Itsenäisyyspäivä http://anttiolavisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132779/all Tue, 11 Dec 2018 13:32:20 +0200 fi Politiikan arvot vaikuttavat kansan puolustustahtoon http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265642-politiikan-arvot-vaikuttavat-kansan-puolustustahtoon <p>Itsenäisyyspäivänä sain kunnian kantaa paikallisen Karjalaseuran lipun sankarihaudoille ja tunnustaa menetetystä Karjalasta peräisin olevia sukujuuriani. Tämä sai minut pohtimaan YLEn viikon takaista uutista, jonka mukaan&nbsp;<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10532584" target="_blank">nuorten puolustustahto on laskenut</a>.</p><p>Puolustustahdolla mitataan sitä, että onko meistä jokaisella tässä maassa jotain niin puolustamisen arvoista että olemme valmiita sen puolesta tekemään mitä tahansa, milloin tahansa. Uutisessa nuoret kokevatkin suurimmaksi uhakseen ilmastonmuutoksen. Sen pelko ei ole turhaa, sillä vaikka kuinka tekisimme asioita täällä oikein tai väärin ei sillä ole viimekädessä mitään merkitystä, jos ilmastonmuutoksen seurauksena suuret alueet muuttuvat hedelmättömiksi ja asumiskelvottomiksi. Se onkin pitkällä aikavälillä jokaista maata koskeva suurin turvallisuuspoliittinen uhkatekijä, ja siksi se onkin minun keskeisin turvallisuuspoliittinen vaaliteema.</p><p>Kansan puolustustahto on kuitenkin äärimmäisen tärkeä asia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Hienoimmat asejärjestelmät ja vahvimmat sotilasliitotkin ovat tehottomia, jos kansa itse ei halua itseään puolustaa. Ilman tahtoa ei ole tekoja. Ilman tekoja yhteiskunta ei voi palautua tai selviytyä mistään kriiseistä normaalitilaan. Nuoret eivät ole ainoita joilla puolustustahto horjuu. Jos palkansaajilta viedään kolmikantainen vaikuttavuus omiin työehtoihinsa, jos monikansallisille veroparatiisifirmoille annetaan rahastus monopoleja Carunan ja Digitan tapaan, ja jos kaikki päätöksen teko alistetaan rahallisille arvoille, niin mitä puolustettavan arvoista Suomeen edes jää?</p><p>Aina kun poliittista päätöstentekoa perustellaan valtion velkatasolla, alistetaan myös poliittinen moraali rahan arvoille. Rahalla ei ole arvoja tai moraalia, koska se on vain ihmisten välisen vaihdannan kylmä apuväline. Istuvan hallituksen päätöstentekoa onkin yleisesti moitittu epäoikeudenmukaiseksi ja kylmäksi, aivan kuten sillä ei olisi arvoja ja moraalia. Tämä johtuu siitä, että se on perustellutkin päätöksiään vain ja ainoastaan valtion velkatasolla. Jos valtiota johtaa kuten pörssiyritystä, tulee rahan tekemisestä itsetarkoitus ja ihmisestä vain työkalu rahan tekemiseen. Tällä tiellä meillä on vain menetettävää, eivätkä menneet sukupolvet ole sen vuoksi raataneet tai antaneet jopa koko elämäänsä. Suomen on löydettävä uudelleen menestystekijänsä. Ne eivät ole säästäminen ja kurjuus, vaan yhdessä sopiminen yhteisten tavoitteiden eteen.</p><p>Seuraavan hallituksen ensitehtävinä onkin tuoda ihmismäinen moraali ja arvot takaisin politiikkaan. Kansaa erilleen repivän politiikan teon on loputtava ja meidän kaikkien on löydettävä yhteinen tavoite. Joidenkin mielestä meillä on paljon opittavaa ruotsalaisesta tavasta keskustella ja sopia, mutta minun mielestäni meidän täytyy vain ottaa oppia omasta historiastamme. Suomessa sopiminen osataan, jos vain jokainen kolmikannan osapuoli sitä aidosti haluaa. Ilman sitä kykyä me emme olisi koskaan nousseet Euroopan köyhimpien maiden joukosta Euroopan rikkaimpien joukkoon.</p><p>Jos me vahvat ja kokeneet emme kanna kaikista huolta, tai halua pitää jokaista tässä yhteiskunnassa mukana rapautuu kansan puolustustahto ensin sen heikoimmista ja sitten sen nuorimmista jäsenistään. Nykyhallituksen moraalittoman ja arvottoman politiikan teolle on tultava loppu, koska meillä ei yksinkertaisesti ole varaa menettää kansan tahtoa puolustaa itseään.</p><p>Viimekädessä kaikki haluavat ja kaipaavat turvallisuutta työhön ja kotiin. Ilman tätä turvaa ei ole puolustustahtoa eikä tule lapsia rakentamaan tätä maata enää meidän jälkeemme. Siksi yhteinen tavoitteemme tuleekin olla parempi ja turvallisempi huominen, meille kaikille.</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoitus oli kolumni <a href="https://demokraatti.fi/politiikan-arvot-vaikuttavat-kansan-puolustustahtoon">Demokraatin Pohjanmaan aluesivustolla 7.12.2018</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Itsenäisyyspäivänä sain kunnian kantaa paikallisen Karjalaseuran lipun sankarihaudoille ja tunnustaa menetetystä Karjalasta peräisin olevia sukujuuriani. Tämä sai minut pohtimaan YLEn viikon takaista uutista, jonka mukaan nuorten puolustustahto on laskenut.

Puolustustahdolla mitataan sitä, että onko meistä jokaisella tässä maassa jotain niin puolustamisen arvoista että olemme valmiita sen puolesta tekemään mitä tahansa, milloin tahansa. Uutisessa nuoret kokevatkin suurimmaksi uhakseen ilmastonmuutoksen. Sen pelko ei ole turhaa, sillä vaikka kuinka tekisimme asioita täällä oikein tai väärin ei sillä ole viimekädessä mitään merkitystä, jos ilmastonmuutoksen seurauksena suuret alueet muuttuvat hedelmättömiksi ja asumiskelvottomiksi. Se onkin pitkällä aikavälillä jokaista maata koskeva suurin turvallisuuspoliittinen uhkatekijä, ja siksi se onkin minun keskeisin turvallisuuspoliittinen vaaliteema.

Kansan puolustustahto on kuitenkin äärimmäisen tärkeä asia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Hienoimmat asejärjestelmät ja vahvimmat sotilasliitotkin ovat tehottomia, jos kansa itse ei halua itseään puolustaa. Ilman tahtoa ei ole tekoja. Ilman tekoja yhteiskunta ei voi palautua tai selviytyä mistään kriiseistä normaalitilaan. Nuoret eivät ole ainoita joilla puolustustahto horjuu. Jos palkansaajilta viedään kolmikantainen vaikuttavuus omiin työehtoihinsa, jos monikansallisille veroparatiisifirmoille annetaan rahastus monopoleja Carunan ja Digitan tapaan, ja jos kaikki päätöksen teko alistetaan rahallisille arvoille, niin mitä puolustettavan arvoista Suomeen edes jää?

Aina kun poliittista päätöstentekoa perustellaan valtion velkatasolla, alistetaan myös poliittinen moraali rahan arvoille. Rahalla ei ole arvoja tai moraalia, koska se on vain ihmisten välisen vaihdannan kylmä apuväline. Istuvan hallituksen päätöstentekoa onkin yleisesti moitittu epäoikeudenmukaiseksi ja kylmäksi, aivan kuten sillä ei olisi arvoja ja moraalia. Tämä johtuu siitä, että se on perustellutkin päätöksiään vain ja ainoastaan valtion velkatasolla. Jos valtiota johtaa kuten pörssiyritystä, tulee rahan tekemisestä itsetarkoitus ja ihmisestä vain työkalu rahan tekemiseen. Tällä tiellä meillä on vain menetettävää, eivätkä menneet sukupolvet ole sen vuoksi raataneet tai antaneet jopa koko elämäänsä. Suomen on löydettävä uudelleen menestystekijänsä. Ne eivät ole säästäminen ja kurjuus, vaan yhdessä sopiminen yhteisten tavoitteiden eteen.

Seuraavan hallituksen ensitehtävinä onkin tuoda ihmismäinen moraali ja arvot takaisin politiikkaan. Kansaa erilleen repivän politiikan teon on loputtava ja meidän kaikkien on löydettävä yhteinen tavoite. Joidenkin mielestä meillä on paljon opittavaa ruotsalaisesta tavasta keskustella ja sopia, mutta minun mielestäni meidän täytyy vain ottaa oppia omasta historiastamme. Suomessa sopiminen osataan, jos vain jokainen kolmikannan osapuoli sitä aidosti haluaa. Ilman sitä kykyä me emme olisi koskaan nousseet Euroopan köyhimpien maiden joukosta Euroopan rikkaimpien joukkoon.

Jos me vahvat ja kokeneet emme kanna kaikista huolta, tai halua pitää jokaista tässä yhteiskunnassa mukana rapautuu kansan puolustustahto ensin sen heikoimmista ja sitten sen nuorimmista jäsenistään. Nykyhallituksen moraalittoman ja arvottoman politiikan teolle on tultava loppu, koska meillä ei yksinkertaisesti ole varaa menettää kansan tahtoa puolustaa itseään.

Viimekädessä kaikki haluavat ja kaipaavat turvallisuutta työhön ja kotiin. Ilman tätä turvaa ei ole puolustustahtoa eikä tule lapsia rakentamaan tätä maata enää meidän jälkeemme. Siksi yhteinen tavoitteemme tuleekin olla parempi ja turvallisempi huominen, meille kaikille.

 

Kirjoitus oli kolumni Demokraatin Pohjanmaan aluesivustolla 7.12.2018

]]>
1 http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265642-politiikan-arvot-vaikuttavat-kansan-puolustustahtoon#comments Itsenäisyyspäivä Politiikka Puolustustahto Puolustusvoimat Suomi Tue, 11 Dec 2018 11:32:20 +0000 Petri Partanen http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265642-politiikan-arvot-vaikuttavat-kansan-puolustustahtoon
Natsististen symbolien käyttö rangaistavaksi teoksi http://joonarasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265411-natsististen-symbolien-kaytta-rangaistavaksi-teoksi <p>Itsenäisyyspäivän viettoa varjostivat tänäkin vuonna kansallissosialistiset mielenilmaukset. Helsingin kaduilla kulkeneessa marssissa pidettiin näkyvästi esillä hakaristilippuja, jotka poliisi poisti johdonmukaisesti kulkueesta. Helsingin poliisi perusteli ratkaisuaan sillä, että <em>&rdquo;hakaristin esittämisessä on voimakas rasistinen ja syrjivä viesti&rdquo;</em>.&nbsp;<br /><br />Monessa Euroopan maassa, kuten Saksassa, hakaristin ja muiden kansallissosialististen symbolien esittäminen on säädetty lailla rangaistavaksi teoksi. Suomessa näin ei kuitenkaan ole, eikä esimerkiksi itsenäisyyspäivänä natsilippuja kantaneita mielenosoittajia voida asettaa vastuuseen kansallissosialististen tunnusten esittämisestä.</p><p>Sotiemme veteraanit eivät taistelleet Suomen vapauden ja itsenäisyyden puolesta siksi, että hakaristiliput voisivat liehua tänä päivänä itsenäisessä Suomessa. On perusteltua, että Suomessakin ryhdyttäisiin toimenpiteisiin, joilla hakaristin ja muiden kansallissosialististen symbolien esittäminen asetettaisiin rikoslaissa rangaistavaksi teoksi.</p><p>Olen tänään jättänyt hallitukselle toimenpidealoitteen, jossa esitetään hakaristin ja muiden kansallissosialististen symbolien esittämisen asettamista rangaistavaksi teoksi. Toivottavasti eduskunta ryhtyy vielä tällä vaalikaudella toimenpiteisiin, jolla asia saadaan pois päiväjärjestyksestä.</p><p><strong>Joona Räsänen</strong><br />Kansanedustaja (sd.)<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Itsenäisyyspäivän viettoa varjostivat tänäkin vuonna kansallissosialistiset mielenilmaukset. Helsingin kaduilla kulkeneessa marssissa pidettiin näkyvästi esillä hakaristilippuja, jotka poliisi poisti johdonmukaisesti kulkueesta. Helsingin poliisi perusteli ratkaisuaan sillä, että ”hakaristin esittämisessä on voimakas rasistinen ja syrjivä viesti”

Monessa Euroopan maassa, kuten Saksassa, hakaristin ja muiden kansallissosialististen symbolien esittäminen on säädetty lailla rangaistavaksi teoksi. Suomessa näin ei kuitenkaan ole, eikä esimerkiksi itsenäisyyspäivänä natsilippuja kantaneita mielenosoittajia voida asettaa vastuuseen kansallissosialististen tunnusten esittämisestä.

Sotiemme veteraanit eivät taistelleet Suomen vapauden ja itsenäisyyden puolesta siksi, että hakaristiliput voisivat liehua tänä päivänä itsenäisessä Suomessa. On perusteltua, että Suomessakin ryhdyttäisiin toimenpiteisiin, joilla hakaristin ja muiden kansallissosialististen symbolien esittäminen asetettaisiin rikoslaissa rangaistavaksi teoksi.

Olen tänään jättänyt hallitukselle toimenpidealoitteen, jossa esitetään hakaristin ja muiden kansallissosialististen symbolien esittämisen asettamista rangaistavaksi teoksi. Toivottavasti eduskunta ryhtyy vielä tällä vaalikaudella toimenpiteisiin, jolla asia saadaan pois päiväjärjestyksestä.

Joona Räsänen
Kansanedustaja (sd.)
 

]]>
0 http://joonarasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265411-natsististen-symbolien-kaytta-rangaistavaksi-teoksi#comments Ääriliikkeet Itsenäisyyspäivä Poliisi Politiikka Turvallisuus Fri, 07 Dec 2018 12:34:24 +0000 Joona Räsänen http://joonarasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265411-natsististen-symbolien-kaytta-rangaistavaksi-teoksi
Itsenäisyyden mediaesitys ja kahtiajakojen syyt http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265398-itsenaisyyden-mediaesitys-ja-kahtiajakojen-syyt <p>Itsenäisyyspäivän vietto on suurimmaksi osaksi median luoma tarina, vaikka itsenäisyys sinänsä ei pelkkää tarinaa olekaan. Kaikki tietävät, että kerrottuina asiat ovat joka tapauksessa erilaisia kuin todellisuudessa.</p><p>Koska 6.12. oli aurinkoinen päivä, kävelin pitkin ja poikin Helsingin katuja ja havaitsin kaupunkikuvassa myöhemmin iltapäivällä useaa erilaista marssijaa, kulkuetta ja juhlijaa. Katutapahtumiin kokoontuneiden käsityksillä itsenäisyyden merkityksestä on nähdäkseni yhtä paljon eroa kuin median itsenäisyydestä luomalla kuvalla ja tavallisen keskivertokansalaisen kokemalla itsenäisyyden vietolla.</p><p>Kuva eroista ja repeämistä vahvistui, kun tulin kotiin televisioruudun ääreen. Tein poikkeuksen ja katselin ystäväni kanssa Linnan juhlien kättelyseremonian alusta loppuun asti. Ihan vain analyysia tehdäkseni.</p><p>Valtamedian esittämä kuva itsenäisyydestä on todellakin hyvin erilainen kuin katukuvassa näkyvä itsenäisyyden vietto. Elitisoitumisteorioita hyödyntävä puhe talouseliitistä, EU-eliitistä ja hegemonisesta mediaeliitistä ei ole palturia.</p><p>Suomen itsenäisyyspäivän vietto on vahvasti ritualisoitunut. Yksi itsenäisyyden merkitystä eniten jäykistäviä tapahtumia on tiedostavaisten moittiman &rdquo;äijäölähtelyn&rdquo; ohella juuri tuo itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto. Sartrelainen jono sopii ehkä kuvaamaan nyky-Suomea, mutta sen vaikutukset kansakunnan kollektiiviseen alitajuntaan voivat olla traumatisoivia. Jonossa oli aika paljon myös niin sanotun valtamedian patruunoita ja akatemioiden sekä muun niin sanotun älymystön paimenia.</p><p>Olen aiemmin väittänyt, että kansanryhmien kahtiajaot heijastelevat halkeamaa, jonka mukaisesti on syntynyt kaksi erilaista todellisuuden tulkintaa: (1) yhtäältä tunteenomainen ja ihanteellinen ja toisaalta (2) järkiperäinen ja todellisuudentajuinen. Monetkin suomalaiset ovat yksimielisiä siitä, että pitäisi säilyttää vapaamielinen hyvinvointiyhteiskunta, mutta käsitys oikeista <em>menetelmistä</em> vaihtelee.</p><p>Idealistit ja emotionaaliset ovat sitä mieltä, että hyvä yhteiskunta toteutuu, kun sovelletaan monikulttuurisuuden ideologiaa, otetaan vastaan loputtomasti väkeä kehitysmaista ja esitetään ongelmien syntyessä suvaitsevuuden vaatimuksia. Realistit ja rationalistit puolestaan haluavat säilyttää oman kulttuurimme, väestöpohjamme ja kansallisen itsemääräämisoikeutemme sekä vahvistaa niitä itseisarvoina.</p><p>Tämä kahtiajako on heijastunut myös itsenäisyyden esittämistä koskevalle tasolle eli mediaan tavalla, jolla media on haljennut kahtia: yhtäältä idealistista ja ritualisoitunutta itsenäisyyskäsitystä toistavaan valtamediaan ja toisaalta vaihtoehtoiseen tapaan esittää itsenäisyyden merkitystä korostamalla jokapäiväisyyttä, realismia ja arkirationalismia.</p><p>Yhteiskunnallisia kahtiajakoja päivittelevä moralisointi on tyhjänpäiväistä siksi, että sen yhteydessä ei yleensä <em>selitetä </em>jakolinjojen juurisyitä. Huonoksi esimerkiksi käykööt nyt vaikkapa näyttelijä Jasper Pääkkönen, jolta Yleisradion TV-toimittaja sai lypsetyksi ne aivan välttämättömät valittelut &rdquo;vastakkainasetteluista&rdquo; ja &rdquo;vihapuheesta&rdquo;.</p><p>Pääkkönen oli saanut valmiiksi Hollywood-elokuvansa <em>BlacKkKlansman</em>, joka sijoittuu historiaan mutta jonka motiivina on esiintyjän mukaan arvostella historiallisen tendenssielokuvan kautta eräitä nykyajassa vallitsevia virtauksia, kuten juuri tuota vihapuheeksi sanottua yhteiskuntakritiikkiä.</p><p>Kliseitä on tietenkin käytettävä, sillä muutoin ne eivät pysy elinvoimaisina. Jos haluaa kuitenkin <em>ymmärtää </em>jotakin siitä, <em>miksi </em>suomalaisten rivit ovat halki pahemmin kuin koskaan kansalaissodan jälkeen, on myönnettävä, että siihen ovat johtaneet maahanmuutosta johtuva erimielisyys, globalisaatiosta seurannut työmarkkinoiden hajoaminen ja taloudellinen eriarvoisuus sekä keskittämispolitiikkaan perustuva alueellinen eripura.</p><p>Jos haluaa tajuta, miksi saman päivän uutisissa näytettiin kuvia Ranskassa mellakoivista keltapaidoista ja Britanniassa EU-eroa juhlivista ihmisistä, on ymmärrettävä, että nimenomaan EU:n harjoittama löyhä maahanmuuttopolitiikka, taloudellisen itsemääräämisoikeuden riisto ja pyrkimykset kursia megalomaanista liittovaltioajatusta kokoon väkipakolla ovat johtaneet Euroopan kansat pitämään asemistaan ja oikeuksiensa repaleista kiinni.</p><p>Juuri näin ovat syntyneet nuo niin sanotut kahtiajaot ja vastakkainasettelut, jotka heijastuvat myös median kahdessa erilaisessa todellisuuden tulkinnassa. Mikäli niitä halutaan jotenkin sovittaa tai lieventää, olisi valittava vaihtoehto numero 2, eli palattava samoja jälkiä lähtökohtaan: kansallisvaltioiden Eurooppaan, jossa toteutetaan omakulttuurisuutta, rajakontrollia ja kansallista itsemääräämisoikeutta.</p><p>Myös Yleisradion kannattaisi kuunnella tarkasti, mitä sanottavaa kansallismielisillä oikeastaan on, eikä kiertää kameran kanssa mainostamassa &rdquo;Helsinki ilman natseja&rdquo; -mielenosoituksia. Miten olisi &rdquo;Helsinki ilman Antifaa, Varista ja Takku.netiä&rdquo;?</p><p>Sillä paikkaansa pitävät Nietzschen viisaat sanat: &rdquo;Joka taistelee hirviöitä vastaan, katsokoon, ettei hän itse muutu siinä hirviöksi. Ja kun katsot kauan pimeyteen, katselee myös pimeys sinuun.&rdquo; Jos nimittäin taistelee fasismia vastaan fasistisilla keinoilla, kuten sananvapauden rajoituksilla ja leimakirveillä, ei ole enää antifasisti vaan pelkkä fasisti.</p><p>Mutta on itsenäisyyspäivä kovaa ja tuskallista työtä myös muille kuin meille filosofeille, esimerkiksi sotilaille. &rdquo;Yleisen asevelvollisuuden korostamista&rdquo; ei tosin nykymaailmassa enää tarvita, sillä sen tarpeellisuus korostuu jo muutenkin. Suvaitsevuuden vaatimukset ja niiden takana olevat konfliktit eivät ole saaneet aseita kukkimaan vaan kääntymään ne toisiaan vastaan.</p><p>Linnan juhlissa nuoret olivat jälleen kerran sartrelaisittain poissaolevina paikalla. En tarkoita, että valtiollisessa protokollassa pitäisi suosia sivilisoitumattomia henkilöitä, sillä nuorehkoista henkilöistä on kertynyt huonoa näyttöä muun muassa ministerinviroissa. Myös Platon oli sitä mieltä, että ei filosofikuninkaiksi alle 50-vuotiaina (vrt. Mykkänen &amp; Macron).</p><p>Mutta yleiskuva näistä kansanvallan karnevaaleista on raihnainen, eikä sitä saa kuntoon blingillä eikä pukuloistolla. Yleisradion haastattelupoimintojen mukaan ansiokas nuori suomalainen näyttää olevan jokin pelikoodaaja, e-urheilija, itsensä sosialisoinut nuorisopoliitikko tai muu satunnaismenestyjä.</p><p>Sen sijaan oma käsitykseni Suomen tulevaisuuden toivoista myötäilee niiden nuorten ponnistuksia, jotka opiskelevat, duunaavat tai kamppailevat toimeentulo-ongelmien kanssa ja kokevat samanaikaisesti huolta sekä vastuuta tämän maan taloudesta ja tulevaisuudesta. Vaikka ihmisten näkemykset maailmanparannuksen keinoista voivatkin olla kaukana toisistaan, heitä pitäisi yhdistää yhteinen intressi: Suomen etu, jota ilman yksilöiden edut eivät toteudu.</p><p>Mikäli minusta sattuu tulemaan jonakin päivänä tasavallan presidentti (MTV3:lta tuli samaan aikaan <em>Uuno Turhapuro, Suomen tasavallan herra presidentti</em>), lupaan kutsua paikalle enemmän nuorta porukkaa. Ei minulla ole mitään myöskään Paavo Lipposen, Esko Ahon, Matti Ahteen, Eero Heinäluoman, Ilkka Kanervan, Seppo Kääriäisen tai muidenkaan veteraanipoliitikkojen kuvaruudussa kierrättämistä vastaan. Mutta mikäli itse päädyn joskus parkkiintuneeksi poliitikoksi tai saan muun rituaalikutsun kipsiin, annan pilettini kernaasti jollekin toiselle ja sanon, &rdquo;mee sä, mä en enää kehtaa&rdquo;.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Itsenäisyyspäivän vietto on suurimmaksi osaksi median luoma tarina, vaikka itsenäisyys sinänsä ei pelkkää tarinaa olekaan. Kaikki tietävät, että kerrottuina asiat ovat joka tapauksessa erilaisia kuin todellisuudessa.

Koska 6.12. oli aurinkoinen päivä, kävelin pitkin ja poikin Helsingin katuja ja havaitsin kaupunkikuvassa myöhemmin iltapäivällä useaa erilaista marssijaa, kulkuetta ja juhlijaa. Katutapahtumiin kokoontuneiden käsityksillä itsenäisyyden merkityksestä on nähdäkseni yhtä paljon eroa kuin median itsenäisyydestä luomalla kuvalla ja tavallisen keskivertokansalaisen kokemalla itsenäisyyden vietolla.

Kuva eroista ja repeämistä vahvistui, kun tulin kotiin televisioruudun ääreen. Tein poikkeuksen ja katselin ystäväni kanssa Linnan juhlien kättelyseremonian alusta loppuun asti. Ihan vain analyysia tehdäkseni.

Valtamedian esittämä kuva itsenäisyydestä on todellakin hyvin erilainen kuin katukuvassa näkyvä itsenäisyyden vietto. Elitisoitumisteorioita hyödyntävä puhe talouseliitistä, EU-eliitistä ja hegemonisesta mediaeliitistä ei ole palturia.

Suomen itsenäisyyspäivän vietto on vahvasti ritualisoitunut. Yksi itsenäisyyden merkitystä eniten jäykistäviä tapahtumia on tiedostavaisten moittiman ”äijäölähtelyn” ohella juuri tuo itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto. Sartrelainen jono sopii ehkä kuvaamaan nyky-Suomea, mutta sen vaikutukset kansakunnan kollektiiviseen alitajuntaan voivat olla traumatisoivia. Jonossa oli aika paljon myös niin sanotun valtamedian patruunoita ja akatemioiden sekä muun niin sanotun älymystön paimenia.

Olen aiemmin väittänyt, että kansanryhmien kahtiajaot heijastelevat halkeamaa, jonka mukaisesti on syntynyt kaksi erilaista todellisuuden tulkintaa: (1) yhtäältä tunteenomainen ja ihanteellinen ja toisaalta (2) järkiperäinen ja todellisuudentajuinen. Monetkin suomalaiset ovat yksimielisiä siitä, että pitäisi säilyttää vapaamielinen hyvinvointiyhteiskunta, mutta käsitys oikeista menetelmistä vaihtelee.

Idealistit ja emotionaaliset ovat sitä mieltä, että hyvä yhteiskunta toteutuu, kun sovelletaan monikulttuurisuuden ideologiaa, otetaan vastaan loputtomasti väkeä kehitysmaista ja esitetään ongelmien syntyessä suvaitsevuuden vaatimuksia. Realistit ja rationalistit puolestaan haluavat säilyttää oman kulttuurimme, väestöpohjamme ja kansallisen itsemääräämisoikeutemme sekä vahvistaa niitä itseisarvoina.

Tämä kahtiajako on heijastunut myös itsenäisyyden esittämistä koskevalle tasolle eli mediaan tavalla, jolla media on haljennut kahtia: yhtäältä idealistista ja ritualisoitunutta itsenäisyyskäsitystä toistavaan valtamediaan ja toisaalta vaihtoehtoiseen tapaan esittää itsenäisyyden merkitystä korostamalla jokapäiväisyyttä, realismia ja arkirationalismia.

Yhteiskunnallisia kahtiajakoja päivittelevä moralisointi on tyhjänpäiväistä siksi, että sen yhteydessä ei yleensä selitetä jakolinjojen juurisyitä. Huonoksi esimerkiksi käykööt nyt vaikkapa näyttelijä Jasper Pääkkönen, jolta Yleisradion TV-toimittaja sai lypsetyksi ne aivan välttämättömät valittelut ”vastakkainasetteluista” ja ”vihapuheesta”.

Pääkkönen oli saanut valmiiksi Hollywood-elokuvansa BlacKkKlansman, joka sijoittuu historiaan mutta jonka motiivina on esiintyjän mukaan arvostella historiallisen tendenssielokuvan kautta eräitä nykyajassa vallitsevia virtauksia, kuten juuri tuota vihapuheeksi sanottua yhteiskuntakritiikkiä.

Kliseitä on tietenkin käytettävä, sillä muutoin ne eivät pysy elinvoimaisina. Jos haluaa kuitenkin ymmärtää jotakin siitä, miksi suomalaisten rivit ovat halki pahemmin kuin koskaan kansalaissodan jälkeen, on myönnettävä, että siihen ovat johtaneet maahanmuutosta johtuva erimielisyys, globalisaatiosta seurannut työmarkkinoiden hajoaminen ja taloudellinen eriarvoisuus sekä keskittämispolitiikkaan perustuva alueellinen eripura.

Jos haluaa tajuta, miksi saman päivän uutisissa näytettiin kuvia Ranskassa mellakoivista keltapaidoista ja Britanniassa EU-eroa juhlivista ihmisistä, on ymmärrettävä, että nimenomaan EU:n harjoittama löyhä maahanmuuttopolitiikka, taloudellisen itsemääräämisoikeuden riisto ja pyrkimykset kursia megalomaanista liittovaltioajatusta kokoon väkipakolla ovat johtaneet Euroopan kansat pitämään asemistaan ja oikeuksiensa repaleista kiinni.

Juuri näin ovat syntyneet nuo niin sanotut kahtiajaot ja vastakkainasettelut, jotka heijastuvat myös median kahdessa erilaisessa todellisuuden tulkinnassa. Mikäli niitä halutaan jotenkin sovittaa tai lieventää, olisi valittava vaihtoehto numero 2, eli palattava samoja jälkiä lähtökohtaan: kansallisvaltioiden Eurooppaan, jossa toteutetaan omakulttuurisuutta, rajakontrollia ja kansallista itsemääräämisoikeutta.

Myös Yleisradion kannattaisi kuunnella tarkasti, mitä sanottavaa kansallismielisillä oikeastaan on, eikä kiertää kameran kanssa mainostamassa ”Helsinki ilman natseja” -mielenosoituksia. Miten olisi ”Helsinki ilman Antifaa, Varista ja Takku.netiä”?

Sillä paikkaansa pitävät Nietzschen viisaat sanat: ”Joka taistelee hirviöitä vastaan, katsokoon, ettei hän itse muutu siinä hirviöksi. Ja kun katsot kauan pimeyteen, katselee myös pimeys sinuun.” Jos nimittäin taistelee fasismia vastaan fasistisilla keinoilla, kuten sananvapauden rajoituksilla ja leimakirveillä, ei ole enää antifasisti vaan pelkkä fasisti.

Mutta on itsenäisyyspäivä kovaa ja tuskallista työtä myös muille kuin meille filosofeille, esimerkiksi sotilaille. ”Yleisen asevelvollisuuden korostamista” ei tosin nykymaailmassa enää tarvita, sillä sen tarpeellisuus korostuu jo muutenkin. Suvaitsevuuden vaatimukset ja niiden takana olevat konfliktit eivät ole saaneet aseita kukkimaan vaan kääntymään ne toisiaan vastaan.

Linnan juhlissa nuoret olivat jälleen kerran sartrelaisittain poissaolevina paikalla. En tarkoita, että valtiollisessa protokollassa pitäisi suosia sivilisoitumattomia henkilöitä, sillä nuorehkoista henkilöistä on kertynyt huonoa näyttöä muun muassa ministerinviroissa. Myös Platon oli sitä mieltä, että ei filosofikuninkaiksi alle 50-vuotiaina (vrt. Mykkänen & Macron).

Mutta yleiskuva näistä kansanvallan karnevaaleista on raihnainen, eikä sitä saa kuntoon blingillä eikä pukuloistolla. Yleisradion haastattelupoimintojen mukaan ansiokas nuori suomalainen näyttää olevan jokin pelikoodaaja, e-urheilija, itsensä sosialisoinut nuorisopoliitikko tai muu satunnaismenestyjä.

Sen sijaan oma käsitykseni Suomen tulevaisuuden toivoista myötäilee niiden nuorten ponnistuksia, jotka opiskelevat, duunaavat tai kamppailevat toimeentulo-ongelmien kanssa ja kokevat samanaikaisesti huolta sekä vastuuta tämän maan taloudesta ja tulevaisuudesta. Vaikka ihmisten näkemykset maailmanparannuksen keinoista voivatkin olla kaukana toisistaan, heitä pitäisi yhdistää yhteinen intressi: Suomen etu, jota ilman yksilöiden edut eivät toteudu.

Mikäli minusta sattuu tulemaan jonakin päivänä tasavallan presidentti (MTV3:lta tuli samaan aikaan Uuno Turhapuro, Suomen tasavallan herra presidentti), lupaan kutsua paikalle enemmän nuorta porukkaa. Ei minulla ole mitään myöskään Paavo Lipposen, Esko Ahon, Matti Ahteen, Eero Heinäluoman, Ilkka Kanervan, Seppo Kääriäisen tai muidenkaan veteraanipoliitikkojen kuvaruudussa kierrättämistä vastaan. Mutta mikäli itse päädyn joskus parkkiintuneeksi poliitikoksi tai saan muun rituaalikutsun kipsiin, annan pilettini kernaasti jollekin toiselle ja sanon, ”mee sä, mä en enää kehtaa”.

]]>
17 http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265398-itsenaisyyden-mediaesitys-ja-kahtiajakojen-syyt#comments Itsenäisyyspäivä Mediakrikiikki Fri, 07 Dec 2018 09:47:20 +0000 J. Sakari Hankamäki http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265398-itsenaisyyden-mediaesitys-ja-kahtiajakojen-syyt
Itsenäisyyspäivän puhe http://ilkkaporttikivi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265397-itsenaisyyspaivan-puhe <p>Pidin juhlapuheen 6.12.2018 Länsi-Tampereen Vasemmiston kutsusta Punainen itsenäisyyspäivä juhlassa Tampereella.<br /><br />&quot;Suomi valtiona täyttää tänään 101 vuotta. Tänä aikana Suomessa on eletty hyvin vaiherikas historia ja Suomen lähtökohdat valtiona ovat olleet haasteelliset. Suomen ensimmäiset vuodet olivat verisiä ja täynnä vihaa. Sata vuotta sitten elettiin aikaa, jota meidän nykyään eläneiden on hankala edes kuvitella ja eläytyä siihen millaista elämä silloin oli. Kuvista ja tarinoista pystymme kuitenkin sijoittamaan tapahtumat hyvin myös tänne Tampereelle ja sen lähiseuduille. Sata vuotta sitten koettiin paljon vääryyttä, mutta samalla myös uskottiin paremman huomisen koittavan ja sen eteen haluttiin taistella.<br /><br />Vuoden 1918 hirveyksissä ei taisteltu Suomen valtion olemassa olosta. Molemmat taisteluiden osapuolista halusivat säilyttää Suomen itsenäisenä valtiona. Kyse oli siitä millaisen maan me halusimme itsellemme. Pystyn hyvin samaistumaan punaisen osapuolen tavoitteisiin reilusta yhteiskunnasta, jossa kaikille pyritään turvaamaan hyvät lähtökohdat toimeentuloon ja elämään. Haluttiin pois sellaisesta järjestelmästä, jossa omistavan luokan valta määritteli tulevaisuuden ja elämän suunnan.<br /><br />Vasemmistolaisia pidetään edelleen osaltaan epäisänmaallisempina, kuin oikeistolaisempaa aatesuuntaa kannattavat. Isänmaallisuus Suomessa kulminoituu edelleen lähinnä käytyihin sotiin, sota symboliikkaan ja sotien sankaritarinoihin. Muistellaan sodassa kaatuneita ja heidän urotekojaan. Näin toki kuuluukin olla ja itselläni on myös syväkunnioitus isänmaan ja aatteen puoleista kuolleita ihmisiä kohtaan.<br /><br />Mutta mitä muuta isänmaallisuus on? Minulle se merkitsee rakkautta ja ylpeyttä kotimaastani. Ylpeyttä siitä, mitä olemme reilussa sadassa vuodessa saaneet aikaan, vaikka lähtökohdat itsenäiselle Suomelle olivat hatarat ja veriset. Onnistuimme kaikesta huolimatta rakentamaan yhdessä yhden maailman toimivimmista maista. Luomaan maailman mittapuussa reilun ja menestyvän maan, jossa on mm ilmainen koulutus, neuvolajärjestelmä, terveydenhuolto, valtion jossa kaikille pyritään turvaamaan perus toimeentulo.<br />Minusta on suurinta isänmaallisuutta se, että pyritään pitämään kaikista täällä asuvista huolta. Sitä, että arvojamme ovat, että jokainen ihminen on yhtä arvokas ja että jokaisella on oikeus täällä elää itsensä näköistä elämää rauhassa ja vailla pelkoa väkivallasta ja syrjinnästä. Ihanne valtiossa emme Suomessakaan ole koskaan eläneet ja paljon on asioita, joiden pitäisi olla paremmin, mutta paremman Suomen puolesta vasemmisto on aina taistellut. Puutteista huolimatta suomalainen hyvinvointivaltio on kuitenkin moneen muuhun maahan verrattuna ollut menestystarina. Menestystarina, jonka olemme rakentaneet yhdessä suomalaisina.&nbsp;<br /><br />Hyvinvointivaltion perustukset ovat kuitenkin olleet jo pidemmän aikaa uhattuina. Rahan ja ahneuden voima on ollut aina läsnä ja sen seuraukset ovat tulleet tutuiksi monta kertaa historian saatossa. Ahneus tuottaa maailmaan paljon pahaa, mutta on nähtävissä, että sitä vastaan myös halutaan taistella. Suomea käytetään usein esimerkkinä onnistuneesta yhteiskunnasta, josta otetaan mallia ja johon viitataan esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa ollaan uuden sukupolven myötä kyllästyneitä vallitsevaan epäreiluun kapitalistiseen järjestelmään. Epäreiluun järjestelmään, johon myös me olemme ajautumassa kiihtyvällä vauhdilla. Luomaamme hyvinvointiyhteiskuntaa meidän tulee suojella ja sen onnistumista ja peruspilareita tulee vaalia ja niistä tulee kertoa maailmalle esimerkkiä. On ymmärrettävä miksi olemme menestyneet valtiona ja mitä sen eteen tulee tehdä, että olisimme sellainen valtio myös tulevaisuudessa.<br /><br />Epäreilu yhteiskunta, jossa vain vahvin ja eniten varallisuutta omaavat pärjäävät sotii sitä vastaan millaiseksi me suomalaiset miellämme itsemme. Epäreilu yhteiskunta ruokkii ihmisiä asettumaan toisiaan vastaan. Oman henkilökohtaisen elämän taloudelliset ja muut vaikeudet sysätään jonkun toisten ihmisten syyksi helposti, kun oma toimeentulo alkaa olla uhattuna. Syntyy vihaa maahanmuuttajia, päihdeongelmaisia tai muuten vain heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä kohtaan. Heidät aletaan nähdä vähemmän arvokkaina ihmisinä, joista halutaan päästä eroon ja joiden oikeuksia halutaan alkaa rajoittaa. Kuvitellaan, että näin saadaan oma elämä paremmaksi, vaikka syyt omaan huonoon tilanteeseen löytyy jostain ihan muualta. Syyt ovat rakenteissa, jotka luovat edellytykset epäreiluudelle ja sille, että joku hyötyy siitä, että toisella menee huonosti.<br /><br />Suomi pärjää tulevaisuudessa hyvin vain satsaamalla tasa-arvoon, solidaarisuuteen, luonnon suojelemiseen ja tuloeroja tasaavaan politiikkaan. Yhteiskuntaan, jossa ei pyritä hiljentämään ihmistä, joka on asioista erimieltä vaan rakentamaan parempaa tulevaisuutta yhteistyössä. Luomalla edellytykset elää itsensä näköistä elämää, jossa kunnioitetaan jokaisen yksilöllisyyttä ja rakentamalla turvallinen valtio kaikille. Yhteiskuntaa, jossa kaikki pidetään mukana.<br /><br />Monelle suomalaiselle isänmaallisuus kumpuaa myös ympäröivästä luonnosta ja sen monimuotoisuudesta. Suomen luonto on ainutlaatuinen ja monelle hyvin rakas. Nuorelle sukupolvelle se on jo merkittävämpi asia kuin sotahistoria, jos kysytään mistä isänmaallisuus syntyy ja mitä se merkitsee. Luonnosta ja sen monimuotoisuudesta tulee pitää entistäkin parempi huoli tulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen ehkäiseminen tulee olla yksi tulevaisuuden tärkeimmistä asioista Suomessa.<br /><br />Ensi vuonna on eduskuntavaalit, europarlamenttivaalit ja ehkä jopa maakuntavaalit. Me vasemmistona pystymme antamaan mahdollisuuden sille, että turvaamme Suomen sellaisena, jona olemme sen oppineet tuntemaan ja tavoittelemaan vielä parempaa ja oikeudenmukaisempaa valtiota. Vahvistamalla hyvinvointivaltion perustuksia, jotka olemme onnistuneet yhdessä rakentamaan ja jotka kaipaavat nyt puolustajia enemmän kuin koskaan. Viedään yhdessä tätä sanomaa eteenpäin ja rakennetaan vielä parempi ja reilumpi Suomi.<br /><br />Haluan toivottaa teille kaikille hyvää itsenäisyyspäivää ja toivottaa tarmoa ja voimaa paremman huomisen rakentamisessa. Vain yhdessä voimme onnistua.&quot;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pidin juhlapuheen 6.12.2018 Länsi-Tampereen Vasemmiston kutsusta Punainen itsenäisyyspäivä juhlassa Tampereella.

"Suomi valtiona täyttää tänään 101 vuotta. Tänä aikana Suomessa on eletty hyvin vaiherikas historia ja Suomen lähtökohdat valtiona ovat olleet haasteelliset. Suomen ensimmäiset vuodet olivat verisiä ja täynnä vihaa. Sata vuotta sitten elettiin aikaa, jota meidän nykyään eläneiden on hankala edes kuvitella ja eläytyä siihen millaista elämä silloin oli. Kuvista ja tarinoista pystymme kuitenkin sijoittamaan tapahtumat hyvin myös tänne Tampereelle ja sen lähiseuduille. Sata vuotta sitten koettiin paljon vääryyttä, mutta samalla myös uskottiin paremman huomisen koittavan ja sen eteen haluttiin taistella.

Vuoden 1918 hirveyksissä ei taisteltu Suomen valtion olemassa olosta. Molemmat taisteluiden osapuolista halusivat säilyttää Suomen itsenäisenä valtiona. Kyse oli siitä millaisen maan me halusimme itsellemme. Pystyn hyvin samaistumaan punaisen osapuolen tavoitteisiin reilusta yhteiskunnasta, jossa kaikille pyritään turvaamaan hyvät lähtökohdat toimeentuloon ja elämään. Haluttiin pois sellaisesta järjestelmästä, jossa omistavan luokan valta määritteli tulevaisuuden ja elämän suunnan.

Vasemmistolaisia pidetään edelleen osaltaan epäisänmaallisempina, kuin oikeistolaisempaa aatesuuntaa kannattavat. Isänmaallisuus Suomessa kulminoituu edelleen lähinnä käytyihin sotiin, sota symboliikkaan ja sotien sankaritarinoihin. Muistellaan sodassa kaatuneita ja heidän urotekojaan. Näin toki kuuluukin olla ja itselläni on myös syväkunnioitus isänmaan ja aatteen puoleista kuolleita ihmisiä kohtaan.

Mutta mitä muuta isänmaallisuus on? Minulle se merkitsee rakkautta ja ylpeyttä kotimaastani. Ylpeyttä siitä, mitä olemme reilussa sadassa vuodessa saaneet aikaan, vaikka lähtökohdat itsenäiselle Suomelle olivat hatarat ja veriset. Onnistuimme kaikesta huolimatta rakentamaan yhdessä yhden maailman toimivimmista maista. Luomaan maailman mittapuussa reilun ja menestyvän maan, jossa on mm ilmainen koulutus, neuvolajärjestelmä, terveydenhuolto, valtion jossa kaikille pyritään turvaamaan perus toimeentulo.
Minusta on suurinta isänmaallisuutta se, että pyritään pitämään kaikista täällä asuvista huolta. Sitä, että arvojamme ovat, että jokainen ihminen on yhtä arvokas ja että jokaisella on oikeus täällä elää itsensä näköistä elämää rauhassa ja vailla pelkoa väkivallasta ja syrjinnästä. Ihanne valtiossa emme Suomessakaan ole koskaan eläneet ja paljon on asioita, joiden pitäisi olla paremmin, mutta paremman Suomen puolesta vasemmisto on aina taistellut. Puutteista huolimatta suomalainen hyvinvointivaltio on kuitenkin moneen muuhun maahan verrattuna ollut menestystarina. Menestystarina, jonka olemme rakentaneet yhdessä suomalaisina. 

Hyvinvointivaltion perustukset ovat kuitenkin olleet jo pidemmän aikaa uhattuina. Rahan ja ahneuden voima on ollut aina läsnä ja sen seuraukset ovat tulleet tutuiksi monta kertaa historian saatossa. Ahneus tuottaa maailmaan paljon pahaa, mutta on nähtävissä, että sitä vastaan myös halutaan taistella. Suomea käytetään usein esimerkkinä onnistuneesta yhteiskunnasta, josta otetaan mallia ja johon viitataan esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa ollaan uuden sukupolven myötä kyllästyneitä vallitsevaan epäreiluun kapitalistiseen järjestelmään. Epäreiluun järjestelmään, johon myös me olemme ajautumassa kiihtyvällä vauhdilla. Luomaamme hyvinvointiyhteiskuntaa meidän tulee suojella ja sen onnistumista ja peruspilareita tulee vaalia ja niistä tulee kertoa maailmalle esimerkkiä. On ymmärrettävä miksi olemme menestyneet valtiona ja mitä sen eteen tulee tehdä, että olisimme sellainen valtio myös tulevaisuudessa.

Epäreilu yhteiskunta, jossa vain vahvin ja eniten varallisuutta omaavat pärjäävät sotii sitä vastaan millaiseksi me suomalaiset miellämme itsemme. Epäreilu yhteiskunta ruokkii ihmisiä asettumaan toisiaan vastaan. Oman henkilökohtaisen elämän taloudelliset ja muut vaikeudet sysätään jonkun toisten ihmisten syyksi helposti, kun oma toimeentulo alkaa olla uhattuna. Syntyy vihaa maahanmuuttajia, päihdeongelmaisia tai muuten vain heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä kohtaan. Heidät aletaan nähdä vähemmän arvokkaina ihmisinä, joista halutaan päästä eroon ja joiden oikeuksia halutaan alkaa rajoittaa. Kuvitellaan, että näin saadaan oma elämä paremmaksi, vaikka syyt omaan huonoon tilanteeseen löytyy jostain ihan muualta. Syyt ovat rakenteissa, jotka luovat edellytykset epäreiluudelle ja sille, että joku hyötyy siitä, että toisella menee huonosti.

Suomi pärjää tulevaisuudessa hyvin vain satsaamalla tasa-arvoon, solidaarisuuteen, luonnon suojelemiseen ja tuloeroja tasaavaan politiikkaan. Yhteiskuntaan, jossa ei pyritä hiljentämään ihmistä, joka on asioista erimieltä vaan rakentamaan parempaa tulevaisuutta yhteistyössä. Luomalla edellytykset elää itsensä näköistä elämää, jossa kunnioitetaan jokaisen yksilöllisyyttä ja rakentamalla turvallinen valtio kaikille. Yhteiskuntaa, jossa kaikki pidetään mukana.

Monelle suomalaiselle isänmaallisuus kumpuaa myös ympäröivästä luonnosta ja sen monimuotoisuudesta. Suomen luonto on ainutlaatuinen ja monelle hyvin rakas. Nuorelle sukupolvelle se on jo merkittävämpi asia kuin sotahistoria, jos kysytään mistä isänmaallisuus syntyy ja mitä se merkitsee. Luonnosta ja sen monimuotoisuudesta tulee pitää entistäkin parempi huoli tulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen ehkäiseminen tulee olla yksi tulevaisuuden tärkeimmistä asioista Suomessa.

Ensi vuonna on eduskuntavaalit, europarlamenttivaalit ja ehkä jopa maakuntavaalit. Me vasemmistona pystymme antamaan mahdollisuuden sille, että turvaamme Suomen sellaisena, jona olemme sen oppineet tuntemaan ja tavoittelemaan vielä parempaa ja oikeudenmukaisempaa valtiota. Vahvistamalla hyvinvointivaltion perustuksia, jotka olemme onnistuneet yhdessä rakentamaan ja jotka kaipaavat nyt puolustajia enemmän kuin koskaan. Viedään yhdessä tätä sanomaa eteenpäin ja rakennetaan vielä parempi ja reilumpi Suomi.

Haluan toivottaa teille kaikille hyvää itsenäisyyspäivää ja toivottaa tarmoa ja voimaa paremman huomisen rakentamisessa. Vain yhdessä voimme onnistua."

]]>
0 http://ilkkaporttikivi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265397-itsenaisyyspaivan-puhe#comments Hyvinvointivaltio Itsenäisyyspäivä Puhe Vasemmisto Fri, 07 Dec 2018 09:45:57 +0000 Ilkka Porttikivi http://ilkkaporttikivi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265397-itsenaisyyspaivan-puhe
Suomen kieli on itsenäisyyden perusta http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265336-suomen-kieli-on-itsenaisyyden-perusta <p>Itsenäisyys turvaa suomalaisten oikeuden olla suomalaisia. Suomalaisuus, kuten kaikki kansalliset identiteetit, koostuu tietyistä omalaatuisista aineksista kuten kielestä, tapakulttuurista, luonnonoloista, historiasta, myyteistä ja oikeuskäsityksistä. Niiden pohjalta syntyy kansallinen omaleimaisuus, joka kuitenkin jatkuvasti on vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa.</p><p>Nimenomaan kieli on kansallisen identiteetin vahvimpia rakennusosia. Suomen kielellä on rikas ja pitkä historia. Nykyään pidetään todennäköisenä, että kantasuomi on saapunut nykyisen Suomen alueelle noin 3000 vuotta sitten. Sitä aiempi uralilainen kantakieli on kenties jopa 6000 vuoden takaa.</p><p>Erilliset Itämeren alueen kielet tai murteet alkoivat erottua noin ajanlaskumme alusta lähtien. Suomessa oli 1000 vuotta sitten neljä kantaheimon aluetta eli Varsinais-Suomi, Häme, Karjala ja Savo. Heimojako on myös suomen murrejaon perusta.</p><p>Kirjoitetun suomen kielen historia alkaa ennen vuotta 1500 erityisesti kirkollisten tekstien muodossa. Merkittävä käänne tapahtui 1540-luvulla, kun piispa Mikael Agricola julkaisi ensimmäiset suomenkieliset kirjat, eli Aapisen ja Uuden testamentin. 1700-luvulla alettiin enenevässä määrin julkaista muutakin kuin uskonnollista kirjallisuutta ja ensimmäistä suomenkielistä sanomalehteä.</p><p>1800-luvun alkupuolelta lähtien Venäjän vallan aikainen autonomia ja samaan aikaan noussut kansallisromantiikka tekivät suomen kielen kehittämisen sekä mahdolliseksi että ajankohtaiseksi. Suomen kielen virallinen asema parani 1800-luvun alkupuolella monella tavalla, ja sitä alettiin käyttää yhä enemmän myös opetuksessa. Kansanrunouden kerääminen osaltaan vahvisti kansallista heräämistä.</p><p>Elias Lönnrotin keräämän Kalevalan ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 1835. Vähitellen suomen kieli kehittyi sivistyskieleksi ja muun muassa ensimmäiset suomenkieliset väitöskirjat hyväksyttiin vuonna 1858. Venäjän vallan lopulla sortokausien aikana suomen kieli ja suomalainen identiteetti olivat jälleen uhattuina, mutta Suomen itsenäistyminen vuonna 1917 lopetti tämän ajanjakson ja mahdollisti suomen kielen aseman ja suomenkielisen kulttuurin kehittämisen ennennäkemättömällä tavalla.</p><p>Suomen kielen säilyminen ja kehittäminen on ollut ihmeellinen saavutus, jonka eteen sukupolvi toisensa jälkeen on tehnyt työtä. Nyt suomen kieli on monipuolinen sivistyskieli niin tieteessä kuin taiteessa. Tätä työtä meidän ei pidä unohtaa, vaan jatkaa tulevaisuuteen. Vastikään mm. suomen kielen lautakunta on esittänyt aiheellisesti huolensa suomen kielen syrjäytymisestä erityisesti englannin kielen paineessa. Siniset ovatkin esittäneet kielipoliittisen toimenpideohjelman laatimista suomen kielen vahvistamiseksi.</p><p>Silti mikään ulkoinen uhka ei voi suomen kieltä ja suomalaisuutta syrjäyttää, kunhan vain itse arvostamme omaa identiteettiämme ja kulttuuriamme. Suomalaista identiteettiä ei olisi voinut syntyä ilman suomen kieltä, eikä Suomen itsenäisyys taas olisi ollut mahdollista ilman suomalaista identiteettiä. Suomen kieli on meidän suomalaisten yhteinen aarteemme, jonka säilyminen rikastaa samalla koko maailman monimuotoisuutta.</p><p><strong>Hyvää itsenäisyyspäivää!</strong></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Itsenäisyys turvaa suomalaisten oikeuden olla suomalaisia. Suomalaisuus, kuten kaikki kansalliset identiteetit, koostuu tietyistä omalaatuisista aineksista kuten kielestä, tapakulttuurista, luonnonoloista, historiasta, myyteistä ja oikeuskäsityksistä. Niiden pohjalta syntyy kansallinen omaleimaisuus, joka kuitenkin jatkuvasti on vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa.

Nimenomaan kieli on kansallisen identiteetin vahvimpia rakennusosia. Suomen kielellä on rikas ja pitkä historia. Nykyään pidetään todennäköisenä, että kantasuomi on saapunut nykyisen Suomen alueelle noin 3000 vuotta sitten. Sitä aiempi uralilainen kantakieli on kenties jopa 6000 vuoden takaa.

Erilliset Itämeren alueen kielet tai murteet alkoivat erottua noin ajanlaskumme alusta lähtien. Suomessa oli 1000 vuotta sitten neljä kantaheimon aluetta eli Varsinais-Suomi, Häme, Karjala ja Savo. Heimojako on myös suomen murrejaon perusta.

Kirjoitetun suomen kielen historia alkaa ennen vuotta 1500 erityisesti kirkollisten tekstien muodossa. Merkittävä käänne tapahtui 1540-luvulla, kun piispa Mikael Agricola julkaisi ensimmäiset suomenkieliset kirjat, eli Aapisen ja Uuden testamentin. 1700-luvulla alettiin enenevässä määrin julkaista muutakin kuin uskonnollista kirjallisuutta ja ensimmäistä suomenkielistä sanomalehteä.

1800-luvun alkupuolelta lähtien Venäjän vallan aikainen autonomia ja samaan aikaan noussut kansallisromantiikka tekivät suomen kielen kehittämisen sekä mahdolliseksi että ajankohtaiseksi. Suomen kielen virallinen asema parani 1800-luvun alkupuolella monella tavalla, ja sitä alettiin käyttää yhä enemmän myös opetuksessa. Kansanrunouden kerääminen osaltaan vahvisti kansallista heräämistä.

Elias Lönnrotin keräämän Kalevalan ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 1835. Vähitellen suomen kieli kehittyi sivistyskieleksi ja muun muassa ensimmäiset suomenkieliset väitöskirjat hyväksyttiin vuonna 1858. Venäjän vallan lopulla sortokausien aikana suomen kieli ja suomalainen identiteetti olivat jälleen uhattuina, mutta Suomen itsenäistyminen vuonna 1917 lopetti tämän ajanjakson ja mahdollisti suomen kielen aseman ja suomenkielisen kulttuurin kehittämisen ennennäkemättömällä tavalla.

Suomen kielen säilyminen ja kehittäminen on ollut ihmeellinen saavutus, jonka eteen sukupolvi toisensa jälkeen on tehnyt työtä. Nyt suomen kieli on monipuolinen sivistyskieli niin tieteessä kuin taiteessa. Tätä työtä meidän ei pidä unohtaa, vaan jatkaa tulevaisuuteen. Vastikään mm. suomen kielen lautakunta on esittänyt aiheellisesti huolensa suomen kielen syrjäytymisestä erityisesti englannin kielen paineessa. Siniset ovatkin esittäneet kielipoliittisen toimenpideohjelman laatimista suomen kielen vahvistamiseksi.

Silti mikään ulkoinen uhka ei voi suomen kieltä ja suomalaisuutta syrjäyttää, kunhan vain itse arvostamme omaa identiteettiämme ja kulttuuriamme. Suomalaista identiteettiä ei olisi voinut syntyä ilman suomen kieltä, eikä Suomen itsenäisyys taas olisi ollut mahdollista ilman suomalaista identiteettiä. Suomen kieli on meidän suomalaisten yhteinen aarteemme, jonka säilyminen rikastaa samalla koko maailman monimuotoisuutta.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

 

]]>
14 http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265336-suomen-kieli-on-itsenaisyyden-perusta#comments Itsenäisyyspäivä Thu, 06 Dec 2018 10:13:04 +0000 Sampo Terho http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265336-suomen-kieli-on-itsenaisyyden-perusta
Hyvää itsenäisyyspäivää! http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265329-hyvaa-itsenaisyyspaivaa <p>Isänmaan asia on yhteinen. On aina kunnia juhlistaa itsenäisyyttä. Missä tahansa seurassa.&nbsp;</p><p>Ensin menen puolilta päivin eduskunnan perinteiseen juhlajumalanpalvelukseen Helsingin Tuomiokirkkoon ja sitten illalla Tasavallan presidentin <strong>Sauli Niinistön</strong> vastaanotolle.</p><p>&quot;Itsenäisyys merkitsee meille suomalaisille siis vapautta määritellä itse, mikä on juuri meille parasta ja sopivinta. Kaikki sellaiset hankkeet, joilla tavoitellaan hyvinvointimme kohentamista itsenäisyytemme kustannuksella, kääntyvät lopulta tarkoitustaan vastaan. Siksi tätä kalleimmalla mahdollisella hinnalla maksettua itsenäisyyttämme ei saa antaa pois, ei toiselle valtiolle, ei&nbsp;ylikansalliselle yhtiölle, ei kansainväliselle&nbsp;järjestölle, ei valtioliitolle eikä liittovaltiolle,&quot; kuten Sinisen tulevaisuuden puheenjohtaja <strong>Sampo Terho</strong> linjasi itsenäisyyspäivän puheessaan Helsingin Tähtitorninmäellä 6. joulukuuta 2011.</p><p>Kansainvälisessä maailmassa teemme yhteistyötä isänmaamme parhaaksi, mutta itsenäisyydestä emme luovu koskaan.</p><p>Suomi on yksi maailman parhaista maista ellei paras. On paljon maita ja kansoja, jotka haluaisivat olla itsenäisiä, mutta eivät koskaan saavuta unelmaansa. Suomalaisten on osattava arvostaa kaikkea sitä hyvää, mitä kansamme on työllään ansainnut ja Luoja meille suonut. Suurin kiitos kuuluu niille miehille ja naisille, jotka sodissa turvasivat itsenäisyytemme.</p><p>Suurin uhka maallemme ei nyt tule ulkopuolelta, vaan meistä itsestämme. Osaammeko aina rakastaa lähimmäistä ja ymmärrämmekö aina, että jokainen ihminen ja elämä on arvokas?</p><p>Muutos on parasta aloittaa itsestä. Muihin on vaikeampi vaikuttaa.</p><p>Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Isänmaan asia on yhteinen. On aina kunnia juhlistaa itsenäisyyttä. Missä tahansa seurassa. 

Ensin menen puolilta päivin eduskunnan perinteiseen juhlajumalanpalvelukseen Helsingin Tuomiokirkkoon ja sitten illalla Tasavallan presidentin Sauli Niinistön vastaanotolle.

"Itsenäisyys merkitsee meille suomalaisille siis vapautta määritellä itse, mikä on juuri meille parasta ja sopivinta. Kaikki sellaiset hankkeet, joilla tavoitellaan hyvinvointimme kohentamista itsenäisyytemme kustannuksella, kääntyvät lopulta tarkoitustaan vastaan. Siksi tätä kalleimmalla mahdollisella hinnalla maksettua itsenäisyyttämme ei saa antaa pois, ei toiselle valtiolle, ei ylikansalliselle yhtiölle, ei kansainväliselle järjestölle, ei valtioliitolle eikä liittovaltiolle," kuten Sinisen tulevaisuuden puheenjohtaja Sampo Terho linjasi itsenäisyyspäivän puheessaan Helsingin Tähtitorninmäellä 6. joulukuuta 2011.

Kansainvälisessä maailmassa teemme yhteistyötä isänmaamme parhaaksi, mutta itsenäisyydestä emme luovu koskaan.

Suomi on yksi maailman parhaista maista ellei paras. On paljon maita ja kansoja, jotka haluaisivat olla itsenäisiä, mutta eivät koskaan saavuta unelmaansa. Suomalaisten on osattava arvostaa kaikkea sitä hyvää, mitä kansamme on työllään ansainnut ja Luoja meille suonut. Suurin kiitos kuuluu niille miehille ja naisille, jotka sodissa turvasivat itsenäisyytemme.

Suurin uhka maallemme ei nyt tule ulkopuolelta, vaan meistä itsestämme. Osaammeko aina rakastaa lähimmäistä ja ymmärrämmekö aina, että jokainen ihminen ja elämä on arvokas?

Muutos on parasta aloittaa itsestä. Muihin on vaikeampi vaikuttaa.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

]]>
0 Itsenäisyys Itsenäisyyspäivä Suomi Thu, 06 Dec 2018 08:11:25 +0000 Simon Elo http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265329-hyvaa-itsenaisyyspaivaa
Tanassa olevat putket ja tossumarssit http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265327-tanassa-olevat-putket-ja-tossumarssit <p>Tänään taas vietetään eri tavoin Suomen itsenäiseksijulistautumisen muistopäivää. Tavan mukaan televisiossa nähdään Tuntematon sotilas, sekä puolustusvoimien itsenäisyyspäivän juhlaparaati. Itsenäisyyspäivän vietto perinteisine tapoineen on vielä niitä asioita joita Euroopan Unioni ei ole jäsenvaltioiltaan kieltänyt. Liittovaltiossa elämisessä on kansallisia vapauksiakin, ainakin toistaiseksi.</p><p>Panssarivaunujen kulku putket tanassa herättää kummasti sotaisia ajatuksia, vaikka sota itsessään on niitä vastenmielisimpiä asioita mitä ajatella saattaa. Olen elämäni varrella huomannut, että monet naiset ovat kiinnostuneempia seuraamaan marssia kuin miehet. Lieneekö sotilaiden esiintyminen ja &quot;huoranettien&quot; (Hornet toisella kotimaisella) ylilennot jotka viehättävät.</p><p>Luvassa on myös myös toisenlaisia marsseja tai kulkueita. Arvattavasti niistäkin nähdään joku vilahdus televisiossa, ainakin uutisissa. Niissä tuuletetaan erilaisia liivejä ja klubitakkeja sekä manataan maahamme tunkeutuneita vääräuskoisia ulkomaalaisia. Näissä tossukulkueissa ei putkia esitellä, jollei sitten jostakin hihasta sellaisia tilanteen&nbsp; kehittyessä&nbsp; vedetä esiin ja aleta huiskimaan. Sitäkin on nähty.</p><p>Enemmistölle hyvää itsenäisyyspäivää, perussuomalaiselle vähemmistölle samaa valkoisena. Linkin takana tietoa tossumarssijoista, jengiin kuuluu kansanedustajiakin.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10533611?origin=rss">https://yle.fi/uutiset/3-10533611?origin=rss</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään taas vietetään eri tavoin Suomen itsenäiseksijulistautumisen muistopäivää. Tavan mukaan televisiossa nähdään Tuntematon sotilas, sekä puolustusvoimien itsenäisyyspäivän juhlaparaati. Itsenäisyyspäivän vietto perinteisine tapoineen on vielä niitä asioita joita Euroopan Unioni ei ole jäsenvaltioiltaan kieltänyt. Liittovaltiossa elämisessä on kansallisia vapauksiakin, ainakin toistaiseksi.

Panssarivaunujen kulku putket tanassa herättää kummasti sotaisia ajatuksia, vaikka sota itsessään on niitä vastenmielisimpiä asioita mitä ajatella saattaa. Olen elämäni varrella huomannut, että monet naiset ovat kiinnostuneempia seuraamaan marssia kuin miehet. Lieneekö sotilaiden esiintyminen ja "huoranettien" (Hornet toisella kotimaisella) ylilennot jotka viehättävät.

Luvassa on myös myös toisenlaisia marsseja tai kulkueita. Arvattavasti niistäkin nähdään joku vilahdus televisiossa, ainakin uutisissa. Niissä tuuletetaan erilaisia liivejä ja klubitakkeja sekä manataan maahamme tunkeutuneita vääräuskoisia ulkomaalaisia. Näissä tossukulkueissa ei putkia esitellä, jollei sitten jostakin hihasta sellaisia tilanteen  kehittyessä  vedetä esiin ja aleta huiskimaan. Sitäkin on nähty.

Enemmistölle hyvää itsenäisyyspäivää, perussuomalaiselle vähemmistölle samaa valkoisena. Linkin takana tietoa tossumarssijoista, jengiin kuuluu kansanedustajiakin.

https://yle.fi/uutiset/3-10533611?origin=rss

]]>
1 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265327-tanassa-olevat-putket-ja-tossumarssit#comments Itsenäisyyspäivä Marssi Sotilaat Thu, 06 Dec 2018 08:08:10 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265327-tanassa-olevat-putket-ja-tossumarssit
Itsenäisyyspäivän kättely- ja ministerilistat http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265285-itsenaisyyspaivan-kattely-ja-ministerilistat <p><strong>Näin itsenäisyyspäivänä</strong> on mielenkiintoista käydä läpi sadan vuoden takaisia tapahtumia. Ne osoittavat, miten suuria muutoksia Suomessa tapahtui runsaan vuoden aikana:</p><p># 6.12.1917 itsenäisyysjulistus.</p><p># 31.12.1917 itsenäisyystunnustus Leninin Venäjältä.</p><p># 28.1.1918 alkoi lievästi sanottuna hirvittävä kansalaissota vankileireineen. Tuota sotaa sekä valkoiset että punaiset voivat perustellusti nimittää vapaussodaksi - köyhien vapaussota epäoikeudenmukaisuuksia vastaan kuitenkin päättyi katastrofiin. Jos Saksa olisi voittanut ensimmäisen maailmansodan, meillä olisi nyt saksalainen kuningas. Onneksi Suomi osasi yhdennellätoista hetkellä heittäytyä ulos Saksan kelkasta. &nbsp;</p><p># 4.12.1918 kunnallisvaalit, joissa myös punaiset saivat äänestää - elleivät olleet vankileireillä tai menettäneet kansalaisoikeuksiansa.</p><p>&nbsp;&nbsp; Suomi oli jo Venäjän vallan aikana maailmanvalio uranuurtaja naisten oikeuksien toteutuksessa. Suomessa naiset ja köyhät miehetkin saivat äänioikeuden v. 1906 - eikä vain äänioikeutta vaan oikeuden päästä kansanedustajiksi.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Sata vuotta sitten</strong> maailmalla ei juuri uskottu, että Suomi selviäisi kovin pitkään itsenäisenä valtiona. Mutta toisin kävi. Nyt Suomesta etsitään maailmalla mallia mm. koulutuksen ja terveydenhoidon kehittämiseksi. Ja Suomi on sananvapauden mallimaa ja vähiten korruption mädättämiä maita. Suomea on myös mainittu maailman onnellisimmaksi maaksi. Oikea ilmaus olisi maailman vähiten epäonnistunut maa tässä matoisessa maailmassa.&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp; Yhteisten asioiden ratkaiseminen äänestämällä eikä aseilla on tämän päivänkin maailmassa melkein poikkeus paremmin kuin sääntö. Suomessa kokeiltiin aseita vuoden 1918 alkupuolella. Saman vuoden lopulla todettiinkin jo, että pieleen meni ja pahasti. Ottakaa oppia Suomesta, kaiken maailman diktatuurit ja &quot;ohjatut demokratiat&quot;!</p><p>&nbsp;&nbsp; Arabikevät herätti toivoa. Mutta pettymys oli suuri. Arabimaiden vallankumoukset eivät ole johtaneet demokratian tielle. Kiina ja Venäjä ovat käyneet muutamassa vuodessa yhä autoritaarisemmiksi. Ei ole osattu ottaa oppia Suomen eduskuntavaaleista v. 1907 ja kunnallisvaaleista v. 1918.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Suomi selvisi vuoden 1918</strong> karmeista vaiheista takaisin demokratian tielle paljolta siitä syystä, että Suomessa oli koko tsaarinvallan ajan säilynyt ruotsalainen hallintomalli. Suomi oli vuoteen 1809 Itä-Ruotsi. Nyt Suomi ja Ruotsi ovat kaksi Pohjolan maailmanvaliovaltiota.</p><p>&nbsp;&nbsp; Suomen skandinavistinen demokraattinen järjestelmä ei suinkaan ole täydellinen. On esimerkiksi uskomatonta, että meillä voi istua melkein kaksi vuotta hallitus, jonka toiseksi suurin puolue hajoaa - mutta hallitus jatkaa niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.</p><p>&nbsp;&nbsp; On luonnotonta, että presidentillä ei ole enää oikeutta hajottaa eduskuntaa ja määrätä uusia vaaleja vaikka olisi mitä ilmeisintä aihetta ja vaikka presidentti olisi miten suosittu.</p><p>&nbsp;&nbsp; Presidentillä on sentään vielä oikeus määrätä, kuka saa tulla linnaan kättelemään itsenäisyyspäivänä.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Kuva: Lippu liehuu Helsingin Kauppatorilla. Kuva: Timo Uotila.&nbsp;</em></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Näin itsenäisyyspäivänä on mielenkiintoista käydä läpi sadan vuoden takaisia tapahtumia. Ne osoittavat, miten suuria muutoksia Suomessa tapahtui runsaan vuoden aikana:

# 6.12.1917 itsenäisyysjulistus.

# 31.12.1917 itsenäisyystunnustus Leninin Venäjältä.

# 28.1.1918 alkoi lievästi sanottuna hirvittävä kansalaissota vankileireineen. Tuota sotaa sekä valkoiset että punaiset voivat perustellusti nimittää vapaussodaksi - köyhien vapaussota epäoikeudenmukaisuuksia vastaan kuitenkin päättyi katastrofiin. Jos Saksa olisi voittanut ensimmäisen maailmansodan, meillä olisi nyt saksalainen kuningas. Onneksi Suomi osasi yhdennellätoista hetkellä heittäytyä ulos Saksan kelkasta.  

# 4.12.1918 kunnallisvaalit, joissa myös punaiset saivat äänestää - elleivät olleet vankileireillä tai menettäneet kansalaisoikeuksiansa.

   Suomi oli jo Venäjän vallan aikana maailmanvalio uranuurtaja naisten oikeuksien toteutuksessa. Suomessa naiset ja köyhät miehetkin saivat äänioikeuden v. 1906 - eikä vain äänioikeutta vaan oikeuden päästä kansanedustajiksi.

 

Sata vuotta sitten maailmalla ei juuri uskottu, että Suomi selviäisi kovin pitkään itsenäisenä valtiona. Mutta toisin kävi. Nyt Suomesta etsitään maailmalla mallia mm. koulutuksen ja terveydenhoidon kehittämiseksi. Ja Suomi on sananvapauden mallimaa ja vähiten korruption mädättämiä maita. Suomea on myös mainittu maailman onnellisimmaksi maaksi. Oikea ilmaus olisi maailman vähiten epäonnistunut maa tässä matoisessa maailmassa. 

   Yhteisten asioiden ratkaiseminen äänestämällä eikä aseilla on tämän päivänkin maailmassa melkein poikkeus paremmin kuin sääntö. Suomessa kokeiltiin aseita vuoden 1918 alkupuolella. Saman vuoden lopulla todettiinkin jo, että pieleen meni ja pahasti. Ottakaa oppia Suomesta, kaiken maailman diktatuurit ja "ohjatut demokratiat"!

   Arabikevät herätti toivoa. Mutta pettymys oli suuri. Arabimaiden vallankumoukset eivät ole johtaneet demokratian tielle. Kiina ja Venäjä ovat käyneet muutamassa vuodessa yhä autoritaarisemmiksi. Ei ole osattu ottaa oppia Suomen eduskuntavaaleista v. 1907 ja kunnallisvaaleista v. 1918.

 

Suomi selvisi vuoden 1918 karmeista vaiheista takaisin demokratian tielle paljolta siitä syystä, että Suomessa oli koko tsaarinvallan ajan säilynyt ruotsalainen hallintomalli. Suomi oli vuoteen 1809 Itä-Ruotsi. Nyt Suomi ja Ruotsi ovat kaksi Pohjolan maailmanvaliovaltiota.

   Suomen skandinavistinen demokraattinen järjestelmä ei suinkaan ole täydellinen. On esimerkiksi uskomatonta, että meillä voi istua melkein kaksi vuotta hallitus, jonka toiseksi suurin puolue hajoaa - mutta hallitus jatkaa niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.

   On luonnotonta, että presidentillä ei ole enää oikeutta hajottaa eduskuntaa ja määrätä uusia vaaleja vaikka olisi mitä ilmeisintä aihetta ja vaikka presidentti olisi miten suosittu.

   Presidentillä on sentään vielä oikeus määrätä, kuka saa tulla linnaan kättelemään itsenäisyyspäivänä.

 

Kuva: Lippu liehuu Helsingin Kauppatorilla. Kuva: Timo Uotila. 

 

 

]]>
3 http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265285-itsenaisyyspaivan-kattely-ja-ministerilistat#comments Äänioikeus Itsenäisyyspäivä Presidentin valtaoikeudet Wed, 05 Dec 2018 18:53:49 +0000 Timo Uotila http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265285-itsenaisyyspaivan-kattely-ja-ministerilistat
Itsenäisyyspäivään ei kuulu fasistinen eikä antifasistinen väkivalta http://kanervaviitanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265206-itsenaisyyspaivaan-ei-kuulu-fasistinen-eika-antifasistinen-vakivalta <p>Tuleva torstai on tärkeä ja mukava päivä monelle suomalaiselle. Poliisin mukaan Helsingissä joudutaan kuitenkin varautumaan mellakointiin ja yhteenottoihin. Suuri osa marssijoista on todennäköisesti rauhallista ja järkevää porukkaa, mutta itsenäisyyspäivä on iso houkutin myös ääriliikkeille. Moni ihminen keskittyy varoittelemaan joko äärioikeiston tai antifan mellakoinnista, vaikka kummankin ryhmän väkivalta on diplomaattisesti sanottuna yhtä syvältä.&nbsp;</p><p>Eniten aggressioita itsenäisyyspäivänä tulee herättämään perinteisesti maahanmuuttokysymykset. Äärioikeisto haaveilee absurdin valkoisesta Pohjolasta ja äärivasemmisto taas näkee natseja kaikkialla. Järjellä mietittynä totuus on yleensä suht keskellä ja ääripäät tarjoavat melko laihoja ratkaisuja.</p><p>Suomi on siitä hieno maa, että täällä saa omistaa mielipiteitä. Minun puolestani mielipiteitä saa esittää hyvinkin vapaasti. Aikuisten ihmisten argumentointiin ei kuitenkaan saa kuulua turpaan vetäminen, eläinten satuttaminen tai omaisuuden rikkominen.&nbsp;</p><p>Marssikaa torstaina, jos siltä tuntuu, mutta muistakaa, että tähän maahan mahtuu muitakin ihmisiä ja arvoja kuin sinun omasi. Sinun arvosi eivät ole niin hyvät, että niiden takia ohikulkijoiden, pienyrittäjien tai poliisihevosten tulisi pelätä.&nbsp;</p><p><em>Kirjoittaja on liberaalipuolueen eduskuntavaaliehdokas, joka aikoo katsoa perinteisesti äitinsä kanssa linnan juhlia!</em></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tuleva torstai on tärkeä ja mukava päivä monelle suomalaiselle. Poliisin mukaan Helsingissä joudutaan kuitenkin varautumaan mellakointiin ja yhteenottoihin. Suuri osa marssijoista on todennäköisesti rauhallista ja järkevää porukkaa, mutta itsenäisyyspäivä on iso houkutin myös ääriliikkeille. Moni ihminen keskittyy varoittelemaan joko äärioikeiston tai antifan mellakoinnista, vaikka kummankin ryhmän väkivalta on diplomaattisesti sanottuna yhtä syvältä. 

Eniten aggressioita itsenäisyyspäivänä tulee herättämään perinteisesti maahanmuuttokysymykset. Äärioikeisto haaveilee absurdin valkoisesta Pohjolasta ja äärivasemmisto taas näkee natseja kaikkialla. Järjellä mietittynä totuus on yleensä suht keskellä ja ääripäät tarjoavat melko laihoja ratkaisuja.

Suomi on siitä hieno maa, että täällä saa omistaa mielipiteitä. Minun puolestani mielipiteitä saa esittää hyvinkin vapaasti. Aikuisten ihmisten argumentointiin ei kuitenkaan saa kuulua turpaan vetäminen, eläinten satuttaminen tai omaisuuden rikkominen. 

Marssikaa torstaina, jos siltä tuntuu, mutta muistakaa, että tähän maahan mahtuu muitakin ihmisiä ja arvoja kuin sinun omasi. Sinun arvosi eivät ole niin hyvät, että niiden takia ohikulkijoiden, pienyrittäjien tai poliisihevosten tulisi pelätä. 

Kirjoittaja on liberaalipuolueen eduskuntavaaliehdokas, joka aikoo katsoa perinteisesti äitinsä kanssa linnan juhlia!

 

 

]]>
14 http://kanervaviitanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265206-itsenaisyyspaivaan-ei-kuulu-fasistinen-eika-antifasistinen-vakivalta#comments Äärioikeisto Äärivasemmisto Antifasismi Fasismi Itsenäisyyspäivä Tue, 04 Dec 2018 17:41:26 +0000 Kanerva Viitanen http://kanervaviitanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265206-itsenaisyyspaivaan-ei-kuulu-fasistinen-eika-antifasistinen-vakivalta
Natsien marssi taas 6.12. http://opehuone.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264066-natsien-marssi-taas-612 <p>Viime vuonna pidettiin suurta ulinaa ja närkästeltiin, kun natsien soihtukulkuetta sanottiin natsien soihtukulkueeksi. No katsopa kuvaa, haittakansallismielinen.</p><p>&nbsp;</p><p>Mitä aiot tehdä, kun 6.12. eli itsenäisyyspäivä taas piakkoin koittaa? Menetkö Vastarintaliikkeen natsien kanssa marssimaan, jotta saatte yhdessä aikaiseksi vielä viimevuotista suuremman &rsquo;kansallissosialistisen tapahtuman&rsquo;?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime vuonna pidettiin suurta ulinaa ja närkästeltiin, kun natsien soihtukulkuetta sanottiin natsien soihtukulkueeksi. No katsopa kuvaa, haittakansallismielinen.

 

Mitä aiot tehdä, kun 6.12. eli itsenäisyyspäivä taas piakkoin koittaa? Menetkö Vastarintaliikkeen natsien kanssa marssimaan, jotta saatte yhdessä aikaiseksi vielä viimevuotista suuremman ’kansallissosialistisen tapahtuman’?

]]>
91 Itsenäisyyspäivä Kansallismieliset Uusnatsit Mon, 12 Nov 2018 16:49:56 +0000 Esa Mäkinen http://opehuone.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264066-natsien-marssi-taas-612
Markku Salomaa: 100-vuotista itsenäisyyttämme tulisi juhlia 14.10.2020 http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263288-markku-salomaa-100-vuotista-itsenaisyyttamme-tulisi-juhlia-14102020 <p>Verkkouutisten huomion mukaan historioitsija <strong>Markku Salomaa</strong> pitää Suomen <em>oikeana itsenäisyyspäivänä Tarton rauhansopimuksen solmimispäivää, lokakuun 14. päivää vuonna 1920</em>. Samansuuntaisen näkemyksen on esittänyt aiemmin muitten muassa historioitsija <strong>Ohto Manninen</strong>.</p><p>Salomaa kirjoittaa uudessa teoksessaan:&nbsp;&rdquo;<em>Joulukuun 6. päivänä 1918 ei tapahtunut vielä mitään, millä olisi ollut käänteentekevää ja pysyvää merkitystä. Sata vuotta sitten ratkottiin, toteutuuko Suomen itsenäisyys vai onko tulevaisuutemme paluussa Neuvosto-Venäjän yhteyteen. Suomessa talvella ja keväällä 1918 käyty sota oli kaikkien sotien äiti: se oli yhtä aikaa kapina, kansalaissota, sisällissota, luokkasota, vapaussota ja osa ensimmäistä maailmansotaa</em>.&rdquo; - Markku Salomaa:&nbsp;<a href="https://www.adlibris.com/fi/kirja/punaupseerien-nousu-ja-tuho-9789511323815" target="_blank">Punaupseerien nousu ja tuho. Otava 2018</a>.&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>Suomi ja nuori Neuvostoliitto solmivat rauhansopimuksen 1920. Se vasta lopullisesti päätti myös kapinan/vapaussodan, jonka seurauksena tuhannet suomalaiset olivat siirtyneet itärajan taakse neuvostoarmeijan palvelukseen.&nbsp;Ohto Mannisen toimittama suurteos Itsenäistymisen vuodet 1917-1920 tukee sekin ajatusta maamme itsenäistymisestä <a href="http://rescordis.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/246203-ohto-manninen-ja-suomen-itsenaistymispaivien-6121917-14101920-kuvasto" target="_blank">joulukuun kuudennen päivän julistusta pidempiaikaisena monivaiheisena prosessina ajanjaksolla 6.12.1917 - 14.10.1920</a>.&nbsp;</p><p><br />Näiden eturivin historioitsijoidemme kannanottoihin on mielestäni kiinnitetty yllättävän vähän huomiota viime vuoden Suomi 100 -juhlaohjelmistoa valmisteltaessa ja juhlavuoden aikana tai sen jälkeen. Onneksi sentään <em>kansalaisjuhlavuosiverkosto 2017</em> otti tämän näkökohdan esille ja on pitänyt sitä keskustelussa myös erillisen käynnissä olevan ohjelmaprojektin avulla: <strong>Suomi-neidon itsenäistymisvuosien 1917-20 satavuotisjuhlavuosia</strong> vietetään alkaen joulukuusta 2017 ja huipentuen lokakuuhun 2020. Teemajuhlakauden aikana muistellaan nuoren valtiomme kolmevuotista kehittymistä kansalais/vapaussodan jälkeen lopulta 100-prosenttisesti itsenäiseksi. Koko juhlavuosikauden ajan pidetään myös esillä Suomen ainoita rauhanomaisesti naapurien kesken neuvoteltuja valtionrajoja, jotka olivat virallisesti voimassa aina vuoteen 1947 saakka - ks. <a href="http://rescordis.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/248408-hyvaa-uutta-suomi-100-juhlavuotta" target="_blank"><strong>Suomi 100 % -teemavuodet 2017-2020: Tarton rauha 14.10.1920</strong></a>.&nbsp; &nbsp;</p><p><em>Toki Salomaan teoksessa on paljon muutakin huomionarvoista</em> itsenäistymisvuosiimme 1917-20 ja suureen isänmaalliseen puolustussotaamme 1939-44 liittyen. Verkkouutiset käsittelee Salomaan teosta M. Jokipiin kirjoituksessa &quot;<em>Pako punakaartista puna-armeijaan johti joukkotuhoon</em>&quot; - alla joitain Jokipiin huomioita:&nbsp;</p><p>- SKP valmisteli vuonna 1918 Neuvosto-Suomea: Pietariin paenneista entisistä punakaartilaisista koulutettiin 1402 punaupseeria uuden vallankumouksen johtajiksi ja odottamaan käskyä käydä sotaan valkoisen Suomen armeijaa vastaan<br />- vastaavina vuosina Suomen kadettikoulusta valmistui 1571 upseeria Suomen armeijaan<br />- Stalin kohteli luokseen siirtyneitä puoluetovereitaan kuin pahimpia vihollisiaan&nbsp;<br />- talvisodan alkaessa valtaosa Pietarissa koulutetuista suomalaisupseereista virui vankileireillä tai joukkohaudoissa&nbsp;&nbsp;<br />- oli siis puhtaasti Suomen onni, että petturit pakenivat rajan tuolle puolen, ja että heidät siellä koulutuksen jälkeen surmattiin, useimmat kuolivat ns. lyijymyrkytykseen&nbsp;&nbsp;<br />- Stalinin lähiapulaisen O.W. Kuusisen suunnitellessa talvisotaa suomalaissyntyisiä punaupseereita oli jäljellä alle sata. Heistä ei ollut Suomen miehitysjoukkojen selkärangaksi, mutta usko Suomen luhistumiseen ennen talvisotaa oli suorastaan optimistinen: Suomen armeijasta &quot;tiedettiin&quot; yli 60 prosenttia siirtyvän heti puna-armeijan puolelle. - <a href="https://www.verkkouutiset.fi/pako-punakaartista-puna-armeijaan-johti-joukkotuhoon/" target="_blank">M.Jokipii/Verkkouutiset 28.10.2018</a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Lue myös:</p><p>-&nbsp;<a href="http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261994-luottamustiekartta-2020-venajan-ahvenanmaa-tukikohta-suomi-natoon-1920-rajat" target="_blank"><strong>Luottamustiekartta 2020: Venäjän Ahvenanmaan-tukikohta, Suomi Natoon 1920-rajoin</strong></a></p><p>- <a href="http://rescordis.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/248408-hyvaa-uutta-suomi-100-juhlavuotta" target="_blank"><strong>Suomi 100 % -teemavuodet 2017-2020: Tarton rauha 14.10.1920</strong></a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Verkkouutisten huomion mukaan historioitsija Markku Salomaa pitää Suomen oikeana itsenäisyyspäivänä Tarton rauhansopimuksen solmimispäivää, lokakuun 14. päivää vuonna 1920. Samansuuntaisen näkemyksen on esittänyt aiemmin muitten muassa historioitsija Ohto Manninen.

Salomaa kirjoittaa uudessa teoksessaan: ”Joulukuun 6. päivänä 1918 ei tapahtunut vielä mitään, millä olisi ollut käänteentekevää ja pysyvää merkitystä. Sata vuotta sitten ratkottiin, toteutuuko Suomen itsenäisyys vai onko tulevaisuutemme paluussa Neuvosto-Venäjän yhteyteen. Suomessa talvella ja keväällä 1918 käyty sota oli kaikkien sotien äiti: se oli yhtä aikaa kapina, kansalaissota, sisällissota, luokkasota, vapaussota ja osa ensimmäistä maailmansotaa.” - Markku Salomaa: Punaupseerien nousu ja tuho. Otava 2018.   

Suomi ja nuori Neuvostoliitto solmivat rauhansopimuksen 1920. Se vasta lopullisesti päätti myös kapinan/vapaussodan, jonka seurauksena tuhannet suomalaiset olivat siirtyneet itärajan taakse neuvostoarmeijan palvelukseen. Ohto Mannisen toimittama suurteos Itsenäistymisen vuodet 1917-1920 tukee sekin ajatusta maamme itsenäistymisestä joulukuun kuudennen päivän julistusta pidempiaikaisena monivaiheisena prosessina ajanjaksolla 6.12.1917 - 14.10.1920


Näiden eturivin historioitsijoidemme kannanottoihin on mielestäni kiinnitetty yllättävän vähän huomiota viime vuoden Suomi 100 -juhlaohjelmistoa valmisteltaessa ja juhlavuoden aikana tai sen jälkeen. Onneksi sentään kansalaisjuhlavuosiverkosto 2017 otti tämän näkökohdan esille ja on pitänyt sitä keskustelussa myös erillisen käynnissä olevan ohjelmaprojektin avulla: Suomi-neidon itsenäistymisvuosien 1917-20 satavuotisjuhlavuosia vietetään alkaen joulukuusta 2017 ja huipentuen lokakuuhun 2020. Teemajuhlakauden aikana muistellaan nuoren valtiomme kolmevuotista kehittymistä kansalais/vapaussodan jälkeen lopulta 100-prosenttisesti itsenäiseksi. Koko juhlavuosikauden ajan pidetään myös esillä Suomen ainoita rauhanomaisesti naapurien kesken neuvoteltuja valtionrajoja, jotka olivat virallisesti voimassa aina vuoteen 1947 saakka - ks. Suomi 100 % -teemavuodet 2017-2020: Tarton rauha 14.10.1920.   

Toki Salomaan teoksessa on paljon muutakin huomionarvoista itsenäistymisvuosiimme 1917-20 ja suureen isänmaalliseen puolustussotaamme 1939-44 liittyen. Verkkouutiset käsittelee Salomaan teosta M. Jokipiin kirjoituksessa "Pako punakaartista puna-armeijaan johti joukkotuhoon" - alla joitain Jokipiin huomioita: 

- SKP valmisteli vuonna 1918 Neuvosto-Suomea: Pietariin paenneista entisistä punakaartilaisista koulutettiin 1402 punaupseeria uuden vallankumouksen johtajiksi ja odottamaan käskyä käydä sotaan valkoisen Suomen armeijaa vastaan
- vastaavina vuosina Suomen kadettikoulusta valmistui 1571 upseeria Suomen armeijaan
- Stalin kohteli luokseen siirtyneitä puoluetovereitaan kuin pahimpia vihollisiaan 
- talvisodan alkaessa valtaosa Pietarissa koulutetuista suomalaisupseereista virui vankileireillä tai joukkohaudoissa  
- oli siis puhtaasti Suomen onni, että petturit pakenivat rajan tuolle puolen, ja että heidät siellä koulutuksen jälkeen surmattiin, useimmat kuolivat ns. lyijymyrkytykseen  
- Stalinin lähiapulaisen O.W. Kuusisen suunnitellessa talvisotaa suomalaissyntyisiä punaupseereita oli jäljellä alle sata. Heistä ei ollut Suomen miehitysjoukkojen selkärangaksi, mutta usko Suomen luhistumiseen ennen talvisotaa oli suorastaan optimistinen: Suomen armeijasta "tiedettiin" yli 60 prosenttia siirtyvän heti puna-armeijan puolelle. - M.Jokipii/Verkkouutiset 28.10.2018 

 

Lue myös:

Luottamustiekartta 2020: Venäjän Ahvenanmaan-tukikohta, Suomi Natoon 1920-rajoin

- Suomi 100 % -teemavuodet 2017-2020: Tarton rauha 14.10.1920 

 

]]>
1 http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263288-markku-salomaa-100-vuotista-itsenaisyyttamme-tulisi-juhlia-14102020#comments Itsenäisyyspäivä Sotahistoria Suomen itsenäistymisvuodet 1917-20 Suomi 100 % Tarton rauha 1920 Sun, 28 Oct 2018 17:33:19 +0000 Veikko Savolainen http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263288-markku-salomaa-100-vuotista-itsenaisyyttamme-tulisi-juhlia-14102020
Totuus Leninistä Suomessa http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252498-totuus-leninista-suomessa <p><br />Suomessa on pari Leninin patsasta ja Leniniin liittyvää muistolaattaa. Ne on pystytetty eri aikoina. Suomessa on myös Leninin museo. En ole kuullut, että yhtäkään näistä olisi viime aikoina poistettu.</p><p><br />Ukrainassa oli vielä aika hiljattain Neuvostoliiton peruja tuhansia Leninin patsaita. Viimeaikaisten uutisten mukaan ne on ilmeisesti käytännössä kaikki nyt poistettu. Luonnollisesti tämä herättää huomiota. Ehkä näin pitää kuitenkin toimia: kun on menty epäjumalanpalveluksessa äärimmäisyyteen, pitää se korjata toisella äärimmäisyydellä ainakin hetkeksi.&nbsp;</p><p><br />Tämä taustaksi sille, että Venäjän televisio levitti Venäjälle Suomen itsenäisyyspäivänä propagandaa, jossa yksi valheellinen väite oli, että suomalaiset ovat unohtaneet, että itsenäisyys ei tipahtanut taivaalta, vaan sen antoi Lenin. Tietääkseni suhtautuminen Leninin merkitykseen Suomen itsenäisyydelle ei ole mitenkään muuttunut aikojen kuluessa, minkä tavallaan osoittaa myös terve ja vakaa suhtautuminen tämän henkilön muistomerkkeihin.</p><p><br />Daria Skippari-Smirnov oli Suomesta se propagandisti, joka levitti valheita Venäjän televisioon. Otetaanko hyvä Yle ideasta koppi: minä voin antaa 9.5. täältä Izhevskin keskusaukiolta raportin voitonpäivän vietosta koko Venäjän puolesta sanomalla, että venäläiset ovat unohtaneet talvisodan ja sen kuinka he ovat itsekin syyllisiä toiseen maailmansotaan...</p><p><br />Samainen nainen johti muuten vastikään Krimillä Suomesta &quot;valtuuskuntaa&quot;, joka kertoi miltei&nbsp; ilmoitusasiana avaavansa siellä suomalaisen kulttuurikeskuksen ja yrittävänsä avata suoran lentoyhteyden.&nbsp; Lisäksi hän levitti valetta, että Suomessa luullaan, että Krimillä on käynnissä sota.</p><p><br />Näyte Venäjän ajoittaisesta Suomea koskevasta progapandasodasta:<br />Tässä kohdalla 0:55 Skippari-Smirnov jo esiintyy oudossa lähetyksessä Suomen itsenäisyyspäivänä, jossa ylistetään lähinnä Leniniä,NL:a ja Venäjää: <a href="https://m.5-tv.ru/news/170246/" title="https://m.5-tv.ru/news/170246/">https://m.5-tv.ru/news/170246/</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
Suomessa on pari Leninin patsasta ja Leniniin liittyvää muistolaattaa. Ne on pystytetty eri aikoina. Suomessa on myös Leninin museo. En ole kuullut, että yhtäkään näistä olisi viime aikoina poistettu.


Ukrainassa oli vielä aika hiljattain Neuvostoliiton peruja tuhansia Leninin patsaita. Viimeaikaisten uutisten mukaan ne on ilmeisesti käytännössä kaikki nyt poistettu. Luonnollisesti tämä herättää huomiota. Ehkä näin pitää kuitenkin toimia: kun on menty epäjumalanpalveluksessa äärimmäisyyteen, pitää se korjata toisella äärimmäisyydellä ainakin hetkeksi. 


Tämä taustaksi sille, että Venäjän televisio levitti Venäjälle Suomen itsenäisyyspäivänä propagandaa, jossa yksi valheellinen väite oli, että suomalaiset ovat unohtaneet, että itsenäisyys ei tipahtanut taivaalta, vaan sen antoi Lenin. Tietääkseni suhtautuminen Leninin merkitykseen Suomen itsenäisyydelle ei ole mitenkään muuttunut aikojen kuluessa, minkä tavallaan osoittaa myös terve ja vakaa suhtautuminen tämän henkilön muistomerkkeihin.


Daria Skippari-Smirnov oli Suomesta se propagandisti, joka levitti valheita Venäjän televisioon. Otetaanko hyvä Yle ideasta koppi: minä voin antaa 9.5. täältä Izhevskin keskusaukiolta raportin voitonpäivän vietosta koko Venäjän puolesta sanomalla, että venäläiset ovat unohtaneet talvisodan ja sen kuinka he ovat itsekin syyllisiä toiseen maailmansotaan...


Samainen nainen johti muuten vastikään Krimillä Suomesta "valtuuskuntaa", joka kertoi miltei  ilmoitusasiana avaavansa siellä suomalaisen kulttuurikeskuksen ja yrittävänsä avata suoran lentoyhteyden.  Lisäksi hän levitti valetta, että Suomessa luullaan, että Krimillä on käynnissä sota.


Näyte Venäjän ajoittaisesta Suomea koskevasta progapandasodasta:
Tässä kohdalla 0:55 Skippari-Smirnov jo esiintyy oudossa lähetyksessä Suomen itsenäisyyspäivänä, jossa ylistetään lähinnä Leniniä,NL:a ja Venäjää: https://m.5-tv.ru/news/170246/

 

]]>
12 http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252498-totuus-leninista-suomessa#comments Demokraattinen Venäjä Itsenäisyyspäivä Lenin Propagandasota Udmurtia Sun, 18 Mar 2018 16:13:06 +0000 Esa-Jussi Salminen http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252498-totuus-leninista-suomessa
Kulttuuri yhdistää Kittilä Levi http://valkoinen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248195-kulttuuri-yhdistaa-kittila-levi <p>Kittilän kunnan Itsenäisyyspäivän juhlan avasi Kittilän kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja juhlan ohjelman oli tuottanut Kittilän kunnan kulttuuritoimi yhdessä Kittilän seurakunnan kanssa. Sain pitää juhlapuheen uutena kunnan työntekijänä ja toimialajohtajana. Esiinnyimme myös yhdessä pianisti Mirjami Hiltusen kanssa ja soitimme J. Sibeliuksen Finlandia Hymnin.</p><p>6.12.2017 Kittilän kunnan Itsenäisyyspäivän juhla Levi Summit</p><p>Arvoisat Itsenäisyyspäivän juhlan vieraat, puheenjohtajat, Kittilän kunnan ja seurakunnan edustajat ja muut läsnäolijat,</p><p>minulle on suotu uutena Kittilän kunnan työntekijänä ja sivistystoimenjohtajana ilo ja kunnia pitää puheenvuoro arvokkaassa ja ainutkertaisessa Kittilän kunnan Suomi 100 Itsenäisyyspäivän juhlassa. Haluan aluksi lausua nöyrän kiitoksen sotiemme veteraaneille ja heidän läheisilleen kaikesta siitä, mitä he ovat tehneet isänmaamme hyväksi.</p><p>Kittilän kunta juhlii tulevana vuonna 150-vuotisjuhlaa ja ainakin ennakkotietojen mukaan juhlavuosi on herättänyt laaja-alaista innostusta ja uteliasuuttakin siitä, mitä kaikkea tuleva vuosi 2018 tulee tapahtumineen sisältämään. Juhlatoimikunta on suunnitellut, miten mahdollisimman monet kittiläläiset voisivat ottaa osaa juhlavuoden tapahtumiin, joko itse ohjelmaa tuottaen tai olemalla mukana kuulijana tai katsojana tilaisuuksissa. Suunnittelun merkeissä pidettiin myös avoin yleisötapahtuma. Siellä esiin nostettiin mm. seuraavia tapahtumaehdotuksia; kulttuuritilaisuuksia voisi olla 150 kappaletta, voitaisiin tehdä cd-levy kittiläläisin voimin ja järjestää levyn julkistamistilaisuus, nuorille ideoitiin erilaisia kiinnostavia omia tapahtumia, liikuntaan liittyviä tapahtumia toivottiin, on suunniteltu hienoja printtikuvia painettavaksi T-paitoihin tai muihin Kittilä 150-juhlavuosi tuotteisiin, Kittilän historian kirjoittamista tai sen tilaamista suunniteltiin, monipuolista ja tasokasta alueen kuvataidetta haluttiin tuoda entistä voimakkaammin esiin, kittiläläisiä musiikin tekijöitä ja esiintyjiä haluttiin tuoda kuultavaksi ja monia muita hienoja ajatuksia ja ideoita nousi yhteistyössä esiin. Kaikesta päätellen Kittilä 150-juhlavuosi koettiin kiinnostavaksi ja innostavaksi teemaksi. Suunnittelua haluttiin tehdä yhdessä ja avoimesti. Juhlavuoden toteutus tulee vaatimaan taloudellista panostusta ja aina kun rahasta on kysymys, tulee kysymykseen arvovalinnat ja mielipiteet siitä, mihin yhteisiä varoja kunnassa tulisi käyttää. Mielestäni juhlavuoteen osoitetut varat tulevat kertautumaan takaisin moni kerroin; esiintyjät saavat pienet palkkionsa, lukuisat ihmiset saavat parhaimmillaan hyvän mielen, onnistuneista tapahtumista leviää tietoa laajemmalle, ihmiset viihtyvät, kaupat saavat asiakkaita, Kittilään voidaan tulla sen kiinnostavan ja tasokkaan kulttuuritarjonnan vuoksi.</p><p>Yleisellä tasolla kulttuuri- ja luovien alojen merkitystä pidetään suomalaista yhteiskuntaa, yritystoimintaa ja elinkeinoelämää uudistavana ja vireyttävänä.</p><p>&ldquo;Then what are we fighting for?&rdquo; On Winston Churchillin kuuluisa lausahdus, liittyen taiteeseen ja sen rahoitukseen ja se lausuttiin tilanteessa, missä taiteen rahoitusta oltiin leikkaamassa Iso-Britannian sotaponnisteluista johtuen. Suurmiehen lausuma tarkemmin avattuna tavoittaa arvomaailman, missä taide- ja kulttuuri käsitetään tärkeäksi yhteiskuntaa ylläpitäväksi ja rakentavaksi voimavaraksi. Näin voitaisiin ajatella myös kunnan tasolla; taide- ja kulttuuri voidaan käsittää Kittilän kuntaa ylläpitäväksi ja rakentavaksi voimavaraksi.</p><p>Luovat alat työllistävät sekä tuovat elinkeinoelämään ja yritystoimistaan virtaan. Tästä on esimerkkinä Skotlannissa Glasgow, Euroopan kulttuuripääkaupunki 1990. Tänä päivänä Glasgow&rsquo;ssa on runsaasti merkittäviä skotlantilaisia yrityksiä ja se on yksi Britannian tärkeistä taloudellisista keskuksista. Kotimaassa pelkästään musiikkialan talouden rahallinen kokonaisarvo oli vuonna 2016 905 miljoonaa euroa. Kulttuuri- ja luovat alat työllistävät ja lisäävät yritystoimintaa sinänsä sekä kulttuuriin ja taiteeseen sijoittaminen lisää kuntien ja alueiden houkuttelevuutta muulle yritystoiminnalle ja taloudelliselle toimeliaisuudelle.</p><p>Taloudellisesti haasteellisina aikoina taide- ja kulttuurivastaisuus nostaa helposti päätään. Muihin elämänaloihin verrattuna valmiiksi varsin pieniä resursseja on helppo karsia ja organisaatioita lopettaa. Tämä saattaa usein johtua siitä, että ei ole riittävästi ymmärretty taide- ja kulttuurialan sekä talouden ja elinkeinoelämän välistä yhteyttä. Taiteet lisäävät myös monin tavoin hyvinvointia ja esimerkiksi musiikin tai kuvataiteen positiivisesta vaikutuksesta oppimiseen on löydetty merkittäviä viitteitä viimeaikaisissa aivotutkimuksissa.</p><p>Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia&nbsp;ulottuu vuoteen 2025. Kulttuuripolitiikan strategiset tavoitealueet ja tavoitteet ovat: Luova työ ja tuotanto, Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin, Kulttuurin perusta ja jatkuvuus.&nbsp; &nbsp;</p><p>Tunturi Lapissa Kittilässä kunnan kehittämiseen voitaisiin ottaa mukaan mielestäni seuraavaa; kulttuuri- ja luovien alojen merkitys voitaisiin huomioida Kittilän kuntaa, elinvoimaa ja yritystoimintaa tukevassa uudistustyössä, Kittilän kuntaan voitaisiin perustaa yhteistyössä yhdistysten ja kolmannen sektorin kanssa toimikunta tai avoin keskustelufoorumi uudistamaan kulttuuri- ja luovienalojen toimintaedellytyksiä elinkeinoelämää, yritystoimintaa, taloutta ja hyvinvointia vahvistavana toimijana.</p><p>Hyvä juhlayleisö, näillä sanoilla toivotan vielä erittäin hyvää ja mieleenpainuvaa Itsenäisyyspäivän juhlaa ja kiitän vielä Kittilän kulttuuritoimea ja seurakuntaa hienosta ohjelmasta ja juhlasta.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kittilän kunnan Itsenäisyyspäivän juhlan avasi Kittilän kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja juhlan ohjelman oli tuottanut Kittilän kunnan kulttuuritoimi yhdessä Kittilän seurakunnan kanssa. Sain pitää juhlapuheen uutena kunnan työntekijänä ja toimialajohtajana. Esiinnyimme myös yhdessä pianisti Mirjami Hiltusen kanssa ja soitimme J. Sibeliuksen Finlandia Hymnin.

6.12.2017 Kittilän kunnan Itsenäisyyspäivän juhla Levi Summit

Arvoisat Itsenäisyyspäivän juhlan vieraat, puheenjohtajat, Kittilän kunnan ja seurakunnan edustajat ja muut läsnäolijat,

minulle on suotu uutena Kittilän kunnan työntekijänä ja sivistystoimenjohtajana ilo ja kunnia pitää puheenvuoro arvokkaassa ja ainutkertaisessa Kittilän kunnan Suomi 100 Itsenäisyyspäivän juhlassa. Haluan aluksi lausua nöyrän kiitoksen sotiemme veteraaneille ja heidän läheisilleen kaikesta siitä, mitä he ovat tehneet isänmaamme hyväksi.

Kittilän kunta juhlii tulevana vuonna 150-vuotisjuhlaa ja ainakin ennakkotietojen mukaan juhlavuosi on herättänyt laaja-alaista innostusta ja uteliasuuttakin siitä, mitä kaikkea tuleva vuosi 2018 tulee tapahtumineen sisältämään. Juhlatoimikunta on suunnitellut, miten mahdollisimman monet kittiläläiset voisivat ottaa osaa juhlavuoden tapahtumiin, joko itse ohjelmaa tuottaen tai olemalla mukana kuulijana tai katsojana tilaisuuksissa. Suunnittelun merkeissä pidettiin myös avoin yleisötapahtuma. Siellä esiin nostettiin mm. seuraavia tapahtumaehdotuksia; kulttuuritilaisuuksia voisi olla 150 kappaletta, voitaisiin tehdä cd-levy kittiläläisin voimin ja järjestää levyn julkistamistilaisuus, nuorille ideoitiin erilaisia kiinnostavia omia tapahtumia, liikuntaan liittyviä tapahtumia toivottiin, on suunniteltu hienoja printtikuvia painettavaksi T-paitoihin tai muihin Kittilä 150-juhlavuosi tuotteisiin, Kittilän historian kirjoittamista tai sen tilaamista suunniteltiin, monipuolista ja tasokasta alueen kuvataidetta haluttiin tuoda entistä voimakkaammin esiin, kittiläläisiä musiikin tekijöitä ja esiintyjiä haluttiin tuoda kuultavaksi ja monia muita hienoja ajatuksia ja ideoita nousi yhteistyössä esiin. Kaikesta päätellen Kittilä 150-juhlavuosi koettiin kiinnostavaksi ja innostavaksi teemaksi. Suunnittelua haluttiin tehdä yhdessä ja avoimesti. Juhlavuoden toteutus tulee vaatimaan taloudellista panostusta ja aina kun rahasta on kysymys, tulee kysymykseen arvovalinnat ja mielipiteet siitä, mihin yhteisiä varoja kunnassa tulisi käyttää. Mielestäni juhlavuoteen osoitetut varat tulevat kertautumaan takaisin moni kerroin; esiintyjät saavat pienet palkkionsa, lukuisat ihmiset saavat parhaimmillaan hyvän mielen, onnistuneista tapahtumista leviää tietoa laajemmalle, ihmiset viihtyvät, kaupat saavat asiakkaita, Kittilään voidaan tulla sen kiinnostavan ja tasokkaan kulttuuritarjonnan vuoksi.

Yleisellä tasolla kulttuuri- ja luovien alojen merkitystä pidetään suomalaista yhteiskuntaa, yritystoimintaa ja elinkeinoelämää uudistavana ja vireyttävänä.

“Then what are we fighting for?” On Winston Churchillin kuuluisa lausahdus, liittyen taiteeseen ja sen rahoitukseen ja se lausuttiin tilanteessa, missä taiteen rahoitusta oltiin leikkaamassa Iso-Britannian sotaponnisteluista johtuen. Suurmiehen lausuma tarkemmin avattuna tavoittaa arvomaailman, missä taide- ja kulttuuri käsitetään tärkeäksi yhteiskuntaa ylläpitäväksi ja rakentavaksi voimavaraksi. Näin voitaisiin ajatella myös kunnan tasolla; taide- ja kulttuuri voidaan käsittää Kittilän kuntaa ylläpitäväksi ja rakentavaksi voimavaraksi.

Luovat alat työllistävät sekä tuovat elinkeinoelämään ja yritystoimistaan virtaan. Tästä on esimerkkinä Skotlannissa Glasgow, Euroopan kulttuuripääkaupunki 1990. Tänä päivänä Glasgow’ssa on runsaasti merkittäviä skotlantilaisia yrityksiä ja se on yksi Britannian tärkeistä taloudellisista keskuksista. Kotimaassa pelkästään musiikkialan talouden rahallinen kokonaisarvo oli vuonna 2016 905 miljoonaa euroa. Kulttuuri- ja luovat alat työllistävät ja lisäävät yritystoimintaa sinänsä sekä kulttuuriin ja taiteeseen sijoittaminen lisää kuntien ja alueiden houkuttelevuutta muulle yritystoiminnalle ja taloudelliselle toimeliaisuudelle.

Taloudellisesti haasteellisina aikoina taide- ja kulttuurivastaisuus nostaa helposti päätään. Muihin elämänaloihin verrattuna valmiiksi varsin pieniä resursseja on helppo karsia ja organisaatioita lopettaa. Tämä saattaa usein johtua siitä, että ei ole riittävästi ymmärretty taide- ja kulttuurialan sekä talouden ja elinkeinoelämän välistä yhteyttä. Taiteet lisäävät myös monin tavoin hyvinvointia ja esimerkiksi musiikin tai kuvataiteen positiivisesta vaikutuksesta oppimiseen on löydetty merkittäviä viitteitä viimeaikaisissa aivotutkimuksissa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia ulottuu vuoteen 2025. Kulttuuripolitiikan strategiset tavoitealueet ja tavoitteet ovat: Luova työ ja tuotanto, Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin, Kulttuurin perusta ja jatkuvuus.   

Tunturi Lapissa Kittilässä kunnan kehittämiseen voitaisiin ottaa mukaan mielestäni seuraavaa; kulttuuri- ja luovien alojen merkitys voitaisiin huomioida Kittilän kuntaa, elinvoimaa ja yritystoimintaa tukevassa uudistustyössä, Kittilän kuntaan voitaisiin perustaa yhteistyössä yhdistysten ja kolmannen sektorin kanssa toimikunta tai avoin keskustelufoorumi uudistamaan kulttuuri- ja luovienalojen toimintaedellytyksiä elinkeinoelämää, yritystoimintaa, taloutta ja hyvinvointia vahvistavana toimijana.

Hyvä juhlayleisö, näillä sanoilla toivotan vielä erittäin hyvää ja mieleenpainuvaa Itsenäisyyspäivän juhlaa ja kiitän vielä Kittilän kulttuuritoimea ja seurakuntaa hienosta ohjelmasta ja juhlasta.

 

]]>
2 http://valkoinen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248195-kulttuuri-yhdistaa-kittila-levi#comments Itsenäisyyspäivä Kittilä Levi Panorama Hotel Levi Summit Tue, 26 Dec 2017 19:30:11 +0000 Tiina Nikander-Koivukangas http://valkoinen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248195-kulttuuri-yhdistaa-kittila-levi
Itsenäisyyspäivän Helsingin soihtukulkueen ihannointi on ollut pelottavaa http://alpiripatti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247316-itsenaisyyspaivan-helsingin-soihtukulkueen-ihannointi-on-ollut-pelottavaa <p>Itsenäisyyspäivän soihtukulkue Helsingin keskustassa on herättänyt aiheellisesti keskustelua.&nbsp;</p> <p>Äärioikeistolaisuutta ihannoivia mielipiteitä on perusteltu muun muassa isänmaallisuudella. Minusta kyse ei ole kuitenkaan rakkaudesta isänmaahan, vaan nationalistisesta vihan, pelon ja ennakkoluulojen lietsonnasta, jotka ovat vaatineet jo virallisen kuolonuhrinkin.</p> <p>Itsenäisyyspäivän Helsingin soihtukulkueen ihannointi sosiaalisessa mediassa on ollut hämmentävän huolestuttavaa.&nbsp;</p> <p>Myös presidenttiehdokkaiden joukosta on kuulunut ajatuksia, joita on totuttu kuulemaan etenkin vuodesta 2012 alkaen. Onkin ilo huomata, että suomalainen arvostaa maltillisia perinteisiä suuria puolueita. Populismia tarvitaan, mutta asiallisessa ja kohtuullisessa määrin.</p> <p>Onneksi satavuotisen Suomen valtavirta ei ole hyväksynyt tätä kansallismielisyyttä, vaan jopa useat näiden arvojen edustajat saivat menneenä kesänä tarpeekseen. Toki edelleen Vastarintaliikkeen kanssa taannoin kaveeranneet Suomen Sisun jäsenet istuvat pääkallopaikalla.</p> <p>Maailma on saanut Trumpista varoittavan esimerkin, kun äänestäjät nostavat valtaan itseään rakastavan öykkärin, joka asettaa kansan suosiota kosiskelevan ennakkoluuloja lietsovan omia valtapyrkimyksiä tukevan populismin yhteisvastuun, yhteiskuntarauhan, ihmisarvon ja yhteisen edun ohitse.&nbsp;</p> <p>Pirkanmaan käräjäoikeuden päätös kieltää ja tehdä laittomaksi&nbsp; mielenosoituksia järjestävä ja uusnatsistista propagandaa levittävä Vastarintaliikkeen toiminta on toivoa antava päätös, joka osoittaa, ettei demokraattisessa ihmisyyttä kunnioittavassa oikeusvaltiossa hyväksytä ihmisarvoa kyykyttävää vihan ja pelon lietsontaa.</p> <p>Suomalaisilla on oikeus pitää puolensa maailman muuttuessa, mutta käyttäen asianmukaisia keinoja.&nbsp;Suomi tarvitsee kovaakin, mutta avointa, rehellistä ja ihmisyyttä ja kaikkia osapuolia kunnioittavaa keskustelua ja keinoja ilman äärioikeistolaisuutta, jossa isänmaallisuus valjastetaan nationalismin mustaan kaapuun.&nbsp;</p> <p>Aito isänmaallisuus perustuu rakkauteen ja viisauteen, nationalismi vihaan, ennakkoluulojen kasvattamiseen ja suoranaiseen rasismiin.</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Itsenäisyyspäivän soihtukulkue Helsingin keskustassa on herättänyt aiheellisesti keskustelua. 

Äärioikeistolaisuutta ihannoivia mielipiteitä on perusteltu muun muassa isänmaallisuudella. Minusta kyse ei ole kuitenkaan rakkaudesta isänmaahan, vaan nationalistisesta vihan, pelon ja ennakkoluulojen lietsonnasta, jotka ovat vaatineet jo virallisen kuolonuhrinkin.

Itsenäisyyspäivän Helsingin soihtukulkueen ihannointi sosiaalisessa mediassa on ollut hämmentävän huolestuttavaa. 

Myös presidenttiehdokkaiden joukosta on kuulunut ajatuksia, joita on totuttu kuulemaan etenkin vuodesta 2012 alkaen. Onkin ilo huomata, että suomalainen arvostaa maltillisia perinteisiä suuria puolueita. Populismia tarvitaan, mutta asiallisessa ja kohtuullisessa määrin.

Onneksi satavuotisen Suomen valtavirta ei ole hyväksynyt tätä kansallismielisyyttä, vaan jopa useat näiden arvojen edustajat saivat menneenä kesänä tarpeekseen. Toki edelleen Vastarintaliikkeen kanssa taannoin kaveeranneet Suomen Sisun jäsenet istuvat pääkallopaikalla.

Maailma on saanut Trumpista varoittavan esimerkin, kun äänestäjät nostavat valtaan itseään rakastavan öykkärin, joka asettaa kansan suosiota kosiskelevan ennakkoluuloja lietsovan omia valtapyrkimyksiä tukevan populismin yhteisvastuun, yhteiskuntarauhan, ihmisarvon ja yhteisen edun ohitse. 

Pirkanmaan käräjäoikeuden päätös kieltää ja tehdä laittomaksi  mielenosoituksia järjestävä ja uusnatsistista propagandaa levittävä Vastarintaliikkeen toiminta on toivoa antava päätös, joka osoittaa, ettei demokraattisessa ihmisyyttä kunnioittavassa oikeusvaltiossa hyväksytä ihmisarvoa kyykyttävää vihan ja pelon lietsontaa.

Suomalaisilla on oikeus pitää puolensa maailman muuttuessa, mutta käyttäen asianmukaisia keinoja. Suomi tarvitsee kovaakin, mutta avointa, rehellistä ja ihmisyyttä ja kaikkia osapuolia kunnioittavaa keskustelua ja keinoja ilman äärioikeistolaisuutta, jossa isänmaallisuus valjastetaan nationalismin mustaan kaapuun. 

Aito isänmaallisuus perustuu rakkauteen ja viisauteen, nationalismi vihaan, ennakkoluulojen kasvattamiseen ja suoranaiseen rasismiin.

 

 

 

 

]]>
9 http://alpiripatti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247316-itsenaisyyspaivan-helsingin-soihtukulkueen-ihannointi-on-ollut-pelottavaa#comments Ihmisyys Itsenäisyyspäivä Rasismi Soihtukulkue Vastarintaliike Fri, 08 Dec 2017 11:36:09 +0000 Alpi Ripatti http://alpiripatti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247316-itsenaisyyspaivan-helsingin-soihtukulkueen-ihannointi-on-ollut-pelottavaa
Tarina isänmaallisesta soihtukulkueesta http://petranyqvist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247304-tarina-isanmaallisesta-soihtukulkueesta <p>&rdquo;<em>Sitten on erikseen niitä natsikulkueita, kuten PVL:n marssi, joilla ei ole mitään tekemistä 612:n kanssa</em>&rdquo; valisti Jussi Halla-aho kannattajiaan itsenäisyyspäivän alla. Töölöläisiä &rdquo;tärähtäneistöksi&rdquo; kutsuvan puoluejohtajan tarkoituksena lie ollut korostaa, että on kyseessä kaksi eri tapahtumaa, mutta väärässä tai vilpillinen hän on sen suhteen, etteikö 612-soihtukulkueella ole mitään tekemistä PVL:n kanssa. Käydään tämä nyt kerralla ja kunnolla läpi, ettei jää kenellekään enää epäselväksi.</p><p>Koko 612 -soihtukulkue on entisen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/612-marssi">natsijohtajan Esa Holapan mukaan natsijärjestön aloite</a>, ja Vastarintaliikkeen jäsenet ovat toimineet mm. kulkueen turvamiehinä. Järjestäjät on pidetty pimennossa yleisöltä, mutta puuhamiehinä on nähty mm. sisulaisia kuten Timo Hännikäinen. Tänäkin vuonna neljänkymmenen euron kulkuepinssejä on kaupattu Hännikäisen hallinnoimasta Kiukaasta.</p><p>Soihtukulkuetta on järjestetty vuodesta 2014 lähtien, ja vaikka sen on kuulunut olla tunnukseton, Vastarintaliikkeen jäsenet ovat aina esiintyneet siellä muina miehinä tunnuksineen. Vastarintaliike on Suomen nykyistä valtiomuotoa vastaan ja ajaa yhteispohjoismaista valkoista nationalistivaltiota. Näin ollen on selvää, että he kutsuvat myös naapurimaista aateveljiään osallistumaan Suomen itsenäisyyspäivän rientoihin.</p><p>Tämän tarinan ehkäpä <a href="https://www.aamulehti.fi/uutiset/viking-line-jatti-uusnatsit-rannalle-ruotsissa-pyrkivat-osallistumaan-marssille-suomessa-200585015/">isänmaallisin mies on Viking Linen aluksen merikapteeni</a>, joka käytti oikeuttaan evätä 24:n ruotsalaisnatsin pääsy laivalleen turvallisuussyistä. Ruotsalaisia alan miehiä oli kuitenkin kulkueessa. Media on esitellyt näkyvimmin keltaiseen lehdistöliiviin pukeutunut miehen joka hääräsi mielenosoituksessa ja 612-soihtukulkueessa mikrofonin kanssa ja kyseli ihmisiltä mm. mikä vika natseissa on. Kyseessä ei ollut kuitenkaan oikea toimittaja vaan <a href="https://www.expressen.se/nyheter/nazist-och-grovt-kriminell-nu-ar-han-med-och-styr-borlange/">ruotsalainen kunnanvaltuutettu ja natsipomo Pär Sjögren</a>, jolla on rankka väkivaltahistoria ja vähintään 30 tuomiota. Netissä on videomateriaalia, jossa kuullaan Sjögrenin kutsuvan kulkuetta heidän omaksi mielenosoituksekseen kun suomalaista ohikulkijaa on pahoinpidelty.</p><p>Siis ruotsalainen väkivaltarikollinen ja kuntapolitiikkaan ruotsidemokraattien avustuksella päässyt uusnatsi pitää siihen liittyessään kulkuetta omanaan ja esiintyy suomalaisille journalistina. Epäilemättä moni kulkueeseen osallistunut koki itse tapahtuman isänmaalliseksi, mikä kertoo kylläkin enemmän ihmisten hyväuskoisuudesta ja ylipäänsä kipeästä tarpeesta saada jokin kaikille suomalaisille sopiva isänmaallinen itsenäisyyspäiväjuhla jossa ei ole pelkoa natseista eikä sen enempää kimpaantuneista antifasisteistakaan.</p><p>Journalistina esiintyminen ja uutispalveluiden jäljittely on viime vuosina Suomeen virinnyt valemedia-ilmiö etenkin äärioikeistolaisten keskuudessa. Yksi oululainen kunnanvaltuutettu jolla on tapana esiintyä feikkipressikortti kaulassa ja videoida ihmisiä alatyylisesti kommentoiden napattiin onneksi poliisin vanhana tuttuna jo ennen kuin itsenäisyyspäiväjuhlallisuudet olivat alkaneetkaan.</p><p>Edit. klo 16.50:</p><p>Oululainen varavaltuutettu (Asy) Tiina Wiik otti minuun Twitterissä yhteyttä ja syytti kirjoitustani &quot;Fakenewsiksi&quot; ja vaati oikaisua epäselvään kirjoitukseeni, josta syntyy mahdollisesti mielikuva, että natsien tekemä pahoinpitely olisi tapahtunut 612-kulkueessa eikä vasta matkalla sinne, kuten todellisuudessa tapahtui. Pyydän anteeksi, mikäli tästä syntyi epäselvyyttä. Natsit hakkasivat ohikulkijan vasta matkalla 612-kulkueesen. Toivon täten samaten, että Tiina Wiik oikaisee myös puolisoaan valtuutettu Lokkaa lopettamaan feikkipressikortin käyttämisen ja pyytämään anteeksi Oulu-lehdeltä, että on esiintynyt heidän toimittajanaan vastoin Oulu-lehden toivomusta. Tässä linkissä Lokka väittää pitävänsä pressikorttia kaulassa. https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/1fnT3hoTuYo?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/1fnT3hoTuYo?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>&nbsp;</p> Sitten on erikseen niitä natsikulkueita, kuten PVL:n marssi, joilla ei ole mitään tekemistä 612:n kanssa” valisti Jussi Halla-aho kannattajiaan itsenäisyyspäivän alla. Töölöläisiä ”tärähtäneistöksi” kutsuvan puoluejohtajan tarkoituksena lie ollut korostaa, että on kyseessä kaksi eri tapahtumaa, mutta väärässä tai vilpillinen hän on sen suhteen, etteikö 612-soihtukulkueella ole mitään tekemistä PVL:n kanssa. Käydään tämä nyt kerralla ja kunnolla läpi, ettei jää kenellekään enää epäselväksi.

Koko 612 -soihtukulkue on entisen natsijohtajan Esa Holapan mukaan natsijärjestön aloite, ja Vastarintaliikkeen jäsenet ovat toimineet mm. kulkueen turvamiehinä. Järjestäjät on pidetty pimennossa yleisöltä, mutta puuhamiehinä on nähty mm. sisulaisia kuten Timo Hännikäinen. Tänäkin vuonna neljänkymmenen euron kulkuepinssejä on kaupattu Hännikäisen hallinnoimasta Kiukaasta.

Soihtukulkuetta on järjestetty vuodesta 2014 lähtien, ja vaikka sen on kuulunut olla tunnukseton, Vastarintaliikkeen jäsenet ovat aina esiintyneet siellä muina miehinä tunnuksineen. Vastarintaliike on Suomen nykyistä valtiomuotoa vastaan ja ajaa yhteispohjoismaista valkoista nationalistivaltiota. Näin ollen on selvää, että he kutsuvat myös naapurimaista aateveljiään osallistumaan Suomen itsenäisyyspäivän rientoihin.

Tämän tarinan ehkäpä isänmaallisin mies on Viking Linen aluksen merikapteeni, joka käytti oikeuttaan evätä 24:n ruotsalaisnatsin pääsy laivalleen turvallisuussyistä. Ruotsalaisia alan miehiä oli kuitenkin kulkueessa. Media on esitellyt näkyvimmin keltaiseen lehdistöliiviin pukeutunut miehen joka hääräsi mielenosoituksessa ja 612-soihtukulkueessa mikrofonin kanssa ja kyseli ihmisiltä mm. mikä vika natseissa on. Kyseessä ei ollut kuitenkaan oikea toimittaja vaan ruotsalainen kunnanvaltuutettu ja natsipomo Pär Sjögren, jolla on rankka väkivaltahistoria ja vähintään 30 tuomiota. Netissä on videomateriaalia, jossa kuullaan Sjögrenin kutsuvan kulkuetta heidän omaksi mielenosoituksekseen kun suomalaista ohikulkijaa on pahoinpidelty.

Siis ruotsalainen väkivaltarikollinen ja kuntapolitiikkaan ruotsidemokraattien avustuksella päässyt uusnatsi pitää siihen liittyessään kulkuetta omanaan ja esiintyy suomalaisille journalistina. Epäilemättä moni kulkueeseen osallistunut koki itse tapahtuman isänmaalliseksi, mikä kertoo kylläkin enemmän ihmisten hyväuskoisuudesta ja ylipäänsä kipeästä tarpeesta saada jokin kaikille suomalaisille sopiva isänmaallinen itsenäisyyspäiväjuhla jossa ei ole pelkoa natseista eikä sen enempää kimpaantuneista antifasisteistakaan.

Journalistina esiintyminen ja uutispalveluiden jäljittely on viime vuosina Suomeen virinnyt valemedia-ilmiö etenkin äärioikeistolaisten keskuudessa. Yksi oululainen kunnanvaltuutettu jolla on tapana esiintyä feikkipressikortti kaulassa ja videoida ihmisiä alatyylisesti kommentoiden napattiin onneksi poliisin vanhana tuttuna jo ennen kuin itsenäisyyspäiväjuhlallisuudet olivat alkaneetkaan.

Edit. klo 16.50:

Oululainen varavaltuutettu (Asy) Tiina Wiik otti minuun Twitterissä yhteyttä ja syytti kirjoitustani "Fakenewsiksi" ja vaati oikaisua epäselvään kirjoitukseeni, josta syntyy mahdollisesti mielikuva, että natsien tekemä pahoinpitely olisi tapahtunut 612-kulkueessa eikä vasta matkalla sinne, kuten todellisuudessa tapahtui. Pyydän anteeksi, mikäli tästä syntyi epäselvyyttä. Natsit hakkasivat ohikulkijan vasta matkalla 612-kulkueesen. Toivon täten samaten, että Tiina Wiik oikaisee myös puolisoaan valtuutettu Lokkaa lopettamaan feikkipressikortin käyttämisen ja pyytämään anteeksi Oulu-lehdeltä, että on esiintynyt heidän toimittajanaan vastoin Oulu-lehden toivomusta. Tässä linkissä Lokka väittää pitävänsä pressikorttia kaulassa. https://www.youtube.com/watch?v=1fnT3hoTuYo

 

]]>
257 http://petranyqvist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247304-tarina-isanmaallisesta-soihtukulkueesta#comments Kotimaa 612 Itsenäisyyspäivä Jussi Halla-aho PVL Soihtukulkue Fri, 08 Dec 2017 09:40:19 +0000 Petra Nyqvist http://petranyqvist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247304-tarina-isanmaallisesta-soihtukulkueesta