Islam http://annwakontula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132763/all Fri, 15 Jun 2018 22:49:19 +0300 fi Ajatuksia sharia-laista ja arvoista http://jonnevesala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256966-ajatuksia-sharia-laista-ja-arvoista <p>Täysimääräinen uskonnonvapaus ja täysimääräiset ihmisoikeudet poissulkevat toisensa. Ne eivät toimi käsi kädessä. Toki uskonnonvapaus voidaan kokea ihmisoikeutena; ihmisoikeudet yleensäkin ovat erilaisia vapauksia mainitsematta niihin vapauksiin liittyviä vastuita.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Erosin kirkosta alkuvuodesta, heti täytettyäni 18 vuotta. Suunnitelma kirkosta eroamiseen oli selvä jo vuosia ennen eroamista, mutta alaikäisen erotessa kirkosta vaaditaan huoltajan suostumus ja erokirje on toimitettava maistraatille kirjallisena. Täysi-ikäisen ero toimii nappia painamalla. Eron syyt oli selvät. En halua verovaroin tukea kirkon toimintaa, enkä pahemmin nauti siitä kuinka kirkko puolustaa jäsenmäärällään toimintaansa nimeni ollessa jäsenlistalla.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Arvoni eivät silti pääosin eroa kirkon arvoista. Kirkko opettaa tärkeitä arvoja, normeja, sekä yleismaailmallisia sivistyneitä käytöstapoja. Kirkossa käyminen koulun yhteydessä on mielestäni hyvä asia. Ketään ei pakoteta tunnustavansa jotain, mihin ei itse usko. Päinvastoin kirkko opettaa rehellisyyteen, ymmärtäväisyyteen ja hyväksymiseen. Jokaisella saa olla omat arvot ja uskomukset, mutta jokaisen tulee kunnioittaa toistensa näkemyksiä.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Ilman uskonnonvapautta tämä kaikki voitaisiin viedä minulta pois. Sitä en hyväksyisi missään nimessä. En suostuisi elämään yhteiskunnassa, jossa minun ei annettaisi elää omien, uskonnollisten tai ei-uskonnollisten, arvojeni perusteella.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Tosiasia on kuitenkin se, että länsimainen yhteiskunta, kulttuuri ja sivistys ovat rakennettu näiden arvojen päälle. Vaikka vanhoja arvoja sovelletaan, jopa tuhotaan, nykypäivänä, se ei silti tarkoita etteikö niiden peruspilarit olisi tallella. Islam ja tarkemmin tarkastellen sharia-laki eivät näitä arvoja noudata. Niille ei ole tilaa samassa yhteiskunnassa, jossa länsimaisista arvoista on muodostettu perus- ja ihmisoikeudet.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Jokaisella tulee olla oikeus uskoa mihin tahtoo. Mielipiteitä ei tule rankaista. Uskontoa harjoittaessa ja uskonnollisia tapoja ja rituaaleja noudattaessa tulee toimia ihmisoikeuksien mukaan. Kukaan, joka on itse lukenut mitä Koraanissa sanotaan, ei voi väittää etteivät Koraanin käskyt ole ristiriidassa ihmisoikeuksien, länsimaisten arvojen kanssa.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Kommunistille on annettava vapaus uskoa, että kaikki materiaalinen omistus on yhteistä. Rasistille on annettava oikeus uskoa, että jotkut rodut ovat muita alempia. Muslimille on annettava vapaus uskoa Koraanin opetuksia ja käskyjä. Mutta yhdellekään ihmiselle uskonnosta, saati muusta vakaumuksesta riippumatta, ei tule antaa vapautta toimia ihmisoikeuksien vastaisesti. Vetoaminen uskontoon ei ole vapautus, eikä mandaatti toimia oman uskomuksensa mukaisesti aiheuttaen harmia muille.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Täysimääräinen uskonnonvapaus ja täysimääräiset ihmisoikeudet poissulkevat toisensa. Ne eivät toimi käsi kädessä. Toki uskonnonvapaus voidaan kokea ihmisoikeutena; ihmisoikeudet yleensäkin ovat erilaisia vapauksia mainitsematta niihin vapauksiin liittyviä vastuita.

                             Erosin kirkosta alkuvuodesta, heti täytettyäni 18 vuotta. Suunnitelma kirkosta eroamiseen oli selvä jo vuosia ennen eroamista, mutta alaikäisen erotessa kirkosta vaaditaan huoltajan suostumus ja erokirje on toimitettava maistraatille kirjallisena. Täysi-ikäisen ero toimii nappia painamalla. Eron syyt oli selvät. En halua verovaroin tukea kirkon toimintaa, enkä pahemmin nauti siitä kuinka kirkko puolustaa jäsenmäärällään toimintaansa nimeni ollessa jäsenlistalla.

                             Arvoni eivät silti pääosin eroa kirkon arvoista. Kirkko opettaa tärkeitä arvoja, normeja, sekä yleismaailmallisia sivistyneitä käytöstapoja. Kirkossa käyminen koulun yhteydessä on mielestäni hyvä asia. Ketään ei pakoteta tunnustavansa jotain, mihin ei itse usko. Päinvastoin kirkko opettaa rehellisyyteen, ymmärtäväisyyteen ja hyväksymiseen. Jokaisella saa olla omat arvot ja uskomukset, mutta jokaisen tulee kunnioittaa toistensa näkemyksiä.

                             Ilman uskonnonvapautta tämä kaikki voitaisiin viedä minulta pois. Sitä en hyväksyisi missään nimessä. En suostuisi elämään yhteiskunnassa, jossa minun ei annettaisi elää omien, uskonnollisten tai ei-uskonnollisten, arvojeni perusteella.

                             Tosiasia on kuitenkin se, että länsimainen yhteiskunta, kulttuuri ja sivistys ovat rakennettu näiden arvojen päälle. Vaikka vanhoja arvoja sovelletaan, jopa tuhotaan, nykypäivänä, se ei silti tarkoita etteikö niiden peruspilarit olisi tallella. Islam ja tarkemmin tarkastellen sharia-laki eivät näitä arvoja noudata. Niille ei ole tilaa samassa yhteiskunnassa, jossa länsimaisista arvoista on muodostettu perus- ja ihmisoikeudet.

                             Jokaisella tulee olla oikeus uskoa mihin tahtoo. Mielipiteitä ei tule rankaista. Uskontoa harjoittaessa ja uskonnollisia tapoja ja rituaaleja noudattaessa tulee toimia ihmisoikeuksien mukaan. Kukaan, joka on itse lukenut mitä Koraanissa sanotaan, ei voi väittää etteivät Koraanin käskyt ole ristiriidassa ihmisoikeuksien, länsimaisten arvojen kanssa.

                             Kommunistille on annettava vapaus uskoa, että kaikki materiaalinen omistus on yhteistä. Rasistille on annettava oikeus uskoa, että jotkut rodut ovat muita alempia. Muslimille on annettava vapaus uskoa Koraanin opetuksia ja käskyjä. Mutta yhdellekään ihmiselle uskonnosta, saati muusta vakaumuksesta riippumatta, ei tule antaa vapautta toimia ihmisoikeuksien vastaisesti. Vetoaminen uskontoon ei ole vapautus, eikä mandaatti toimia oman uskomuksensa mukaisesti aiheuttaen harmia muille.

 

]]>
5 http://jonnevesala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256966-ajatuksia-sharia-laista-ja-arvoista#comments Arvot Ihmisoikeudet Islam Sharia-laki Fri, 15 Jun 2018 19:49:19 +0000 Jonne Vesala http://jonnevesala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256966-ajatuksia-sharia-laista-ja-arvoista
Ramadan - hyödyllisiä oppitunteja elämään http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256961-ramadan-hyodyllisia-oppitunteja-elamaan <p>Ramadan päättyy tänään. Takana on kuukausi nälkää, janoa, alhaista verensokeria, väsymystä ja pinnalla olevia hermoja. Mutta myös itsensä haastamista, rauhoittumista, pohdiskelua siitä, miten kehittää itseään ja muiden hädälle herkistymistä.<br /><br />Ramadanin aikana tunteet ovat pinnassa. Siihen osallistuvat tekevät valinnan kieltäytyä asioista, jotka etenkin nykyajan yltäkylläisyydessä otetaan helposti itsestäänselvyytenä. Se muistuttaa siitä, että miljoonille ihmisille nälkä ja puute eivät ole valinta. Ne ovat olosuhteiden sanelema pakko, joka määrittää koko jokapäiväistä elämää. Siksi Ramadanin aikana laitamme entistä suurempia ponnistuksia hyväntekeväisyyteen. Jouluun liittyvässä lausahduksessa siitä, kuinka &rdquo;maassa on rauha ja ihmisillä hyvä tahto&rdquo; kiteytyy koko Ramadanin idea. Paaston päättyessä päivän päätteeksi ei kukaan jää yksin. Kaikilla on paikka johon mennä, kaikille annetaan ruokaa syödäkseen.<br /><br />Fyysisistä tarpeista tinkimimen muistuttaa myös siitä, että meissä on se toinenkin, henkinen puoli.Se vaatii ihan yhtä lailla tarpeidensa huomioimista. Niinpä haastaessamme kehomme haastamme myös mielemme. Syvennymme siihen, missä olemme onnistuneet ja mitkä asiat meissä vielä vaativat hiomista (on muuten koko elämän mittainen projekti.&nbsp;</p><p>Yksi Ramadanin hienoimmista asioista on se uskomaton yhteenkuuluvuuden tunne, jonka se synnyttää. Me emme ole tässä yksin; emme Ramadanin kilvoittelussa, emme tässä maailmassa. Etenkin Ramadanin aikaan sitä on ihan eri lailla tietoinen siitä, että on osa maailmanlaajuista yhteisöä. Oli taustamme, asuinpaikkamme tai elämäntilanteemme mikä tahansa, tämän kuukauden ajan me olemme kaikki samalla viivalla, eläen elämäämme samassa rytmissä, samojen haasteiden ja rajoitteiden kanssa sinnitellen.<br /><br />Ramadanin suurin oppitunti onkin ehkä juuri tuossa. Nämä kaikki yhdessä muistuttavat velvollisuuksista, joita meillä on paitsi itseämme, myös muita kohtaan. Meillä on velvollisuus tutkiskella omia tekojamme ja sanojamme, tehdä työtä itsemme kehittämiseksi niin, että voimme olla parhaita mahdollisia versioita itsestämme ja oppia, miten huomioida ja palvella muita ympärillä paremmin.<br /><br />Se, että edes kerran vuodessa keskittyy omaan napaan tuijottamisen sijaan maailmaan ympärillämme, on arvokas asia, josta hyöytyisi varmasti ihan joka ikinen tämän maailman asukas.<br /><br />Mutta nyt, SYÖMÄÄN! Eid Mubarak, eli hyvää Eidiä teille kaikille! Olkoon maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto vielä huomennakin!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ramadan päättyy tänään. Takana on kuukausi nälkää, janoa, alhaista verensokeria, väsymystä ja pinnalla olevia hermoja. Mutta myös itsensä haastamista, rauhoittumista, pohdiskelua siitä, miten kehittää itseään ja muiden hädälle herkistymistä.

Ramadanin aikana tunteet ovat pinnassa. Siihen osallistuvat tekevät valinnan kieltäytyä asioista, jotka etenkin nykyajan yltäkylläisyydessä otetaan helposti itsestäänselvyytenä. Se muistuttaa siitä, että miljoonille ihmisille nälkä ja puute eivät ole valinta. Ne ovat olosuhteiden sanelema pakko, joka määrittää koko jokapäiväistä elämää. Siksi Ramadanin aikana laitamme entistä suurempia ponnistuksia hyväntekeväisyyteen. Jouluun liittyvässä lausahduksessa siitä, kuinka ”maassa on rauha ja ihmisillä hyvä tahto” kiteytyy koko Ramadanin idea. Paaston päättyessä päivän päätteeksi ei kukaan jää yksin. Kaikilla on paikka johon mennä, kaikille annetaan ruokaa syödäkseen.

Fyysisistä tarpeista tinkimimen muistuttaa myös siitä, että meissä on se toinenkin, henkinen puoli.Se vaatii ihan yhtä lailla tarpeidensa huomioimista. Niinpä haastaessamme kehomme haastamme myös mielemme. Syvennymme siihen, missä olemme onnistuneet ja mitkä asiat meissä vielä vaativat hiomista (on muuten koko elämän mittainen projekti. 

Yksi Ramadanin hienoimmista asioista on se uskomaton yhteenkuuluvuuden tunne, jonka se synnyttää. Me emme ole tässä yksin; emme Ramadanin kilvoittelussa, emme tässä maailmassa. Etenkin Ramadanin aikaan sitä on ihan eri lailla tietoinen siitä, että on osa maailmanlaajuista yhteisöä. Oli taustamme, asuinpaikkamme tai elämäntilanteemme mikä tahansa, tämän kuukauden ajan me olemme kaikki samalla viivalla, eläen elämäämme samassa rytmissä, samojen haasteiden ja rajoitteiden kanssa sinnitellen.

Ramadanin suurin oppitunti onkin ehkä juuri tuossa. Nämä kaikki yhdessä muistuttavat velvollisuuksista, joita meillä on paitsi itseämme, myös muita kohtaan. Meillä on velvollisuus tutkiskella omia tekojamme ja sanojamme, tehdä työtä itsemme kehittämiseksi niin, että voimme olla parhaita mahdollisia versioita itsestämme ja oppia, miten huomioida ja palvella muita ympärillä paremmin.

Se, että edes kerran vuodessa keskittyy omaan napaan tuijottamisen sijaan maailmaan ympärillämme, on arvokas asia, josta hyöytyisi varmasti ihan joka ikinen tämän maailman asukas.

Mutta nyt, SYÖMÄÄN! Eid Mubarak, eli hyvää Eidiä teille kaikille! Olkoon maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto vielä huomennakin!

]]>
39 http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256961-ramadan-hyodyllisia-oppitunteja-elamaan#comments Kotimaa Eid Hyväntekeväisyys Islam Ramadan Fri, 15 Jun 2018 17:30:10 +0000 Abdirahim HUSU Hussein . http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256961-ramadan-hyodyllisia-oppitunteja-elamaan
Pitäisikö sharian olla sittenkin osa Suomen oikeusjärjestelmää? http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256749-pitaisiko-sharian-olla-sittenkin-osa-suomen-oikeusjarjestelmaa <p>Arabian kielen sana sharia tarkoittaa polkua tai tietä. Islamilaiselta kannalta katsoen se tarkoittaa Jumalan ihmisille antamaa ohjeistusta, joka sisältää niin arkielämän toimintaohjeita, moraalisäännöstön piirissä olevia asioita, uskonnolliset velvoitteiden ja rituaalien ohjeita kuin vaikkapa rikos- ja sopimusoikeuden piiriin laskettavia asioita.</p><p>Vaikka sharian herättämät mielikuvat liittyvät monilla suomalaisilla sen tulkintojen tietyissä maissa sisältämiin äärimmäisiin rangaistuksiin, on siinä kyse ennen kaikkea toimintaohjeista ja -tavoista, joiden voidaan katsoa kuuluvan elämään, jota islamin mukaan elämään pyrkivä muslimi yrittää parhaansa mukaan noudattaa. Rikosoikeudellinen puoli ja rangaistukset ovat arkielämän kannalta vain sivujuonne kokonaisuudessa.&nbsp;</p><p>Teoriassa sharia on muuttumatonta Jumalan asettamaa lainsäädäntöä, reaalitodellisuudessa niin sen soveltamisala kuin -tapakin ovat vaihdelleet niin historian eri aikoina kuin eri alueillakin. Näin on myös niissäkin maissa, joissa shariaa tänä päivänä sovelletaan vaihtelevissa määrin osana maiden oikeusjärjestelmiä.</p><p>Kesäkuun 6. päivänä Helsingissä järjestettiin <a href="https://journalistiliitto.fi/fi/tapahtuma/kuka-pelkaa-shariaa/">Kuka pelkää shariaa?</a>-keskustelutilaisuus, josta Helsingin Sanomat kirjoitti 10.6. <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005714508.html?share=4db4885603dfde670d5ad8cb43a27a41">artikkelin&nbsp;</a>otsikolla&nbsp;<em>Sharia-laille pitäisi antaa länsimaissa tilaa, sanoo Suomessa vieraillut professori &ndash; &rdquo;Uskon, että se saataisiin toimimaan&rdquo;.</em> Vähemmän yllättävästi tästä alkoi melkoinen poru ja kannanottoja on kuultu suuntaan ja toiseen.&nbsp;</p><p>Ajatus sharian aseman virallistamisesta Suomessa ei ole uusi. Jo lokakuussa 2005 Helsingin Sanomien vieraskirja-palstalla oikeustieteilijä professori Jaakko Husa puolusteli sharia-tuomioistuimien toimintaa länsimaissa.&nbsp; Se on itselleni varhaisin muistikuva siitä, kuinka sharian tuomista osaksi suomalaista oikeusjärjestelmää on pyritty tukemaan. Myös lainsäätäjiltä on herunut sympatiaa.&nbsp;Kokoomuslainen Kimmo Sasi -tuolloin eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsenenä&nbsp;<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/107028-kimmo-sasi-vastaa-sharia-kritiikkiin-%E2%80%93-%E2%80%9Colen-hesarin-uhri%E2%80%9D">kannatti </a>vuonna 2010 sharian rajoitettua käyttöönottoa uskonnollisen yhteisön harjoittamana sovittelumenettelynä. Samoihin aikoihin muuan pieni islamilainen yhteisö oli tuonut Oikeusministeriölle aloitteen, jossa esitettiin sharia-tuomioistuinten perustamista muun muassa muslimien avioerotapauksien käsittelyyn. Oikeusministeriön vastaus aloitteeseen oli tuolloin se, että Suomessa sovelletaan kaikille yhteistä lainsäädäntöä uskontokunnasta riippumatta.&nbsp;</p><p>Kuka pelkää shariaa-tilaisuudessa ei siis sinänsä ollut mitään uutta, kun Helsingin Sanomien uutisessa Wisconsinin yliopiston&nbsp;oikeustieteen professori Asifa Quraishi-Landes&nbsp; totesi, että</p><p>&nbsp;<em>&rdquo;Nyt länsimaiden pitää päättää, ottavatko ne välttämättömät muutokset vastaan pakolla vai ilolla. Jotkin uudet tavat voisi myös toivottaa tervetulleeksi....[...]..Tällaisia [shariatuomioistuinten vallan piirissä olevia] asioita olisivat luultavasti avioerot, perinnönjaot ja jotkin muslimien väliset liikesopimukset. Näihin ei liity mitään shariaan pohjaavia rangaistuksia... [..]..Shariaan pohjautuva sovittelu on mielestäni hyödyllistä vain, kun molemmat osapuolet ovat kiinnostuneita ratkaisemaan kiistansa uskonnollisten arvojensa pohjalta. Kaikki, mihin liittyy väkivaltaa, kuuluu valtion ratkaistavaksi&rdquo;</em></p><p>Pakolla vai ilolla.&nbsp;</p><p>Quraishi-Landes pitää sharian tulemista tuon perusteella väistämättömänä ja ei-muslimien asiana on lähinnä valita suhtautumistapansa ja vastaanottaa sharia ilolla, tai sitten pakotettuna. Hänen akateeminen uransa <a href="https://law.wisc.edu/profiles/pubs.php?iEmployeeID=17">näyttää keskittyneen</a> pitkälti siihen, kuinka hän pyrkii osoittamaan sharian yhteensopivuuden läntisen yhteiskuntajärjestelmän ja ihmisoikeuksien kanssa samalla pyrkien edistämään, että näin myös tapahtuu. Samoin puhujana hän on kiertänyt pitkin maailmaa toisaalta alan asiantuntijana, mutta myös ajamassa Helsingin Sanomissakin esille tuomaansa agendaa.&nbsp;</p><p>Todellisuudessa sharialle ei tarvitse eikä sille tule antaa mitään virallista asemaa Suomessa. Siihen on sekä käytännöllisiä että periaatteellisia syitä.</p><p>Ensinnäkin meillä on jo olemassa sellainen pikkujuttu kuin Suomen laki.&nbsp;<em>Kaiken on tapahduttava&nbsp;</em>sen määräämissä rajoissa ja mitään rinnakkaisia oikeusjärjestelmiä ei saa hyväksyä - hyväksyessämme yhden, meidän on hyväksyttävä kaikki. Sellaiset sharian osa-alueet, jotka eivät ole ristiriidassa Suomen lain kanssa voidaan jo nyt tosiasiassa huomioida ja toisaalta, jos jotkut haluavat saada neuvoja ongelmiinsa uskonoppineilta, ei mikään laki sitä kiellä. Rinnakkaisoikeusjärjestelmien rakentaminen rapauttaa oikeusjärjestelmää ja sen sijaan, että se Quraishi-Landesin väitteiden mukaan vähentäisi rinnaisyhteiskuntien kehitystä, se nimenomaan ruokkisi sitä. Suomalaisen yhteiskunnan on kehityttävä kohti sekularismia. Toki itse kannatan järjestelmää, jossa vain siviilivihkimisellä olisi virallistettu asema ja uskonnolliset ihmiset toimikoot&nbsp;<em>sen ohella&nbsp;</em>haluamallaan tavalla.&nbsp;</p><p>Toisaalta reaalimaailman esimerkit eivät puolla tällaista. Meillä on jo kokemusta kotimaisten uskonnollisten tuomioistuimien epävirallisesta toiminnasta ja tiedämme jo, että yhteisöihin kuuluville - mitä tiiviimmästä yhteisöstä on kyse sitä enemmän - vapaaehtoisuus on kauniisti sanoen usein kyseenalaista. Jos ihminen&nbsp;kuuluu yhteisöön,<em>&nbsp;</em>joka toimeenpanee oikeutta, joka on sisäänrakennetusti epätasa-arvoista, niin valtion ei tule rohkaista ja mahdollistaa tällaista toimintaa. Britanniassa uskonnollisilla tuomioistuimilla on virallistettu asema ja ongelmat ovat aivan samanlaisia. Ne ovat myös toistuvasti jääneet kiinni siitä, että käsittelevät asioita, jotka eivät niille edes kuulu. Niin täällä Suomessa kuin vaikkapa Kanadassa ja Britanniassa muslimi(taustaise)t ovat myös vastustaneet sharian virallistamista. Syyt ovat juurikin samoja kuin edellä mainitut, mutta usein erityisesti korostaen naisten heikompaa asemaa.&nbsp;</p><p>Mikään ei estä muslimeita elämässä yksityisen moraalin piiriin kuuluvien asioiden osalta sharian mukaan eikä kukaan kiellä uskonoppineita neuvomasta ihmisiä. Siviilivihkimistä saa seurata islamilaisen tavan mukainen avioliittorituaali ja meillä kaikilla on laajat valtuudet tehdä erilaisia sopimuksia mukaan lukien suurimmalta osin sharian mukaiset taloudelliset sopimukset. Testamentilla perinnönjaonkin saa toteutettua sharian vaatimalla perinteisellä tavalla (josta saa shariankin mukaan poiketa, kunhan minimiehdot täyttyvät). Mutta kuten shariaa ajavat usein tietävätkin, kyse on&nbsp;<em>periaatteesta.&nbsp;</em>Siksi ja juurikin siksi sharialle ei tule antaa virallista asemaa osana suomalaista oikeusjärjestystä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>P.S. Suosittelen lämpimästi lukemaan myös seuraavat kirjoitukseni sekä jakamaan kaiken hyvänä ja kelvollisena pitämäsi eteenpäin, kiitoksia.&nbsp;</p><p><a href="http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249672-burka-kielto-ei-kuulu-suomeen-uskokaa-jo-perussuomalaiset">Burka-kielto ei kuulu Suomeen.</a>&nbsp;01/2018</p><p><a href="http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242560-jihad-saapui-suomen-vankiloihin">Jihad saapui Suomen vankiloihin.</a> 09/2017</p><p><a href="http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242936-islamilainen-radikalismi-ei-kasva-tyhjasta">Islamilainen radikalismi ei kasva tyhjästä.</a> 09/2017</p><p><a href="http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241605-ala-ryhdy-terroristien-apulaiseksi">Älä ryhdy terroristien apulaiseksi.</a> 08/2017</p><p><a href="http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241664-viranomaisten-toimimattomuus-ja-sinisilmaisyys-auttavat-aarijarjestoja">Viranomaisten toimimattomuus ja sinisilmäisyys auttavat äärijärjestöjä</a>. 08/2017</p><p><a href="http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237333-silla-ei-ollut-mitaan-tekemista-kristinuskon-kanssa">Sillä ei ollut mitään tekemistä kristinuskon kanssa. </a>05/2017</p><p><a href="http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224776-mita-voimme-oppia-rami-lelumies-adhamin-tapauksesta">Mitä voimme oppia Rami &quot;Lelumies&quot; Adhamin tapauksesta?</a> 10/2016</p><p><a href="http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152659-miksi-islam-ei-ole-uhka">Miksi islam ei ole uhka.</a> 10/2013</p><p><a href="http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/110369-salafistinen-sy%C3%B6p%C3%A4-levi%C3%A4%C3%A4">Salafistinen syöpä leviää</a> 07/2012</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com">vpleivo@gmail.com</a></p><p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank">Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani.</a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/" target="_blank">Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo</a>&nbsp;- siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa.&nbsp;</p> Arabian kielen sana sharia tarkoittaa polkua tai tietä. Islamilaiselta kannalta katsoen se tarkoittaa Jumalan ihmisille antamaa ohjeistusta, joka sisältää niin arkielämän toimintaohjeita, moraalisäännöstön piirissä olevia asioita, uskonnolliset velvoitteiden ja rituaalien ohjeita kuin vaikkapa rikos- ja sopimusoikeuden piiriin laskettavia asioita.

Vaikka sharian herättämät mielikuvat liittyvät monilla suomalaisilla sen tulkintojen tietyissä maissa sisältämiin äärimmäisiin rangaistuksiin, on siinä kyse ennen kaikkea toimintaohjeista ja -tavoista, joiden voidaan katsoa kuuluvan elämään, jota islamin mukaan elämään pyrkivä muslimi yrittää parhaansa mukaan noudattaa. Rikosoikeudellinen puoli ja rangaistukset ovat arkielämän kannalta vain sivujuonne kokonaisuudessa. 

Teoriassa sharia on muuttumatonta Jumalan asettamaa lainsäädäntöä, reaalitodellisuudessa niin sen soveltamisala kuin -tapakin ovat vaihdelleet niin historian eri aikoina kuin eri alueillakin. Näin on myös niissäkin maissa, joissa shariaa tänä päivänä sovelletaan vaihtelevissa määrin osana maiden oikeusjärjestelmiä.

Kesäkuun 6. päivänä Helsingissä järjestettiin Kuka pelkää shariaa?-keskustelutilaisuus, josta Helsingin Sanomat kirjoitti 10.6. artikkelin otsikolla Sharia-laille pitäisi antaa länsimaissa tilaa, sanoo Suomessa vieraillut professori – ”Uskon, että se saataisiin toimimaan”. Vähemmän yllättävästi tästä alkoi melkoinen poru ja kannanottoja on kuultu suuntaan ja toiseen. 

Ajatus sharian aseman virallistamisesta Suomessa ei ole uusi. Jo lokakuussa 2005 Helsingin Sanomien vieraskirja-palstalla oikeustieteilijä professori Jaakko Husa puolusteli sharia-tuomioistuimien toimintaa länsimaissa.  Se on itselleni varhaisin muistikuva siitä, kuinka sharian tuomista osaksi suomalaista oikeusjärjestelmää on pyritty tukemaan. Myös lainsäätäjiltä on herunut sympatiaa. Kokoomuslainen Kimmo Sasi -tuolloin eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsenenä kannatti vuonna 2010 sharian rajoitettua käyttöönottoa uskonnollisen yhteisön harjoittamana sovittelumenettelynä. Samoihin aikoihin muuan pieni islamilainen yhteisö oli tuonut Oikeusministeriölle aloitteen, jossa esitettiin sharia-tuomioistuinten perustamista muun muassa muslimien avioerotapauksien käsittelyyn. Oikeusministeriön vastaus aloitteeseen oli tuolloin se, että Suomessa sovelletaan kaikille yhteistä lainsäädäntöä uskontokunnasta riippumatta. 

Kuka pelkää shariaa-tilaisuudessa ei siis sinänsä ollut mitään uutta, kun Helsingin Sanomien uutisessa Wisconsinin yliopiston oikeustieteen professori Asifa Quraishi-Landes  totesi, että

 ”Nyt länsimaiden pitää päättää, ottavatko ne välttämättömät muutokset vastaan pakolla vai ilolla. Jotkin uudet tavat voisi myös toivottaa tervetulleeksi....[...]..Tällaisia [shariatuomioistuinten vallan piirissä olevia] asioita olisivat luultavasti avioerot, perinnönjaot ja jotkin muslimien väliset liikesopimukset. Näihin ei liity mitään shariaan pohjaavia rangaistuksia... [..]..Shariaan pohjautuva sovittelu on mielestäni hyödyllistä vain, kun molemmat osapuolet ovat kiinnostuneita ratkaisemaan kiistansa uskonnollisten arvojensa pohjalta. Kaikki, mihin liittyy väkivaltaa, kuuluu valtion ratkaistavaksi”

Pakolla vai ilolla. 

Quraishi-Landes pitää sharian tulemista tuon perusteella väistämättömänä ja ei-muslimien asiana on lähinnä valita suhtautumistapansa ja vastaanottaa sharia ilolla, tai sitten pakotettuna. Hänen akateeminen uransa näyttää keskittyneen pitkälti siihen, kuinka hän pyrkii osoittamaan sharian yhteensopivuuden läntisen yhteiskuntajärjestelmän ja ihmisoikeuksien kanssa samalla pyrkien edistämään, että näin myös tapahtuu. Samoin puhujana hän on kiertänyt pitkin maailmaa toisaalta alan asiantuntijana, mutta myös ajamassa Helsingin Sanomissakin esille tuomaansa agendaa. 

Todellisuudessa sharialle ei tarvitse eikä sille tule antaa mitään virallista asemaa Suomessa. Siihen on sekä käytännöllisiä että periaatteellisia syitä.

Ensinnäkin meillä on jo olemassa sellainen pikkujuttu kuin Suomen laki. Kaiken on tapahduttava sen määräämissä rajoissa ja mitään rinnakkaisia oikeusjärjestelmiä ei saa hyväksyä - hyväksyessämme yhden, meidän on hyväksyttävä kaikki. Sellaiset sharian osa-alueet, jotka eivät ole ristiriidassa Suomen lain kanssa voidaan jo nyt tosiasiassa huomioida ja toisaalta, jos jotkut haluavat saada neuvoja ongelmiinsa uskonoppineilta, ei mikään laki sitä kiellä. Rinnakkaisoikeusjärjestelmien rakentaminen rapauttaa oikeusjärjestelmää ja sen sijaan, että se Quraishi-Landesin väitteiden mukaan vähentäisi rinnaisyhteiskuntien kehitystä, se nimenomaan ruokkisi sitä. Suomalaisen yhteiskunnan on kehityttävä kohti sekularismia. Toki itse kannatan järjestelmää, jossa vain siviilivihkimisellä olisi virallistettu asema ja uskonnolliset ihmiset toimikoot sen ohella haluamallaan tavalla. 

Toisaalta reaalimaailman esimerkit eivät puolla tällaista. Meillä on jo kokemusta kotimaisten uskonnollisten tuomioistuimien epävirallisesta toiminnasta ja tiedämme jo, että yhteisöihin kuuluville - mitä tiiviimmästä yhteisöstä on kyse sitä enemmän - vapaaehtoisuus on kauniisti sanoen usein kyseenalaista. Jos ihminen kuuluu yhteisöön, joka toimeenpanee oikeutta, joka on sisäänrakennetusti epätasa-arvoista, niin valtion ei tule rohkaista ja mahdollistaa tällaista toimintaa. Britanniassa uskonnollisilla tuomioistuimilla on virallistettu asema ja ongelmat ovat aivan samanlaisia. Ne ovat myös toistuvasti jääneet kiinni siitä, että käsittelevät asioita, jotka eivät niille edes kuulu. Niin täällä Suomessa kuin vaikkapa Kanadassa ja Britanniassa muslimi(taustaise)t ovat myös vastustaneet sharian virallistamista. Syyt ovat juurikin samoja kuin edellä mainitut, mutta usein erityisesti korostaen naisten heikompaa asemaa. 

Mikään ei estä muslimeita elämässä yksityisen moraalin piiriin kuuluvien asioiden osalta sharian mukaan eikä kukaan kiellä uskonoppineita neuvomasta ihmisiä. Siviilivihkimistä saa seurata islamilaisen tavan mukainen avioliittorituaali ja meillä kaikilla on laajat valtuudet tehdä erilaisia sopimuksia mukaan lukien suurimmalta osin sharian mukaiset taloudelliset sopimukset. Testamentilla perinnönjaonkin saa toteutettua sharian vaatimalla perinteisellä tavalla (josta saa shariankin mukaan poiketa, kunhan minimiehdot täyttyvät). Mutta kuten shariaa ajavat usein tietävätkin, kyse on periaatteesta. Siksi ja juurikin siksi sharialle ei tule antaa virallista asemaa osana suomalaista oikeusjärjestystä.

 

 

 

 

 

P.S. Suosittelen lämpimästi lukemaan myös seuraavat kirjoitukseni sekä jakamaan kaiken hyvänä ja kelvollisena pitämäsi eteenpäin, kiitoksia. 

Burka-kielto ei kuulu Suomeen. 01/2018

Jihad saapui Suomen vankiloihin. 09/2017

Islamilainen radikalismi ei kasva tyhjästä. 09/2017

Älä ryhdy terroristien apulaiseksi. 08/2017

Viranomaisten toimimattomuus ja sinisilmäisyys auttavat äärijärjestöjä. 08/2017

Sillä ei ollut mitään tekemistä kristinuskon kanssa. 05/2017

Mitä voimme oppia Rami "Lelumies" Adhamin tapauksesta? 10/2016

Miksi islam ei ole uhka. 10/2013

Salafistinen syöpä leviää 07/2012

 

 

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani. 

 

Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo - siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa. 

]]>
71 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256749-pitaisiko-sharian-olla-sittenkin-osa-suomen-oikeusjarjestelmaa#comments Kotimaa Islam Muslimit Sharia Suomi Suvaitsevaisuus Tue, 12 Jun 2018 06:44:39 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256749-pitaisiko-sharian-olla-sittenkin-osa-suomen-oikeusjarjestelmaa
Uskonnonvapaus pitää käsitteenä arvioda uudestaan http://tonipihkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256512-uskonnonvapaus-pitaa-kasitteena-arvioda-uudestaan <p><em><strong>Alan Salehzadeh</strong> ottaa blogissaan kantaa opetushallituksen toimintaan...</em></p><p><em><strong>Suomen opetushallitus kunnioittaa sharialakia, mutta ei lasten oikeuksia</strong></em></p><p><em>&quot;Koulun rehtori kysyi, kun vein kaverini iranilaistaustaisia lapsia tutustumiskäynnille: &rdquo;Saavatko he piirtää?&rdquo;. Tweettasin ja kysyin opetushallitukselta näin: &ldquo;Onko Suomessa ihmisiä, jotka uskonnon nimissä kieltävät lapsiltaan piirtämisen? Miksi tällaista sallitaan Suomen kouluissa?&rdquo; Opetushallitus vastasi: &ldquo;Ainakin islaminuskossa ihmisen kuvaaminen on asioita, joita ei pidä tehdä. Koulu kunnioittaa jokaisen omaa uskontoa. Kunnioitetaan tietenkin mahdollisuuksien ja Suomen lakien mukaan.&rdquo;</em></p><p><em>Ymmärrän joten kuten, että jotkut ääriajattelun vallassa olevat vanhemmat ajattelevat näin, mutta pitääkö opetushallituksen tukea tällaista fanatismia? On paljon muslimimaita, joissa lasten sallitaan piirtävän, piirustustunti on jopa pakollinen, kuten Iranissa ja Turkissa.&quot;...&nbsp;</em></p><p><strong><em>...Jatkoa hänen blogissaan...</em></strong></p><p><em>https://blogit.iltalehti.fi/alan-salehzadeh/2018/06/07/suomen-opetushallitus-kunnioittaa-sharialakia-mutta-ei-lasten-oikeuksia/</em></p><p><em><strong>Myös</strong> Verkkouutiset teki Salehzadehin blogikirjoituksesta jutun. Aihe on kerännyt runsaasti kommentteja twitterissä ja niitä voi lukea jutun lopussa.</em></p><p><em>https://www.verkkouutiset.fi/enta-jos-uskonto-kieltaa-lapselta-piirtamisen-nain-opetushallitus-vastaa/</em></p><p><strong>Minusta&nbsp;</strong>koko käsite uskonnonvapaus on mietittävä uudelleen. Ei voi olla mahdollista, että lapsia ei päästetä piirtämään sen takia, että heidän uskontonsa niin kieltää, vaikka se ei kaiken lisäksi sitä edes kiellä. Tällä tavalla tulkittuna uskonnonvapaus antaa tilaa radikaali-islamille, joka johtaa islaminuskoisten segrekaatioon. Ja tämä johtaa niihin täysin samoihin varjoyhteiskuntiin mitä näemme muuallakin Euroopassa.</p><p>Uskonnonvapauden pitää tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, että kukin saa uskoa mihin haluaa, oman neljän seinän sisällä, ja jos nyt haluaa pitää jotan tunnusta, niin pitäkööt. Sen sijaan se ei voi johtaa tälläisiin mielisairaisiin tulkintoihin missä uskonnonvapauden nimissä sallitaan ihan mitä vain. Mikäli vanhemmat kieltävät lapseltaan piirtämisen tai jotain muita normaaleja lasten toimia, se alkaa olla jo lastensuojelun asia. Valitettavasti sama käsitys uskonnonvapaudesta ja kulttuurillisesta monimuotoisuudesta vallitsee myös siellä.</p><p>Piirtäminen ei toki ole ainoa kysymys. Aki Sirkesalo lauloi aikoinaan. &quot;Annoin pikkusormen, Se vei koko käden.&quot; Mihin asti uskonnonvapauden nimissä ollaan valmiita menemään? Edelleen uskonnonvapauden nimessä pikkulasten silpominen on ok. Uimahalleissa tarvitaan naisten vuoroja, jotta islaminuskoiset naiset voivat käydä uimassa. Nämä nyt vain parina esimekkinä. Länsinaapurissa - mitä Suomi yleensä seuraa muutaman vuoden viiveellä - on kuulunut oikeudesta kummia. Koska meillä sallitaan lapsiaviolitot uskonnonvapauden ja kulttuurillisen monimuotoisuuden nimissä?</p><p>Opetushallitus noudattaa opetussuunnitelmaa ei siinä mitään, mutta ne jotka ovat uutta opsia laatineet, pitää potkia sieltä ulos. Olen itse lukenut parin vuoden takaisen esiopetuksen opetussuunnitelman kokonaan, ja siellä on uskonnonvapauden ja kulttuurillisen monimuotoisuuden tukeminen hyvin merkittävässä roolissa. Ja valitettavasti usein sitten tulkinnat ovat tällaisia.</p><p>Koska miellämme oman yhteiskuntamme libeeraliksi yhteiskunnaksi, olisi syytä miettiä uudelleen mitä liberalismi tarkoittaa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Alan Salehzadeh ottaa blogissaan kantaa opetushallituksen toimintaan...

Suomen opetushallitus kunnioittaa sharialakia, mutta ei lasten oikeuksia

"Koulun rehtori kysyi, kun vein kaverini iranilaistaustaisia lapsia tutustumiskäynnille: ”Saavatko he piirtää?”. Tweettasin ja kysyin opetushallitukselta näin: “Onko Suomessa ihmisiä, jotka uskonnon nimissä kieltävät lapsiltaan piirtämisen? Miksi tällaista sallitaan Suomen kouluissa?” Opetushallitus vastasi: “Ainakin islaminuskossa ihmisen kuvaaminen on asioita, joita ei pidä tehdä. Koulu kunnioittaa jokaisen omaa uskontoa. Kunnioitetaan tietenkin mahdollisuuksien ja Suomen lakien mukaan.”

Ymmärrän joten kuten, että jotkut ääriajattelun vallassa olevat vanhemmat ajattelevat näin, mutta pitääkö opetushallituksen tukea tällaista fanatismia? On paljon muslimimaita, joissa lasten sallitaan piirtävän, piirustustunti on jopa pakollinen, kuten Iranissa ja Turkissa."... 

...Jatkoa hänen blogissaan...

https://blogit.iltalehti.fi/alan-salehzadeh/2018/06/07/suomen-opetushallitus-kunnioittaa-sharialakia-mutta-ei-lasten-oikeuksia/

Myös Verkkouutiset teki Salehzadehin blogikirjoituksesta jutun. Aihe on kerännyt runsaasti kommentteja twitterissä ja niitä voi lukea jutun lopussa.

https://www.verkkouutiset.fi/enta-jos-uskonto-kieltaa-lapselta-piirtamisen-nain-opetushallitus-vastaa/

Minusta koko käsite uskonnonvapaus on mietittävä uudelleen. Ei voi olla mahdollista, että lapsia ei päästetä piirtämään sen takia, että heidän uskontonsa niin kieltää, vaikka se ei kaiken lisäksi sitä edes kiellä. Tällä tavalla tulkittuna uskonnonvapaus antaa tilaa radikaali-islamille, joka johtaa islaminuskoisten segrekaatioon. Ja tämä johtaa niihin täysin samoihin varjoyhteiskuntiin mitä näemme muuallakin Euroopassa.

Uskonnonvapauden pitää tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, että kukin saa uskoa mihin haluaa, oman neljän seinän sisällä, ja jos nyt haluaa pitää jotan tunnusta, niin pitäkööt. Sen sijaan se ei voi johtaa tälläisiin mielisairaisiin tulkintoihin missä uskonnonvapauden nimissä sallitaan ihan mitä vain. Mikäli vanhemmat kieltävät lapseltaan piirtämisen tai jotain muita normaaleja lasten toimia, se alkaa olla jo lastensuojelun asia. Valitettavasti sama käsitys uskonnonvapaudesta ja kulttuurillisesta monimuotoisuudesta vallitsee myös siellä.

Piirtäminen ei toki ole ainoa kysymys. Aki Sirkesalo lauloi aikoinaan. "Annoin pikkusormen, Se vei koko käden." Mihin asti uskonnonvapauden nimissä ollaan valmiita menemään? Edelleen uskonnonvapauden nimessä pikkulasten silpominen on ok. Uimahalleissa tarvitaan naisten vuoroja, jotta islaminuskoiset naiset voivat käydä uimassa. Nämä nyt vain parina esimekkinä. Länsinaapurissa - mitä Suomi yleensä seuraa muutaman vuoden viiveellä - on kuulunut oikeudesta kummia. Koska meillä sallitaan lapsiaviolitot uskonnonvapauden ja kulttuurillisen monimuotoisuuden nimissä?

Opetushallitus noudattaa opetussuunnitelmaa ei siinä mitään, mutta ne jotka ovat uutta opsia laatineet, pitää potkia sieltä ulos. Olen itse lukenut parin vuoden takaisen esiopetuksen opetussuunnitelman kokonaan, ja siellä on uskonnonvapauden ja kulttuurillisen monimuotoisuuden tukeminen hyvin merkittävässä roolissa. Ja valitettavasti usein sitten tulkinnat ovat tällaisia.

Koska miellämme oman yhteiskuntamme libeeraliksi yhteiskunnaksi, olisi syytä miettiä uudelleen mitä liberalismi tarkoittaa.

 

]]>
8 http://tonipihkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256512-uskonnonvapaus-pitaa-kasitteena-arvioda-uudestaan#comments Islam Opetussuunnitelma Uskonnonvapaus Thu, 07 Jun 2018 17:46:48 +0000 Toni Pihkola http://tonipihkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256512-uskonnonvapaus-pitaa-kasitteena-arvioda-uudestaan
EU yrittää hiljentää kriittisen nuorison http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256328-eu-yrittaa-hiljentaa-kriittisen-nuorison <p>Me perussuomalaiset nuoret osallistuimme ainoana suomalaisena poliittisena nuorisojärjestönä Euroopan unionin joka toinen vuosi järjestämään nuorisotapahtumaan Strasbourgissa. Tavoitteenamme oli päästä käymään monipuolista keskustelua puhuttavimmista ilmiöistä Euroopassa: brexitistä, terrorismista, sananvapaudesta ja maahanmuutosta. Varsin nopeasti kävi ilmi, että tapahtuma on lähinnä nuorten kesäfestari, jossa on tarkoitus nyökytellä muiden EU-myönteisille mielipiteille, eikä käydä varsinaista vuoropuhelua tai keksiä ratkaisuja ongelmiin. Kriittisille äänille lähinnä buuattiin, ivailtiin tai jätettiin antamatta puheenvuoroja.</p> <p>Ensimmäinen aktiviteetti johon osallistuin, oli maataloutta koskeva paneeli. Puhujina kaksi maatalousyrittäjää ja kaksi tutkijaa. Yleisöstä tuli lähinnä vihreitä kysymyksiä liittyen vasikoiden vierottamiseen ja kasvisperäisten proteiinien kehittämiseen. Pidin sitten oman puheenvuoron, jossa kysyin panelisteilta ratkaisuja suomalaisten maidontuottajien ahdinkoon, kun tuottajahintoja lasketaan jatkuvasti, johtuen muun muassa siitä, että EU:n alueella tuotetaan liikaa maitoa. Belgialainen maitotilallinen sanoi naureskellen, että Suomihan on myös Eurooppaa, ja että on aivan sama, minkä maalaista maitoa juomme. Tuli siis selväksi, että suomalaiset maitotilat saavat rauhassa kuihtua pois, koska panelistin sanoin &quot;sisämarkkinat nyt vain toimivat niin&quot;. Euroopan unionissa kansallisella edulla ei ole siis minkäänlaista merkitystä.</p> <p>Terrorismikeskustelu täysistuntosalissa puolestaan oli täysi fiasko. Puoli tuntia arvokkaasta ajasta käytettiin typerään moderniin tanssiesitykseen. Panelisteista lähes jokainen oli muslimi, joista jokainen kielsi islamin itsessään liittyvän mitenkään mihinkään. Yleisö sai esittää panelisteille kysymyksiä tai ratkaisuesityksiä. Eräs ranskalainen puhui rajojen sulkemisesta ja siitä, ettei EU ole kyennyt suojelemaan eurooppalaisia terrorismilta, jonka jälkeen kriittisiä puheenvuoroja ei sitten kuulunutkaan ja paneelin juontaja sekä panelistit soimasivat kriittisiä näkemyksiä niillä tutuilla argumenteilla kuten &quot;rajavalvonta tai rajojen sulkeminen on naiivi, mustavalkoinen ajattelutapa&quot; tai &quot;ei saa aiheuttaa vastakkainasettelua&quot;.</p> <p>Itse pyysin puheenvuoroa lähes koko paneelin ajan, mutta sitä en valitettavasti saanut. Olisin halunnut sanoa, ettei EU todellakaan toimi kuten se voisi toimia, kun rajojen annetaan vuotaa kuin seula, eikä eurooppalaisten turvallisuus tunnu kiinnostavan pätkääkään. Miksi EU on ylipäänsä olemassa, jos tarkoituksena ei ole taata hyvinvointia ja turvallista tulevaisuutta nimenomaan eurooppalaisille?&nbsp;</p> <p>Eniten puheenvuoroja annettiin terrorismikeskustelussa itse muslimeille, joista eräs afganistanilainen valisti muslimien arvojen olevan samat kuin eurooppalaisten. Miten ihmeessä tällaisia valheita kukaan kehtaa edes sanoa ääneen? On aivan selvää, tutkimustenkin mukaan, että islaminuskoiset ajattelevat monista asioista aivan eri tavoin kuin me eurooppalaiset. Vai mistä syystä musliminaiset kiedotaan huntuihin, tai eläimiä rituaaliteurastetaan uskon vuoksi? Tai miksi iso osa Euroopassakin asuvista muslimeista hyväksyy poliittisen väkivallan? Tällaiset arvot eivät ole todellakaan yhtäläisiä eurooppalaisten arvojen kanssa.</p> <p>Ehkä keskustelun naurettavimman puheenvuoron piti eräs nainen, joka kertoi ratkaisuksi sen, että eurooppalaisten tulee tehdä muslimien olot kotoisiksi ja olla heitä kohtaan ystävällisiä - tämä estää hänen mielestään terrorismin. Terrorismia ei todellakaan ehkäistä pään silittelyllä. On varsin kumma, että edelleen uskotaan tuollaisten keinojen lopettavan islamilaisen terrorismin. Vielä kummempaa on, ettei nähdä islamin uskon ja terrorismin välillä yhteyttä. Tuleeko mieleen muita uskontoja tai ryhmiä, joiden sisällä on aina ollut ja tulee aina olemaan osa, joka näkee väkivallan ratkaisuna, ja on valmis iskuja tekemään - ja vielä isompi osa, joka näkee sen oikeutettuna? Terrorismia ja arvojen yhteentörmäystä estetään parhaiten siten, että eurooppalaiset pitäisivät omia arvojaan ja oikeuksiaan tärkeinä, eikä rajojen yli annettaisi ihmisten marssia Eurooppaan kertomaan meille, miten meidän pitäisi elää ja olla. Euroopassa ei pitäisi esimerkiksi yhdenkään turvapaikanhakijan antaa liikkua vapaasti.&nbsp;</p> <p>Tapahtuman Facebook-sivulle ilmestyikin nopeasti useampia päivityksiä, joissa kritisoitiin tapahtuman ilmapiiriä ja sitä, ettei kriittisille puheenvuoroille annettu tilaa. Jopa aiemmin EU:ta kannattaneet olivat alkaneet tapahtuman aikana tulla toisiin ajatuksiin, koska sananvapautta ei tuntunut olevan, ja hyväksyttävät näkemykset olivat lähinnä federalistista EU:n ihannointia ilman kykyä käydä vuoropuhelua EU-kriittisten ihmisten kanssa. Kriittisten äänten sulkeminen ulos keskustelusta aiheuttaa siis aivan päinvastaisen reaktion kuin EU haluaisi. Tämä sama pätee myös joidenkin puolueiden haluun sulkea Perussuomalaiset ulos päätöksenteosta tai vaikkapa tulevista hallituskokoonpanoista: kun tarpeeksi lujasti yritetään jotain ryhmää tai mielipiteitä hiljentää tai sulkea pois, ihmiset kääntyvätkin syrjittyjen puolelle.</p> <p>Nähdäkseni on tärkeää, että kriittisesti ajattelevat jaksavat tuoda mielipiteitään julki myös sellaisissa tilaisuuksissa, jotka ovat lähtökohtaisesti täynnä vaikkapa EU-myönteisiä ihmisiä. Ei anneta ihmisten sulkea meitä ulos päätöksenteosta, vaan jatketaan sinnikkäästi yhdessä taistelua turvallisemman Euroopan ja Suomen puolesta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Me perussuomalaiset nuoret osallistuimme ainoana suomalaisena poliittisena nuorisojärjestönä Euroopan unionin joka toinen vuosi järjestämään nuorisotapahtumaan Strasbourgissa. Tavoitteenamme oli päästä käymään monipuolista keskustelua puhuttavimmista ilmiöistä Euroopassa: brexitistä, terrorismista, sananvapaudesta ja maahanmuutosta. Varsin nopeasti kävi ilmi, että tapahtuma on lähinnä nuorten kesäfestari, jossa on tarkoitus nyökytellä muiden EU-myönteisille mielipiteille, eikä käydä varsinaista vuoropuhelua tai keksiä ratkaisuja ongelmiin. Kriittisille äänille lähinnä buuattiin, ivailtiin tai jätettiin antamatta puheenvuoroja.

Ensimmäinen aktiviteetti johon osallistuin, oli maataloutta koskeva paneeli. Puhujina kaksi maatalousyrittäjää ja kaksi tutkijaa. Yleisöstä tuli lähinnä vihreitä kysymyksiä liittyen vasikoiden vierottamiseen ja kasvisperäisten proteiinien kehittämiseen. Pidin sitten oman puheenvuoron, jossa kysyin panelisteilta ratkaisuja suomalaisten maidontuottajien ahdinkoon, kun tuottajahintoja lasketaan jatkuvasti, johtuen muun muassa siitä, että EU:n alueella tuotetaan liikaa maitoa. Belgialainen maitotilallinen sanoi naureskellen, että Suomihan on myös Eurooppaa, ja että on aivan sama, minkä maalaista maitoa juomme. Tuli siis selväksi, että suomalaiset maitotilat saavat rauhassa kuihtua pois, koska panelistin sanoin "sisämarkkinat nyt vain toimivat niin". Euroopan unionissa kansallisella edulla ei ole siis minkäänlaista merkitystä.

Terrorismikeskustelu täysistuntosalissa puolestaan oli täysi fiasko. Puoli tuntia arvokkaasta ajasta käytettiin typerään moderniin tanssiesitykseen. Panelisteista lähes jokainen oli muslimi, joista jokainen kielsi islamin itsessään liittyvän mitenkään mihinkään. Yleisö sai esittää panelisteille kysymyksiä tai ratkaisuesityksiä. Eräs ranskalainen puhui rajojen sulkemisesta ja siitä, ettei EU ole kyennyt suojelemaan eurooppalaisia terrorismilta, jonka jälkeen kriittisiä puheenvuoroja ei sitten kuulunutkaan ja paneelin juontaja sekä panelistit soimasivat kriittisiä näkemyksiä niillä tutuilla argumenteilla kuten "rajavalvonta tai rajojen sulkeminen on naiivi, mustavalkoinen ajattelutapa" tai "ei saa aiheuttaa vastakkainasettelua".

Itse pyysin puheenvuoroa lähes koko paneelin ajan, mutta sitä en valitettavasti saanut. Olisin halunnut sanoa, ettei EU todellakaan toimi kuten se voisi toimia, kun rajojen annetaan vuotaa kuin seula, eikä eurooppalaisten turvallisuus tunnu kiinnostavan pätkääkään. Miksi EU on ylipäänsä olemassa, jos tarkoituksena ei ole taata hyvinvointia ja turvallista tulevaisuutta nimenomaan eurooppalaisille? 

Eniten puheenvuoroja annettiin terrorismikeskustelussa itse muslimeille, joista eräs afganistanilainen valisti muslimien arvojen olevan samat kuin eurooppalaisten. Miten ihmeessä tällaisia valheita kukaan kehtaa edes sanoa ääneen? On aivan selvää, tutkimustenkin mukaan, että islaminuskoiset ajattelevat monista asioista aivan eri tavoin kuin me eurooppalaiset. Vai mistä syystä musliminaiset kiedotaan huntuihin, tai eläimiä rituaaliteurastetaan uskon vuoksi? Tai miksi iso osa Euroopassakin asuvista muslimeista hyväksyy poliittisen väkivallan? Tällaiset arvot eivät ole todellakaan yhtäläisiä eurooppalaisten arvojen kanssa.

Ehkä keskustelun naurettavimman puheenvuoron piti eräs nainen, joka kertoi ratkaisuksi sen, että eurooppalaisten tulee tehdä muslimien olot kotoisiksi ja olla heitä kohtaan ystävällisiä - tämä estää hänen mielestään terrorismin. Terrorismia ei todellakaan ehkäistä pään silittelyllä. On varsin kumma, että edelleen uskotaan tuollaisten keinojen lopettavan islamilaisen terrorismin. Vielä kummempaa on, ettei nähdä islamin uskon ja terrorismin välillä yhteyttä. Tuleeko mieleen muita uskontoja tai ryhmiä, joiden sisällä on aina ollut ja tulee aina olemaan osa, joka näkee väkivallan ratkaisuna, ja on valmis iskuja tekemään - ja vielä isompi osa, joka näkee sen oikeutettuna? Terrorismia ja arvojen yhteentörmäystä estetään parhaiten siten, että eurooppalaiset pitäisivät omia arvojaan ja oikeuksiaan tärkeinä, eikä rajojen yli annettaisi ihmisten marssia Eurooppaan kertomaan meille, miten meidän pitäisi elää ja olla. Euroopassa ei pitäisi esimerkiksi yhdenkään turvapaikanhakijan antaa liikkua vapaasti. 

Tapahtuman Facebook-sivulle ilmestyikin nopeasti useampia päivityksiä, joissa kritisoitiin tapahtuman ilmapiiriä ja sitä, ettei kriittisille puheenvuoroille annettu tilaa. Jopa aiemmin EU:ta kannattaneet olivat alkaneet tapahtuman aikana tulla toisiin ajatuksiin, koska sananvapautta ei tuntunut olevan, ja hyväksyttävät näkemykset olivat lähinnä federalistista EU:n ihannointia ilman kykyä käydä vuoropuhelua EU-kriittisten ihmisten kanssa. Kriittisten äänten sulkeminen ulos keskustelusta aiheuttaa siis aivan päinvastaisen reaktion kuin EU haluaisi. Tämä sama pätee myös joidenkin puolueiden haluun sulkea Perussuomalaiset ulos päätöksenteosta tai vaikkapa tulevista hallituskokoonpanoista: kun tarpeeksi lujasti yritetään jotain ryhmää tai mielipiteitä hiljentää tai sulkea pois, ihmiset kääntyvätkin syrjittyjen puolelle.

Nähdäkseni on tärkeää, että kriittisesti ajattelevat jaksavat tuoda mielipiteitään julki myös sellaisissa tilaisuuksissa, jotka ovat lähtökohtaisesti täynnä vaikkapa EU-myönteisiä ihmisiä. Ei anneta ihmisten sulkea meitä ulos päätöksenteosta, vaan jatketaan sinnikkäästi yhdessä taistelua turvallisemman Euroopan ja Suomen puolesta.

]]>
35 http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256328-eu-yrittaa-hiljentaa-kriittisen-nuorison#comments Euroopan unioni Islam Maahanmuutto Terrorismi Mon, 04 Jun 2018 08:14:41 +0000 Jenna Simula http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256328-eu-yrittaa-hiljentaa-kriittisen-nuorison
Islam ei ole ihmisryhmä http://tuulakomsi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256149-islam-ei-ole-ihmisryhma <p>Viime aikoina olen keskusteluissa sekä kuullut että lukenut hämmentävän epäloogisia kommentteja koskien islamia ja ns. vihapuhetta, mitä se sitten tarkoittaakaan. Nämä kommentit ovat lähes poikkeuksetta länsimaisten ei-muslimien tuottamia, ja niissä tuomitaan tavalla tai toisella &quot;islamin vastustaminen&quot; tai ns. islamofobia.</p><p>&nbsp;</p><p>Viimeisin oli tämänpäiväinen Ylen urheilu-uutinen jääkiekkovalmentaja Duane Smithista ja hänen &quot;islamin vastaisesta&quot; tviittailustaan.&nbsp;&nbsp;<a href="https://yle.fi/urheilu/3-10232243">https://yle.fi/urheilu/3-10232243</a></p><p>&nbsp;</p><p>Jos kiireinen lukija noteeraa pelkän otsikon, ja jos tämäntapaisia viestejä &quot;islamin vastustamisen&quot; paheksuttavuudesta tulee paljon ja eri kanavia pitkin - kouluissa, harrastuspiireissä, mediassa, -ihmisten mieliin iskostuu länsimaiseen sanan- , mielipiteen- ja ajattelunvapauteen täysin sopimaton käsitys, että maailmassa on yksi aate / uskonto / poliittinen ideologia, jota jostain syystä ei saa vastustaa, ei, vaikka se sisältäisi räikeitä ihmisoikeusloukkauksia, joita kaikissa muissa tilanteissa ankarasti paheksuisimme.</p><p>&nbsp;</p><p>Toimittajienkin tulisi muistaa, että islam ei ole ihminen, ei rotu, ei etninen ryhmä eikä minkäänlainen ihmisoikeuksien suojaa nauttiva tunteva olento, jolla olisi &quot;ihmisarvo&quot;.</p><p>&nbsp;</p><p>Sen sijaan <em>muslimit </em>ovat ihmisryhmä, ja heidän leimaamisensa negatiiviseen sävyyn pelkästään papereihin merkityn virallisen uskontonsa perusteella on tietenkin epäoikeudenmukaista. Muslimeiksi kutsutaan automaattisesti muslimivanhemmille syntyneitä lapsia, useimmiten muslimimaissa syntyneitä, joiden virallinen uskonto islam on, eikä heiltä itseltään ole koskaan kysytty, haluavatko he sitä vai eivät. Muslimeiksi siten kutsutaan myös niitä, jotka sisimmässään ovat agnostikkoja tai ateisteja, mutta eivät ymmärrettävistä syistä sano sitä ääneen. Koska juuri islam on se aate, joka pyhissä kirjoituksissaan määrää tällaisista ajatuksista kuolemanrangaistuksen.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos siis vaadimme, että emme saa puhua, toimia tai ajatella &quot;islamin vastaisesti&quot;, me hiljaa myönnämme, että kuolemanrangaistus noille ei-niin-uskoville muslimeille olisi ihan oikein. Muunlainen ajattelu on &quot;islamin vastaista&quot;! Vastaavalla hymistelyllä siunaamme myös naisten ja miesten lähtökohtaisesti erilaisen oikeudellisen aseman, homoseksuaalisuuden ankaran kiellon, rajoitukset puolison valintaan, alaikäisten naittamisen ja niin edelleen. Jos mieliimme pääsee esim. median kautta pesiytymään käsitys, että &quot;islamin vastaisuus&quot; on jotenkin lähtökohtaisesti väärin, emme voi tehokkaasti suojella maahanmuuttajanaisia tai -lapsia kaikissa niissä tapauksissa, joissa suojelua tarvittaisiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Sanoilla, erityisesti auktoriteettiasemassa olevien käytössä olevilla sanoilla, on siis suuri merkitys ajatteluumme. Vähintä mitä auktoriteettiasemassa olevalta sanankäyttäjältä voi vaatia, on se, että erotetaan nyt vihdoin sana &quot;muslimit&quot; sanasta &quot;islam&quot; ja lakataan käyttämästä missään yhteydessä poliittista sanahirviötä &quot;islamofobia&quot; tai millään muullakaan tavalla tuomitsemasta &quot;islamin vastaisuutta&quot;. Jos Raamattu voidaan heittää lattialle, se on voitava tehdä myös Koraanille - ei kirjalla ole minkäänlaista &quot;ihmisarvoa&quot;.</p><p>&nbsp;</p><p>Ja mitä tulee alussa olevaan Ylen uutiseen, kyseisen valmentajan tviitit tosiaan olivat tökeröitä. Mutta ei siksi, että ne olivat &quot;islamin vastaisia&quot;, vaan siksi, että ne olivat kirosanoineen karkeita, aggressiivisia ja alatyylisiä, jollaisia urheilumaailma tuskin kaipaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime aikoina olen keskusteluissa sekä kuullut että lukenut hämmentävän epäloogisia kommentteja koskien islamia ja ns. vihapuhetta, mitä se sitten tarkoittaakaan. Nämä kommentit ovat lähes poikkeuksetta länsimaisten ei-muslimien tuottamia, ja niissä tuomitaan tavalla tai toisella "islamin vastustaminen" tai ns. islamofobia.

 

Viimeisin oli tämänpäiväinen Ylen urheilu-uutinen jääkiekkovalmentaja Duane Smithista ja hänen "islamin vastaisesta" tviittailustaan.  https://yle.fi/urheilu/3-10232243

 

Jos kiireinen lukija noteeraa pelkän otsikon, ja jos tämäntapaisia viestejä "islamin vastustamisen" paheksuttavuudesta tulee paljon ja eri kanavia pitkin - kouluissa, harrastuspiireissä, mediassa, -ihmisten mieliin iskostuu länsimaiseen sanan- , mielipiteen- ja ajattelunvapauteen täysin sopimaton käsitys, että maailmassa on yksi aate / uskonto / poliittinen ideologia, jota jostain syystä ei saa vastustaa, ei, vaikka se sisältäisi räikeitä ihmisoikeusloukkauksia, joita kaikissa muissa tilanteissa ankarasti paheksuisimme.

 

Toimittajienkin tulisi muistaa, että islam ei ole ihminen, ei rotu, ei etninen ryhmä eikä minkäänlainen ihmisoikeuksien suojaa nauttiva tunteva olento, jolla olisi "ihmisarvo".

 

Sen sijaan muslimit ovat ihmisryhmä, ja heidän leimaamisensa negatiiviseen sävyyn pelkästään papereihin merkityn virallisen uskontonsa perusteella on tietenkin epäoikeudenmukaista. Muslimeiksi kutsutaan automaattisesti muslimivanhemmille syntyneitä lapsia, useimmiten muslimimaissa syntyneitä, joiden virallinen uskonto islam on, eikä heiltä itseltään ole koskaan kysytty, haluavatko he sitä vai eivät. Muslimeiksi siten kutsutaan myös niitä, jotka sisimmässään ovat agnostikkoja tai ateisteja, mutta eivät ymmärrettävistä syistä sano sitä ääneen. Koska juuri islam on se aate, joka pyhissä kirjoituksissaan määrää tällaisista ajatuksista kuolemanrangaistuksen.

 

Jos siis vaadimme, että emme saa puhua, toimia tai ajatella "islamin vastaisesti", me hiljaa myönnämme, että kuolemanrangaistus noille ei-niin-uskoville muslimeille olisi ihan oikein. Muunlainen ajattelu on "islamin vastaista"! Vastaavalla hymistelyllä siunaamme myös naisten ja miesten lähtökohtaisesti erilaisen oikeudellisen aseman, homoseksuaalisuuden ankaran kiellon, rajoitukset puolison valintaan, alaikäisten naittamisen ja niin edelleen. Jos mieliimme pääsee esim. median kautta pesiytymään käsitys, että "islamin vastaisuus" on jotenkin lähtökohtaisesti väärin, emme voi tehokkaasti suojella maahanmuuttajanaisia tai -lapsia kaikissa niissä tapauksissa, joissa suojelua tarvittaisiin.

 

Sanoilla, erityisesti auktoriteettiasemassa olevien käytössä olevilla sanoilla, on siis suuri merkitys ajatteluumme. Vähintä mitä auktoriteettiasemassa olevalta sanankäyttäjältä voi vaatia, on se, että erotetaan nyt vihdoin sana "muslimit" sanasta "islam" ja lakataan käyttämästä missään yhteydessä poliittista sanahirviötä "islamofobia" tai millään muullakaan tavalla tuomitsemasta "islamin vastaisuutta". Jos Raamattu voidaan heittää lattialle, se on voitava tehdä myös Koraanille - ei kirjalla ole minkäänlaista "ihmisarvoa".

 

Ja mitä tulee alussa olevaan Ylen uutiseen, kyseisen valmentajan tviitit tosiaan olivat tökeröitä. Mutta ei siksi, että ne olivat "islamin vastaisia", vaan siksi, että ne olivat kirosanoineen karkeita, aggressiivisia ja alatyylisiä, jollaisia urheilumaailma tuskin kaipaa.

]]>
27 http://tuulakomsi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256149-islam-ei-ole-ihmisryhma#comments Ihmisarvo Ihmisoikeudet Islam Islamofobia Rasismi Thu, 31 May 2018 13:59:00 +0000 Tuula Komsi http://tuulakomsi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256149-islam-ei-ole-ihmisryhma
Islam ja vanhoillinen uskonpuhdistus http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255923-islam-ja-vanhoillinen-uskonpuhdistus <p><strong>Vasta äskeittäin ovat itsellä asettuneet sinänsä tutut palaset kunnolla kohdilleen. Olemme näkemässä islamilaista uskonpuhdistusta, vanhoillista sellaista. Seuraukset eivät näytä hyviltä, joista alla pari tilastotietoa.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Muun muassa entinen muslimi ja nykyinen kristitty somalinainen, Mona Walter,<a href="https://www.gatestoneinstitute.org/12065/mona-walter-interview"> on viitannut </a>meneillään olevaan uskonpuhdistukseen. Sen seurauksena wahhabismi ja salafismi ovat jyrkentämässä islamilaisen maailman eroa länsimaihin. Saudien suku omaksui wahhamismin 1744 ja siitä alkaen se on vaihtelevasti <a href="https://islam.stackexchange.com/questions/1579/what-is-wahhabism">levinnyt</a>. Egyptistä Lähi-Itään ja muualle Pohjois-Afrikkaan<a href="http://www.businessinsider.com/map-of-salafism-in-middle-east-and-north-africa-2017-4?r=US&amp;IR=T&amp;IR=T"> levinnyt</a> salafismi <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Salafi_movement">sai valtaa</a> 1800-luvun lopulla. YK:n entinen pääsihteeri Boutros Boutros-Ghali <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Salafismi">pitää suuntausta uhkana</a> ihmisoikeuksille. Wahhabismi ei ole niin yleistynyt, mutta on Saudi-Arabian kuningasperheen suosiossa ja yleinen pienissä Persianlahden valtioissa. Samaan aikaan Iranissa valtaa pitää vanhoillinen shiialaisuus. Turkissa diktaattorin johdolla vedetään tiukkaa sunnilaista linjaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Mikään näistä suuntauksista ei helpota yhteiseloa länsimaalaisten kanssa, koska arvopohja on niin suuresti ristiriidassa. Naisten tasa-arvo ja kehon itsemääräämisoikeus on utopiaa. Äärisuuntausten tavoitteina on sama kuin oli bolshevikeilla ja natseilla: diktatuuri. Sillä tiellä ollaan jo joissain maissa maalissa. Uskonnonvapautta uhataan järjestään. Islamista kääntyneitä uhataan hengenmenolla.</p><p>&nbsp;</p><p>Siinä missä uskonto on levittäytynyt vanhoillisissa maissa joka puolelle, on sen takia myös seksi. Alan Salehzadeh <a href="https://blogit.iltalehti.fi/alan-salehzadeh/2017/08/13/muslimimaissa-seksi-on-kuuma-peruna/">kuvaa </a>verrattain seikkaperäisesti, mistä on kyse. Yksinkertaistaen, kun seksi on kielletty, se kierouttaa mieliä. Ilmiö on meille tuttu katolisista poikakouluista. Monissa muslimimaissa tuloksena on, että <a href="https://www.researchgate.net/figure/Schematic-representation-of-consanguineous-marriage-rates-worldwide-adapted-from-Table_fig1_26878532">sukurutsaa harrastetaan</a> erittäin usein, koska vain siskoja ja serkuksia ylipäätään näkee. Lisäksi <a href="https://womanstats.files.wordpress.com/2013/01/1st-map.png">naisia raiskataan</a> usein. Kun paineet ovat patoutuneet ja naiset alistettuja, kynnys raiskata on matala.</p><p>&nbsp;</p><p>Islam tarvitsee valistushenkistä uskonpuhdistusta, kuten Esko Valtaoja <a href="http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/82202/Islamilainen+reformaatio">toivoo</a>. Valitettavasti suunta näyttää vahvasti päinvastaiselta. Vanhoilliset opit raikuvat jo länsimaissa sekä ovat vähimmilläänkin ison muslimivähemmistön kannattamia, eikä suunta muutu, ellei sitä muuteta. He haluavat elää muslimimaassa, eivätkä halua muuttaa pois länsimaasta. Siinä on perustavaa laatua oleva ristiriita, joka kanavoituu politiikaksi, kun sitä yhdistyy valtaan riittävästi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vasta äskeittäin ovat itsellä asettuneet sinänsä tutut palaset kunnolla kohdilleen. Olemme näkemässä islamilaista uskonpuhdistusta, vanhoillista sellaista. Seuraukset eivät näytä hyviltä, joista alla pari tilastotietoa.

 

Muun muassa entinen muslimi ja nykyinen kristitty somalinainen, Mona Walter, on viitannut meneillään olevaan uskonpuhdistukseen. Sen seurauksena wahhabismi ja salafismi ovat jyrkentämässä islamilaisen maailman eroa länsimaihin. Saudien suku omaksui wahhamismin 1744 ja siitä alkaen se on vaihtelevasti levinnyt. Egyptistä Lähi-Itään ja muualle Pohjois-Afrikkaan levinnyt salafismi sai valtaa 1800-luvun lopulla. YK:n entinen pääsihteeri Boutros Boutros-Ghali pitää suuntausta uhkana ihmisoikeuksille. Wahhabismi ei ole niin yleistynyt, mutta on Saudi-Arabian kuningasperheen suosiossa ja yleinen pienissä Persianlahden valtioissa. Samaan aikaan Iranissa valtaa pitää vanhoillinen shiialaisuus. Turkissa diktaattorin johdolla vedetään tiukkaa sunnilaista linjaa.

 

Mikään näistä suuntauksista ei helpota yhteiseloa länsimaalaisten kanssa, koska arvopohja on niin suuresti ristiriidassa. Naisten tasa-arvo ja kehon itsemääräämisoikeus on utopiaa. Äärisuuntausten tavoitteina on sama kuin oli bolshevikeilla ja natseilla: diktatuuri. Sillä tiellä ollaan jo joissain maissa maalissa. Uskonnonvapautta uhataan järjestään. Islamista kääntyneitä uhataan hengenmenolla.

 

Siinä missä uskonto on levittäytynyt vanhoillisissa maissa joka puolelle, on sen takia myös seksi. Alan Salehzadeh kuvaa verrattain seikkaperäisesti, mistä on kyse. Yksinkertaistaen, kun seksi on kielletty, se kierouttaa mieliä. Ilmiö on meille tuttu katolisista poikakouluista. Monissa muslimimaissa tuloksena on, että sukurutsaa harrastetaan erittäin usein, koska vain siskoja ja serkuksia ylipäätään näkee. Lisäksi naisia raiskataan usein. Kun paineet ovat patoutuneet ja naiset alistettuja, kynnys raiskata on matala.

 

Islam tarvitsee valistushenkistä uskonpuhdistusta, kuten Esko Valtaoja toivoo. Valitettavasti suunta näyttää vahvasti päinvastaiselta. Vanhoilliset opit raikuvat jo länsimaissa sekä ovat vähimmilläänkin ison muslimivähemmistön kannattamia, eikä suunta muutu, ellei sitä muuteta. He haluavat elää muslimimaassa, eivätkä halua muuttaa pois länsimaasta. Siinä on perustavaa laatua oleva ristiriita, joka kanavoituu politiikaksi, kun sitä yhdistyy valtaan riittävästi.

]]>
1 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255923-islam-ja-vanhoillinen-uskonpuhdistus#comments Islam Salafismi Shiiat Uskonpuhdistus Wahhabismi Sun, 27 May 2018 10:22:52 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255923-islam-ja-vanhoillinen-uskonpuhdistus
Sharia ja Kokoomuksen taistelu olematonta vihollista vastaan http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255810-sharia-ja-kokoomuksen-taistelu-olematonta-vihollista-vastaan <p>Suomessa autoa ajetaan tien oikealla puolella, niinkuin on aina tehtykin.Jos joku lähtisi ehdottamaan, että lähdetäänkin ajamaan vasemmalla puolella, niin enemmistö jengistä vain hyökkäisi muutosta ehdottaneita kohtaa sen sijaan, että korostaisi oikealla ajamisessa pysymisen etuja.</p><p>Ministeri Häkkäsen <a href="http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3957862/Oikeusministeri+Hakkanen+Suomessa+ei+ole+tilaa+sharialaille">Etnossa käyttämän puheenvuoron</a> jälkeen saimme kuulla, että Kokoomus on tehnyt kesän puoluekokoukseensa <a href="https://l.facebook.com/l.php?u=https%253A%252F%252Fwww.verkkouutiset.fi%252Fkokoomusaloite-sharia-laki-kiellettava-lailla%252F&amp;h=ATOPFPlO7ee2F-4dCt-gdb782EAJBd9_3w9RngCNbLoUixaGrXv6tFlOhWGTu45z7bqlni0nh5O2FVGnX1hGIzS4zGe6aFIw9leF67zPSc5OClD_dw&amp;s=1">aloitteen, jossa sharia halutaan kieltää</a>. Siis asia, jota Suomessa ei edes ole.</p><p>Minulle tulee tästä vähän samanlainen olo. Kokoomus vaikuttaisi suunnilleen yhtä vakuuttavalta vaatiessaan isoon ääneen vasemmalla ajamisen kieltämistä.</p><p>Ovatko tulossa olevat vaalit sokaisseet Kokoomuksen? Onko heillä näin epätoivoinen tarve kiinnittää kansan huomio pois porvarihallituksen omista mokista? Heidän itse aikaansaamistaan ja ylläpitämistään epäkohdista?</p><p>Kuka, milloin ja missä on vaatinut sharia-lakia Suomeen? Yhdenvertaisuus lain edessä on yksi niitä asioita, jotka tekevät tästä maasta niin hienon &ndash; kuka sitä haluaa luopua? Ei, minkäänlaisten rinnakkaisyhteiskuntien syntyminen ei ole kenenkään edun mukaista.</p><p>Suomi on kaikenlaisissa mittauksissa (ja omassa sydämessäni!) jatkuvasti maailman parhaita maita. Yksi syy siihen on juuri se, että kaikki täällä ovat tasa-arvoisia, kaikilla on yhtäläiset oikeudet (ja velvollisuudet) ja kaikki ovat yhtä arvokkaita sukupuolesta, etnisyydestä tai muista lähtökohdista riippumatta.</p><p>Suomea arvostetaan maahanmuuttajien keskuudessa tutkitusti mm. juuri oikeusvaltion ja yhdenvertaisuuden vuoksi. Monen kohdalla se on juuri se syy, miksi he ovat hakeutuneet tänne turvaan varsin toisenlaisista oloista. He jos ketkä osaavat arvostaa näitä periaatteita eivätlä todellakaan ota niitä itsestäänselvinä.</p><p>Tällaiset tapaukset vain leimaavat jo valmiiksi karsastetttua vähemmistöä, lisäävät ennakkoluuloja, synnyttävät täysin keinotekoista vastakkainasettelua ja rajoittavat entisestään muslimiväestön tasavertaista osallisuutta yhteiskunnassa.</p><p>Lisäksi ihmiset puhuvat kovin innokkaasti shariasta ymmärtämättä edes mitä se on, luullen sen tarkoittavan sitä, että kaikki ollaan kivittämässä kuoliaaksi. Pysähtykääpä miettimän hetkeksi tätä: esiintyvätkö ihmiset yhtä häpeilemättä minkään muun uskonnon &rdquo;asiantuntijoina&rdquo; vailla mitään käytännön tuntemusta tai kontaktia asiaan? Eivät. Minusta se herättää jo myötähäpeää heidän puolestaan- he tuskin ovat kykeneviä käymään minkäänlaista vakavastiotettavaa teologista debattia edes oman uskontonsa näkemyseroista.</p><p>En tiedä mitä Häkkäsen mielessä oli (muuta kuin oman imagon pönkittäminen ja oikeistolaisten suosion kalastelu), mutta Etno on foorumi, missä eri taustaisia ihmisiä tuodaan yhteen yhteisymmärryksen lisäämiseksi, ei sormella osoiteltaviksi ja rajanvetojen vahvistamiseksi.</p><p>Häkkäsen ulostulo luo sellaisen vaikutelman, että tämä aihe olisi nyt jotenkin ajankohtainen ja erityistä torjumista vaativa, ikäänkuin kyse tosiaan on jostain akuutista uhasta. Näin se luo keksitystä asiasta todellisen uhan, joka vahvistaa negatiivisia mielikuvia jota uskontoon liittävät etenkin ne, joilla ei ole mitään kosketuspintaa asiaan/ jotka eivät tunne islamista mitään muuta kuin sen vastaisen propagandan.</p><p>Ketä sellainen palvelee? Kenen etuja se ajaa? Kenen pussiin silloin pelataan? Miettikääpä sitä. Antti Häkkänen flirttailee islamofobian kanssa ja pyrkii sen avulla kasvattamaan kannatustaan koko ajan vain enemmän sirpaloituvassa oikeistokentässä.</p><p>Sanoilla on valtaa. Siksi niitä on käytettävä harkiten.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa autoa ajetaan tien oikealla puolella, niinkuin on aina tehtykin.Jos joku lähtisi ehdottamaan, että lähdetäänkin ajamaan vasemmalla puolella, niin enemmistö jengistä vain hyökkäisi muutosta ehdottaneita kohtaa sen sijaan, että korostaisi oikealla ajamisessa pysymisen etuja.

Ministeri Häkkäsen Etnossa käyttämän puheenvuoron jälkeen saimme kuulla, että Kokoomus on tehnyt kesän puoluekokoukseensa aloitteen, jossa sharia halutaan kieltää. Siis asia, jota Suomessa ei edes ole.

Minulle tulee tästä vähän samanlainen olo. Kokoomus vaikuttaisi suunnilleen yhtä vakuuttavalta vaatiessaan isoon ääneen vasemmalla ajamisen kieltämistä.

Ovatko tulossa olevat vaalit sokaisseet Kokoomuksen? Onko heillä näin epätoivoinen tarve kiinnittää kansan huomio pois porvarihallituksen omista mokista? Heidän itse aikaansaamistaan ja ylläpitämistään epäkohdista?

Kuka, milloin ja missä on vaatinut sharia-lakia Suomeen? Yhdenvertaisuus lain edessä on yksi niitä asioita, jotka tekevät tästä maasta niin hienon – kuka sitä haluaa luopua? Ei, minkäänlaisten rinnakkaisyhteiskuntien syntyminen ei ole kenenkään edun mukaista.

Suomi on kaikenlaisissa mittauksissa (ja omassa sydämessäni!) jatkuvasti maailman parhaita maita. Yksi syy siihen on juuri se, että kaikki täällä ovat tasa-arvoisia, kaikilla on yhtäläiset oikeudet (ja velvollisuudet) ja kaikki ovat yhtä arvokkaita sukupuolesta, etnisyydestä tai muista lähtökohdista riippumatta.

Suomea arvostetaan maahanmuuttajien keskuudessa tutkitusti mm. juuri oikeusvaltion ja yhdenvertaisuuden vuoksi. Monen kohdalla se on juuri se syy, miksi he ovat hakeutuneet tänne turvaan varsin toisenlaisista oloista. He jos ketkä osaavat arvostaa näitä periaatteita eivätlä todellakaan ota niitä itsestäänselvinä.

Tällaiset tapaukset vain leimaavat jo valmiiksi karsastetttua vähemmistöä, lisäävät ennakkoluuloja, synnyttävät täysin keinotekoista vastakkainasettelua ja rajoittavat entisestään muslimiväestön tasavertaista osallisuutta yhteiskunnassa.

Lisäksi ihmiset puhuvat kovin innokkaasti shariasta ymmärtämättä edes mitä se on, luullen sen tarkoittavan sitä, että kaikki ollaan kivittämässä kuoliaaksi. Pysähtykääpä miettimän hetkeksi tätä: esiintyvätkö ihmiset yhtä häpeilemättä minkään muun uskonnon ”asiantuntijoina” vailla mitään käytännön tuntemusta tai kontaktia asiaan? Eivät. Minusta se herättää jo myötähäpeää heidän puolestaan- he tuskin ovat kykeneviä käymään minkäänlaista vakavastiotettavaa teologista debattia edes oman uskontonsa näkemyseroista.

En tiedä mitä Häkkäsen mielessä oli (muuta kuin oman imagon pönkittäminen ja oikeistolaisten suosion kalastelu), mutta Etno on foorumi, missä eri taustaisia ihmisiä tuodaan yhteen yhteisymmärryksen lisäämiseksi, ei sormella osoiteltaviksi ja rajanvetojen vahvistamiseksi.

Häkkäsen ulostulo luo sellaisen vaikutelman, että tämä aihe olisi nyt jotenkin ajankohtainen ja erityistä torjumista vaativa, ikäänkuin kyse tosiaan on jostain akuutista uhasta. Näin se luo keksitystä asiasta todellisen uhan, joka vahvistaa negatiivisia mielikuvia jota uskontoon liittävät etenkin ne, joilla ei ole mitään kosketuspintaa asiaan/ jotka eivät tunne islamista mitään muuta kuin sen vastaisen propagandan.

Ketä sellainen palvelee? Kenen etuja se ajaa? Kenen pussiin silloin pelataan? Miettikääpä sitä. Antti Häkkänen flirttailee islamofobian kanssa ja pyrkii sen avulla kasvattamaan kannatustaan koko ajan vain enemmän sirpaloituvassa oikeistokentässä.

Sanoilla on valtaa. Siksi niitä on käytettävä harkiten.

]]>
152 http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255810-sharia-ja-kokoomuksen-taistelu-olematonta-vihollista-vastaan#comments Kotimaa Islam Kokoomus Oikeusministeri Antti Häkkänen oikeusvaltio Sharialaki Fri, 25 May 2018 07:30:00 +0000 Abdirahim HUSU Hussein . http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255810-sharia-ja-kokoomuksen-taistelu-olematonta-vihollista-vastaan
Rukouskutsu kyllä, kirkonkellot, ei http://hietanenkaija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255275-rukouskutsu-kylla-kirkonkellot-ei <p>Växsjössä Ruotsissa paikallinen moskeija sai luvan poliisilta viime viikolla laittaa rukouskutsut kaiuttimiin perjantairukouksen aikaan. Ruotsissa tämä oli kolmas lupa kaiutinten käyttöön,&nbsp; toiset ovat Karlskronassa ja Botkyrkassa. Aihe on taas aikaansaanut polemiikkia, eivätkä kaikki ole todellakaan suhtautuneet myönteisesti luvan myöntämiseen.&nbsp;</p><p>Nyt on taas keskustelu kiivastunut, kun katolinen pappi paikkakunnalta kertoi, että heidän kirkonkellojen soittopyyntöön sunnuntaisin oli tullut kielteinen päätös.&nbsp; Katolinen kirkko Sankt Mikaels rakennettiin Växsjö:ön 10 vuotta sitten, ja lupaa kellojen soittoon pyydettiin. Lupa evättiin kuitenkin sillä perusteella, että se saattaisi häiritä läheisen omakotialueen, Västerin, asukkaita.&nbsp; Pastori Fågelqvistin mielestä on epäreilua, että muslimit saavat soittaa rukouskutsunsa mutta he eivät kirkonkellojaan.&nbsp; &quot;Ilmeisesti nyt on yhtäkkiä uudet säännöt, ja haemme ilman muuta kirkonkellojen soittolupaa uudelleen&quot;, sanoo Fågelqvist. &quot;Kyseessä on kristillinen traditio, joka antaa meille enemmän näkyvyyttä&quot; . Tähän asti kelloja ei siis ole saanut soittaa, traditiosta huolimatta. Toivottavasti onnistuu..?Onnea uudelle yritykselle.</p><p><a href="https://samtiden.nu/2018/05/kyrka-i-vaxjo-fick-avslag-pa-klockringning-vill-ansoka-igen-efter-ja-till-boneutrop/" title="https://samtiden.nu/2018/05/kyrka-i-vaxjo-fick-avslag-pa-klockringning-vill-ansoka-igen-efter-ja-till-boneutrop/">https://samtiden.nu/2018/05/kyrka-i-vaxjo-fick-avslag-pa-klockringning-v...</a></p><p><a href="https://www.metro.se/artikel/politikerna-splittrade-efter-besked-om-b%C3%B6neutrop-i-v%C3%A4xj%C3%B6" title="https://www.metro.se/artikel/politikerna-splittrade-efter-besked-om-b%C3%B6neutrop-i-v%C3%A4xj%C3%B6">https://www.metro.se/artikel/politikerna-splittrade-efter-besked-om-b%C3...</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Växsjössä Ruotsissa paikallinen moskeija sai luvan poliisilta viime viikolla laittaa rukouskutsut kaiuttimiin perjantairukouksen aikaan. Ruotsissa tämä oli kolmas lupa kaiutinten käyttöön,  toiset ovat Karlskronassa ja Botkyrkassa. Aihe on taas aikaansaanut polemiikkia, eivätkä kaikki ole todellakaan suhtautuneet myönteisesti luvan myöntämiseen. 

Nyt on taas keskustelu kiivastunut, kun katolinen pappi paikkakunnalta kertoi, että heidän kirkonkellojen soittopyyntöön sunnuntaisin oli tullut kielteinen päätös.  Katolinen kirkko Sankt Mikaels rakennettiin Växsjö:ön 10 vuotta sitten, ja lupaa kellojen soittoon pyydettiin. Lupa evättiin kuitenkin sillä perusteella, että se saattaisi häiritä läheisen omakotialueen, Västerin, asukkaita.  Pastori Fågelqvistin mielestä on epäreilua, että muslimit saavat soittaa rukouskutsunsa mutta he eivät kirkonkellojaan.  "Ilmeisesti nyt on yhtäkkiä uudet säännöt, ja haemme ilman muuta kirkonkellojen soittolupaa uudelleen", sanoo Fågelqvist. "Kyseessä on kristillinen traditio, joka antaa meille enemmän näkyvyyttä" . Tähän asti kelloja ei siis ole saanut soittaa, traditiosta huolimatta. Toivottavasti onnistuu..?Onnea uudelle yritykselle.

https://samtiden.nu/2018/05/kyrka-i-vaxjo-fick-avslag-pa-klockringning-vill-ansoka-igen-efter-ja-till-boneutrop/

https://www.metro.se/artikel/politikerna-splittrade-efter-besked-om-b%C3%B6neutrop-i-v%C3%A4xj%C3%B6

 

 

 

 

 

 

]]>
9 http://hietanenkaija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255275-rukouskutsu-kylla-kirkonkellot-ei#comments Islam Rukouskutsut Ruotsi Mon, 14 May 2018 11:00:40 +0000 Kaija Hietanen http://hietanenkaija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255275-rukouskutsu-kylla-kirkonkellot-ei
Intersektionaalisesta (3. aallon) feminismistä http://joonastaipaleenmki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254653-intersektionaalisesta-3-aallon-feminismista <p>Olen feministi. Tarkemmin määriteltynä klassinen feministi (vrt. Christina Sommers, Camille Paglia). Olen seurannut viimeisen vuoden ajan lähes päivittäin Yhdysvaltojen yhteiskunnallista keskustelua Twitterissä. Tänä aikana olen huomannut, että varsinkin akateemisissa piireissä ja Hollywoodissa, on noussut esiin uutena(?) johtavana ideologina intersektionaalinen feminismi (jatkossa IF). Ymmärtääkseni IF:n kaksi pääteesiä ovat: 1) Yhteiskunta muodostuu valtarakenteista ja 2) Nämä valtarakenteet sortavat kaikkia vähemmistöjä (naiset mukaan luettuna). Näin ollen (valtaapitävien) hyökkäys yhtä vähemmistöä kohtaan on aina hyökkäys kaikkia vähemmistöjä kohtaan, ja jokaisen vähemmistön edustajan velvollisuus on hyökätä näitä valtarakenteita vastaan. Tämä on yksinkertaistettu näkemykseni, palaan ehkä myöhemmissä blogeissa tähän ideologiaan liittyvään mielenkiintoiseen terminologiaan, esim. uhriutumispyramidiin.</p><p>Voidaan ajatella, että IF on pelkästään yliopistoväen hömpötystä, jolla ei ole sen kummallisempia yhteiskunnallisia seuraamuksia. Nähdäkseni kuitenkin vaarana on se, että tämä ideologia leviää pikkuhiljaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon (vrt. Ylen intiaani lasten-ohjelmassa fiasko). Quillette-lehden perustaja Claire Lehmanin huomio siitä, että IF ja ja marxismi muistuttavat huomattavasti toisiaan, antaa tilaa spekulaatiolle siitä, että jatkossa vasemmistopuolueet saattavat innostua IF:n tarjoamasta päivitetystä marxismista, joka saattaisi tarjota Euroopassa kuihtuvalle vasemmistoaatteelle uutta puhtia varsinkin, jos taloudellinen tilanne huononee. Kuitenkin tällä hetkellä ainoa todella uhkaava IF:n ideologian mukaan toimiva organisaatio on Antifa, jonka väkivalta on ollut vielä Euroopan mittakaavassa pienimuotoista. Välillistä uhkaa aiheutuu, siitä jos IF-ideologit pääsevät päättämään mamu-politiikasta ja näin ollen päätöksillään lisäävät rikollisuutta ja terrori-iskujen uhkaa. Ironista on se, että IF-ideologit näkevät muslimimiehet toveri-uhreinaan, vaikka tosiasiallisesti IF:n ja Islamin tavoitteet ovat täysin päinvastaisia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen feministi. Tarkemmin määriteltynä klassinen feministi (vrt. Christina Sommers, Camille Paglia). Olen seurannut viimeisen vuoden ajan lähes päivittäin Yhdysvaltojen yhteiskunnallista keskustelua Twitterissä. Tänä aikana olen huomannut, että varsinkin akateemisissa piireissä ja Hollywoodissa, on noussut esiin uutena(?) johtavana ideologina intersektionaalinen feminismi (jatkossa IF). Ymmärtääkseni IF:n kaksi pääteesiä ovat: 1) Yhteiskunta muodostuu valtarakenteista ja 2) Nämä valtarakenteet sortavat kaikkia vähemmistöjä (naiset mukaan luettuna). Näin ollen (valtaapitävien) hyökkäys yhtä vähemmistöä kohtaan on aina hyökkäys kaikkia vähemmistöjä kohtaan, ja jokaisen vähemmistön edustajan velvollisuus on hyökätä näitä valtarakenteita vastaan. Tämä on yksinkertaistettu näkemykseni, palaan ehkä myöhemmissä blogeissa tähän ideologiaan liittyvään mielenkiintoiseen terminologiaan, esim. uhriutumispyramidiin.

Voidaan ajatella, että IF on pelkästään yliopistoväen hömpötystä, jolla ei ole sen kummallisempia yhteiskunnallisia seuraamuksia. Nähdäkseni kuitenkin vaarana on se, että tämä ideologia leviää pikkuhiljaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon (vrt. Ylen intiaani lasten-ohjelmassa fiasko). Quillette-lehden perustaja Claire Lehmanin huomio siitä, että IF ja ja marxismi muistuttavat huomattavasti toisiaan, antaa tilaa spekulaatiolle siitä, että jatkossa vasemmistopuolueet saattavat innostua IF:n tarjoamasta päivitetystä marxismista, joka saattaisi tarjota Euroopassa kuihtuvalle vasemmistoaatteelle uutta puhtia varsinkin, jos taloudellinen tilanne huononee. Kuitenkin tällä hetkellä ainoa todella uhkaava IF:n ideologian mukaan toimiva organisaatio on Antifa, jonka väkivalta on ollut vielä Euroopan mittakaavassa pienimuotoista. Välillistä uhkaa aiheutuu, siitä jos IF-ideologit pääsevät päättämään mamu-politiikasta ja näin ollen päätöksillään lisäävät rikollisuutta ja terrori-iskujen uhkaa. Ironista on se, että IF-ideologit näkevät muslimimiehet toveri-uhreinaan, vaikka tosiasiallisesti IF:n ja Islamin tavoitteet ovat täysin päinvastaisia.

]]>
13 http://joonastaipaleenmki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254653-intersektionaalisesta-3-aallon-feminismista#comments Intersektionaalinen feminismi Islam Yhteiskunta Mon, 30 Apr 2018 16:37:24 +0000 Joonas Taipaleenmäki http://joonastaipaleenmki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254653-intersektionaalisesta-3-aallon-feminismista
Ruben Stiller keskustelee rasismista http://leenarosendahloshanhijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254607-ruben-stiller-keskustelee-rasismista <p>&rdquo;Rasismi tarkoittaa toisen ihmisen tai ihmisryhmän arvottamista etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella alempiarvoiseksi kuin muut ihmisryhmät. Rasismin määritteleminen on helppoa mutta sen tulkitsemisesta arkielämässä riidellään jatkuvasti.<br />Missä kulkee maahanmuuttokriittisyyden ja rasismin välinen raja? Onko puhe poliittisesta korrektisuudesta vain olkinukke, jolla lyödään vastustajaa? Millainen on rasistin psyyke? Kuinka monta rasistista ajatusta sinulla on päivässä?<br />Ruben Stillerin vieraina ovat kansalaisaktivisti Maryan Abdulkarim ja tietokirjailija Marko Hamilo&rdquo;</p><p>(Yle Puhe, Oletko piilorasisti?)</p><p>&nbsp;</p><p>Keskustelu Yle Puheessa Ruben Stillerin johdolla lähti käyntiin Hamilon kuuluisaksi tekemästä punavihreästä kuplasta Kalliossa. Viime presidentinvaaleissa Vihr. Haavisto sai ainoan voittonsa nimenomaan Kalliossa. Samoin kävi Vas. Li Anderssonille viime eduskuntavaaleissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Hamilo on myös huolestunut, että toimittajan tuntuvat edustavan suureta osin myös tätä punavihreää aatemaailmaa. Hän viittasi johonkin valtiotieteilijöiden (korjaus toimittajaopskelijoiden) poliittisesta suuntauksesta tehtyyn tutkimukseen Tampereen yliopistossa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Abdulkarim heitti olkiukkona (korjaus: harhaanjohtava vihje ei olkiukko) vastaväitteen, että eikö Hamiloa huolestuta yhtään, että tutkimuksen mukaan poliiseista suurin osa on Kokoomuksen tai Perussuomalaisten äänestäjiä. Hamilo on kuitenkin kiinnostuneempi journalismista ja hän haluaa selittää sitä ilmiötä. Abdulkarim puhui vielä Keskustapuolueen täplistä, mutta siitä tuskin syntyy sen enempää yhteiskunnallista keskustelua.</p><p>&nbsp;</p><p>Abdulkarim sanoo vielä, että vaikka sanotaan, ettei maahanmuutosta saa puhua, niin samalla Perussuomalaiset siitä koko ajan puhuvat. Ja maahanmuutosta on tehty 30 uutta lakia, joissa kiristetään maahanmuuttopolitiikkaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Tässä vaiheessa Marko Hamilo vetää ässän hihastaan eli Overtonin ikkunan. Esimerkkinä homous ei ollut hyväksyttävää, mutta kun Overtonin ikkuna siirtyi niin paljon, että homoudesta tuli hyväksyttävää ja lopulta homofobiasta se asia jota ei hyväksytä. Maahanmuuttoa kritisoiva keskustelu oli täysin sopimatonta vielä jokin aika sitten. Nyt Overtonin ikkuna on siirtynyt vähän siihen suuntaan, että myönnetään jotain ongelmia siihen liittyen.</p><p>&nbsp;</p><p>Maryan Abdulkarim ihmettelee sitä, että muutama vuosi sitten tanskalaismies ampui Suomessa kaksi poliisia, niin miksi tanskalaisia ei estetty tulemasta maahan. Kun taas lähi-idästä ja pohjoisafrikasta tietynäköiset Islamia harjoittavat ihmiset, niin näitä ei haluta Suomeen. Se on oppikirjaesimerkki rasismista ja rotuopista, kun vielä muu maahanmuutto on toivottavaakin. Tummaihoinen ihminen on osa sitä kuvastoa, joka rakennetaan ei-toivotusta&nbsp; maahanmuuttajasta.</p><p>&nbsp;</p><p>Hamilo sanoo, ettei kenelläkään ole lähtökohtaisesti oikeutta muuttaa Suomeen. Ihmisoikeusjulistuksessa sanotaan,että ihmisellä on oikeus muuttaa pois maasta. Pakolaissopimuksessa olevan säädöksen mukaan turvapaikanhakijaa ei saa palauttaa sellaiseen maahan, jossa hän joutuu vaaraan.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kulttuuri on uusi rotu. Koetaan, että nykyään on kulttuurirasismia. Hamilo toteaa, että rotua ei voi vaihtaa, mutta erikulttuurista tuleva voi assimiloitua suomalaiseen kulttuuriin. Abdulkarim kyseenalaistaa suomalaisen kulttuurin olemmassaolon ja on sitä mieltä, että suomalaisten on sopeuduttava.</p><p>&nbsp;</p><p>Piilorasismiksi Ruben Stiller kokee suomalaisten liberaalien suuren synnittömien joukon, joka harvoin puhuu maahanmuuttoon liittyvistä ennakkoluuloistaan. Äärettömän tekopyhää!</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä kaikki ja paljon muuta on kuultavissa&nbsp;<a href="https://areena.yle.fi/1-4411586" target="_blank">Yle puhe</a>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ”Rasismi tarkoittaa toisen ihmisen tai ihmisryhmän arvottamista etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella alempiarvoiseksi kuin muut ihmisryhmät. Rasismin määritteleminen on helppoa mutta sen tulkitsemisesta arkielämässä riidellään jatkuvasti.
Missä kulkee maahanmuuttokriittisyyden ja rasismin välinen raja? Onko puhe poliittisesta korrektisuudesta vain olkinukke, jolla lyödään vastustajaa? Millainen on rasistin psyyke? Kuinka monta rasistista ajatusta sinulla on päivässä?
Ruben Stillerin vieraina ovat kansalaisaktivisti Maryan Abdulkarim ja tietokirjailija Marko Hamilo”

(Yle Puhe, Oletko piilorasisti?)

 

Keskustelu Yle Puheessa Ruben Stillerin johdolla lähti käyntiin Hamilon kuuluisaksi tekemästä punavihreästä kuplasta Kalliossa. Viime presidentinvaaleissa Vihr. Haavisto sai ainoan voittonsa nimenomaan Kalliossa. Samoin kävi Vas. Li Anderssonille viime eduskuntavaaleissa.

 

Hamilo on myös huolestunut, että toimittajan tuntuvat edustavan suureta osin myös tätä punavihreää aatemaailmaa. Hän viittasi johonkin valtiotieteilijöiden (korjaus toimittajaopskelijoiden) poliittisesta suuntauksesta tehtyyn tutkimukseen Tampereen yliopistossa. 

 

Abdulkarim heitti olkiukkona (korjaus: harhaanjohtava vihje ei olkiukko) vastaväitteen, että eikö Hamiloa huolestuta yhtään, että tutkimuksen mukaan poliiseista suurin osa on Kokoomuksen tai Perussuomalaisten äänestäjiä. Hamilo on kuitenkin kiinnostuneempi journalismista ja hän haluaa selittää sitä ilmiötä. Abdulkarim puhui vielä Keskustapuolueen täplistä, mutta siitä tuskin syntyy sen enempää yhteiskunnallista keskustelua.

 

Abdulkarim sanoo vielä, että vaikka sanotaan, ettei maahanmuutosta saa puhua, niin samalla Perussuomalaiset siitä koko ajan puhuvat. Ja maahanmuutosta on tehty 30 uutta lakia, joissa kiristetään maahanmuuttopolitiikkaa.

 

Tässä vaiheessa Marko Hamilo vetää ässän hihastaan eli Overtonin ikkunan. Esimerkkinä homous ei ollut hyväksyttävää, mutta kun Overtonin ikkuna siirtyi niin paljon, että homoudesta tuli hyväksyttävää ja lopulta homofobiasta se asia jota ei hyväksytä. Maahanmuuttoa kritisoiva keskustelu oli täysin sopimatonta vielä jokin aika sitten. Nyt Overtonin ikkuna on siirtynyt vähän siihen suuntaan, että myönnetään jotain ongelmia siihen liittyen.

 

Maryan Abdulkarim ihmettelee sitä, että muutama vuosi sitten tanskalaismies ampui Suomessa kaksi poliisia, niin miksi tanskalaisia ei estetty tulemasta maahan. Kun taas lähi-idästä ja pohjoisafrikasta tietynäköiset Islamia harjoittavat ihmiset, niin näitä ei haluta Suomeen. Se on oppikirjaesimerkki rasismista ja rotuopista, kun vielä muu maahanmuutto on toivottavaakin. Tummaihoinen ihminen on osa sitä kuvastoa, joka rakennetaan ei-toivotusta  maahanmuuttajasta.

 

Hamilo sanoo, ettei kenelläkään ole lähtökohtaisesti oikeutta muuttaa Suomeen. Ihmisoikeusjulistuksessa sanotaan,että ihmisellä on oikeus muuttaa pois maasta. Pakolaissopimuksessa olevan säädöksen mukaan turvapaikanhakijaa ei saa palauttaa sellaiseen maahan, jossa hän joutuu vaaraan. 

 

Kulttuuri on uusi rotu. Koetaan, että nykyään on kulttuurirasismia. Hamilo toteaa, että rotua ei voi vaihtaa, mutta erikulttuurista tuleva voi assimiloitua suomalaiseen kulttuuriin. Abdulkarim kyseenalaistaa suomalaisen kulttuurin olemmassaolon ja on sitä mieltä, että suomalaisten on sopeuduttava.

 

Piilorasismiksi Ruben Stiller kokee suomalaisten liberaalien suuren synnittömien joukon, joka harvoin puhuu maahanmuuttoon liittyvistä ennakkoluuloistaan. Äärettömän tekopyhää!

 

Tämä kaikki ja paljon muuta on kuultavissa Yle puhe 

]]>
39 http://leenarosendahloshanhijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254607-ruben-stiller-keskustelee-rasismista#comments Islam Rasismi Sun, 29 Apr 2018 19:38:35 +0000 Leena Rosendahl Os Hanhijärvi http://leenarosendahloshanhijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254607-ruben-stiller-keskustelee-rasismista
Jihadismin yhtenä syynä näyttää olevan kotiäitiys http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254539-jihadismin-yhtena-syyna-nayttaa-olevan-kotiaitiys <p><strong>Monille on valjennut, että usea terroristi onkin rauhallisesta ja islamilaisittain <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Islam_in_Morocco">maltillisesta </a>Marokosta. Kuinka se on mahdollista?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Parikymmentä vuotta sitten esimerkiksi 911-terroristeista suuri osa oli saudeja, mikä ei yllätä, kun tietää maan olevan ultravanhoillisten wahhabiittien vallassa. Huomiota herättää myös se, ettei maa ole köyhä.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyttemmin marokkolaiset ovat kunnostautuneet, kun <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Salafi_movement">vanhoillinen islamin tulkinta</a> on vallannut alaa ja kiihottanut kansaa vääräuskoisia vastaan. Länsimaisella mittapuulla opetukset ovat räikeän syrjiviä. Marokko on köyhä, joten tässä tapauksessa voi ymmärtää sillä olevan vaikutusta. Kun vastaavasti on päinvastaisia esimerkkejä, köyhyyttä ei voi pitää kuin voimistavana tekijänä.</p><p>&nbsp;</p><p>Usein islamilaisissa maissa (joista monet arabeja) on <a href="http://executiveinsight.typepad.com/executive_insight/2011/04/linking-jobs-and-education-in-the-arab-world-.html">valtavasti nuoria aikuisia</a>. Ennen ajateltiin sen kuuluvan köyhyyteen, sillä länsimaissa lapsia tehtiin, kun maat olivat köyhiä. Ainakaan öljyrikkaissa arabimaissa se ei päde. Kun naiset ovat kotona, heillä on enemmän aikaa ja energiaa lasten- ja kodinhoitoon. Ei siis voi yllättää, että seurauksena on enemmän lapsia.</p><p>&nbsp;</p><p>Yhtälö on mahdoton. Monet yhteiskunnat eivät kykene luomaan töitä niin suurelle määrälle uutta työvoimaa. Seurauksena on laajaa toimettomuutta, joka lopetetaan jihadismipropagandan innoittamana, jos joku hoksaa propagandaa tyrkyttää. Ja hoksaahan joku.</p><p>&nbsp;</p><p>Perussyitä jihadismin suosiolle ovat siis:</p><ul><li>siihen yllyttävät islamin opinkappaleet,</li><li>näiden opinkappaleiden uusi suosio, vanhoillinen uskonpuhdistus,</li><li>oppien mukaisesta kotiäitiydestä seuraava suuri lapsimäärä ja lapsien työttömyys.</li></ul><p>Yhteiskunta tarjoaa siis arabimaissa otollisen maaperän radikalisoitua. Aivan oma lukunsa on monien haluttomuus tunnustaa edellä olevista kumpuavia uhkia länsimaissa. Euroopassa virkamiehet, poliitikot ja toimittajat joko pelkäävät rasistin leimaa tai eivät vain halua uskoa. Rasistileiman pelko on nykypäivänä syntynyt ongelma. Pelko on reaktio antirasistiseen reaktioon toisen maailmansodan ja natsien rasismia vastaan. Antirasistisen reaktion ongelmaa voimistaa väärin ymmärretty kristillisyys, minkä Mona Walterkin toi esiin: &quot;Jeesus sanoi, että meidän pitäisi rakastaa vihollistamme, mutta ei sitä, että meidän pitäisi olla tyhmiä.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Oppi vihollisen rakastamisesta ja sen väärin ymmärtäminen eivät koske vain kristittyjä vaan taustaltaan kristittyjä länsimaita. Monet kristilliset arvot ovat osa yhteiskuntaa ihmisten uskosta riippumatta. Kun ihminen yrittää rakastaa vihollista ja olla olematta rasisti, hän voi helposti hairahtua toiseen ääreen. Vihollinen, tai uhaksi väitetty, nähdäänkin synnittömänä. Samoin ihminen voi luulla, ettei näitä ihmisiä ja tekojaan tarvitse arvioida rationaalisella järjellä vaan pelkästään hyväntahtoisuuden tunteella. Tähän yllyttää halu tunnustaa jotain tunteita kohottavaa ideologiaa, antirasismia.</p><p>&nbsp;</p><p>Samoin, jos jonkun henkilön statukseen on liimattu otsikoksi uhriuteen ja heikkouteen viittaava pakolainen, turvapaikanhakija tai ulkomaalainen, hän saa joidenkin silmissä niin ikään synnittömän maineen.</p><p>&nbsp;</p><p>Ainoa tie on olla järkevä ja etsiä tosiasioita tosiasioiden sisältä. Muutoin edessämme ovat Ruotsinkin kaltaiset de facto autonomiset alueet Suomen sisällä. Yhdessä vai erikseen? Yhdessä elämiseen pitää olla halu, muuten ei tule olla sijaa maahan. Maiden tehtävä on hallinnoida alueitaan ihmisten hyväksi. Vain yhteisesti sopien alueiden sääntöjä voidaan muuttaa. Nyt ei niin monessa länsimaassa käy. Harkitseva, maltillinen ja tiukka kuri puree. Muu ei auta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Monille on valjennut, että usea terroristi onkin rauhallisesta ja islamilaisittain maltillisesta Marokosta. Kuinka se on mahdollista?

 

Parikymmentä vuotta sitten esimerkiksi 911-terroristeista suuri osa oli saudeja, mikä ei yllätä, kun tietää maan olevan ultravanhoillisten wahhabiittien vallassa. Huomiota herättää myös se, ettei maa ole köyhä.

 

Nyttemmin marokkolaiset ovat kunnostautuneet, kun vanhoillinen islamin tulkinta on vallannut alaa ja kiihottanut kansaa vääräuskoisia vastaan. Länsimaisella mittapuulla opetukset ovat räikeän syrjiviä. Marokko on köyhä, joten tässä tapauksessa voi ymmärtää sillä olevan vaikutusta. Kun vastaavasti on päinvastaisia esimerkkejä, köyhyyttä ei voi pitää kuin voimistavana tekijänä.

 

Usein islamilaisissa maissa (joista monet arabeja) on valtavasti nuoria aikuisia. Ennen ajateltiin sen kuuluvan köyhyyteen, sillä länsimaissa lapsia tehtiin, kun maat olivat köyhiä. Ainakaan öljyrikkaissa arabimaissa se ei päde. Kun naiset ovat kotona, heillä on enemmän aikaa ja energiaa lasten- ja kodinhoitoon. Ei siis voi yllättää, että seurauksena on enemmän lapsia.

 

Yhtälö on mahdoton. Monet yhteiskunnat eivät kykene luomaan töitä niin suurelle määrälle uutta työvoimaa. Seurauksena on laajaa toimettomuutta, joka lopetetaan jihadismipropagandan innoittamana, jos joku hoksaa propagandaa tyrkyttää. Ja hoksaahan joku.

 

Perussyitä jihadismin suosiolle ovat siis:

  • siihen yllyttävät islamin opinkappaleet,
  • näiden opinkappaleiden uusi suosio, vanhoillinen uskonpuhdistus,
  • oppien mukaisesta kotiäitiydestä seuraava suuri lapsimäärä ja lapsien työttömyys.

Yhteiskunta tarjoaa siis arabimaissa otollisen maaperän radikalisoitua. Aivan oma lukunsa on monien haluttomuus tunnustaa edellä olevista kumpuavia uhkia länsimaissa. Euroopassa virkamiehet, poliitikot ja toimittajat joko pelkäävät rasistin leimaa tai eivät vain halua uskoa. Rasistileiman pelko on nykypäivänä syntynyt ongelma. Pelko on reaktio antirasistiseen reaktioon toisen maailmansodan ja natsien rasismia vastaan. Antirasistisen reaktion ongelmaa voimistaa väärin ymmärretty kristillisyys, minkä Mona Walterkin toi esiin: "Jeesus sanoi, että meidän pitäisi rakastaa vihollistamme, mutta ei sitä, että meidän pitäisi olla tyhmiä."

 

Oppi vihollisen rakastamisesta ja sen väärin ymmärtäminen eivät koske vain kristittyjä vaan taustaltaan kristittyjä länsimaita. Monet kristilliset arvot ovat osa yhteiskuntaa ihmisten uskosta riippumatta. Kun ihminen yrittää rakastaa vihollista ja olla olematta rasisti, hän voi helposti hairahtua toiseen ääreen. Vihollinen, tai uhaksi väitetty, nähdäänkin synnittömänä. Samoin ihminen voi luulla, ettei näitä ihmisiä ja tekojaan tarvitse arvioida rationaalisella järjellä vaan pelkästään hyväntahtoisuuden tunteella. Tähän yllyttää halu tunnustaa jotain tunteita kohottavaa ideologiaa, antirasismia.

 

Samoin, jos jonkun henkilön statukseen on liimattu otsikoksi uhriuteen ja heikkouteen viittaava pakolainen, turvapaikanhakija tai ulkomaalainen, hän saa joidenkin silmissä niin ikään synnittömän maineen.

 

Ainoa tie on olla järkevä ja etsiä tosiasioita tosiasioiden sisältä. Muutoin edessämme ovat Ruotsinkin kaltaiset de facto autonomiset alueet Suomen sisällä. Yhdessä vai erikseen? Yhdessä elämiseen pitää olla halu, muuten ei tule olla sijaa maahan. Maiden tehtävä on hallinnoida alueitaan ihmisten hyväksi. Vain yhteisesti sopien alueiden sääntöjä voidaan muuttaa. Nyt ei niin monessa länsimaassa käy. Harkitseva, maltillinen ja tiukka kuri puree. Muu ei auta.

]]>
3 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254539-jihadismin-yhtena-syyna-nayttaa-olevan-kotiaitiys#comments ääri-islam Islam Jihadismi Sat, 28 Apr 2018 09:05:36 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254539-jihadismin-yhtena-syyna-nayttaa-olevan-kotiaitiys
Muslimikin on ihminen http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254466-muslimikin-on-ihminen <p>San kutsun osallistua rasismitutkimukseen. Ja toisen osallistua yhteen valtakunnalliseen ohjelmaan ja kertoa, millaista on olla muslimi. Ehkä vähän samanlaista kuin olla...ihminen? Aamulla herää, syö, käy töissä, on jumissa kello neljän ruuhkassa ja nukkuu?</p><p>Nuo olivat taas muistutuksia siitä, mihin lokeroon minut on laitettu. Helsnkiläisenä, poliitikkona, yhteiskunnallisesti aktiivisena, mediapersoonana (mitä tuo edes tarkoittaa?), yrittäjänä ja isänä olen mielelläni osa keskustelua minulle tärkeistä asioista ja tarpeen vaatiessa olen mukana myös luomassa keskustelua asioista, jotka jäävät liian vähälle huomiolle.</p><p>Helsinkiläisenä minua huolestuttaa esim. sote-kuvio, poliitikkona esimerkiksi yhteiskunnan eriarvoistuminen ja etenkin köyhyyden periytyminen ja sen vaikutukset lapsiin.</p><p>Yhteiskunnallisista asioista kannan huolta niin syrjäytymisestä kuin ikärakenteen muutoksesta ja siitä, miten se vaikuttaa järjestelmämme kestokykyyn, koulutuksen tulevaisuudesta.</p><p>Mediassa työtä tekevänä minua hirvittää ihmisten puutteellinen medialukutaito, kyvyttömyys lähdekritiikkiin ja totaalinen ymmärtämättömyys terveestä ja lain sallimasta kommunikaatiosta ja vuorovaikutuksesta.</p><p>Yrittäjänä minua turhauttaa epävarmuus työtilanteesta, suomalainen byrokratia, joka tuntuu haluavan tehdä itsensä työllistämisestä mahdollisimman hankalaa ja kannattamatonta ja innostaa ajatus suomalaisen osaamisen tehostetummasta viennistä myös maailmalle.</p><p>Isänä minua huolestuttavaa kaiken tämän lisäksi noin miljoona muuta asiaa kuten ne terveysriskit, joille lapsemme altistuvat vuosien ajan homekouluissa, joille ei tehdä mitään, vaikka ongelma on tiedossa. Nämä kaikki ovat asioita, jotka ovat lähellä sydäntäni, joista minulla olisi sanottavaa ja joiden eteen teen töitä.</p><p>Ei minun olemassaoloani kuitenkaan silloin kukaan muista, kun kaivataan näkemyksiä noista asioista.</p><p>Minusta tulee relevantti vasta siinä vaiheessa, kun tarvitaan islamin, maahanmuuton, monikulttuurisuuden ja rasismin <em>asiantuntijaa</em>.</p><p>Olen muslimi, mutta en mikään islamin asiantuntija. En minä osaa kommentoida vaikka jotain 1700-luvulta olevaa tekstiä ja sen vaikutusta jonkun tietyn asian tulkintaan jossain tietyssä suuntauksessa jollain tietyllä alueella. En minä osaa vastata joka ikisen maailman yli miljardin muslimin puolesta, että miksi joku jossain ajattelee jostain jollain lailla.</p><p>Islamissa, niinkuin missä tahansa uskonnossa on paljon eri suuntauksia ja tulkintoja. Joskus noiden &rdquo;oppineiden&rdquo; lausunnot ovat niin älyttömiä, että oikein hävettää niiden puolesta. Miettikää nyt näitäkin:</p><p>Jonkun egyptiläisen mukaan mies voisi <a href="http://www.nzherald.co.nz/world/news/article.cfm?c_id=2&amp;objectid=11940627"><u>mennä naimisiin aviottoman tyttärensä kanssa.</u></a> Joku saudi käskee <a href="http://listverse.wpengine.netdna-cdn.com/wp-content/uploads/2010/02/0-2.jpg"><u>tappamaan kaikki Mikki Hiiret</u></a> Saatanan lähettiläinä. Jossain Pakistanissa väitetään että <a href="http://listverse.wpengine.netdna-cdn.com/wp-content/uploads/2010/02/files.jpeg"><u>poliorokotus on vain länsimaiden salajuoni</u></a> sterilisoida kaikki muslimit.</p><p>On ihailtavaa haluta oppia tuntemaan ja ymmärtämään erilaisuutta. Valitettavan usein tuollaisesta &rdquo;kaikki mitä olet koskaan halunnut tietää islamista&rdquo;- paneelista tulee vain ennalta-arvattava nyrkkeilymatsi, jossa islam-asiantuntijoina itseään pitävät rajakit huutelevat että niin mutta kun islam ja naiset ja homot! Mitä minä tuohon voin sanoa? Minä tykkään molemmista.</p><p>Ajatelkaa &rdquo;kysy mitä tahansa kristityltä&rdquo;- keskustelua, jossa vaikka viideltä tapaluterilaiselta tentattaisiin, että miksi kristinuskon pakkolevittämisen nimissä sai tappaa satojatuhansia ihmisiä jos se Jumala kerran on niin rauhaarakastava? Miksi kirkot eivät irtisanoutuneet irti Ku Klux Klanista tai holokaustista ja ovat itse asiassa enemmän tai vähemmän antaneet siunauksensa muutamalle muullekin kansanmurhalle?</p><p>Miksi katolinen ei saa avioeroa häntä pieksävästä miehestä? Miksi homot saavat Kanadan anglikaanien kirkossa mennä naimisiin mutta muualla joutuvat helvettiin?&nbsp; Miksi luterilainen pappi saa mennä naimisiin mutta katolinen ei? Miksi nainen voi olla pappi luterilaisessa kirkossa mutta ortodoksisuudessa ei? Miksi mormonilla saa olla sata vaimoa mutta muilla ei?</p><p>Miten katolisten ehtoollinen voi oikeasti olla pala 2000 vuotta sitteen kuolleen miehen ruumista? Miksi lestadiolainen ei saa katsoa TV:tä, käyttää ehkäisyä tai kuunnella rokkia?</p><p>Miksi helluntailaiset kastetaan vasta aikuisena? Miksi Jehovan todistaja ei saa viettää syntymäpäivää, adventisti juoda kokista tai amishit käyttää sähköä? Miksi Plymouthin veljekset eivät saa syödä ulkopuolisten kanssa? Millä kielillä ne helluntailaiset oikein puhuvat? Miten katolinen kirkko voi samaan aikaan tuomita homoseksuaalisuuden, esiaviollisen seksin ja pakottaa pappinsa selibaattiin kun samaan aikaan se aktiivisesti peittelee pappiensa keskuudessa maailmanlaajuisesti esiintyvää pedofiliaa?</p><p>Kaikkihan nuo ovat kristittyjä, ihan niinkuin hekin?</p><p>Entä jos siis muistettaisiin, että ihmisiä me ollaan ensisijaisesti kaikki. Kuunnellaan, mitä se toinen sanoo, ei sitä, mitä me halutaan uskoa sen sanovan?</p><p>Ja pliis - jätetään se Mikki Hiiri rauhaan. Mun muksut tykkää siitä.</p> San kutsun osallistua rasismitutkimukseen. Ja toisen osallistua yhteen valtakunnalliseen ohjelmaan ja kertoa, millaista on olla muslimi. Ehkä vähän samanlaista kuin olla...ihminen? Aamulla herää, syö, käy töissä, on jumissa kello neljän ruuhkassa ja nukkuu?

Nuo olivat taas muistutuksia siitä, mihin lokeroon minut on laitettu. Helsnkiläisenä, poliitikkona, yhteiskunnallisesti aktiivisena, mediapersoonana (mitä tuo edes tarkoittaa?), yrittäjänä ja isänä olen mielelläni osa keskustelua minulle tärkeistä asioista ja tarpeen vaatiessa olen mukana myös luomassa keskustelua asioista, jotka jäävät liian vähälle huomiolle.

Helsinkiläisenä minua huolestuttaa esim. sote-kuvio, poliitikkona esimerkiksi yhteiskunnan eriarvoistuminen ja etenkin köyhyyden periytyminen ja sen vaikutukset lapsiin.

Yhteiskunnallisista asioista kannan huolta niin syrjäytymisestä kuin ikärakenteen muutoksesta ja siitä, miten se vaikuttaa järjestelmämme kestokykyyn, koulutuksen tulevaisuudesta.

Mediassa työtä tekevänä minua hirvittää ihmisten puutteellinen medialukutaito, kyvyttömyys lähdekritiikkiin ja totaalinen ymmärtämättömyys terveestä ja lain sallimasta kommunikaatiosta ja vuorovaikutuksesta.

Yrittäjänä minua turhauttaa epävarmuus työtilanteesta, suomalainen byrokratia, joka tuntuu haluavan tehdä itsensä työllistämisestä mahdollisimman hankalaa ja kannattamatonta ja innostaa ajatus suomalaisen osaamisen tehostetummasta viennistä myös maailmalle.

Isänä minua huolestuttavaa kaiken tämän lisäksi noin miljoona muuta asiaa kuten ne terveysriskit, joille lapsemme altistuvat vuosien ajan homekouluissa, joille ei tehdä mitään, vaikka ongelma on tiedossa. Nämä kaikki ovat asioita, jotka ovat lähellä sydäntäni, joista minulla olisi sanottavaa ja joiden eteen teen töitä.

Ei minun olemassaoloani kuitenkaan silloin kukaan muista, kun kaivataan näkemyksiä noista asioista.

Minusta tulee relevantti vasta siinä vaiheessa, kun tarvitaan islamin, maahanmuuton, monikulttuurisuuden ja rasismin asiantuntijaa.

Olen muslimi, mutta en mikään islamin asiantuntija. En minä osaa kommentoida vaikka jotain 1700-luvulta olevaa tekstiä ja sen vaikutusta jonkun tietyn asian tulkintaan jossain tietyssä suuntauksessa jollain tietyllä alueella. En minä osaa vastata joka ikisen maailman yli miljardin muslimin puolesta, että miksi joku jossain ajattelee jostain jollain lailla.

Islamissa, niinkuin missä tahansa uskonnossa on paljon eri suuntauksia ja tulkintoja. Joskus noiden ”oppineiden” lausunnot ovat niin älyttömiä, että oikein hävettää niiden puolesta. Miettikää nyt näitäkin:

Jonkun egyptiläisen mukaan mies voisi mennä naimisiin aviottoman tyttärensä kanssa. Joku saudi käskee tappamaan kaikki Mikki Hiiret Saatanan lähettiläinä. Jossain Pakistanissa väitetään että poliorokotus on vain länsimaiden salajuoni sterilisoida kaikki muslimit.

On ihailtavaa haluta oppia tuntemaan ja ymmärtämään erilaisuutta. Valitettavan usein tuollaisesta ”kaikki mitä olet koskaan halunnut tietää islamista”- paneelista tulee vain ennalta-arvattava nyrkkeilymatsi, jossa islam-asiantuntijoina itseään pitävät rajakit huutelevat että niin mutta kun islam ja naiset ja homot! Mitä minä tuohon voin sanoa? Minä tykkään molemmista.

Ajatelkaa ”kysy mitä tahansa kristityltä”- keskustelua, jossa vaikka viideltä tapaluterilaiselta tentattaisiin, että miksi kristinuskon pakkolevittämisen nimissä sai tappaa satojatuhansia ihmisiä jos se Jumala kerran on niin rauhaarakastava? Miksi kirkot eivät irtisanoutuneet irti Ku Klux Klanista tai holokaustista ja ovat itse asiassa enemmän tai vähemmän antaneet siunauksensa muutamalle muullekin kansanmurhalle?

Miksi katolinen ei saa avioeroa häntä pieksävästä miehestä? Miksi homot saavat Kanadan anglikaanien kirkossa mennä naimisiin mutta muualla joutuvat helvettiin?  Miksi luterilainen pappi saa mennä naimisiin mutta katolinen ei? Miksi nainen voi olla pappi luterilaisessa kirkossa mutta ortodoksisuudessa ei? Miksi mormonilla saa olla sata vaimoa mutta muilla ei?

Miten katolisten ehtoollinen voi oikeasti olla pala 2000 vuotta sitteen kuolleen miehen ruumista? Miksi lestadiolainen ei saa katsoa TV:tä, käyttää ehkäisyä tai kuunnella rokkia?

Miksi helluntailaiset kastetaan vasta aikuisena? Miksi Jehovan todistaja ei saa viettää syntymäpäivää, adventisti juoda kokista tai amishit käyttää sähköä? Miksi Plymouthin veljekset eivät saa syödä ulkopuolisten kanssa? Millä kielillä ne helluntailaiset oikein puhuvat? Miten katolinen kirkko voi samaan aikaan tuomita homoseksuaalisuuden, esiaviollisen seksin ja pakottaa pappinsa selibaattiin kun samaan aikaan se aktiivisesti peittelee pappiensa keskuudessa maailmanlaajuisesti esiintyvää pedofiliaa?

Kaikkihan nuo ovat kristittyjä, ihan niinkuin hekin?

Entä jos siis muistettaisiin, että ihmisiä me ollaan ensisijaisesti kaikki. Kuunnellaan, mitä se toinen sanoo, ei sitä, mitä me halutaan uskoa sen sanovan?

Ja pliis - jätetään se Mikki Hiiri rauhaan. Mun muksut tykkää siitä.

]]>
43 http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254466-muslimikin-on-ihminen#comments Kotimaa Ennakkoluulot Islam Media Muslimi Stereotypiat Fri, 27 Apr 2018 06:00:00 +0000 Abdirahim HUSU Hussein . http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254466-muslimikin-on-ihminen
Professori Juusolan ontto kritiikki http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254051-professori-juusolan-ontto-kritiikki <p>Maaliskuussa <a href="https://otava.fi/kirjat/9789511324430/">Otavan kustantamana ilmestynyt kirjani Jihad ja terrori</a> on herättänyt mukavasti keskustelua, mikä on oikein hyvä asia, sillä osaltaan tarkoitinkin sen keskustelunavaukseksi. Viimeisimpänä <a href="http://lahi-itanyt.fi/nyt/atte-kalevan-jihad-ja-terrori-otava-2018-huolimattomasti-kirjoitettu-esitys-modernin-jihadismin-kehityksesta/">kirja-arvion</a> tehneiden joukkoon on liittynyt Helsingin yliopiston Kulttuurien tutkimuksen laitoksen professori Hannu Juusola. Ehdin jo aiemmin lempeästi huomauttaa häntä siitä, että hän kovin kärkkäästi kommentoi teostani sitä lukematta, mutta nyt kirja on siis luettu, kiitokset siitä ja samoin myös arviosta! Arvostan professori Juusolaa modernin Lähi-idän yhteiskuntien tuntijana ja olen sen vuoksi luonnollisesti iloinen siitä, että hän halusi teokseni arvioida.</p><p>Olen aiemminkin ihmetellyt monien Helsingin yliopiston Kulttuurien tutkimuksen laitoksen islamintutkijoiden pontevaa intoa tutkimuskohteensa, eli islamin, epämiellyttävien puolien parhain päin selittämiseen, sillä se ei nähdäkseni mitenkään liity objektiivisen ja akateemisen tutkimuksen tekemiseen. Tällaiseen asenteeseen on tosin yliopistolla ikävä kyllä totuttu muuallakin, harvassa ovat olleet esimerkiksi sellaiset lausunnot, joissa Aleksanteri-instituutissa valtaa pitäneet Markut Kivinen ja Kangaspuro olisivat Venäjän toimia missään määrin kritisoineet.</p><p>Olin vuoden 2012 elokuussa kutsuttuna Suomen Lähi-idän instituutin yhdessä mm. Helsingin yliopiston kanssa järjestämään Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tutkimuksen kollokvioon, jossa esittelin omaa tutkimustani. Professori Hannu Juusola kommentoi silloin esitystäni todeten, ettei sellaista tutkimusta jota minä teen oikeastaan pitäisi ollenkaan tehdä. Hämmästyin luonnollisesti tätä lausuntoa ja kysyin professorilta minkä takia ei pitäisi. Juusola vastasi syyksi sen, että tällaisessa tutkimuksessa tutkija tuo helposti esille negatiivisia asioita islamiin ja muslimeihin liittyen. Hänen mukaansa islamin tutkijoiden tehtävänä on tuoda esiin vain myönteisiä puolia, sillä ne kielteiset puolet kyllä ovat aivan riittävästi esillä median kautta. Ihmettelin kovasti tätä asennetta, sillä en tutkijana koe voivani, enkä haluavani, ruveta kirjoittamaan pamfletteja. Minun nähdäkseni akateemisen tutkijan tehtävä on päin vastoin pyrkiä objektiivisesti minimoimaan omien ennakkokäsityksiensä vaikutus tutkimukseen ja analysoida tutkittavaa ilmiötä mahdollisimman totuudenmukaisesti sellaisena kuin se ilmenee, täysin riippumatta siitä, voiko joku käsittää tuon ilmiön hyväksi tai pahaksi.</p><p>Tällainen asenteellisuus on erityisesti yliopiston tutkijoiden piirissä hyvin valitettavaa, sillä se voidaan helposti tulkita hyssyttelyksi ja islamin ongelmallisten kohtien valkopesemiseksi. Edelleen sama asenteellisuus näyttää ikävä kyllä leimaavan professori Juusolan kirjastani tekemää arvostelua. Tämä on hyvin valitettavaa, sillä se laskee väistämättä hänen lausuntonsa painoarvoa. Otan mielelläni vastaan rakentavaa kritiikkiä, mutta toivon akateemisten kritisoijien myös muistavan, että akateeminen tutkimus ja yleistajuinen tietokirja ovat kaksi eri asiaa. Kirjassani on 208 sivua, enkä mitenkään halunnut paisuttaa tekstiä enempää, muutoin vaarana olisi ollut sellaisen tiiliskiven kirjoittaminen, johon kohdeyleisöni, asiasta kiinnostuneet maallikot, eivät olisi jaksaneet edes tarttua. Valitettavan paljon asiaa oli siis pakko jättää kirjasta pois, detaljitason seikoista nyt puhumattakaan. Uskon kuitenkin vakaasti, että valitsemani lähestymistapa toimii hyvin juuri yleistajuisen tietokirjan kohdalla.</p><p>Juusolan esille nostamista asiavirheistä olen luonnollisesti hänelle kiitollinen, varsinkin niistä kahdesta, joiden kohdalla hän on oikeassa. Ottomaanien valtakunta ei tosiaan romahtanut 1924 kuten kirjassani lukee, vaan 1923. Pahoittelen lukijoilleni tätä valitettavaa kirjoitusvirhettä ja korjaan sen tuleviin painoksiin. Valitettava kirjoitusvirhe yhdessä vuosiluvussa esiintyy myös Egyptin vallankaappauksen kohdalla.</p><p>Egyptin presidentiksi vuonna 1954 noussut Gamal Abdel Nasser käytti vuoden 1952 vallankaappauksessa hyväkseen sekä Muslimiveljeskuntaa että nuorten upseerien liikkeen keulakuvana toiminutta vuoden 1948 sodan sankaria Muhammad Neguibia, jotka molemmat hän syrjäytti nopeasti. Kuten modernin Egyptin historiaan professori Juusolan tavoin perehtyneet lukijat hyvin tietävät, nousi Nasser ensimmäisen kerran presidentiksi helmikuussa 1954 pakottaessaan Neguibin eroamaan, mutta Neguib palasi vielä hetkeksi valtaan, kunnes joutui jälleen eroamaan, tällä kertaa lopullisesti, saman vuoden lokakuussa. Tämän vuoksi on täysin perusteltua sanoa, että vuonna 1952 alkanut vallankaappaus kulminoitui vasta kun Nasser oli hajottanut Muslimiveljeskunnan ja kaapannut vallan presidentiksi alkuun nostetulta Naguibilta. Sayyid Qutbia käsitelleessä luvussa näin onkin, mutta Hassan al-Banna ja Muslimiveljeskunta -luvussa tekstiin on epähuomiossa jäänyt Nasserin presidentiksi nousun vuosiluvuksi 1952, joka ei siis pidä paikkaansa, vaan pitäisi olla 1954. Tämäkin jäi jostain syystä käsikirjoitusta tarkistaessani minulta huomaamatta ja on luonnollisesti syytä korjata tuleviin painoksiin.</p><p>Muuten joudun toteamaan professori Juusolan detaljitason kritiikin ontoksi. Perustelen näkemykseni seuraavassa:</p><p>Umaijadimoskeija herättää Damaskoksen salafilaisten sunnien keskuudessa vastustusta moskeijassa olevien hautojen vuoksi. Hautojen sijaitsemista moskeijassa pidetään yleisesti shiialaisena käytänteenä, mikä ei sovi sunneille. Vielä pahemmalta näyttää haudoilla yleisesti ja äänekkäästi tapahtuva shiialainen pyhimysten palvonta. Tämän vuoksi salafistiset sunnit, ja siis myös kirjan aihepiirin kannalta keskeiset jihadistit, kokevat moskeijan shiialaiseksi ja vääräoppiseksi.</p><p>Hafez al-Assad osallistui keskeisesti Syyrian vuoden 1963 baathistiseen vallankaappaukseen, jonka tuloksena hän kaappasi vallan ja nousi myöhemmin presidentiksi. Olennaista asiassa on se, kuten tekstistäkin nähdäkseni käy ilmi, että tuolloin Muslimiveljeskunta kiellettiin.</p><p>Yleisesti suhteellisen vapaina ja demokraattisina pidettyjen Palestiinan vuoden 2006 vaalien voittajaksi nousi Hamas, joka sai 74 paikkaa yhteensä 132 paikasta. Erityisesti Gazan kaistaleella Hamasin vaalivoitto oli hyvin selvä. Vaaleja seuranneiden levottomuuksien jälkeen Hamasin ja Fatahin yhteishallitus muodostettiin vasta 8. helmikuuta 2007. ja sen alkujaankin hutera yhtenäisyys päättyi 14. kesäkuuta 2007, kun Hamas syrjäytti Gazan kaistaleella Fatahin ja ryhtyi itse käyttämään valtaa. On siis jälleen varsin perusteltua sanoa, että vaalien seurauksena Gazassa valtaa piti Hamas ja Länsirannalla Fatah.</p><p>Nämä Juusolan mainitsemat epätarkkuudet ovat juuri sellaisia detaljitason asioita, joille annetaan suuri painoarvo akateemisessa tutkimuksessa, mutta jotka eivät minun näkemykseni mukaan kuulu jihadismia käsittelevään yleistajuiseen tietokirjaan, enkä sen vuoksi kirjoittanut niitä auki. Tällaisen kirjan arvo kun on nimenomaan siinä, ettei maallikkolukijaa hukuteta sinänsä faktuaalisesti korrekteihin, mutta kirjan pääasian kannalta turhanpäiväisiin yksityiskohtiin. Juusola kritisoi minua myös siitä, etten ole hänen mielestään riittävän hyvin määritellyt käyttämiäni, kieltämättä vähän hankalasti suomennettavia termejä, kuten &rsquo;fundamentalismi&rsquo;, &rsquo;jihadismi&rsquo;, &rsquo;salafismi&rsquo; ja &rsquo;islamismi&rsquo;. Tämä on islamin tutkimukseen perehtyneeltä professorilta hyvin omituinen kommentti, sillä alan kirjallisuudessa termejä käytetään yleisesti juuri samassa merkityksessä ja samalla tavalla kuin minäkin olen kirjassani käyttänyt. Pelkästään salafismin ja jihadismin määrittelyyn kuluu kirjasta 44 sivua, joten ehkäpä professori Juusola voisi vähän avata sitä, miten ja millä tarkuudella nämä termit hänen nähdäkseen kuuluisi määritellä? Samoin Juusolan epämääräiset viittaukset nähdäkseni varsin selkeään ja yleistajuiseen tapaani translitteroida arabiaa vaatisivat lisää avaamista.</p><p>Juusola kirjoittaa, että hänen on vaikea ymmärtää miksi esittelen esimerkkinä poliittisesta salafismista juuri Muslimiveljeskunnan. Nyt minun on puolestani pakko ihmetellä professori Juusolan lausuntoa. En millään voi uskoa hänen olevan näin tietämätön siitä erittäin merkittävästä ja kauaskantoisesta vaikutuksesta, joka Muslimiveljeskunnalla ja etenkin sen keskeisellä ajattelijalla Sayyid Qutbilla on ollut globaaliin jihad-liikkeeseen, varsinkaan kun tuon tämän yhteyden kirjassa niin selvästi esiin.</p><p>Juusolan kritiikissä päästäänkin todella mielenkiintoisen kysymyksen äärelle vasta kun hän esittää, etten selitä tai kontekstoi jihadismin kehitystä lainkaan. Se ei sinänsä pidä paikkaansa, sillä kirjani toisessa ja kolmannessa osassa nimenomaan selitän ja kontekstoin jihadismin kehityksen Juusolan mainitsemana ajanjaksona liikkeen tärkeimpien ajattelijoiden ja toimijoiden kautta. Ymmärrän kuitenkin Juusolan ajatuksen, pohdin nimittäin käsikirjoitusvaiheessa pitkään näkökulman valintaa tämän asian suhteen. Pelkoni oli se, että pyrkimällä liian laajalla taustoituksella sisällyttämään teokseen koko 1900-luvun muslimienemmistöisten yhteiskuntien sosiaalinen, taloudellinen, kolonialistinen ym. kirjo, käy teksti helposti kuivaksi ja maallikkolukijani kyllästyy. Jotenkin olisi kuitenkin ideologian kehitys kontekstoitava ilman, että tuloksena on uuvuttava tiiliskivi. Nähdäkseni se tapa, jolla asian lopulta ratkaisin, on osoittautunut hyväksi ja toimivaksi, sillä varsin monet lukijani ovat kiittäneet sen avanneen heidän ymmärrystään vaikeasti lähestyttävästä asiasta. Ymmärrän hyvin sen, että asiaan syvällisesti perehtynyt islamintutkimuksen professori kokee ratkaisuni pelkistetyksi, mutta tässäkin kohtaa on jälleen syytä muistaa, etten kirjoittanut kirjaani lähtökohtaisesti hänelle.</p><p>Kirjani johdantoluvussa käsittelen yhteiskunnassamme vallitsevaa valitettavan polarisoitunutta keskustelukulttuuria perustellessani tarvetta suomenkielisen yleistajuisen jihadismia käsittelevän kirjan kirjoittamiselle. Ymmärrän professori Hannu Juusolan aiempien lausuntojen valossa hyvin sen, että hän on kokenut johdannossa maamme keskustelukulttuurin islamofiilistä ääripäätä vastaan kohdistamani kritiikin osuvan itseensä. Toivottavasti se kuitenkin saa hänet, ensiälähdyksestä toivuttuaan, tarkastelemaan kriittisesti myös omia ennakkoasenteitaan. Jos nimittäin riittävän moni ääripäähän asemoituva henkilö näin tekisi, olisi keskustelunavaukseni onnistunut ja voisimme lopultakin ryhtyä puhumaan myös vaikeista asioista suoraan, ilman turhaa kiihkoa, hyssyttelyä tai ideologista paatosta.</p><p>&nbsp;</p><p>Atte Kaleva</p><p><a href="http://www.attekaleva.fi" title="www.attekaleva.fi">www.attekaleva.fi</a></p><p>&nbsp;</p> Maaliskuussa Otavan kustantamana ilmestynyt kirjani Jihad ja terrori on herättänyt mukavasti keskustelua, mikä on oikein hyvä asia, sillä osaltaan tarkoitinkin sen keskustelunavaukseksi. Viimeisimpänä kirja-arvion tehneiden joukkoon on liittynyt Helsingin yliopiston Kulttuurien tutkimuksen laitoksen professori Hannu Juusola. Ehdin jo aiemmin lempeästi huomauttaa häntä siitä, että hän kovin kärkkäästi kommentoi teostani sitä lukematta, mutta nyt kirja on siis luettu, kiitokset siitä ja samoin myös arviosta! Arvostan professori Juusolaa modernin Lähi-idän yhteiskuntien tuntijana ja olen sen vuoksi luonnollisesti iloinen siitä, että hän halusi teokseni arvioida.

Olen aiemminkin ihmetellyt monien Helsingin yliopiston Kulttuurien tutkimuksen laitoksen islamintutkijoiden pontevaa intoa tutkimuskohteensa, eli islamin, epämiellyttävien puolien parhain päin selittämiseen, sillä se ei nähdäkseni mitenkään liity objektiivisen ja akateemisen tutkimuksen tekemiseen. Tällaiseen asenteeseen on tosin yliopistolla ikävä kyllä totuttu muuallakin, harvassa ovat olleet esimerkiksi sellaiset lausunnot, joissa Aleksanteri-instituutissa valtaa pitäneet Markut Kivinen ja Kangaspuro olisivat Venäjän toimia missään määrin kritisoineet.

Olin vuoden 2012 elokuussa kutsuttuna Suomen Lähi-idän instituutin yhdessä mm. Helsingin yliopiston kanssa järjestämään Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tutkimuksen kollokvioon, jossa esittelin omaa tutkimustani. Professori Hannu Juusola kommentoi silloin esitystäni todeten, ettei sellaista tutkimusta jota minä teen oikeastaan pitäisi ollenkaan tehdä. Hämmästyin luonnollisesti tätä lausuntoa ja kysyin professorilta minkä takia ei pitäisi. Juusola vastasi syyksi sen, että tällaisessa tutkimuksessa tutkija tuo helposti esille negatiivisia asioita islamiin ja muslimeihin liittyen. Hänen mukaansa islamin tutkijoiden tehtävänä on tuoda esiin vain myönteisiä puolia, sillä ne kielteiset puolet kyllä ovat aivan riittävästi esillä median kautta. Ihmettelin kovasti tätä asennetta, sillä en tutkijana koe voivani, enkä haluavani, ruveta kirjoittamaan pamfletteja. Minun nähdäkseni akateemisen tutkijan tehtävä on päin vastoin pyrkiä objektiivisesti minimoimaan omien ennakkokäsityksiensä vaikutus tutkimukseen ja analysoida tutkittavaa ilmiötä mahdollisimman totuudenmukaisesti sellaisena kuin se ilmenee, täysin riippumatta siitä, voiko joku käsittää tuon ilmiön hyväksi tai pahaksi.

Tällainen asenteellisuus on erityisesti yliopiston tutkijoiden piirissä hyvin valitettavaa, sillä se voidaan helposti tulkita hyssyttelyksi ja islamin ongelmallisten kohtien valkopesemiseksi. Edelleen sama asenteellisuus näyttää ikävä kyllä leimaavan professori Juusolan kirjastani tekemää arvostelua. Tämä on hyvin valitettavaa, sillä se laskee väistämättä hänen lausuntonsa painoarvoa. Otan mielelläni vastaan rakentavaa kritiikkiä, mutta toivon akateemisten kritisoijien myös muistavan, että akateeminen tutkimus ja yleistajuinen tietokirja ovat kaksi eri asiaa. Kirjassani on 208 sivua, enkä mitenkään halunnut paisuttaa tekstiä enempää, muutoin vaarana olisi ollut sellaisen tiiliskiven kirjoittaminen, johon kohdeyleisöni, asiasta kiinnostuneet maallikot, eivät olisi jaksaneet edes tarttua. Valitettavan paljon asiaa oli siis pakko jättää kirjasta pois, detaljitason seikoista nyt puhumattakaan. Uskon kuitenkin vakaasti, että valitsemani lähestymistapa toimii hyvin juuri yleistajuisen tietokirjan kohdalla.

Juusolan esille nostamista asiavirheistä olen luonnollisesti hänelle kiitollinen, varsinkin niistä kahdesta, joiden kohdalla hän on oikeassa. Ottomaanien valtakunta ei tosiaan romahtanut 1924 kuten kirjassani lukee, vaan 1923. Pahoittelen lukijoilleni tätä valitettavaa kirjoitusvirhettä ja korjaan sen tuleviin painoksiin. Valitettava kirjoitusvirhe yhdessä vuosiluvussa esiintyy myös Egyptin vallankaappauksen kohdalla.

Egyptin presidentiksi vuonna 1954 noussut Gamal Abdel Nasser käytti vuoden 1952 vallankaappauksessa hyväkseen sekä Muslimiveljeskuntaa että nuorten upseerien liikkeen keulakuvana toiminutta vuoden 1948 sodan sankaria Muhammad Neguibia, jotka molemmat hän syrjäytti nopeasti. Kuten modernin Egyptin historiaan professori Juusolan tavoin perehtyneet lukijat hyvin tietävät, nousi Nasser ensimmäisen kerran presidentiksi helmikuussa 1954 pakottaessaan Neguibin eroamaan, mutta Neguib palasi vielä hetkeksi valtaan, kunnes joutui jälleen eroamaan, tällä kertaa lopullisesti, saman vuoden lokakuussa. Tämän vuoksi on täysin perusteltua sanoa, että vuonna 1952 alkanut vallankaappaus kulminoitui vasta kun Nasser oli hajottanut Muslimiveljeskunnan ja kaapannut vallan presidentiksi alkuun nostetulta Naguibilta. Sayyid Qutbia käsitelleessä luvussa näin onkin, mutta Hassan al-Banna ja Muslimiveljeskunta -luvussa tekstiin on epähuomiossa jäänyt Nasserin presidentiksi nousun vuosiluvuksi 1952, joka ei siis pidä paikkaansa, vaan pitäisi olla 1954. Tämäkin jäi jostain syystä käsikirjoitusta tarkistaessani minulta huomaamatta ja on luonnollisesti syytä korjata tuleviin painoksiin.

Muuten joudun toteamaan professori Juusolan detaljitason kritiikin ontoksi. Perustelen näkemykseni seuraavassa:

Umaijadimoskeija herättää Damaskoksen salafilaisten sunnien keskuudessa vastustusta moskeijassa olevien hautojen vuoksi. Hautojen sijaitsemista moskeijassa pidetään yleisesti shiialaisena käytänteenä, mikä ei sovi sunneille. Vielä pahemmalta näyttää haudoilla yleisesti ja äänekkäästi tapahtuva shiialainen pyhimysten palvonta. Tämän vuoksi salafistiset sunnit, ja siis myös kirjan aihepiirin kannalta keskeiset jihadistit, kokevat moskeijan shiialaiseksi ja vääräoppiseksi.

Hafez al-Assad osallistui keskeisesti Syyrian vuoden 1963 baathistiseen vallankaappaukseen, jonka tuloksena hän kaappasi vallan ja nousi myöhemmin presidentiksi. Olennaista asiassa on se, kuten tekstistäkin nähdäkseni käy ilmi, että tuolloin Muslimiveljeskunta kiellettiin.

Yleisesti suhteellisen vapaina ja demokraattisina pidettyjen Palestiinan vuoden 2006 vaalien voittajaksi nousi Hamas, joka sai 74 paikkaa yhteensä 132 paikasta. Erityisesti Gazan kaistaleella Hamasin vaalivoitto oli hyvin selvä. Vaaleja seuranneiden levottomuuksien jälkeen Hamasin ja Fatahin yhteishallitus muodostettiin vasta 8. helmikuuta 2007. ja sen alkujaankin hutera yhtenäisyys päättyi 14. kesäkuuta 2007, kun Hamas syrjäytti Gazan kaistaleella Fatahin ja ryhtyi itse käyttämään valtaa. On siis jälleen varsin perusteltua sanoa, että vaalien seurauksena Gazassa valtaa piti Hamas ja Länsirannalla Fatah.

Nämä Juusolan mainitsemat epätarkkuudet ovat juuri sellaisia detaljitason asioita, joille annetaan suuri painoarvo akateemisessa tutkimuksessa, mutta jotka eivät minun näkemykseni mukaan kuulu jihadismia käsittelevään yleistajuiseen tietokirjaan, enkä sen vuoksi kirjoittanut niitä auki. Tällaisen kirjan arvo kun on nimenomaan siinä, ettei maallikkolukijaa hukuteta sinänsä faktuaalisesti korrekteihin, mutta kirjan pääasian kannalta turhanpäiväisiin yksityiskohtiin. Juusola kritisoi minua myös siitä, etten ole hänen mielestään riittävän hyvin määritellyt käyttämiäni, kieltämättä vähän hankalasti suomennettavia termejä, kuten ’fundamentalismi’, ’jihadismi’, ’salafismi’ ja ’islamismi’. Tämä on islamin tutkimukseen perehtyneeltä professorilta hyvin omituinen kommentti, sillä alan kirjallisuudessa termejä käytetään yleisesti juuri samassa merkityksessä ja samalla tavalla kuin minäkin olen kirjassani käyttänyt. Pelkästään salafismin ja jihadismin määrittelyyn kuluu kirjasta 44 sivua, joten ehkäpä professori Juusola voisi vähän avata sitä, miten ja millä tarkuudella nämä termit hänen nähdäkseen kuuluisi määritellä? Samoin Juusolan epämääräiset viittaukset nähdäkseni varsin selkeään ja yleistajuiseen tapaani translitteroida arabiaa vaatisivat lisää avaamista.

Juusola kirjoittaa, että hänen on vaikea ymmärtää miksi esittelen esimerkkinä poliittisesta salafismista juuri Muslimiveljeskunnan. Nyt minun on puolestani pakko ihmetellä professori Juusolan lausuntoa. En millään voi uskoa hänen olevan näin tietämätön siitä erittäin merkittävästä ja kauaskantoisesta vaikutuksesta, joka Muslimiveljeskunnalla ja etenkin sen keskeisellä ajattelijalla Sayyid Qutbilla on ollut globaaliin jihad-liikkeeseen, varsinkaan kun tuon tämän yhteyden kirjassa niin selvästi esiin.

Juusolan kritiikissä päästäänkin todella mielenkiintoisen kysymyksen äärelle vasta kun hän esittää, etten selitä tai kontekstoi jihadismin kehitystä lainkaan. Se ei sinänsä pidä paikkaansa, sillä kirjani toisessa ja kolmannessa osassa nimenomaan selitän ja kontekstoin jihadismin kehityksen Juusolan mainitsemana ajanjaksona liikkeen tärkeimpien ajattelijoiden ja toimijoiden kautta. Ymmärrän kuitenkin Juusolan ajatuksen, pohdin nimittäin käsikirjoitusvaiheessa pitkään näkökulman valintaa tämän asian suhteen. Pelkoni oli se, että pyrkimällä liian laajalla taustoituksella sisällyttämään teokseen koko 1900-luvun muslimienemmistöisten yhteiskuntien sosiaalinen, taloudellinen, kolonialistinen ym. kirjo, käy teksti helposti kuivaksi ja maallikkolukijani kyllästyy. Jotenkin olisi kuitenkin ideologian kehitys kontekstoitava ilman, että tuloksena on uuvuttava tiiliskivi. Nähdäkseni se tapa, jolla asian lopulta ratkaisin, on osoittautunut hyväksi ja toimivaksi, sillä varsin monet lukijani ovat kiittäneet sen avanneen heidän ymmärrystään vaikeasti lähestyttävästä asiasta. Ymmärrän hyvin sen, että asiaan syvällisesti perehtynyt islamintutkimuksen professori kokee ratkaisuni pelkistetyksi, mutta tässäkin kohtaa on jälleen syytä muistaa, etten kirjoittanut kirjaani lähtökohtaisesti hänelle.

Kirjani johdantoluvussa käsittelen yhteiskunnassamme vallitsevaa valitettavan polarisoitunutta keskustelukulttuuria perustellessani tarvetta suomenkielisen yleistajuisen jihadismia käsittelevän kirjan kirjoittamiselle. Ymmärrän professori Hannu Juusolan aiempien lausuntojen valossa hyvin sen, että hän on kokenut johdannossa maamme keskustelukulttuurin islamofiilistä ääripäätä vastaan kohdistamani kritiikin osuvan itseensä. Toivottavasti se kuitenkin saa hänet, ensiälähdyksestä toivuttuaan, tarkastelemaan kriittisesti myös omia ennakkoasenteitaan. Jos nimittäin riittävän moni ääripäähän asemoituva henkilö näin tekisi, olisi keskustelunavaukseni onnistunut ja voisimme lopultakin ryhtyä puhumaan myös vaikeista asioista suoraan, ilman turhaa kiihkoa, hyssyttelyä tai ideologista paatosta.

 

Atte Kaleva

www.attekaleva.fi

 

]]>
91 http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254051-professori-juusolan-ontto-kritiikki#comments Ulkomaat Islam Jihad Jihad ja terrori Jihadismi Terrorismi Thu, 19 Apr 2018 08:59:37 +0000 Atte Kaleva http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254051-professori-juusolan-ontto-kritiikki
Kapteeni Kaleva ja Tapaus Rasmus http://jyrkisipila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252616-kapteeni-kaleva-ja-tapaus-rasmus <p>Kapteeni evp, sotatieteen maisteri ja kaupunginvaltuutettu <strong>Atte Kaleva</strong> julkaisi viime viikolla teoksen <em>Jihad ja terrori</em>. Teos on minusta lähtökohtaisesti tarpeellinen lisä Suomessa käytävään kansainvälistä muuttoliikettä, maahanmuuttoa, islamia ja terrorismia koskevaan keskusteluun - jihadistista terroria kun on maailmalla esiintynyt ja Turussa käydään parhaillaan oikeudenkäyntiä, johon asia todennäköisesti liittyy. Teos on tarpeellinen siksi, että Suomessa ei yksinkertaisesti ole kirjoitettu kylliksi islamista ja terrorismista ja monenlaisista niihin liittyvistä asioista. Nähdäkseni Kaleva on teoksensa tematiikassa melkoinen kokemusasiantuntija, koska hän on taannoin viettänyt 139 päivää islamilaisten kidnappaajien, mm. al-Qaidan terroristien, vankina eläen heidän kanssaan intensiivistä yhteiseloa.</p><p>Kun Kaleva julkaisi teoksensa tiimoilta valtakunnallisessa rasismin ja muukalaispelon vastaisessa verkostossa Rasmuksessa (Facebookissa), jonka jäsen Kaleva on, alkoi verkoston monien muiden jäsenten toimesta Kalevan välitön, alatyylinen kölin alta vetäminen. Kalevan akateemista taustaa väheksyttiin, häntä syytettiin rasistiksi, hänelle kerrottiin, että Rasmuksessa julkaistavien tekstien tulee olla verkoston nimen mukaisesti rasismin ja muukalaispelon vastaisia, ja jätettiin päättäminen siitä, millaisia nämä rasismin ja muukalaispelon vastaiset tekstit vain ja ainoastaan saavat olla, muutamille verkoston kärkkäille jäsenille. Lisäksi verkoston keskeinen moderoija pyöritteli Kalevan tältä moderoijalta kysymään perusteltuun kysymykseen uskomattoman mitäänsanomattoman, täysin ympäripyöreän vastauksen. Kun sakinhivutus Kalevaa kohtaan Rasmuksessa jatkui ja jatkui aina vaan, tämä ymmärrettävästi koetti puolustautua. Siinä melskeessä kaikki Kalevan kommentit eivät ehkä olleet niitä onnistuneimpia.</p><p>Voi olla, että Kaleva julkaisullaan Rasmuksessa pyrki edistämään teoksensa myyntiä. Kukapa teoksen julkaissut ei haluaisi, että hänen teostaan luetaan. Toisaalta Kaleva lienee ennakoinut, millaisen vastaanoton hänen teoksensa voi Rasmuksessa saada. Ehkäpä Kaleva siis vain pyrki julkaisullaan herättämään keskustelua itseään kiinnostavan ja yhteiskunnallisestikin tärkeän asian tiimoilta - ja samalla antamaan Rasmus-verkostolle uutta virikettä. Tämä jälkimmäinen on minusta hyvin myönteistä.</p><p>Rasmuksessa esitetty kritiikki Kalevaa kohtaan vaikutti johtuvan osittain Kalevan kokoomuslaisuudesta. Eräs Kalevaa eniten kritisoineista laatikin Kalevaa höykyttäneen kolumnin Kansan Uutisiin. Minusta on suunnaton vahinko, jos suomalainen maahanmuuttoa, islamia tai terrorismia käsittelevä keskustelu jämähtää puoluepoliittisiin poteroihin, joista käsin kukaan ei kykene hahmottamaan ihmisten kansainvälisen muuttoliikkeen ja monenlaisen siihen mahdollisesti liittyvän hyvin laajaa kokonaisuutta. Äärimmillään tämä voi johtaa siihen, että kun käymme keskustelua maahanmuutosta, islamista tai terrorismista, meillä ei ole käsitystä näihin liittyvistä tosiasioista. Tältä pohjalta ei yhteiskunnassa kyetä tekemään järkeviä päätöksiä asioissa, jotka koskettavat tai voivat koskettaa moniulotteisesti ja hyvin pitkäkestoisesti koko Suomea.</p><p>Olen, kuten tekstistäni voi päätellä, itsekin Rasmus-verkoston jäsen. En ole koskaan varsinaisesti julkaissut verkostossa. Kerran taisin osallistua erääseen verkostossa käytyyn keskusteluun.</p><p>Toivoisin, että verkostossa sen jäsenten toimesta julkaistut tekstit eivät jatkossa synnyttäisi sellaista vaikutelmaa, että asioita tarkastellaan yksiulotteisesti ja/tai puoluepoliittisten silmälasien läpi. Myöskään suvaitsevaisuutta puolustavien henkilöiden alatyylisiä ja suvaitsemattomia kommentteja en soisi enää verkostossa näkeväni &ndash; onhan verkosto rasismin ja muukalaispelon vastainen verkosto. En tosin ole ihan varma, voiko viimeisin toiveeni täyttyä: Rasmuksessa etsittiin näet taannoin innokkaasti vähintään suvakin veroista haukkumanimeä maahanmuuton vastustajille. En muista, mikä tuli valituksi, en näet osallistunut asiaa koskeneeseen keskusteluun; keskustelu kun ei minusta ajanut maahanmuuttoproblematiikan eikä maahanmuuttajien saatikka rasismin taustalla olevien tekijöiden ymmärtämisen asiaa.</p> Kapteeni evp, sotatieteen maisteri ja kaupunginvaltuutettu Atte Kaleva julkaisi viime viikolla teoksen Jihad ja terrori. Teos on minusta lähtökohtaisesti tarpeellinen lisä Suomessa käytävään kansainvälistä muuttoliikettä, maahanmuuttoa, islamia ja terrorismia koskevaan keskusteluun - jihadistista terroria kun on maailmalla esiintynyt ja Turussa käydään parhaillaan oikeudenkäyntiä, johon asia todennäköisesti liittyy. Teos on tarpeellinen siksi, että Suomessa ei yksinkertaisesti ole kirjoitettu kylliksi islamista ja terrorismista ja monenlaisista niihin liittyvistä asioista. Nähdäkseni Kaleva on teoksensa tematiikassa melkoinen kokemusasiantuntija, koska hän on taannoin viettänyt 139 päivää islamilaisten kidnappaajien, mm. al-Qaidan terroristien, vankina eläen heidän kanssaan intensiivistä yhteiseloa.

Kun Kaleva julkaisi teoksensa tiimoilta valtakunnallisessa rasismin ja muukalaispelon vastaisessa verkostossa Rasmuksessa (Facebookissa), jonka jäsen Kaleva on, alkoi verkoston monien muiden jäsenten toimesta Kalevan välitön, alatyylinen kölin alta vetäminen. Kalevan akateemista taustaa väheksyttiin, häntä syytettiin rasistiksi, hänelle kerrottiin, että Rasmuksessa julkaistavien tekstien tulee olla verkoston nimen mukaisesti rasismin ja muukalaispelon vastaisia, ja jätettiin päättäminen siitä, millaisia nämä rasismin ja muukalaispelon vastaiset tekstit vain ja ainoastaan saavat olla, muutamille verkoston kärkkäille jäsenille. Lisäksi verkoston keskeinen moderoija pyöritteli Kalevan tältä moderoijalta kysymään perusteltuun kysymykseen uskomattoman mitäänsanomattoman, täysin ympäripyöreän vastauksen. Kun sakinhivutus Kalevaa kohtaan Rasmuksessa jatkui ja jatkui aina vaan, tämä ymmärrettävästi koetti puolustautua. Siinä melskeessä kaikki Kalevan kommentit eivät ehkä olleet niitä onnistuneimpia.

Voi olla, että Kaleva julkaisullaan Rasmuksessa pyrki edistämään teoksensa myyntiä. Kukapa teoksen julkaissut ei haluaisi, että hänen teostaan luetaan. Toisaalta Kaleva lienee ennakoinut, millaisen vastaanoton hänen teoksensa voi Rasmuksessa saada. Ehkäpä Kaleva siis vain pyrki julkaisullaan herättämään keskustelua itseään kiinnostavan ja yhteiskunnallisestikin tärkeän asian tiimoilta - ja samalla antamaan Rasmus-verkostolle uutta virikettä. Tämä jälkimmäinen on minusta hyvin myönteistä.

Rasmuksessa esitetty kritiikki Kalevaa kohtaan vaikutti johtuvan osittain Kalevan kokoomuslaisuudesta. Eräs Kalevaa eniten kritisoineista laatikin Kalevaa höykyttäneen kolumnin Kansan Uutisiin. Minusta on suunnaton vahinko, jos suomalainen maahanmuuttoa, islamia tai terrorismia käsittelevä keskustelu jämähtää puoluepoliittisiin poteroihin, joista käsin kukaan ei kykene hahmottamaan ihmisten kansainvälisen muuttoliikkeen ja monenlaisen siihen mahdollisesti liittyvän hyvin laajaa kokonaisuutta. Äärimmillään tämä voi johtaa siihen, että kun käymme keskustelua maahanmuutosta, islamista tai terrorismista, meillä ei ole käsitystä näihin liittyvistä tosiasioista. Tältä pohjalta ei yhteiskunnassa kyetä tekemään järkeviä päätöksiä asioissa, jotka koskettavat tai voivat koskettaa moniulotteisesti ja hyvin pitkäkestoisesti koko Suomea.

Olen, kuten tekstistäni voi päätellä, itsekin Rasmus-verkoston jäsen. En ole koskaan varsinaisesti julkaissut verkostossa. Kerran taisin osallistua erääseen verkostossa käytyyn keskusteluun.

Toivoisin, että verkostossa sen jäsenten toimesta julkaistut tekstit eivät jatkossa synnyttäisi sellaista vaikutelmaa, että asioita tarkastellaan yksiulotteisesti ja/tai puoluepoliittisten silmälasien läpi. Myöskään suvaitsevaisuutta puolustavien henkilöiden alatyylisiä ja suvaitsemattomia kommentteja en soisi enää verkostossa näkeväni – onhan verkosto rasismin ja muukalaispelon vastainen verkosto. En tosin ole ihan varma, voiko viimeisin toiveeni täyttyä: Rasmuksessa etsittiin näet taannoin innokkaasti vähintään suvakin veroista haukkumanimeä maahanmuuton vastustajille. En muista, mikä tuli valituksi, en näet osallistunut asiaa koskeneeseen keskusteluun; keskustelu kun ei minusta ajanut maahanmuuttoproblematiikan eikä maahanmuuttajien saatikka rasismin taustalla olevien tekijöiden ymmärtämisen asiaa.

]]>
49 http://jyrkisipila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252616-kapteeni-kaleva-ja-tapaus-rasmus#comments Kotimaa EU ja maahanmuuttopolitiikka Islam Muuttoliike Suvaitsevaisuus Terrorismi Tue, 20 Mar 2018 16:45:49 +0000 Jyrki Sipilä http://jyrkisipila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252616-kapteeni-kaleva-ja-tapaus-rasmus