan valuuttakurssipolitiikka on &rdquo;reilua&rdquo; ja missä määrin Kiinan keskusjohtoinen teollisuus- ja sijoituspolitiikka sopivat yhteen vapaiden markkinoiden kanssa. Ilmastopolitiikasta on Suomessa/Euroopassa tullut vain jonkinlainen moraalikysymys, mutta ehkä sitäkin pitäisi tarkastella myös muista perspektiiveistä. Ongelma on vielä siinä, että kellään ei varmaan ole käsitystä siitä, mitä kaikkea täysin globaalissa maailmantaloudessa voi tapahtua. Ei välttämättä vain pelkkää hyvää.</p><p>Toki kyse on paljosta muustakin kuin globalisaatiosta. Trumpin synti on tietenkin sijoittuminen konservatiivien joukkoon, vaikka hänen konservatiivisuutensa on sekin hieman erikoista. Yleensä konservatiivit ovat korostetun finanssikonservatiiveja, mutta Trumpin finanssipolitiikka muistuttaa pikemminkin kreikkalaista asioiden hallintaa. Tosin median mielestä sekin menee väärin - valtiontalous on väärällä tavalla alajäämäinen.</p><p>Viikonloppu lähestyy. Jos on valtamediaan uskominen, nyt on käsillä Euroopan kohtalon viikko. Jotenkin tuntuu kuitenkin siltä, että enemmänkin kyse on vainoharhaisuuden tämänkesäisestä huipentumasta. &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Donald Trumpista on päivä päivältä vaikeampaa vaikea löytää positiivisia kommentteja Suomen (tai minkään muunkaan maan) mediasta. Luonnehdinnat ovat pikemminkin tasoa: maailman suurin viisivuotias lapsi (YLE 7.7), katujätkä, tappelija (IS 11.7) Trumpin rähinä … (Trump) on jatkanut raivoamistaan (IL 11.7).

Vaikeahan Trumpia on analysoida, kun ei ole mitään selvää ohjelmaa, eivätkä hänen kaikki maneerinsa aina aukene. Toimittajat eivät tosin yritäkään tehdä mitään analyysiä, vaan antavat palaa. Trump on yksinkertaisesti vain paholainen ja tehtävänä on pukea tämä oivallus sopivien kielikuvien muotoon. Jotta paholaismaisuus ei olisi vielä riittävää, pitää kertoa, että Trump on Vladimir Putinin kaveri (Putinhan itse asiassa järjesti hänet presidentiksi). Asiaa ei auta vaikka Trump yrittää saada Euroopan maita lisäämään sotilasvoimia (nimenomaan Venäjää vastaan) ja vähentämään Euroopan energiariippuvuutta Venäjästä. Sekään ei auta, että Trumpin aikana USA on kiristänyt Venäjän vastaisia pakotteita ja suostunut myymään aseita Ukrainalle (Obaman hallinto ei siihen suostunut).  

Ongelma on tietenkin siinä, että Trump ei ole vasemmistoliberaali vaan jotain aivan muuta. Mitä muuta, on vähän vaikea sanoa.  Näyttäisi siltä, että jonkinlainen punainen lanka on globalisaation jonkinasteinen estäminen/jarruttaminen/haastaminen. Kansallisen edun korostaminen on tietenkin ilmeisessä ristiriidassa kansainvälistä yhteisöllisyyttä korostavan ”internationalistisen” ajattelutavan kanssa, josta on viime vuosina tullut ainoa poliittisesti korrekti ajattelutapa.

 Globalisaation pysäyttäminen tuntuu tosin mahdottomalta. Se kuulostaa hieman samanlaiselta kuin taistelu tyylimyllyjä vastaan. Siksi jää aprikoimaan, aikooko Trump todella haastaa viime vuosien kehityskulun.  Onko olemassa jokin ”iso suunnitelma” vai edetäänkö päivä kerrallaan? Trumpin viestintästrategia ei oikein helpota asioiden avaamista.

Media on kuitenkin ollut surkea analysoimaan itse politiikkaa ja niitä ongelmia, joita globalisaatioon on liittynyt Euroopassa ja USAssa. Vaikka globalisaatio on pääsääntöisesti tuottanut hyvää, eivät hyvät ja huonot puolet ole suinkaan jakautuneet tasan. Pääomapiireille globalisaatio on ollut yksiselitteisesti hyvä asia, mutta työntekijöiden kannalta asia on kovin ristiriitainen riippuen toimialasta, koulutuksesta jne. (siksi onkin hieman erikoista, että ns. työväenpuolueet ovat jopa pääomapiirejä kiivaammin puhuneet globalisaation puolesta). Näin tilanne etenkin Euroopassa, jossa tunnutaan aika naivisti suhtautuvan maailmantalouden muutoksiin. Esimerkiksi Kiinaa pidetään yhä jonkinlaisen kehitysmaana. On helppo sanoa, että Trump on tyhmä (sen osaa sanoa tyhmempikin), mutta on paljon vaikeampi päätellä, missä määrin esimerkiksi Kiinan valuuttakurssipolitiikka on ”reilua” ja missä määrin Kiinan keskusjohtoinen teollisuus- ja sijoituspolitiikka sopivat yhteen vapaiden markkinoiden kanssa. Ilmastopolitiikasta on Suomessa/Euroopassa tullut vain jonkinlainen moraalikysymys, mutta ehkä sitäkin pitäisi tarkastella myös muista perspektiiveistä. Ongelma on vielä siinä, että kellään ei varmaan ole käsitystä siitä, mitä kaikkea täysin globaalissa maailmantaloudessa voi tapahtua. Ei välttämättä vain pelkkää hyvää.

Toki kyse on paljosta muustakin kuin globalisaatiosta. Trumpin synti on tietenkin sijoittuminen konservatiivien joukkoon, vaikka hänen konservatiivisuutensa on sekin hieman erikoista. Yleensä konservatiivit ovat korostetun finanssikonservatiiveja, mutta Trumpin finanssipolitiikka muistuttaa pikemminkin kreikkalaista asioiden hallintaa. Tosin median mielestä sekin menee väärin - valtiontalous on väärällä tavalla alajäämäinen.

Viikonloppu lähestyy. Jos on valtamediaan uskominen, nyt on käsillä Euroopan kohtalon viikko. Jotenkin tuntuu kuitenkin siltä, että enemmänkin kyse on vainoharhaisuuden tämänkesäisestä huipentumasta.  

 

]]>
50 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258106-donald-paholainen#comments Donald Trump globalisaatio Media Wed, 11 Jul 2018 19:18:23 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258106-donald-paholainen
Vapaakauppa lopettaa maailmankaupan http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252869-vapaakauppa-lopettaa-maailmankaupan <p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Sirkka-Liisa Anttila toteaa <a href="http://www.forssanlehti.fi/uutiset/48651-eristaytyminen-vaara-laake">Forssan Lehdessä</a>&nbsp;että ei saa eristäytyä ja että vapaakaupat on hyviä asioita ja tärkeitä kaltaisillemme vientimaille.</p><p>Olisiko mahdollista, että olisimme sopineet enemmän ja parempia kauppasopimuksia suoraan kohdemaiden kanssa itsenäisenä valtiona tämän 20 vuotisen EU taipaleen aikana, jona on ollut pelkkää alamäkeä, kun velkaa on tullut 100miljardia ja tehtaat kaikonnu halpamaihin ja palvelut niiden mukana. On koulut ja sairaalat lappu luukulla.</p><p>Tätä kirjoittaessa aamuteeveessä juuri sopivasti kehutaan EU:ta taas niillä ominaisukksilla, jotka ei millään lailla ole EU:n asioita, kuten opiskelu ja työskentely muissa Euroopan maissa. Nämä on jo ETA juttuja joita varmasti olisi kehitetty ilman EU:ta entisestään.</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta tuohon otsikon aiheeseen..</p><p>&nbsp;</p><p>S-L A Sanoo, että vapaakauppa on tärkeä ihmisoikeuksien ja ilmaston kannalta.</p><p>Olen samaa mieltä, mutta ainoa keino tehokkaasti noihin on vaikuttaa pitämällä noita asioita loukkaavat kapuankäynnin ulkopuolella siihen asti, kun on ilmasto ja ihmisarvot kohdallaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Näin voi toimia asettamalla tuontitulleja ja tulleista eroonpääsemiseksi tulee laittaa nuo asiat kuntoon.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuitenkin siinä kohtaa, jos ajatellaan, että kaikkialla maailmassa olisi saatu nuo asiat samalle viivalle ja kauapankäynti olisi joka suuntaan vapaata, ilman tuontitulleja, joita esim. EU asettaa sähköpyörille, teräkselle, aurinkokennoille jne. niin kaiken järjen mukaan hintaerot pitäisi tasoittua maiden välillä.</p><p>Kiina tai Romania ei voisi enää olla yhtään sen halvempi tuottaja, kun Suomi. Tuo aiheuttaisi siis sen, että Kuljetuskustannukset aiheuttaisi käänteen, jolloin tuottaminen olisi taas halvempaa mahdollisimman lähellä lopputäyttäjää, joten sen pitäisikin olla.</p><p>Mitä Suomen viennille siinä kohtaa tapahtuu?</p><p>Suomessa joudutaan lämmitämään lokakuusta toukokuuhun ja välimatkat on pidempiä kuin useimmissa lämpimissä taajaanasutuissa maissa. Myös tehrveydenhuolto on kaalliimpaa, koska niihinkin pitää kulkea myös suurten ikäluokkien eläkeläisten ja seiniä tarvitaan enemmän suhteessa väkimäärään.</p><p>&nbsp;</p><p>Kulumme tulee siis aina olemaan suuremmat, kuin taajaan asutuissa lämpöisissä maissa, eli olemme hintakilpailussa aina jäljessä.</p><p>Voimme siis ainoastaan leikata palkkojamme, tai sosiaalikulujamme jos meinaamme pysyä maailmankaupassa mukana. Molempia joudutaan nytkin tekemään jo vaikka kauppa ei ole vielä avattu kun EU:hun mutta nyt tämä S-L A haluaa jutussaan siis avata vielä enemmän lisää kauppaa, joka johtaa meille vielä pienempiin palkkoihin ja leikkauksiin soteen. Ja jos noi vapaat kaupat avataan ennen, kun ilmasto ja ihmisarvot on kunnossa, niin ne ei tule kuntoon.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos Kiinassa ja usassa on joskus yhtä hyvä ihmisoikeus ja ilmastoasiat, niin niiden hintatasokin on tuolloin sama. Ei silloin enää ole järkevää kuskata laivoja tai kännyköitä edestakaisin. Maailmankauppa alkaa vähenemään. Palataan tilanteeseen, jossa olisi pysytty pitämällä hyvinvointi ylhäällä protektioinismilla, eli rajojen yli käydään kauppaa vain niillä tuotteilla mitä ei omasta takaa löydy.</p><p>Globalisaation tavoittelijat vievät kehityksemme 100 vuotta takapakkia.</p><p>Lisäksi mahdollistaa jättimäisten ylikansallisten toimijoiden syynnyn, jotka voivat vallata täysin kaikki markkinat, joka on kaikille maapallon maille huono asia.</p><p>&nbsp;</p><p>Tuottamisesta syntyvä raha pitäisi aina jäädä käyttöön sinne missä sen tuottajat sijaitsee, tai muuten tuotanto imee tuottajamaan kuiviin.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

 

Sirkka-Liisa Anttila toteaa Forssan Lehdessä että ei saa eristäytyä ja että vapaakaupat on hyviä asioita ja tärkeitä kaltaisillemme vientimaille.

Olisiko mahdollista, että olisimme sopineet enemmän ja parempia kauppasopimuksia suoraan kohdemaiden kanssa itsenäisenä valtiona tämän 20 vuotisen EU taipaleen aikana, jona on ollut pelkkää alamäkeä, kun velkaa on tullut 100miljardia ja tehtaat kaikonnu halpamaihin ja palvelut niiden mukana. On koulut ja sairaalat lappu luukulla.

Tätä kirjoittaessa aamuteeveessä juuri sopivasti kehutaan EU:ta taas niillä ominaisukksilla, jotka ei millään lailla ole EU:n asioita, kuten opiskelu ja työskentely muissa Euroopan maissa. Nämä on jo ETA juttuja joita varmasti olisi kehitetty ilman EU:ta entisestään.

 

Mutta tuohon otsikon aiheeseen..

 

S-L A Sanoo, että vapaakauppa on tärkeä ihmisoikeuksien ja ilmaston kannalta.

Olen samaa mieltä, mutta ainoa keino tehokkaasti noihin on vaikuttaa pitämällä noita asioita loukkaavat kapuankäynnin ulkopuolella siihen asti, kun on ilmasto ja ihmisarvot kohdallaan.

 

Näin voi toimia asettamalla tuontitulleja ja tulleista eroonpääsemiseksi tulee laittaa nuo asiat kuntoon.

 

Kuitenkin siinä kohtaa, jos ajatellaan, että kaikkialla maailmassa olisi saatu nuo asiat samalle viivalle ja kauapankäynti olisi joka suuntaan vapaata, ilman tuontitulleja, joita esim. EU asettaa sähköpyörille, teräkselle, aurinkokennoille jne. niin kaiken järjen mukaan hintaerot pitäisi tasoittua maiden välillä.

Kiina tai Romania ei voisi enää olla yhtään sen halvempi tuottaja, kun Suomi. Tuo aiheuttaisi siis sen, että Kuljetuskustannukset aiheuttaisi käänteen, jolloin tuottaminen olisi taas halvempaa mahdollisimman lähellä lopputäyttäjää, joten sen pitäisikin olla.

Mitä Suomen viennille siinä kohtaa tapahtuu?

Suomessa joudutaan lämmitämään lokakuusta toukokuuhun ja välimatkat on pidempiä kuin useimmissa lämpimissä taajaanasutuissa maissa. Myös tehrveydenhuolto on kaalliimpaa, koska niihinkin pitää kulkea myös suurten ikäluokkien eläkeläisten ja seiniä tarvitaan enemmän suhteessa väkimäärään.

 

Kulumme tulee siis aina olemaan suuremmat, kuin taajaan asutuissa lämpöisissä maissa, eli olemme hintakilpailussa aina jäljessä.

Voimme siis ainoastaan leikata palkkojamme, tai sosiaalikulujamme jos meinaamme pysyä maailmankaupassa mukana. Molempia joudutaan nytkin tekemään jo vaikka kauppa ei ole vielä avattu kun EU:hun mutta nyt tämä S-L A haluaa jutussaan siis avata vielä enemmän lisää kauppaa, joka johtaa meille vielä pienempiin palkkoihin ja leikkauksiin soteen. Ja jos noi vapaat kaupat avataan ennen, kun ilmasto ja ihmisarvot on kunnossa, niin ne ei tule kuntoon.

 

Jos Kiinassa ja usassa on joskus yhtä hyvä ihmisoikeus ja ilmastoasiat, niin niiden hintatasokin on tuolloin sama. Ei silloin enää ole järkevää kuskata laivoja tai kännyköitä edestakaisin. Maailmankauppa alkaa vähenemään. Palataan tilanteeseen, jossa olisi pysytty pitämällä hyvinvointi ylhäällä protektioinismilla, eli rajojen yli käydään kauppaa vain niillä tuotteilla mitä ei omasta takaa löydy.

Globalisaation tavoittelijat vievät kehityksemme 100 vuotta takapakkia.

Lisäksi mahdollistaa jättimäisten ylikansallisten toimijoiden syynnyn, jotka voivat vallata täysin kaikki markkinat, joka on kaikille maapallon maille huono asia.

 

Tuottamisesta syntyvä raha pitäisi aina jäädä käyttöön sinne missä sen tuottajat sijaitsee, tai muuten tuotanto imee tuottajamaan kuiviin.

 

 

]]>
2 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252869-vapaakauppa-lopettaa-maailmankaupan#comments globalisaatio Vapaakauppa Mon, 26 Mar 2018 04:44:44 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252869-vapaakauppa-lopettaa-maailmankaupan
Keskustan asia on meidän http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250483-keskustan-asia-on-meidan <p>Kirjoitin aiemmin<a href="http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238727-keskustan-pitaa-asemoida-itsensa-lokalistien-joukkoon"> tässä blogissa</a>, kuinka aikamme tärkein poliittinen kysymys koskee globalisaatiota ja lokalisaatiota. 1980-luvulta asti globalisaatio on pikku hiljaa muuttunut finansialisaatioksi, joka on synnyttänyt valtavan kuplan reaalitalouden päälle. Kupla uhkaa puhjeta ja levitä veronmaksajien käsiin tasaisin väliajoin. Samalla kuilu rikkaiden ja köyhien välillä syvenee. Rikkaille on veroparatiisitalous, köyhille aktiivimalli ja työmarkkinoiden ja julkisen sektorin kurjistuminen.</p><p>Lokalisaatio taas on poliittinen voima, joka nyt vielä muotoutuu varsin irrationaalisesti ja kanavoituu äärioikeistolaisten, muukalaisvihamielisten populistien kautta. Aiemmassa blogissani kirjoitin, että tämä voima pitää kanavoida rakentavasti. Tällä hetkellä kuljemme tuhon suuntaa ja yhteiskunnalliset jännitteet ovat suuret.</p><p>Viime viikon suuri uutinen ainakin keskustan kannalta on se, että puolueen puheenjohtajaksi on kaksi ehdokasta, Juha Sipilä ja Paavo Väyrynen. Samalla puolue uhkaa jakaantua, koska tilanne koetaan jännitteiseksi, kun Väyrynen on jo ehtinyt perustaa oman puolueen. Jotkut maalailevat mahdollisena kehityskulkuna Perussuomalaisten kaltaisen hajoamisen, missä ministerit perustavat oman puolueen ja muu puolue irtaantuu omaksi puolueeksi.</p><p>Jännitteet ja jakautuminen puolueen sisällä voidaan välttää, jos synnytetään eheyttävä keskustelu puolueen linjasta. Yksi keskeinen keskustelunaihe on minusta juuri kysymys lokalisaatiosta ja globalisaatiosta ja keskustan linjasta näihin kysymyksiin liittyen. Suomen hallitukset ovat tähän asti edistäneet eriarvoisuutta lisäävää globalisaatiota. Minusta politiikassa pitäisi työskennellä käänteen ja suunnanmuutoksen eteen. Haluaisin, että keskusta ryhtyisi kanavoimaan rakentavalla tavalla lokalisaation poliittista voimaa.</p><p>En ole vielä huomannut, että kumpikaan keskustan puheenjohtajaehdokkaista olisi esittänyt keinoja lokalisaation voimien rakentavalle kanavoimiselle. Sipilä on johtanut uusliberalistista hallitusta, joka on tiukasti asemoitunut globalisaation edistäjäksi. Väyrynen on tehnyt suuria kompromisseja muukalaisvihamielisten populistien kanssa.</p><p>Toivon, että keskustan piirijärjestöt ja paikallisjärjestöt&nbsp;kautta maan voivat järjestää kevään aikana rakentavia keskustelutilaisuuksia, jotka sivuavat edellä muotoilemaani kysymystä globalisaatiosta ja lokalisaatiosta. Keskustelua ei pidä liikaa henkilöidä keneenkään vaan jokaisen pitäisi voida muodostaa kysymykseen oma kanta ja tuoda sitä rakentavasti esille toisia kunnioittaen ja toisia kuunnellen. Kysymykseen ei ole yhtä totuutta emmekä löydä ketään auktoriteettia ratkaisemaan vaikeaa kysymystä omasta puolestamme.</p><p>Puolue tarvitsee puheenjohtajan ja puolue tarvitsee yhtenäisyyttä. Vielä enemmän se tarvitsee johdonmukaisen poliittisen linjan, jonka avulla tuhoisat, jännitteitä luovat voimat kanavoidaan paremman tulevaisuuden rakentamisen aineksiksi. Tämä kysymys koskettaa keskustaa puolueena, mutta se koskettaa myös kaikkia suomalaisia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kirjoitin aiemmin tässä blogissa, kuinka aikamme tärkein poliittinen kysymys koskee globalisaatiota ja lokalisaatiota. 1980-luvulta asti globalisaatio on pikku hiljaa muuttunut finansialisaatioksi, joka on synnyttänyt valtavan kuplan reaalitalouden päälle. Kupla uhkaa puhjeta ja levitä veronmaksajien käsiin tasaisin väliajoin. Samalla kuilu rikkaiden ja köyhien välillä syvenee. Rikkaille on veroparatiisitalous, köyhille aktiivimalli ja työmarkkinoiden ja julkisen sektorin kurjistuminen.

Lokalisaatio taas on poliittinen voima, joka nyt vielä muotoutuu varsin irrationaalisesti ja kanavoituu äärioikeistolaisten, muukalaisvihamielisten populistien kautta. Aiemmassa blogissani kirjoitin, että tämä voima pitää kanavoida rakentavasti. Tällä hetkellä kuljemme tuhon suuntaa ja yhteiskunnalliset jännitteet ovat suuret.

Viime viikon suuri uutinen ainakin keskustan kannalta on se, että puolueen puheenjohtajaksi on kaksi ehdokasta, Juha Sipilä ja Paavo Väyrynen. Samalla puolue uhkaa jakaantua, koska tilanne koetaan jännitteiseksi, kun Väyrynen on jo ehtinyt perustaa oman puolueen. Jotkut maalailevat mahdollisena kehityskulkuna Perussuomalaisten kaltaisen hajoamisen, missä ministerit perustavat oman puolueen ja muu puolue irtaantuu omaksi puolueeksi.

Jännitteet ja jakautuminen puolueen sisällä voidaan välttää, jos synnytetään eheyttävä keskustelu puolueen linjasta. Yksi keskeinen keskustelunaihe on minusta juuri kysymys lokalisaatiosta ja globalisaatiosta ja keskustan linjasta näihin kysymyksiin liittyen. Suomen hallitukset ovat tähän asti edistäneet eriarvoisuutta lisäävää globalisaatiota. Minusta politiikassa pitäisi työskennellä käänteen ja suunnanmuutoksen eteen. Haluaisin, että keskusta ryhtyisi kanavoimaan rakentavalla tavalla lokalisaation poliittista voimaa.

En ole vielä huomannut, että kumpikaan keskustan puheenjohtajaehdokkaista olisi esittänyt keinoja lokalisaation voimien rakentavalle kanavoimiselle. Sipilä on johtanut uusliberalistista hallitusta, joka on tiukasti asemoitunut globalisaation edistäjäksi. Väyrynen on tehnyt suuria kompromisseja muukalaisvihamielisten populistien kanssa.

Toivon, että keskustan piirijärjestöt ja paikallisjärjestöt kautta maan voivat järjestää kevään aikana rakentavia keskustelutilaisuuksia, jotka sivuavat edellä muotoilemaani kysymystä globalisaatiosta ja lokalisaatiosta. Keskustelua ei pidä liikaa henkilöidä keneenkään vaan jokaisen pitäisi voida muodostaa kysymykseen oma kanta ja tuoda sitä rakentavasti esille toisia kunnioittaen ja toisia kuunnellen. Kysymykseen ei ole yhtä totuutta emmekä löydä ketään auktoriteettia ratkaisemaan vaikeaa kysymystä omasta puolestamme.

Puolue tarvitsee puheenjohtajan ja puolue tarvitsee yhtenäisyyttä. Vielä enemmän se tarvitsee johdonmukaisen poliittisen linjan, jonka avulla tuhoisat, jännitteitä luovat voimat kanavoidaan paremman tulevaisuuden rakentamisen aineksiksi. Tämä kysymys koskettaa keskustaa puolueena, mutta se koskettaa myös kaikkia suomalaisia.

]]>
16 http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250483-keskustan-asia-on-meidan#comments globalisaatio Keskusta Lokalisaatio Paavo Väyrynen Mon, 05 Feb 2018 09:22:02 +0000 Johannes Kananen http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250483-keskustan-asia-on-meidan
Suunnanmuutosvaalit - Paavo presidentiksi http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249519-suunnanmuutosvaalit-paavo-presidentiksi <p>Presidentinvaalien lähtökohta on se, että Sauli Niinistön linjoilla tärkeissä EU- ja euroasioissa ovat kaikki muut ehdokkaat paitsi Paavo Väyrynen ja Laura Huhtasaari. Seuraavassa hiukan perusteita omalle valinnalleni.</p><p>Tapasin presidentinvaalikampanjansa Laitilaan asti ulottaneen Väyrysen perjantaina. Yleisötilaisuuden pääteemat olivat itsenäisyyden ja päätösvallan palauttaminen Suomeen ylikansalliselta ja kankealta EU:lta, liittovaltiokehityksen vastustaminen, kiireellinen eroaminen euroalueesta, Nato-jäsenyyden torjuminen, YK:n aseman vahvistaminen sekä globalisaation virheiden korjaaminen.</p><p>Nämä Väyrysen teemat muodostavat myös Itsenäisyyspuolueen ohjelmien tärkeimmän sisällön. Monet Itsenäisyyspuolueen aktiivit tukevatkin Väyrystä eivätkä Laura Huhtasaarta. Tähän on syynsä, vaikka IPU ei puolueena olekaan asettunut virallisesti kenenkään ehdokkaan taakse. Huhtasaari ja muut Perussuomalaisten johtohahmot kannattavat Suomelle turmiollista Nato-jäsenyyttä, tai eivät ainakaan ole ilmoittaneet vastustavansa sitä. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9971134">Ylen tuoreen kyselyn mukaan</a> vain 19 % suomalaisista on samaa mieltä kuin Perussuomalaisten johto. Loput 81 % tuntuvat ymmärtävän Nato-jäsenyyden haitat ja vaarat. Naton lisäksi törmäyskurssille perussuomalaisten kanssa joutuu myös maahanmuuttokysymyksessä.</p><p>Paavo Väyrysen suhtautuminen maahanmuuttopolitiikkaan on käytännönläheistä ja inhimillistä. Hän myönsi viimeksi perjantain tilaisuudessa, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa, vain toteutus on ollut heikko. Ja niinhän se on ollut, kritiikki on täysin aiheellista. Vaikka Paavo kuntavaalien aikaan &quot;heilasteli&quot; myös rasististen tahojen kanssa, se on pakko jättää nyt taakse ja todeta, ettei Paavon oma suhtautuminen ainakaan rasistista ole. Itsenäisyyspuolue otti jo Antti Pesosen aikana tiukan rasisminvastaisen linjan, joten maahanmuuttokysymys on ipulaisille tärkeä myös presidentinvaaleissa. Laura Huhtasaaresta taas näkee kilometrin päähän, että hän on liian fanaattinen maahanmuuton vastustuksessaan. Hän puhuu aiheesta silmät kiiluen ja näkee punaista, jos joku mainitsee sanan islam.</p><p>Yhteiskunnan toiminnan kannalta ratkaisevaa ei kuitenkaan ole maahanmuutto, vaan globalisaation (myös EU:n ja euron) myötä hävinneet työpaikat, työssäkäyvien köyhien kasvava määrä, päätäntävallan luovuttaminen ylikansalliselle EU:lle, valtion velkaantuminen liikepankeille sekä tästä johtuva valtion ja kuntien toimintaedellytysten heikentyminen ja jatkuvat leikkaukset. Omaa rahaa ei ole, eikä valtio saa rahaa hallinnoida. Valta on annettu liikepankeille. Tämä kaikki on myös ollut bensaa rasistisen äärioikeiston liekkeihin. Ongelmat omassa toimeentulossa synnyttävät sosiaalisia ongelmia. Länsimaissa on siirrytty ns. yhden elättäjän mallista kahden elättäjän malliin, eikä sekään aina tahdo riittää, vaan työssäkäyvät joutuvat usein hakemaan tukea asumiseen tai jopa toimeentulotukea. Erityisesti palvelualojen työt ovat huonosti palkattuja.</p><p>Väyrynen vertasi nykyhetkeä 1930-lukuun ja Svinhufvudin johtamaan Suomeen. Tuolloin oikeistovalta lopulta pysäytettiin Maalaisliiton ja SDP:n yhteistyöllä, ja Kyösti Kallio valittiin presidentiksi. Siitä alkoi pitkä punamultayhteistyö. Ilman sitä olisi hyvinvointivaltio jäänyt syntymättä. Ja vaarassa se on nytkin, jos oikeistovalta jatkuu.</p><p>Presidenttiehdokas Sauli Niinistö kiertelee ja kaartelee Nato-jäsenyydestä kysyttäessä, mikä johtuu vain siitä, että hän haluaa Suomen Naton jäseneksi, mutta ei voi sitä suoraan tässä kohtaa myöntää, kun on (toistaiseksi hyvä) mahdollisuus tulla valituksi toiselle kuusivuotiskaudelle. Niinistön johdolla Suomi kuitenkin solmi Naton kanssa isäntämaasopimuksen v. 2014, minkä jälkeen amerikkalaiset ovat ahkerasti harjoitelleet Suomessa niin maassa, merellä kuin ilmassa.</p><p>Niinistö allekirjoitti ennen vuodenvaihdetta työttömien aktiivimallin, ja heti sen jälkeen hän ilmoitti kannattavansa sitä, <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/239036-vaittely-aktiivimallista-levisi-presidenttikisaan-sauli-niinisto-eihan-se-heikenna#.WlX2EcpfKB4.facebook">jos turvataan se, että jokaisella on mahdollisuus täyttää aktiivivelvoitteet</a>. Todellisuudessa hän ei asettanut mallille mitään ehtoja allekirjoittaessaan lain.</p><p>Ikävintä ja vakavinta Niinistön suhteen on kuitenkin se, millä tavalla hän on ollut mukana ajamassa Suomen niin EU:hun kuin euroon. Suomessa toteutettiin 1990-luvulla ennen näkemätön kansalaisten kaksoisharhautus. Ensin ulkoasiainvaliokunnan lausunnossa ennen EU-jäsenyyttä sanottiin, ettei EU-jäsenyys voi vielä merkitä sitoutumista talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen (euron käyttöönottoon). Kolme vuotta myöhemmin Lipponen ja Niinistö taas totesivat, että euroon liittymisestä päätettiin samalla, kun liityttiin EU:hun, vaikka näin nimenomaan ei ollut päätetty. Eurosta ei järjestetty Suomessa kansanäänestystä. Ruotsissa ja Tanskassa järjestettiin, ja molemmat maat päättivät jäädä euroalueen ulkopuolelle. Niin olisi Suomikin päättänyt, jos kansalta olisi kysytty.</p><p>Joten, äänestän Paavo Väyrystä demokratian, paikallisen päätäntävallan, oman rahan, itsenäisyyden, puolueettomuuden, aidon kansainvälisen yhteistyön ja osittain myös maahanmuuttopolitiikan takia. Toivon, että nämä vaalit avaavat monien silmät näkemään nykyisen presidentin toimien kyseenalaisuuden. Meillä on mahdollisuus äänestää maallemme uusi suunta ja parempi tulevaisuus. Käyttäkää äänioikeuttanne, sillä siinä on voima, jota vastaan ei lopulta pärjää suurellakaan rahalla!</p><p>Henri Aitakari</p><p>puheenjohtaja</p><p>Itsenäisyyspuolue</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Presidentinvaalien lähtökohta on se, että Sauli Niinistön linjoilla tärkeissä EU- ja euroasioissa ovat kaikki muut ehdokkaat paitsi Paavo Väyrynen ja Laura Huhtasaari. Seuraavassa hiukan perusteita omalle valinnalleni.

Tapasin presidentinvaalikampanjansa Laitilaan asti ulottaneen Väyrysen perjantaina. Yleisötilaisuuden pääteemat olivat itsenäisyyden ja päätösvallan palauttaminen Suomeen ylikansalliselta ja kankealta EU:lta, liittovaltiokehityksen vastustaminen, kiireellinen eroaminen euroalueesta, Nato-jäsenyyden torjuminen, YK:n aseman vahvistaminen sekä globalisaation virheiden korjaaminen.

Nämä Väyrysen teemat muodostavat myös Itsenäisyyspuolueen ohjelmien tärkeimmän sisällön. Monet Itsenäisyyspuolueen aktiivit tukevatkin Väyrystä eivätkä Laura Huhtasaarta. Tähän on syynsä, vaikka IPU ei puolueena olekaan asettunut virallisesti kenenkään ehdokkaan taakse. Huhtasaari ja muut Perussuomalaisten johtohahmot kannattavat Suomelle turmiollista Nato-jäsenyyttä, tai eivät ainakaan ole ilmoittaneet vastustavansa sitä. Ylen tuoreen kyselyn mukaan vain 19 % suomalaisista on samaa mieltä kuin Perussuomalaisten johto. Loput 81 % tuntuvat ymmärtävän Nato-jäsenyyden haitat ja vaarat. Naton lisäksi törmäyskurssille perussuomalaisten kanssa joutuu myös maahanmuuttokysymyksessä.

Paavo Väyrysen suhtautuminen maahanmuuttopolitiikkaan on käytännönläheistä ja inhimillistä. Hän myönsi viimeksi perjantain tilaisuudessa, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa, vain toteutus on ollut heikko. Ja niinhän se on ollut, kritiikki on täysin aiheellista. Vaikka Paavo kuntavaalien aikaan "heilasteli" myös rasististen tahojen kanssa, se on pakko jättää nyt taakse ja todeta, ettei Paavon oma suhtautuminen ainakaan rasistista ole. Itsenäisyyspuolue otti jo Antti Pesosen aikana tiukan rasisminvastaisen linjan, joten maahanmuuttokysymys on ipulaisille tärkeä myös presidentinvaaleissa. Laura Huhtasaaresta taas näkee kilometrin päähän, että hän on liian fanaattinen maahanmuuton vastustuksessaan. Hän puhuu aiheesta silmät kiiluen ja näkee punaista, jos joku mainitsee sanan islam.

Yhteiskunnan toiminnan kannalta ratkaisevaa ei kuitenkaan ole maahanmuutto, vaan globalisaation (myös EU:n ja euron) myötä hävinneet työpaikat, työssäkäyvien köyhien kasvava määrä, päätäntävallan luovuttaminen ylikansalliselle EU:lle, valtion velkaantuminen liikepankeille sekä tästä johtuva valtion ja kuntien toimintaedellytysten heikentyminen ja jatkuvat leikkaukset. Omaa rahaa ei ole, eikä valtio saa rahaa hallinnoida. Valta on annettu liikepankeille. Tämä kaikki on myös ollut bensaa rasistisen äärioikeiston liekkeihin. Ongelmat omassa toimeentulossa synnyttävät sosiaalisia ongelmia. Länsimaissa on siirrytty ns. yhden elättäjän mallista kahden elättäjän malliin, eikä sekään aina tahdo riittää, vaan työssäkäyvät joutuvat usein hakemaan tukea asumiseen tai jopa toimeentulotukea. Erityisesti palvelualojen työt ovat huonosti palkattuja.

Väyrynen vertasi nykyhetkeä 1930-lukuun ja Svinhufvudin johtamaan Suomeen. Tuolloin oikeistovalta lopulta pysäytettiin Maalaisliiton ja SDP:n yhteistyöllä, ja Kyösti Kallio valittiin presidentiksi. Siitä alkoi pitkä punamultayhteistyö. Ilman sitä olisi hyvinvointivaltio jäänyt syntymättä. Ja vaarassa se on nytkin, jos oikeistovalta jatkuu.

Presidenttiehdokas Sauli Niinistö kiertelee ja kaartelee Nato-jäsenyydestä kysyttäessä, mikä johtuu vain siitä, että hän haluaa Suomen Naton jäseneksi, mutta ei voi sitä suoraan tässä kohtaa myöntää, kun on (toistaiseksi hyvä) mahdollisuus tulla valituksi toiselle kuusivuotiskaudelle. Niinistön johdolla Suomi kuitenkin solmi Naton kanssa isäntämaasopimuksen v. 2014, minkä jälkeen amerikkalaiset ovat ahkerasti harjoitelleet Suomessa niin maassa, merellä kuin ilmassa.

Niinistö allekirjoitti ennen vuodenvaihdetta työttömien aktiivimallin, ja heti sen jälkeen hän ilmoitti kannattavansa sitä, jos turvataan se, että jokaisella on mahdollisuus täyttää aktiivivelvoitteet. Todellisuudessa hän ei asettanut mallille mitään ehtoja allekirjoittaessaan lain.

Ikävintä ja vakavinta Niinistön suhteen on kuitenkin se, millä tavalla hän on ollut mukana ajamassa Suomen niin EU:hun kuin euroon. Suomessa toteutettiin 1990-luvulla ennen näkemätön kansalaisten kaksoisharhautus. Ensin ulkoasiainvaliokunnan lausunnossa ennen EU-jäsenyyttä sanottiin, ettei EU-jäsenyys voi vielä merkitä sitoutumista talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen (euron käyttöönottoon). Kolme vuotta myöhemmin Lipponen ja Niinistö taas totesivat, että euroon liittymisestä päätettiin samalla, kun liityttiin EU:hun, vaikka näin nimenomaan ei ollut päätetty. Eurosta ei järjestetty Suomessa kansanäänestystä. Ruotsissa ja Tanskassa järjestettiin, ja molemmat maat päättivät jäädä euroalueen ulkopuolelle. Niin olisi Suomikin päättänyt, jos kansalta olisi kysytty.

Joten, äänestän Paavo Väyrystä demokratian, paikallisen päätäntävallan, oman rahan, itsenäisyyden, puolueettomuuden, aidon kansainvälisen yhteistyön ja osittain myös maahanmuuttopolitiikan takia. Toivon, että nämä vaalit avaavat monien silmät näkemään nykyisen presidentin toimien kyseenalaisuuden. Meillä on mahdollisuus äänestää maallemme uusi suunta ja parempi tulevaisuus. Käyttäkää äänioikeuttanne, sillä siinä on voima, jota vastaan ei lopulta pärjää suurellakaan rahalla!

Henri Aitakari

puheenjohtaja

Itsenäisyyspuolue

]]>
9 http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249519-suunnanmuutosvaalit-paavo-presidentiksi#comments EU ja Nato Euro globalisaatio Presidentinvaalit 2018 Sun, 21 Jan 2018 15:32:41 +0000 Henri Aitakari http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249519-suunnanmuutosvaalit-paavo-presidentiksi
EU, globalisaatio ja Kiina-ilmiö ovat pudottaneet kuluttajahintoja Suomessa http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246752-eu-globalisaatio-ja-kiina-ilmio-ovat-pudottaneet-kuluttajahintoja <p>&nbsp;</p><p>Tilastokeskuksen laskelmien mukaan kulutustuotteiden hinnat ovat komessakymmenessä vuodessa,&nbsp; vuodesta 1986&nbsp; laskeneet palkkoihin verrattuna&nbsp; 39%,&nbsp; vuodesta 1996 hinnat ovat&nbsp; &nbsp;pudonneet 25 prosenttia ja vuodesta 2005 pudotusta on ollut hiukan yli kymmenen prosenttia.</p><p>Samoin kriteerein kuin edellä maksaa uusi auto vuoteen 1986 verrattuna nyt 57 prosenttia vähemmän. Vuoteen 1996 verrattuna uusi auto on nyt 48 prosenttia halvempi ja vuoteen 2005 verrattuna 28 prosenttia halvempi.</p><p>Tämä ja paljon muuta selviää tästä &quot;valemedia&quot;&nbsp; YLE:n artikkelista.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9951476" title="https://yle.fi/uutiset/3-9951476">https://yle.fi/uutiset/3-9951476</a></p><p>Kiitos EU,</p><p>kiitos &euro;uro,</p><p>kiitos globalisaatio.</p><p>Ennen niitä kaikki aina kallistui.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Tilastokeskuksen laskelmien mukaan kulutustuotteiden hinnat ovat komessakymmenessä vuodessa,  vuodesta 1986  laskeneet palkkoihin verrattuna  39%,  vuodesta 1996 hinnat ovat   pudonneet 25 prosenttia ja vuodesta 2005 pudotusta on ollut hiukan yli kymmenen prosenttia.

Samoin kriteerein kuin edellä maksaa uusi auto vuoteen 1986 verrattuna nyt 57 prosenttia vähemmän. Vuoteen 1996 verrattuna uusi auto on nyt 48 prosenttia halvempi ja vuoteen 2005 verrattuna 28 prosenttia halvempi.

Tämä ja paljon muuta selviää tästä "valemedia"  YLE:n artikkelista.

https://yle.fi/uutiset/3-9951476

Kiitos EU,

kiitos €uro,

kiitos globalisaatio.

Ennen niitä kaikki aina kallistui.

]]>
57 http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246752-eu-globalisaatio-ja-kiina-ilmio-ovat-pudottaneet-kuluttajahintoja#comments Euroopan unioni globalisaatio Hinnannousu Kiina-ilmiö Tue, 28 Nov 2017 17:01:36 +0000 Arto Vihavainen http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246752-eu-globalisaatio-ja-kiina-ilmio-ovat-pudottaneet-kuluttajahintoja
Kansallis- ja yksityisomaisuutemme anastuksen alaisena http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244789-kansallis-ja-yksityisomaisuutemme-anastuksen-alaisena <p>Kansallis- ja yksityisomaisuutemme on anastuksen alaisena. Anastus koskee maaseutua, pikkukaupunkeja, julkista ja yksityistä omaisuutta niissä, ruokatuotantoa ja siihen liittyviä ammatteja ja kiinteistöjä kuten kouluja, sairaaloita, maaseudun ja yleensäkin pienempien paikkakuntien omaisuusarvoja ja ihmisten leipäpuita. Raha ja työ siirtyy maasta.</p><p>Uusi ryöstön alue on vuosia valmistelun alaisena ollut sosiaali- ja terveysolojen uudistus. Syrjäseudut menettävät palvelujaan ja virkamiehiään. Suuret kaupungit saavat kaiken rahanarvoisen. Näyttää että on menossa &rdquo;suuri puhallus&rdquo;, joka koetetaan peittää melulla &rdquo;valinnanvapaudesta&rdquo; ja &rdquo;asiakasseteleistä.&rdquo; Kuitenkaan mitkään setelit eivät liiku eikä valinnanvapaus kasva nykyisestään. Eikä se ole tarpeenkaan, sillä sairastavalle lienee tärkeintä että saa apua ajoissa ja tasavertaisesti muiden kansalaisten kanssa.</p><p>Kysymys pohjimmiltan lienee siitä, että yksityinen terveyslohko koettaa kaapata palveluista mahdollisimman suuren osuuden ja veroilla ylläpidetty julkinen terveydenhoito menettää edelleen osuuttaan alan markkinoista. Globalisaatiota viedään voimalla eteenpäin, ja siihen kuuluu kansallisten rajojen, kansallisten liikennevälineiden, maiden, kiinteistöjen ja palveluiden murskaaminen porttien avaamiseksi kaikilla aloilla maailmanlaajuisten yritysten tieltä.</p><p>Puhutaan Suomessakin jopa evoluution välttämättömyydestä muun muassa ilmaston &rdquo;pelastamisen&rdquo; nimissä. Ihmiset on muka saatava suurkaupunkeihin ja pois maalta. Helsingin johdolla kaavailtu Suomen suurkaupunkien &rdquo;C21&rdquo; perustaminen kertoo tästä rahalta haisevasta unelmasta. On muka koko Suomen etu, että Helsinki voi kilpailla Tukholman, Kööpenhaminan, Lontoon ym. kanssa.</p><p>Onkohan kansallisesti jossakin näin päätetty? Ei ole. Eikä ole päätetty paljosta muustakaan Suomea koskevista rajuista muutoksista.</p><p>Vinhat muutoksen tuulet alkoivat puhaltaa EU:hun liittymisen jälkeen. Alkuun oltiin nettosaajia, mutta vuosi vuodelta nettotappio on kasvanut ja on miljardin luokkaa. Peruselinkeinoihin liittyvät työt ja ammatit ovat vähentyneet, maaseutu on kurjistunut ja jäljellä olevat maanviljelijät ovat suurissa vaikeuksissa. Kansallista apua ei voida antaa ilman EU:n lupaa. Säätely ulottuu elämän ja toiminnan kaikille aloille. Kansallinen lainsäädäntö on lähes täysin Brysselin komennossa. Kyse on &rdquo;yleisvaltakunnallisen lain&rdquo; ulottamisesta Suomeen.</p><p>Vieraan vallan, EU:n valta on Suomessa vahvempaa kuin koskaan maamme historiassa. Suomella oli omat lait, oma uskonto, omat kansalliskielet ja koulut 1800-luvun jälkipuoliskolla täydessä voimassa. Kun Venäjä 1890-luvulla yritti saada Venäjän &rdquo;yleisvaltakunnalliset lait&rdquo; voimaan Suomessa, syntyi &rdquo;sortovallan&rdquo; vastainen kansallinen herätys ja itsenäisyysliike, joka johti Suomen itsenäistymiseen 1917. Itsenäisyys jouduttiin lunastamaan sodissa 1918, 1939&ndash;40 ja 1941&ndash;45. On aika pysäyttää tämä nykyinen &rdquo;yleisvaltakunnallinen&rdquo; liittovaltiokehitys nyt, eikä vasta sodan kautta.</p><p>Suomea rakennettiin kaikkia rajojaan myöten vuosisatojen ajan. Ruotsin kuninkaan <em>Kaarle XI</em>:n vuoden 1673 asutuskäskyä noudattaen valtakuntaa laajennettiin ja raivattiin aina 1800-luvun puoliväliin asti. Suomen ja Venäjän välinen raja Sallan&ndash;Kuusamon alueella merkittiin maastoon vuosina 1833&ndash;1849. Tämä raja vahvistettiin Tarton rauhassa 1920. <em>Stalinin</em> diktatuuri siirsi rajaa väkivalloin 2. maailmansodan aikana. Sallan ja Kuusamon elinmahdollisuudet heikkenivät rajusti. Toisen maailmansodan jälkeen Koillis-Suomen ja Lapin elinvoima palautettiin, kasvatettiin suuret työvoimareservit Suomea ja osin Ruotsiakin varten. Tämä nuori työvoima nosti muuta Suomea, osin Ruotsiakin.</p><p>Unionin oloissa Suomen työvoiman lähteet ovat ehtyneet. Syntyvyys putoaa, kun usko itsenäiseen Suomeen hiipuu. Nyt pääkaupunkiseudun rakentamista tukee ulkomainen työvoima ja siirtolaistulva lisää kansakunnan voimavarojen kysyntää. Mihin perustuu käsitys, ettei Suomea kannata pitää elinvoimaisena ja koko maata asuttuna? Vastaukseni on: Suomen kansallisvaltiota tuhotaan tietoisesti ja harkitusti. Miksi? Vastaus on: Suomelta eniten palveluita saaneiden ihmisten ahneuden vuoksi.</p><p>Suomi on yhteiskunnan varoin kasvattanut sotien jälkeen suuret sukupolvet: insinöörit, opettajat, papit, kuntien ja valtion virkamiehet, lakimiehet, teollisuuden ja palvelujen tarvitseman työvoiman. Sodissa taistelemaan käsketyille ihmisille luvattiin oma maa ja itsenäisyys. Ne saatiin. Kasvatettiin ihmiset lapsesta pitäen tekemään työtä, rakastamaan Jumalaa ja isänmaata, huolehtimaan lähimmäisistään ja apua tarvitsevista, kunnioittamaan ja pelkäämään Jumalaa, vanhempia ja esivaltaa. Suomi oli ihmiselle hyvä maa synnyttää ja kasvattaa lapsia. Suomi oli maa, jossa lapsilla oli tulevaisuus.</p><p>Luulisi, että näin hyvässä huomassa kasvaneet ihmiset säilyttäisivät nämä arvonsa ja jatkaisivat samalla linjalla. Mutta ei. Juuri ne, yhteiskunnan peruspilarit, jotka eniten ovat yhteiskunnalta saaneet ja pisimmälle päässeet, ovat pettäneet kansansa. He eivät halua maksaa Suomeen verojaan ja jos jotain maksavat, mieluimmin hyvin vähän. He ovat myyneet maansa ja isänmaansa vieraille valtiaille EU:ssa. He kasvattavat lapsensa siihen periaatteeseen, ettei Suomi ole heidän arvoistaan tehdä Suomessa työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi. Ulkomailla, Brysselissä, on heidän tulevaisuutensa.</p><p>Miksi hyväksymme hyvin koulutetun väestön etuoikeuksia? Taannoisissa &rdquo;juorukalentereissa&rdquo; oli lääkäreillä, pankinjohtajilla, yrittäjillä, teollisuuden ja palveluiden harjoittajilla korkeimmat veromäärät. Heitä kunnioitettiin asemansa mutta ennen kaikkea heidän yhteiskuntavastuullisuutensa vuoksi. Arvostettiin, ettei heidän kouluttamisessaan ole yhteiskunnan panostus mennyt hukkaan. Miten on nyt? Ei toimi enää. Terveyskeskuksissa ei iltapäivällä tahdo löytyä viranhaltijaa joka ottaa potilaan vastaan. Sen sijaan virkamies löytyy iltapäivällä ja illalla yksityisestä &ndash; usein jo kansainvälisestä &ndash; firmasta hoitamassa sitä sairautta, jonka yhteiskunnan rahoilla koulutetun odottaisi hoitavan kunnan virassaan &ndash; niin kuin hoitavat opettajat, päiväkotien hoitajat ja monet muut. Miksihän SOTE on niin vaikea saada sovituksi? Moni vastaa: kansainvälisen pääoman lohkojen välisiä rajoja siellä säädellään.</p><p>Maanteitään ei Suomi enää kykene pitämään kunnossa, vaikka kuinka paljon sinne autoilijain rahaa mätettäisiin. Rautateitään Suomi ei kykene hallitsemaan, vaikka on jo 1860-luvulta lähtien siihen kyennyt. Heikkokuntoiset radat odottavat korjaajaa. Paraneeko asia sillä, että VR pirstotaan kolmeksi ja raiteille päästetään kansainväliset kilpailijat kuorimaan voitot. Ulkomaisen käskijän &ndash; EU:n &ndash; määräyksestä sille tärkeät, tuottoisat rataosuudet on pidettävä kunnossa. Päästämmekö tähänkin ulkomaiset käskijät määräilemään? Miksi emme vaaleissa kukistaisi ne puolueet ja ne edustajat, jotka maamme myymistä jatkavat?</p><p>Eikä kyse ole vain valtion omaisuudestamme, vaan myös yksityisestä, sillä mistä julkinen palvelu lähtee, siellä myös yksityisomaisuuksien arvot putoavat.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansallis- ja yksityisomaisuutemme on anastuksen alaisena. Anastus koskee maaseutua, pikkukaupunkeja, julkista ja yksityistä omaisuutta niissä, ruokatuotantoa ja siihen liittyviä ammatteja ja kiinteistöjä kuten kouluja, sairaaloita, maaseudun ja yleensäkin pienempien paikkakuntien omaisuusarvoja ja ihmisten leipäpuita. Raha ja työ siirtyy maasta.

Uusi ryöstön alue on vuosia valmistelun alaisena ollut sosiaali- ja terveysolojen uudistus. Syrjäseudut menettävät palvelujaan ja virkamiehiään. Suuret kaupungit saavat kaiken rahanarvoisen. Näyttää että on menossa ”suuri puhallus”, joka koetetaan peittää melulla ”valinnanvapaudesta” ja ”asiakasseteleistä.” Kuitenkaan mitkään setelit eivät liiku eikä valinnanvapaus kasva nykyisestään. Eikä se ole tarpeenkaan, sillä sairastavalle lienee tärkeintä että saa apua ajoissa ja tasavertaisesti muiden kansalaisten kanssa.

Kysymys pohjimmiltan lienee siitä, että yksityinen terveyslohko koettaa kaapata palveluista mahdollisimman suuren osuuden ja veroilla ylläpidetty julkinen terveydenhoito menettää edelleen osuuttaan alan markkinoista. Globalisaatiota viedään voimalla eteenpäin, ja siihen kuuluu kansallisten rajojen, kansallisten liikennevälineiden, maiden, kiinteistöjen ja palveluiden murskaaminen porttien avaamiseksi kaikilla aloilla maailmanlaajuisten yritysten tieltä.

Puhutaan Suomessakin jopa evoluution välttämättömyydestä muun muassa ilmaston ”pelastamisen” nimissä. Ihmiset on muka saatava suurkaupunkeihin ja pois maalta. Helsingin johdolla kaavailtu Suomen suurkaupunkien ”C21” perustaminen kertoo tästä rahalta haisevasta unelmasta. On muka koko Suomen etu, että Helsinki voi kilpailla Tukholman, Kööpenhaminan, Lontoon ym. kanssa.

Onkohan kansallisesti jossakin näin päätetty? Ei ole. Eikä ole päätetty paljosta muustakaan Suomea koskevista rajuista muutoksista.

Vinhat muutoksen tuulet alkoivat puhaltaa EU:hun liittymisen jälkeen. Alkuun oltiin nettosaajia, mutta vuosi vuodelta nettotappio on kasvanut ja on miljardin luokkaa. Peruselinkeinoihin liittyvät työt ja ammatit ovat vähentyneet, maaseutu on kurjistunut ja jäljellä olevat maanviljelijät ovat suurissa vaikeuksissa. Kansallista apua ei voida antaa ilman EU:n lupaa. Säätely ulottuu elämän ja toiminnan kaikille aloille. Kansallinen lainsäädäntö on lähes täysin Brysselin komennossa. Kyse on ”yleisvaltakunnallisen lain” ulottamisesta Suomeen.

Vieraan vallan, EU:n valta on Suomessa vahvempaa kuin koskaan maamme historiassa. Suomella oli omat lait, oma uskonto, omat kansalliskielet ja koulut 1800-luvun jälkipuoliskolla täydessä voimassa. Kun Venäjä 1890-luvulla yritti saada Venäjän ”yleisvaltakunnalliset lait” voimaan Suomessa, syntyi ”sortovallan” vastainen kansallinen herätys ja itsenäisyysliike, joka johti Suomen itsenäistymiseen 1917. Itsenäisyys jouduttiin lunastamaan sodissa 1918, 1939–40 ja 1941–45. On aika pysäyttää tämä nykyinen ”yleisvaltakunnallinen” liittovaltiokehitys nyt, eikä vasta sodan kautta.

Suomea rakennettiin kaikkia rajojaan myöten vuosisatojen ajan. Ruotsin kuninkaan Kaarle XI:n vuoden 1673 asutuskäskyä noudattaen valtakuntaa laajennettiin ja raivattiin aina 1800-luvun puoliväliin asti. Suomen ja Venäjän välinen raja Sallan–Kuusamon alueella merkittiin maastoon vuosina 1833–1849. Tämä raja vahvistettiin Tarton rauhassa 1920. Stalinin diktatuuri siirsi rajaa väkivalloin 2. maailmansodan aikana. Sallan ja Kuusamon elinmahdollisuudet heikkenivät rajusti. Toisen maailmansodan jälkeen Koillis-Suomen ja Lapin elinvoima palautettiin, kasvatettiin suuret työvoimareservit Suomea ja osin Ruotsiakin varten. Tämä nuori työvoima nosti muuta Suomea, osin Ruotsiakin.

Unionin oloissa Suomen työvoiman lähteet ovat ehtyneet. Syntyvyys putoaa, kun usko itsenäiseen Suomeen hiipuu. Nyt pääkaupunkiseudun rakentamista tukee ulkomainen työvoima ja siirtolaistulva lisää kansakunnan voimavarojen kysyntää. Mihin perustuu käsitys, ettei Suomea kannata pitää elinvoimaisena ja koko maata asuttuna? Vastaukseni on: Suomen kansallisvaltiota tuhotaan tietoisesti ja harkitusti. Miksi? Vastaus on: Suomelta eniten palveluita saaneiden ihmisten ahneuden vuoksi.

Suomi on yhteiskunnan varoin kasvattanut sotien jälkeen suuret sukupolvet: insinöörit, opettajat, papit, kuntien ja valtion virkamiehet, lakimiehet, teollisuuden ja palvelujen tarvitseman työvoiman. Sodissa taistelemaan käsketyille ihmisille luvattiin oma maa ja itsenäisyys. Ne saatiin. Kasvatettiin ihmiset lapsesta pitäen tekemään työtä, rakastamaan Jumalaa ja isänmaata, huolehtimaan lähimmäisistään ja apua tarvitsevista, kunnioittamaan ja pelkäämään Jumalaa, vanhempia ja esivaltaa. Suomi oli ihmiselle hyvä maa synnyttää ja kasvattaa lapsia. Suomi oli maa, jossa lapsilla oli tulevaisuus.

Luulisi, että näin hyvässä huomassa kasvaneet ihmiset säilyttäisivät nämä arvonsa ja jatkaisivat samalla linjalla. Mutta ei. Juuri ne, yhteiskunnan peruspilarit, jotka eniten ovat yhteiskunnalta saaneet ja pisimmälle päässeet, ovat pettäneet kansansa. He eivät halua maksaa Suomeen verojaan ja jos jotain maksavat, mieluimmin hyvin vähän. He ovat myyneet maansa ja isänmaansa vieraille valtiaille EU:ssa. He kasvattavat lapsensa siihen periaatteeseen, ettei Suomi ole heidän arvoistaan tehdä Suomessa työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi. Ulkomailla, Brysselissä, on heidän tulevaisuutensa.

Miksi hyväksymme hyvin koulutetun väestön etuoikeuksia? Taannoisissa ”juorukalentereissa” oli lääkäreillä, pankinjohtajilla, yrittäjillä, teollisuuden ja palveluiden harjoittajilla korkeimmat veromäärät. Heitä kunnioitettiin asemansa mutta ennen kaikkea heidän yhteiskuntavastuullisuutensa vuoksi. Arvostettiin, ettei heidän kouluttamisessaan ole yhteiskunnan panostus mennyt hukkaan. Miten on nyt? Ei toimi enää. Terveyskeskuksissa ei iltapäivällä tahdo löytyä viranhaltijaa joka ottaa potilaan vastaan. Sen sijaan virkamies löytyy iltapäivällä ja illalla yksityisestä – usein jo kansainvälisestä – firmasta hoitamassa sitä sairautta, jonka yhteiskunnan rahoilla koulutetun odottaisi hoitavan kunnan virassaan – niin kuin hoitavat opettajat, päiväkotien hoitajat ja monet muut. Miksihän SOTE on niin vaikea saada sovituksi? Moni vastaa: kansainvälisen pääoman lohkojen välisiä rajoja siellä säädellään.

Maanteitään ei Suomi enää kykene pitämään kunnossa, vaikka kuinka paljon sinne autoilijain rahaa mätettäisiin. Rautateitään Suomi ei kykene hallitsemaan, vaikka on jo 1860-luvulta lähtien siihen kyennyt. Heikkokuntoiset radat odottavat korjaajaa. Paraneeko asia sillä, että VR pirstotaan kolmeksi ja raiteille päästetään kansainväliset kilpailijat kuorimaan voitot. Ulkomaisen käskijän – EU:n – määräyksestä sille tärkeät, tuottoisat rataosuudet on pidettävä kunnossa. Päästämmekö tähänkin ulkomaiset käskijät määräilemään? Miksi emme vaaleissa kukistaisi ne puolueet ja ne edustajat, jotka maamme myymistä jatkavat?

Eikä kyse ole vain valtion omaisuudestamme, vaan myös yksityisestä, sillä mistä julkinen palvelu lähtee, siellä myös yksityisomaisuuksien arvot putoavat.

]]>
36 http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244789-kansallis-ja-yksityisomaisuutemme-anastuksen-alaisena#comments EU globalisaatio Sote Työvoima Sat, 21 Oct 2017 10:01:49 +0000 Matti Kyllönen http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244789-kansallis-ja-yksityisomaisuutemme-anastuksen-alaisena
Tekoälystä superälyyn! http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244750-tekoalysta-superalyyn <p><strong>Ihmiskunnan piirissä</strong>&nbsp;varmasti useat tuhannet insinöörit miettivät tekoälyn mahdollisuuksia ja kehittävät sitä vuosi vuodelta monissa eri maailman kolkissa. Tekoäly on silti sanana kärsinyt pienoisen inflaation, koska montaa sellaista asiaa pidetään tekoälyratkaisuna, joka ei itse asiassa ole ihmisen kaltaiseen ajatteluun kykenevä.<br /><br /><strong>Superäly vai tekoäly?</strong><br /><br />Voimme lukea usein juttuja, kun tekoäly on nujertanut älymittelöissä ihmisiä jopa oppien virheistään, vaikka sillä ei vielä tarkoiteta ihmisen kaltaisen älyn syntymistä. Siksi jotkut ovat alkaneetkin käyttää aidosta tekoälystä nimitystä superäly. Superälyn pitäisi nähdäkseni osata vaativaa ongelmanratkaisua kuten esimerkiksi kielen kääntäminen tai teknisen laitteen tuotekehittäminen, mutta milloin tämä voisi olla mahdollista? En minä ainakaan osaa sanoa, mutta voi viedä vielä satoja vuosia tai ikuisuuden ennen kuin superäly syntyy. Tällöin superäly osaa havainnoida itse luontoa ja keksiä havaintojensa ja annettujen kysymysten perusteella täysin uusia luonnontieteellisiä asioita ja todistaa ne.<br /><br /><strong>Tekoälyn kaltainen järjestelmä on helppoa luoda hallinoimaan tietoa!</strong><br /><br />Tekoälyn kehitys on nyt siinä pisteessä, että sen kehittyminen ihmiskunnan kaiken mahdollisen tiedon omaavaksi järjestelmäksi ei ole enää kovinkaan kaukana. Siksi poliittisten päättäjien pitäisi olla nyt hereillä, että osaamme koko ihmiskuntana varautua tekoälyn tuomaan muutokseen liittyen tiedonomaksumiseen ja tiedonhallintaan liittyviin työtehtäviin. Haluammeko luoda järjestelmän, jonka avulla voimme hallita kaikkea maailmassa olevaa tietoa. Jo nykymuotoinen internet antaa kaiken tiedonhallinnalle oivallisen rakenteen. Olemmeko valmiit luopumaan ja ulkoistamaan tiedonhakupalvelun täysin tekoälypohjaiselle järjestelmälle? Perinteinen insinöörityö on juuri teknisen tiedonhallintaa ja uuden tiedon omaksumista tuotekehitystyötä unohtamatta. Jääkö ihmiselle lopulta hoidettavaksi noin 30 vuoden kuluttua vain oleminen, hoivaaminen, luonnonilmiöiden havainnointi ja sen pohjalta tapahtuva luova ideoiminen?<br /><br /><strong>Voiko tekoäly-tietojärjestelmä olla globalisaation huipentuma?</strong><br /><br />Tekoälypohjainen tiedonhallintajärjestelmän käyttöönottoa voitaisiin hidastaa poliittisilla päätöksillä, mutta sitä tuskin voidaan enää estää, koska markkinatalous haluaa kehittää teknisiä järjestelmiä niin pitkälle kuin mahdollista eikä sitä voi säädellä kovinkaan helposti ainakaan länsimaissa. Parhaimmillaan tekoälypohjainen tiedonhallintajärjestelmä pelaisi mielestäni rajattomassa maailmassa ja sitä voisi pitää nykymuotoisen globalisaation huipentumana. Silloin kaikilla olisi pääsy kaikkeen maailman tietoon ja tekninen järjestelmä esittäisi sen täysin siinä muodossa kuin haluat sen saada niillä painotuksilla joita juuri itse pidät tärkeänä.<br /><br /><strong>Oleellista luovassa ongelmanratkaisussa on kysymyksenasettelu!</strong><br /><br />Oikeanlainen kysymyksenasettelu on mahdollisen superälyn syntyessä tärkein keino luoda uusia ratkaisuja kuten esimerkiksi maapallon ilmakehän mallinukseen voisi superäly luoda jonain päivänä ratkaisun, jolloin voimme ennustaa hyvin tarkasti ilmaston kehittymistä ilmakehän koostumuksen muuttuessa. Emme ole todellakaan pysähtyneet ihmiskuntana matkalla superälyn syntyyn, vaan sen perusta on luotu jo aikaan Galileo Galilein ja Isaac Newtonin unohtamatta antiikin Kreikan vaikutusta tieteellisen maailmankuvan synnyssä.<br /><br /><strong>Superäly syntyy aikanaan!</strong><br /><br />Superäly syntyy aikanaan, mutta silloin emme puhu ihmisen kaltaisesta järjestelmästä, vaan keskeistä on ihmiskunnan kaiken kattavan tiedon omaksumis- ja soveltamiskyky. Kehityskulku kohti superälyä voi olla lopulta hidasta ja vuosisatoja vievää, varsinkin jos yhteiskunnallisella päätöksenteolla hankaloitetaan superälyn syntymistä. Onko ihmiskunnan tehtävä lopulta tosiaan tehdä itsensä lähes kaikessa tarpeettomaksi? Moraalin ja ihmiskunnan evoluution kannalta toivon, että emme ihmiskuntana ikinä päädy tekemään itseämme tarpeettomaksi maapallolla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ihmiskunnan piirissä varmasti useat tuhannet insinöörit miettivät tekoälyn mahdollisuuksia ja kehittävät sitä vuosi vuodelta monissa eri maailman kolkissa. Tekoäly on silti sanana kärsinyt pienoisen inflaation, koska montaa sellaista asiaa pidetään tekoälyratkaisuna, joka ei itse asiassa ole ihmisen kaltaiseen ajatteluun kykenevä.

Superäly vai tekoäly?

Voimme lukea usein juttuja, kun tekoäly on nujertanut älymittelöissä ihmisiä jopa oppien virheistään, vaikka sillä ei vielä tarkoiteta ihmisen kaltaisen älyn syntymistä. Siksi jotkut ovat alkaneetkin käyttää aidosta tekoälystä nimitystä superäly. Superälyn pitäisi nähdäkseni osata vaativaa ongelmanratkaisua kuten esimerkiksi kielen kääntäminen tai teknisen laitteen tuotekehittäminen, mutta milloin tämä voisi olla mahdollista? En minä ainakaan osaa sanoa, mutta voi viedä vielä satoja vuosia tai ikuisuuden ennen kuin superäly syntyy. Tällöin superäly osaa havainnoida itse luontoa ja keksiä havaintojensa ja annettujen kysymysten perusteella täysin uusia luonnontieteellisiä asioita ja todistaa ne.

Tekoälyn kaltainen järjestelmä on helppoa luoda hallinoimaan tietoa!

Tekoälyn kehitys on nyt siinä pisteessä, että sen kehittyminen ihmiskunnan kaiken mahdollisen tiedon omaavaksi järjestelmäksi ei ole enää kovinkaan kaukana. Siksi poliittisten päättäjien pitäisi olla nyt hereillä, että osaamme koko ihmiskuntana varautua tekoälyn tuomaan muutokseen liittyen tiedonomaksumiseen ja tiedonhallintaan liittyviin työtehtäviin. Haluammeko luoda järjestelmän, jonka avulla voimme hallita kaikkea maailmassa olevaa tietoa. Jo nykymuotoinen internet antaa kaiken tiedonhallinnalle oivallisen rakenteen. Olemmeko valmiit luopumaan ja ulkoistamaan tiedonhakupalvelun täysin tekoälypohjaiselle järjestelmälle? Perinteinen insinöörityö on juuri teknisen tiedonhallintaa ja uuden tiedon omaksumista tuotekehitystyötä unohtamatta. Jääkö ihmiselle lopulta hoidettavaksi noin 30 vuoden kuluttua vain oleminen, hoivaaminen, luonnonilmiöiden havainnointi ja sen pohjalta tapahtuva luova ideoiminen?

Voiko tekoäly-tietojärjestelmä olla globalisaation huipentuma?

Tekoälypohjainen tiedonhallintajärjestelmän käyttöönottoa voitaisiin hidastaa poliittisilla päätöksillä, mutta sitä tuskin voidaan enää estää, koska markkinatalous haluaa kehittää teknisiä järjestelmiä niin pitkälle kuin mahdollista eikä sitä voi säädellä kovinkaan helposti ainakaan länsimaissa. Parhaimmillaan tekoälypohjainen tiedonhallintajärjestelmä pelaisi mielestäni rajattomassa maailmassa ja sitä voisi pitää nykymuotoisen globalisaation huipentumana. Silloin kaikilla olisi pääsy kaikkeen maailman tietoon ja tekninen järjestelmä esittäisi sen täysin siinä muodossa kuin haluat sen saada niillä painotuksilla joita juuri itse pidät tärkeänä.

Oleellista luovassa ongelmanratkaisussa on kysymyksenasettelu!

Oikeanlainen kysymyksenasettelu on mahdollisen superälyn syntyessä tärkein keino luoda uusia ratkaisuja kuten esimerkiksi maapallon ilmakehän mallinukseen voisi superäly luoda jonain päivänä ratkaisun, jolloin voimme ennustaa hyvin tarkasti ilmaston kehittymistä ilmakehän koostumuksen muuttuessa. Emme ole todellakaan pysähtyneet ihmiskuntana matkalla superälyn syntyyn, vaan sen perusta on luotu jo aikaan Galileo Galilein ja Isaac Newtonin unohtamatta antiikin Kreikan vaikutusta tieteellisen maailmankuvan synnyssä.

Superäly syntyy aikanaan!

Superäly syntyy aikanaan, mutta silloin emme puhu ihmisen kaltaisesta järjestelmästä, vaan keskeistä on ihmiskunnan kaiken kattavan tiedon omaksumis- ja soveltamiskyky. Kehityskulku kohti superälyä voi olla lopulta hidasta ja vuosisatoja vievää, varsinkin jos yhteiskunnallisella päätöksenteolla hankaloitetaan superälyn syntymistä. Onko ihmiskunnan tehtävä lopulta tosiaan tehdä itsensä lähes kaikessa tarpeettomaksi? Moraalin ja ihmiskunnan evoluution kannalta toivon, että emme ihmiskuntana ikinä päädy tekemään itseämme tarpeettomaksi maapallolla.

]]>
12 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244750-tekoalysta-superalyyn#comments globalisaatio Moraali Tekoäly Työelämä Fri, 20 Oct 2017 11:40:35 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244750-tekoalysta-superalyyn
Vapaavuori johtaa Helsinkiä ja koko Suomea harhaan http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244045-vapaavuori-johtaa-helsinkia-ja-koko-suomea-harhaan <p>Kuluneella viikolla Helsingin tuore pormestari Jan Vapaavuori sai kahdenkymmenen muun kaupungin edustajat kanssaan kokoukseen, jossa vaadittiin muutosta vireillä olevaan maakuntahallintoon.</p><p>Kokoontumisella oli kuitenkin laajemmat poliittiset tavoitteet. Vapaavuoren ilmeisenä pyrkimyksenä on kaataa koko maakuntauudistus. Lisäksi hänen tavoitteenaan on tuen saaminen Helsingin seudun kasvua vauhdittavalle metropolipolitiikalle.&nbsp;&nbsp; &nbsp;</p><p>Nyt alkuvaiheessa kysymys oli siitä, että suurimmat kaupungit saisivat oikeuden huolehtia elinkeinopolitiikasta. Monilta on jäänyt huomaamatta, että pääkaupunkiseudulla tämä tavoite on jo toteutumassa. Vapaavuori ryhtyi siis näyttävästi johtamaan liikettä, jolla sama oikeus annettaisiin myös muille suurimmille kaupungeille.&nbsp; &nbsp;&nbsp;</p><p>Jatkoa epäilemättä seuraa. Vapaavuori pyrkii saamaan muut suurimmat kaupungit tukemaan&nbsp; entistä voimakkaammin Helsingin johtamaa metropolipolitiikkaa. Joskus asialla ovat vain pääkaupunkiseudun tai etelän kasvukolmion kaupungit, toisinaan kuutoset. Nyt metropolipolitiikan tukijoiksi pyritään saamaan muutkin suuret maakuntakeskukset.</p><p>Maakuntakeskuksissa pitäisi tarkkaan harkita, kannattaako Vapaavuoren pyrkimyksiä ryhtyä tukemaan.</p><p>Asetettujen kasvutavoitteiden mukaan pääkaupunkiseudulle muuttaa muualta maasta parin seuraavan vuosikymmenen aikana runsaat puoli miljoonaa suomalaista ja muutamat sadat tuhannet lisäksi Tampereelle ja Turkuun. Muut kunnat ja kaupungit menettäisivät saman verran väestöään ja elinvoimaansa.</p><p>Menettäjien joukossa olisivat myös useimmat niistä kaupungeista, joiden edustajat osallistuivat Vapaavuoren kapinakokoukseen. Ne kärsisivät ympärillään olevan maakunnan näivettymisestä.&nbsp; &nbsp;</p><p>Jan Vapaavuori käytti näyttävää kokousta hyväkseen julistaakseen omaa harhaoppiaan globaalista kehityksestä.</p><p>Tosiasiassa tulevaisuudessa kansainvälistä kilpailua ei käydä kaupunkiseutujen välillä, vaan siinä ovat korostetusti mukana kokonaiset kansantaloudet ja yhteiskunnat. Tämä on nyt huomattu useissa johtavissa teollisuusmaissa, etenkin Yhdysvalloissa.</p><p>Globalisaatio on siirtänyt valtaosan maailman teollisuustuotannosta ja suuren osan myös palvelutöistä Kiinaan ja muihin halvan työvoiman maihin. Vanhoissa teollisuusmaissa tämä on johtanut suurtyöttömyyteen.&nbsp;</p><p>Globalisaatio on synnyttänyt valtavia tuloeroja. Johtavassa asemassa olevilla ja huippuasiantuntijoilla on omat kansainväliset työmarkkinansa, joilla palkat ja muut etuudet ovat nousseet kohtuuttomalle tasolle. Samaan aikaan teollisuus- ja toimistotyötä tekevät joutuvat suoraan tai välillisesti kilpailemaan halpatyövoiman kanssa. Reaaliansiot ovat jopa alentuneet.</p><p>Kilpailu koskee nykyään kokonaisia kansantalouksia ja yhteiskuntia. Siksi vanhoissa teollisuusmaiden julkisessa taloudessa on jouduttu velka- ja säästökierteeseen. Pienituloisille tärkeitä palveluja ja sosiaalietuja on kovalla kädellä karsittu.&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>Työpaikkojen ja väestön keskittäminen muutamille kaupunkiseuduille ei paranna Suomen kilpailukykyä. Suomella on suhteellisesti laskien suuremmat uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat kuin millään muulla Euroopan unionin jäsenmaalla. Siksi on välttämätöntä pitää huolta koko maan elinvoimaisuudesta. Jo nykyisellään pääkaupunkiseudun osuus Suomen väkiluvusta on suhteettoman suuri.</p><p>Aluepolitiikasta tulee jälleen mehevä teema myös presidentinvaaleihin.</p><p>Jo kuusi vuotta sitten haastoin Kokoomuksen ja Sauli Niinistön ajaman keskittämispolitiikan. Nyt tukenani ovat myös vuonna 2015 YK:ssa hyväksytyt kestävän kehityksen tavoitteet.&nbsp; Niitä on toteutettava myös kehittyneissä maissa. Ihmiskuntapolitiikka nousee vaalikeskustelujen keskiöön.</p><p>Aluepolitiikka tulee esille myös sisäpoliittisena kysymyksenä. Vaikka Sauli Niinistö pyrkii presidentinvaaleissa välttelemään puoluepoliittista leimautumista, hän kesäkuun hallituskriisin yhteydessä tuki avoimesti ratkaisua, joka vahvisti hänen oman puolueensa Kokoomuksen poliittista asemaa. Tästäkin Niinistö joutuu presidentinvaaleissa vastuuseen.</p><p>Jan Vapaavuoren ja Kokoomuksen ajama metropolipolitiikka vahingoittaa myös helsinkiläisiä. Liian nopea kasvu on aiheuttanut ja aiheuttaa kaupunkilaisille monia ongelmia. Tästä syystä vastustin kaupunginvaltuustossa&nbsp; nopeaan kasvuun perustuvan kaupunkistrategian hyväksymistä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuluneella viikolla Helsingin tuore pormestari Jan Vapaavuori sai kahdenkymmenen muun kaupungin edustajat kanssaan kokoukseen, jossa vaadittiin muutosta vireillä olevaan maakuntahallintoon.

Kokoontumisella oli kuitenkin laajemmat poliittiset tavoitteet. Vapaavuoren ilmeisenä pyrkimyksenä on kaataa koko maakuntauudistus. Lisäksi hänen tavoitteenaan on tuen saaminen Helsingin seudun kasvua vauhdittavalle metropolipolitiikalle.    

Nyt alkuvaiheessa kysymys oli siitä, että suurimmat kaupungit saisivat oikeuden huolehtia elinkeinopolitiikasta. Monilta on jäänyt huomaamatta, että pääkaupunkiseudulla tämä tavoite on jo toteutumassa. Vapaavuori ryhtyi siis näyttävästi johtamaan liikettä, jolla sama oikeus annettaisiin myös muille suurimmille kaupungeille.    

Jatkoa epäilemättä seuraa. Vapaavuori pyrkii saamaan muut suurimmat kaupungit tukemaan  entistä voimakkaammin Helsingin johtamaa metropolipolitiikkaa. Joskus asialla ovat vain pääkaupunkiseudun tai etelän kasvukolmion kaupungit, toisinaan kuutoset. Nyt metropolipolitiikan tukijoiksi pyritään saamaan muutkin suuret maakuntakeskukset.

Maakuntakeskuksissa pitäisi tarkkaan harkita, kannattaako Vapaavuoren pyrkimyksiä ryhtyä tukemaan.

Asetettujen kasvutavoitteiden mukaan pääkaupunkiseudulle muuttaa muualta maasta parin seuraavan vuosikymmenen aikana runsaat puoli miljoonaa suomalaista ja muutamat sadat tuhannet lisäksi Tampereelle ja Turkuun. Muut kunnat ja kaupungit menettäisivät saman verran väestöään ja elinvoimaansa.

Menettäjien joukossa olisivat myös useimmat niistä kaupungeista, joiden edustajat osallistuivat Vapaavuoren kapinakokoukseen. Ne kärsisivät ympärillään olevan maakunnan näivettymisestä.   

Jan Vapaavuori käytti näyttävää kokousta hyväkseen julistaakseen omaa harhaoppiaan globaalista kehityksestä.

Tosiasiassa tulevaisuudessa kansainvälistä kilpailua ei käydä kaupunkiseutujen välillä, vaan siinä ovat korostetusti mukana kokonaiset kansantaloudet ja yhteiskunnat. Tämä on nyt huomattu useissa johtavissa teollisuusmaissa, etenkin Yhdysvalloissa.

Globalisaatio on siirtänyt valtaosan maailman teollisuustuotannosta ja suuren osan myös palvelutöistä Kiinaan ja muihin halvan työvoiman maihin. Vanhoissa teollisuusmaissa tämä on johtanut suurtyöttömyyteen. 

Globalisaatio on synnyttänyt valtavia tuloeroja. Johtavassa asemassa olevilla ja huippuasiantuntijoilla on omat kansainväliset työmarkkinansa, joilla palkat ja muut etuudet ovat nousseet kohtuuttomalle tasolle. Samaan aikaan teollisuus- ja toimistotyötä tekevät joutuvat suoraan tai välillisesti kilpailemaan halpatyövoiman kanssa. Reaaliansiot ovat jopa alentuneet.

Kilpailu koskee nykyään kokonaisia kansantalouksia ja yhteiskuntia. Siksi vanhoissa teollisuusmaiden julkisessa taloudessa on jouduttu velka- ja säästökierteeseen. Pienituloisille tärkeitä palveluja ja sosiaalietuja on kovalla kädellä karsittu.    

Työpaikkojen ja väestön keskittäminen muutamille kaupunkiseuduille ei paranna Suomen kilpailukykyä. Suomella on suhteellisesti laskien suuremmat uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat kuin millään muulla Euroopan unionin jäsenmaalla. Siksi on välttämätöntä pitää huolta koko maan elinvoimaisuudesta. Jo nykyisellään pääkaupunkiseudun osuus Suomen väkiluvusta on suhteettoman suuri.

Aluepolitiikasta tulee jälleen mehevä teema myös presidentinvaaleihin.

Jo kuusi vuotta sitten haastoin Kokoomuksen ja Sauli Niinistön ajaman keskittämispolitiikan. Nyt tukenani ovat myös vuonna 2015 YK:ssa hyväksytyt kestävän kehityksen tavoitteet.  Niitä on toteutettava myös kehittyneissä maissa. Ihmiskuntapolitiikka nousee vaalikeskustelujen keskiöön.

Aluepolitiikka tulee esille myös sisäpoliittisena kysymyksenä. Vaikka Sauli Niinistö pyrkii presidentinvaaleissa välttelemään puoluepoliittista leimautumista, hän kesäkuun hallituskriisin yhteydessä tuki avoimesti ratkaisua, joka vahvisti hänen oman puolueensa Kokoomuksen poliittista asemaa. Tästäkin Niinistö joutuu presidentinvaaleissa vastuuseen.

Jan Vapaavuoren ja Kokoomuksen ajama metropolipolitiikka vahingoittaa myös helsinkiläisiä. Liian nopea kasvu on aiheuttanut ja aiheuttaa kaupunkilaisille monia ongelmia. Tästä syystä vastustin kaupunginvaltuustossa  nopeaan kasvuun perustuvan kaupunkistrategian hyväksymistä.

]]>
15 http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244045-vapaavuori-johtaa-helsinkia-ja-koko-suomea-harhaan#comments Aluepolitiikka globalisaatio Ihmiskuntapolitiikka Maakuntauudistus Sat, 07 Oct 2017 06:30:08 +0000 Paavo Väyrynen http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244045-vapaavuori-johtaa-helsinkia-ja-koko-suomea-harhaan
Globalisaation vastakohta - reviiripuolustus http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241944-globalisaation-vastakohta-reviiripuolustus <p>Globalisaatio [1 ajoi maailman <em>työn uudelleenjaon taisteluun</em> [*. Kiinalainen vei osansa ja siirtää hiljalleen omien palkkojen noustessa muun muassa vaateteollisuutta halvempien toverien maihin, kuten vaikkapa Bangladeshiin [**.</p><p>&nbsp;</p><p>... <em>Globalisaatio on reviiripuolustuksen pahin vihollinen. Globalisaatio ilman reilua kulutusvähenemää syö maapallomme loppuun</em> &hellip;</p><ol><li><p>~ <a href="http://www.hs.fi/talous/art-2000005341093.html"><u>http://www.hs.fi/talous/art-2000005341093.html</u></a> -</p><p>&nbsp;</p></li></ol><p>... Herää kysymys monien korkeapalkkaisten kokonaistyökustannusten vastaavuudesta saavutettuun hyötyyn ja tuottoon nähden. Onko joissain tilanteissa niin, että on ollut vain tapana maksaa? Myös ryhmäkohtainen edunvalvonta on osannut työnsä ja painostuksensa. Antaako korkea oppiarvo automaattisesti hyvän palkan? &hellip;</p><ol><li><p>~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9798229"><u>https://yle.fi/uutiset/3-9798229</u></a> -</p></li></ol><p>&nbsp;</p><p><em>Kirjoitimme globalisaatiosta aika lailla tasan 10 vuotta sitten näin</em> ---</p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/10/globalisaatio-nykyihmisen-lailla.html"><u>http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/10/globalisaatio-nykyihmisen-lailla.html</u></a> -</p><p>&nbsp;</p><p>[ ... <em>maapallolla on tavarankuljetuskontteja n. 30 miljoonaa kappaletta, 80% niistä tekee vuodessa n. 10 matkaa. Kontti standardoi kulutusyhteiskunnan. Valtavat konttirivistöt kertovat omaa maapalloistumisen kieltä siitä missä kauppa käy ja missä ei. Kontit kuljettavat kaiken sen globalisaatiovirran, jota markkinatalous rajattomana ruokkii</em> ... ] -- YLE-ajankohtaisohjelmisto 09.2007<br /><br /><strong>Maapalloistuminen on viha ja rakkaus. Mellakat eri puolilla maailmaa lisääntyvät - tavalliset heränneet ihmiset käyvät omaa sotaansa hillitäkseen markkinarahan otetta ja tavallisen työn karkaamista minne milloinkin halvimmuuden mukaan. Globaalitalous kilpailuttaa valmistuksen hengästyttäen ihmiset talous- ja työjuoksuun, jossa harmonian tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä järkkyy.</strong><br /><br />Vihaa globaalitalous aiheuttaa maattomuudessaan, tehokkuushaennassaan miltei ilman ympäristöarvoja sekä ihmisten muuttumisena pelkiksi panosnappuloiksi markkinatalouden kiertorattaisiin. Ärtymystä herättää myös rahavirtojen karkaaminen ylikansallisiin järjestelmiin, joissa osto- ja näyttövoima kanavoituu ohi kansalaisvaltioiden tulontasausjärjestelmien.<br /><br />Pelastusta globaaliudesta haetaan uskoen sen hiljalleen tasaavan maapallisesti tuloeroja köyhien ja rikkaiden välillä. Maapalloistumisen uskotaan myös tehostavan hyötysuhteita ja logistiikkaa siten, että turhaa kulutusta vältettäisiin. Globaalitalouden kilpailun uskotaan tuotekehittävän entistä parempia ja sopivampia tuotteita sekä systeemejä, erikoistuen kullekkin alueelle osaamis- ja ahkeruusresurssiensa mukaisesti.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Globalisaatio lisää maapallon käyttöä &ndash; lopulta yli kestokyvyn</strong></p><p>[10112009][US Puheenvuoro]</p><p>Globalisaatio avasi rajattomalle rahalle ja tulos-tase hegemonialle kulutusjuhlien ovet. YLE:n Voimala tiistaina peräänkuulutti luovuuden niukkuudesta ja ihmisten ajan puutteesta. Tutkitusti kansankunnan voimavaroja tuhlataan lukemattomiin iltojen valoihin konttoreiden viidakoissa luovien ja vastuuntuntoisten ponnistellessa ylitunteja työnantajansa eteen pelastaakseen työpaikkansa --- ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23325-neljannesorientoitunut-globalisaatio-tuhoaa-luovuuden"><u>http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23325-neljannesorientoitunut-globalisaatio-tuhoaa-luovuuden</u></a> -</p><p><br />&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p>[* <strong>Olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa!</strong></p><p>&rdquo; &hellip; [2012][<strong>U</strong>] Uutisointi ulvoo tuttua virttä &ndash; yt-raivoaa kalliiden0] työkustannusammattialojen kimpussa &ndash; Pöyry Oyj, Nokia Oyj, Nokia-Siemens Networks Oyj ja nyt perään vielä Tieto Oyj. <a href="http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/tieto-aloitti-taas-kerran-uudet-yt-neuvottelut-toita-siirretaan-tsekkeihin-6249805" target="_blank"><u>x</u></a>]</p><p>&nbsp;</p><p>[ &hellip; <em>softanikkari oli kehitellyt osaamisellaan maailmanlaajuisesti työn tuottavuuteen nähden osin vastikkeettoman palkkarakenteen &ndash; työ oli tullut liian kalliiksi. kornia on se, että tietotyöläinen on suuresti osavastuullinen sille, että työttömiä &rdquo;lattiatasolle&rdquo; on syntynyt lisää. Tunnetusti tietotyö automatisoi prosesseja sekä eliminoi käden työtä ja taitoa </em>... ] &hellip; &rdquo;</p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/02/u-maailmanlaajuinen-tyon-uudelleenjaon.html"><u>http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/02/u-maailmanlaajuinen-tyon-uudelleenjaon.html</u></a> -</p><p><br />&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/"><u>https://ilkkaluoma.blogspot.fi</u></a></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka"><u>https://www.facebook.com/first.ilkka</u></a></p><p><br />&nbsp;</p><p>US VU <a href="http://www.tiede.fi/keskustelu/73033/globalisaation-vastakohta-reviiripuolustus?changed=1503755538"><u>T</u></a> BL BL FB <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/779092135634049/"><u>FB</u></a> BLOG 149555</p><p><br />&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> globalisaatio_26082017.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 26082017</p><p>408_4020</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Globalisaatio [1 ajoi maailman työn uudelleenjaon taisteluun [*. Kiinalainen vei osansa ja siirtää hiljalleen omien palkkojen noustessa muun muassa vaateteollisuutta halvempien toverien maihin, kuten vaikkapa Bangladeshiin [**.

 

... Globalisaatio on reviiripuolustuksen pahin vihollinen. Globalisaatio ilman reilua kulutusvähenemää syö maapallomme loppuun

  1. ~ http://www.hs.fi/talous/art-2000005341093.html -

     

... Herää kysymys monien korkeapalkkaisten kokonaistyökustannusten vastaavuudesta saavutettuun hyötyyn ja tuottoon nähden. Onko joissain tilanteissa niin, että on ollut vain tapana maksaa? Myös ryhmäkohtainen edunvalvonta on osannut työnsä ja painostuksensa. Antaako korkea oppiarvo automaattisesti hyvän palkan? …

  1. ~ https://yle.fi/uutiset/3-9798229 -

 

Kirjoitimme globalisaatiosta aika lailla tasan 10 vuotta sitten näin ---

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/10/globalisaatio-nykyihmisen-lailla.html -

 

[ ... maapallolla on tavarankuljetuskontteja n. 30 miljoonaa kappaletta, 80% niistä tekee vuodessa n. 10 matkaa. Kontti standardoi kulutusyhteiskunnan. Valtavat konttirivistöt kertovat omaa maapalloistumisen kieltä siitä missä kauppa käy ja missä ei. Kontit kuljettavat kaiken sen globalisaatiovirran, jota markkinatalous rajattomana ruokkii ... ] -- YLE-ajankohtaisohjelmisto 09.2007

Maapalloistuminen on viha ja rakkaus. Mellakat eri puolilla maailmaa lisääntyvät - tavalliset heränneet ihmiset käyvät omaa sotaansa hillitäkseen markkinarahan otetta ja tavallisen työn karkaamista minne milloinkin halvimmuuden mukaan. Globaalitalous kilpailuttaa valmistuksen hengästyttäen ihmiset talous- ja työjuoksuun, jossa harmonian tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä järkkyy.

Vihaa globaalitalous aiheuttaa maattomuudessaan, tehokkuushaennassaan miltei ilman ympäristöarvoja sekä ihmisten muuttumisena pelkiksi panosnappuloiksi markkinatalouden kiertorattaisiin. Ärtymystä herättää myös rahavirtojen karkaaminen ylikansallisiin järjestelmiin, joissa osto- ja näyttövoima kanavoituu ohi kansalaisvaltioiden tulontasausjärjestelmien.

Pelastusta globaaliudesta haetaan uskoen sen hiljalleen tasaavan maapallisesti tuloeroja köyhien ja rikkaiden välillä. Maapalloistumisen uskotaan myös tehostavan hyötysuhteita ja logistiikkaa siten, että turhaa kulutusta vältettäisiin. Globaalitalouden kilpailun uskotaan tuotekehittävän entistä parempia ja sopivampia tuotteita sekä systeemejä, erikoistuen kullekkin alueelle osaamis- ja ahkeruusresurssiensa mukaisesti.

 

 

Globalisaatio lisää maapallon käyttöä – lopulta yli kestokyvyn

[10112009][US Puheenvuoro]

Globalisaatio avasi rajattomalle rahalle ja tulos-tase hegemonialle kulutusjuhlien ovet. YLE:n Voimala tiistaina peräänkuulutti luovuuden niukkuudesta ja ihmisten ajan puutteesta. Tutkitusti kansankunnan voimavaroja tuhlataan lukemattomiin iltojen valoihin konttoreiden viidakoissa luovien ja vastuuntuntoisten ponnistellessa ylitunteja työnantajansa eteen pelastaakseen työpaikkansa --- ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23325-neljannesorientoitunut-globalisaatio-tuhoaa-luovuuden -


 

[* Olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa!

” … [2012][U] Uutisointi ulvoo tuttua virttä – yt-raivoaa kalliiden0] työkustannusammattialojen kimpussa – Pöyry Oyj, Nokia Oyj, Nokia-Siemens Networks Oyj ja nyt perään vielä Tieto Oyj. x]

 

[ … softanikkari oli kehitellyt osaamisellaan maailmanlaajuisesti työn tuottavuuteen nähden osin vastikkeettoman palkkarakenteen – työ oli tullut liian kalliiksi. kornia on se, että tietotyöläinen on suuresti osavastuullinen sille, että työttömiä ”lattiatasolle” on syntynyt lisää. Tunnetusti tietotyö automatisoi prosesseja sekä eliminoi käden työtä ja taitoa ... ] … ”

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/02/u-maailmanlaajuinen-tyon-uudelleenjaon.html -


 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka


 

US VU T BL BL FB FB BLOG 149555


 

DOC globalisaatio_26082017.doc – OpenOffice Writer

PVM 26082017

408_4020

]]>
3 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241944-globalisaation-vastakohta-reviiripuolustus#comments globalisaatio Reviiripuolustus Robotisaatio Työnjako Yksikkötyökustannukset Sat, 26 Aug 2017 20:14:46 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241944-globalisaation-vastakohta-reviiripuolustus
Kohta kytätään tiedustelulain nimessä! http://petriperta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239968-kohta-kytataan-tiedustelulain-nimessa <p>Suomalainen kyttäysyhteiskunta on ottamassa harppauksen eteenpäin. Uusi tiedustelulaki näillä näkymin poistaisi suojelupoliisilta &quot;poliisi&quot;-tittelin tarpeellisuuden tehden SuPo:sta puhtaasti tiedusteluviranomaisen.</p><p>&nbsp;</p><p>Verkkotiedustelu on toki nykyisessä maailmantilanteessa tervetullut lisä ammattikyttääjien keinoihin mutta onko Suomi-henkisen kansalaisen syytä pelätä yksityisyytensä puolesta? Kuten nimittäin olemme saaneet oppia, virkavalta ja vallankahvassa keikkuva &quot;parempi väki&quot; ovat ansiokkaasti ummistaneet silmänsä esimerkiksi äärivasemmistolaiselta terrorilta ja muistavat sen sijaan jokaisessa käänteessä muistuttaa kuinka nationalismi ja mystinen &quot;äärioikeisto&quot; ovat ne todelliset vaarat jotka uhkaavat sekä Eurooppaa että Suomea sen osana. Venäjän uhkahan on oma lukunsa. Sen varjolla meitä viedään Natoon. Ilmeisesti medioiden rummuttama, nähdäkseni pääasiassa kuvitteellinen Venäjä-uhka ei ole kuitenkaan niin suuri että sen vuoksi kannattaisi tiedustelua kehittää? Kaiketi on parempi olla mukana provosoimassa naapurissa asuva suurvalta jopa aseelliseen konfliktiin...</p><p>&nbsp;</p><p>Mikäli globalisaatiolle auliisti pyllistelevät NATO-intoilijat saavat tahtonsa läpi, mitä me edes tekisimme omalla tiedusteluorganisaatiolla? Näiden mukaan NATO kun on suuri kultainen jumala joka pelastaa meidät kaikelta pahalta...</p><p>&nbsp;</p><p>Olen ehdottomasti kaiken kansallisen turvallisuutemme maksimointiin tähtäävän puolella, mutta kuinka voimme olla varmoja ettei esimerkiksi uusi tiedustelulaki käänny kansaa itseään vastaan?&nbsp;Emme oikeastaan mitenkään... Voimme vain luottaa virkavaltaan ja kansamme (harhaan)johtajiin. Henkilökohtaisesti suhtaudun varauksella molempiin. Lakejamme sorvataan jatkuvasti siihen suuntaan että loppujen lopuksi kuka tahansa virallisen mielipiteen kanssa eri mieltä oleva voidaan tulkita uhaksi kansalliselle turvallisuudelle. Koska emme missään tapauksessa saa jäädä jälkeen muusta euroopasta (ainakaan niistä &quot;sivistyneemmistä&quot; valtioista), on meidänkin kehitettävä moderni kyttäysjärjestelmä. Jollainhan on valvottava ettei nuori &quot;Juha-Anselmi&quot; leijonakoruineen ja homma-tunnuksineen &quot;radikalisoidu&quot; eli ala olemaan parantumattomasti eri mieltä!&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Uuden lain tehtävä, ainakin paperilla, olisi ehkäistä vakavia kansallisia uhkia mutta kuten CIA,FBI,NSA-esimerkki yhdysvalloissa on useaankin otteeseen osoittanut, voi olla että aivan tavalliset yhteiskuntakriitikotkin saattavat eräänä kauniina aamuna herätä quantanamo-baysta sähköruoska perseessä. &quot;As a matter of national safety...&quot;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalainen kyttäysyhteiskunta on ottamassa harppauksen eteenpäin. Uusi tiedustelulaki näillä näkymin poistaisi suojelupoliisilta "poliisi"-tittelin tarpeellisuuden tehden SuPo:sta puhtaasti tiedusteluviranomaisen.

 

Verkkotiedustelu on toki nykyisessä maailmantilanteessa tervetullut lisä ammattikyttääjien keinoihin mutta onko Suomi-henkisen kansalaisen syytä pelätä yksityisyytensä puolesta? Kuten nimittäin olemme saaneet oppia, virkavalta ja vallankahvassa keikkuva "parempi väki" ovat ansiokkaasti ummistaneet silmänsä esimerkiksi äärivasemmistolaiselta terrorilta ja muistavat sen sijaan jokaisessa käänteessä muistuttaa kuinka nationalismi ja mystinen "äärioikeisto" ovat ne todelliset vaarat jotka uhkaavat sekä Eurooppaa että Suomea sen osana. Venäjän uhkahan on oma lukunsa. Sen varjolla meitä viedään Natoon. Ilmeisesti medioiden rummuttama, nähdäkseni pääasiassa kuvitteellinen Venäjä-uhka ei ole kuitenkaan niin suuri että sen vuoksi kannattaisi tiedustelua kehittää? Kaiketi on parempi olla mukana provosoimassa naapurissa asuva suurvalta jopa aseelliseen konfliktiin...

 

Mikäli globalisaatiolle auliisti pyllistelevät NATO-intoilijat saavat tahtonsa läpi, mitä me edes tekisimme omalla tiedusteluorganisaatiolla? Näiden mukaan NATO kun on suuri kultainen jumala joka pelastaa meidät kaikelta pahalta...

 

Olen ehdottomasti kaiken kansallisen turvallisuutemme maksimointiin tähtäävän puolella, mutta kuinka voimme olla varmoja ettei esimerkiksi uusi tiedustelulaki käänny kansaa itseään vastaan? Emme oikeastaan mitenkään... Voimme vain luottaa virkavaltaan ja kansamme (harhaan)johtajiin. Henkilökohtaisesti suhtaudun varauksella molempiin. Lakejamme sorvataan jatkuvasti siihen suuntaan että loppujen lopuksi kuka tahansa virallisen mielipiteen kanssa eri mieltä oleva voidaan tulkita uhaksi kansalliselle turvallisuudelle. Koska emme missään tapauksessa saa jäädä jälkeen muusta euroopasta (ainakaan niistä "sivistyneemmistä" valtioista), on meidänkin kehitettävä moderni kyttäysjärjestelmä. Jollainhan on valvottava ettei nuori "Juha-Anselmi" leijonakoruineen ja homma-tunnuksineen "radikalisoidu" eli ala olemaan parantumattomasti eri mieltä! 

 

Uuden lain tehtävä, ainakin paperilla, olisi ehkäistä vakavia kansallisia uhkia mutta kuten CIA,FBI,NSA-esimerkki yhdysvalloissa on useaankin otteeseen osoittanut, voi olla että aivan tavalliset yhteiskuntakriitikotkin saattavat eräänä kauniina aamuna herätä quantanamo-baysta sähköruoska perseessä. "As a matter of national safety..."

]]>
5 http://petriperta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239968-kohta-kytataan-tiedustelulain-nimessa#comments globalisaatio Nationalismi Nato Supo Tiedustelulaki Tue, 11 Jul 2017 15:46:47 +0000 Petri Perta http://petriperta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239968-kohta-kytataan-tiedustelulain-nimessa