Yhdistyneet Kansakunnat http://jarmolauros.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/135116/all Tue, 11 Dec 2018 15:22:57 +0200 fi Oikeuskansleri: GCM ei sitova http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265658-oikeuskansleri-gcm-ei-sitova <p>Oikeuskansleri Tuomas Pöysti antoi tänään ratkaisun kanteluuni siitä, pidetäänkö eduskunnan sivuuttamista maahanmuuttopolitiikkaa koskevassa YK:n GCM-siirtolaissopimuksessa perustuslain vastaisena. Kantelun voi lukea täältä: <a href="http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265186-kantelu-oikeuskanslerille-gcm-sopimuksesta">http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265186-kantelu-oikeuskanslerille-gcm-sopimuksesta</a></p><p>&nbsp;</p><p>Kantelu ei valitettavasti menestynyt, eikä oikeuskansleri suositellut asian tuomista eduskunnan täysistunnon käsittelyyn.&nbsp;Oikeuskansleri ei pitänyt perustuslain vastaisena, että hallitus sitoutuu GCM-sopimukseen ilman koko eduskunnan hyväksyntää. Kansanedustajat eivät päässeet äänestämään asiasta täysistunnossa.</p><p>&nbsp;</p><p>Asiaa käsiteltiin eduskunnan muutamissa valiokunnissa. Perussuomalaisten ulkoasiainvaliokunnan edustajat esittivät ulkoasiainvaliokunnan kokouksessa 22.11.2018, että sopimusta ei hyväksytä. Perussuomalaiset hävisivät äänestyksen muille puolueille äänin 11-2 ja jättivät pöytäkirjaan eriävän mielipiteen (pöytäkirja luettavissa eduskunnan sivuilta tunnuksella UaVP 90/2018 vp).</p><p>&nbsp;</p><p>Prosessi ei ole silti ollut avointa demokratiaa, koska sopimuksen käsittely on tapahtunut salassa suljettujen ovien takana. Suurin osa suomalaisista ei vieläkään tiedä sopimuksesta, sillä asiasta ei ole saanut käydä debattia eduskunnan täysistunnossa, eikä valtamedia ole uutisoinut asiasta paljoakaan. Vähäiset uutiset valtamediassa olivat jälleen pääosin maahanmuuttomyönteisiä, eikä niissä tuotu ilmi massamaahanmuutolle kriittisiä näkemyksiä.</p><p>&nbsp;</p><p>Mielenkiintoisen GCM-sopimuksen perustuslaillisesta käsittelystä tekee myös se, että tällä kertaa perustuslakiprofessorien kantoja ei kyselty. Perustuslakivaliokunta ei saanut käsitellä asiaa vaan se sivuutettiin yhdessä eduskunnan kanssa.</p><p>&nbsp;</p><p>Oikeuskansleri näyttää tukeutuneen ratkaisussaan pitkälti ulkoministeriöstä saamiinsa tietoihin ja päätyy siihen, että sopimus ei ole oikeudellisesti sitova valtiosopimus tai kansainvälinen velvoite.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Nyt voidaan siis katsoa tulleen vahvistetuksi, että GCM-sopimus ei sido Suomea. Näin ollen hallituksen ei ole pakko laittaa sitä käytäntöön miltään osin. </strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>GCM-sopimukseen ei voida myöskään jatkossa vedota lainsäädännöllisiä velvoitteita Suomelle asettavana asiakirjana.</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Seuraavan hallituksen ei ole pakko noudattaa sopimusta ja se voi halutessaan irtaantua GCM-sopimuksesta.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ohessa oikeuskanslerin ratkaisu.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>RATKAISU</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Oikeusohjeet</p><p>&nbsp;</p><p>Perustuslain 93 &sect;:n 1 momentin mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Eduskunta hyväksyy kuitenkin kansainväliset velvoitteet ja niiden irtisanomisen sekä päättää kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamisesta siltä osin kuin tässä perustuslaissa säädetään. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.</p><p>&nbsp;</p><p>Perustuslain 94 &sect;:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen. Eduskunnan hyväksyminen vaaditaan myös tällaisen velvoitteen irtisanomiseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Perustuslain 97 &sect;:n 1 momentin mukaan eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan tulee pyynnöstään ja muutoinkin tarpeen mukaan saada valtioneuvostolta selvitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista asioista. Eduskunnan suuren valiokunnan tulee vastaavasti saada selvitys muiden asioiden valmistelusta Euroopan unionissa. Puhemiesneuvosto voi päättää selvityksen ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa, jolloin eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta.</p><p>&nbsp;</p><p>Asian arviointi</p><p>&nbsp;</p><p>Perustuslain 93 ja 94 &sect;:n käsitteitä valtiosopimus tai muu kansainvälinen velvoite ei ole perustuslaissa tai muussakaan lainsäädännössä määritelty (ks. UM:n valtiosopimusopas, s. 13). Valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen (SopS 32 ja 33/1980; &rdquo;<em>Wienin yleissopimus</em>&rdquo;) 2 artiklan mukaan &rdquo;valtiosopimus tarkoittaa kansainvälistä välipuhetta, joka on tehty kirjallisesti valtioiden välillä ja joka on kansainvälisen oikeuden alainen siihen kat&shy;somatta, sisältyykö se yhteen tai kahteen taikka useampaan toisiinsa liittyvään asiakirjaan ja riippumatta siitä käytetystä nimityksestä&rdquo;.</p><p>&nbsp;</p><p>Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että kansainvälisen oikeuden alaisuus merkitsee sitä, että tarkoituksena on tullut olla tarkoitus luoda kansainvälisen oikeuden alaisia velvoitteita. Jos tällaista tarkoitusta ei ole, syntynyt asiakirja ei ole valtiosopimus (Aust, Modern Treaty Law and Practice, Cambridge University Press 2013, s. 17). Asiakirjaan sisältyvän nimenomaisen maininnan sen oikeudellisesta sitomattomuudesta tulisi olla ratkaiseva sen suhteen, mikä asema asiakirjalle on ollut tarkoitus antaa (emt., s. 33).</p><p>&nbsp;</p><p>Myös ulkoministeriön julkaiseman valtiosopimusoppaan mukaan valtiosopimuksen määritelmään sisältyy ajatus siitä, että valtiosopimus luo kansainvälisen oikeuden alaisia oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka sitovat osapuolia kansainvälisen oikeuden subjekteina. Kansainvälisen asiakirjan nimikkeellä ei siis yleensä ole ratkaisevaa merkitystä harkittaessa sitä, onko kysymyksessä valtiosopimus, vaan tämän ratkaisee asiakirjan sisältö ja sen sitovuus ja velvoittavuus.</p><p>&nbsp;</p><p>Valtiosopimusoppaan mukaan &rdquo;perustuslaissa tarkoitettuna valtiosopimuksena tai muuna kansainvälisenä velvoitteena voidaan pitää vain sopimuksia tai velvoitteita, jotka sitovat Suomea valtiona. Siten esimerkiksi viranomaisten väliset sopimukset, joita ei tehdä hallituksen nimissä ja joissa sovitaan viranomaisten välisen yhteistyön yleisistä toimintalinjoista tai yhteisistä tavoitteista, eivät ole perustuslaissa tarkoitettuja valtiosopimuksia tai muita kansainvälisiä velvoitteita.&rdquo; (s. 14)</p><p>&nbsp;</p><p>Eduskunnalle annettujen E-kirjeen ja E-jatkokirjeen mukaan kompakti ei ole oikeudellisesti sitova. Tämä on myös todettavissa itse asiakirjan 7. kohdasta, jonka mukaan &rdquo;tässä globaalissa kompaktissa esitetään oikeudellisesti sitomaton yhteistyökehys [---]&rdquo; (&rdquo;this Global Compact presents a non-legally binding, cooperative framework [---]&rdquo;). Myöskään asiakirjassa pääosin käytetty terminologia ei viittaa kansainvälisoikeudellisesti sitovaksi aiottuun asiakirjaan. Siinä on esimerkiksi käytetty sitoumuksista tai sitoutumisesta pääasiallisesti oikeudellisesti sitomattomille yhteistyöpöytäkirjoille ominaista termiä &rdquo;commitment&rdquo; tai &rdquo;commit&rdquo; valtiosopimuksille ominaisen velvoitetta tarkoittavan termin &rdquo;obligation&rdquo; sijaan (ks. ulkoministeriön julkaisema valtiosopimussanasto).</p><p>&nbsp;</p><p>Joiltakin osin asiakirja sisältää myös ennemmin valtiosopimuksille ominaista terminologiaa, esimerkiksi asiakirjan johdannosta on käytetty englanninkielistä valtiosopimuksille ominaista termiä &rdquo;preamble&rdquo; oikeudellisesti sitomattomille asiakirjoille ominaisen termin &rdquo;introduction&rdquo; sijaan. Tällaiset yksittäiset poikkeukset eivät kuitenkaan anna minulle oikeudellisia perusteita katsoa asiakirjan olevan oikeudellisesti sitova valtiosopimus tai kansainvälinen velvoite toisin kuin eduskunnalle annetuissa E- ja E-jatkokirjeessä on katsottu. Kysymyksessä oleva asiakirja on siten ennemminkin oikeudellisesti sitomattomiin yhteistyöpöytäkirjoihin rinnastuva eikä perustuslain 93 ja 94 &sect;:ssä tarkoitettu valtiosopimus tai muu kansainvälinen velvoite. Sillä, että joissain valtioissa valtiosääntö mahdollisesti vaatii tämänkaltaisen asiakirjan käsittelyä parlamentissa, ei ole merkitystä arvioitaessa asiakirjan valmistelua ja käsittelyä Suomen perustuslain vaatimusten kannalta.</p><p>&nbsp;</p><p>Valtiosopimusoppaan mukaan tietoja tulisi antaa eduskunnalle ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittävistä sopimuksista ja yhteisymmärryspöytäkirjoista (s.82). Kiinnitän tässä yhteydessä huomiota vielä siihen, että käytettävissä olevien tietojen perusteella eduskuntaa on informoitu kompaktista ja sitä koskevasta neuvotteluprosessista. UM:n E-jatkokirjeessä todetaan, että &rdquo;koska kysymys muuttoliikkeestä on poliittisesti tärkeä, valtioneuvosto pitää erittäin tärkeänä, että eduskunnan suuri valiokunta 15.6.2018 ja 7.9.2018, ulkoasiainvaliokunta 12.6.2018 ja hallintovaliokunta 5.9.2018 käsittelivät kompaktia. Valiokunnilla ei ollut huomauttamista hallituksen kantaan&rdquo;. Kyseisen jatkokirjeen mukaan &rdquo;[---] valtioneuvosto pitää johdonmukaisena sekä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan mukaisena, että Suomi hyväksyy neuvottelutuloksen ja osallistuu korkean tason hallitustenväliseen konferenssiin Marokon Marrakeshissa 10.-12.12.2018. YK:n yleiskokouksessa Suomi äänestää loppuasiakirjan hyväksymisen puolesta&rdquo;. Ulkoasiainvaliokunta on sittemmin ottanut asian käsittelyyn omana asiana O 51/2018 vp ja hyväksynyt 22.11.2018 kannanoton, jonka mukaan &rdquo;ulkoasiainvaliokunta pitää valtioneuvoston toimintalinjaa asiassa perusteltuna&rdquo; (Pöytäkirja UaVP 90/2018 vp).</p><p>&nbsp;</p><p>Edellä esitetyn perusteella katson, että minulla ei käytettävissä olevien tietojen perusteella ole aihetta epäillä kenenkään valvontavaltaani kuuluvan menetelleen lainvastaisesti, kun kantelujen kohteena olevaa asiakirjaa ei ole saatettu eduskunnan hyväksyttäväksi tai muutoin käsitelty perustuslain 93 ja 94 &sect;:ssä tarkoitettuna valtiosopimuksena tai muuna kansainvälisenä velvoitteena. Kantelut eivät siten anna aihetta toimenpiteisiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Vastaukseni toimitetaan tiedoksi ulkoministeriölle.</p><p>&nbsp;</p><p>Oikeuskansleri&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Tuomas Pöysti</p><p>&nbsp;</p><p>Vanhempi oikeuskanslerinsihteeri&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Laura Pyökäri</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Oikeuskansleri Tuomas Pöysti antoi tänään ratkaisun kanteluuni siitä, pidetäänkö eduskunnan sivuuttamista maahanmuuttopolitiikkaa koskevassa YK:n GCM-siirtolaissopimuksessa perustuslain vastaisena. Kantelun voi lukea täältä: http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265186-kantelu-oikeuskanslerille-gcm-sopimuksesta

 

Kantelu ei valitettavasti menestynyt, eikä oikeuskansleri suositellut asian tuomista eduskunnan täysistunnon käsittelyyn. Oikeuskansleri ei pitänyt perustuslain vastaisena, että hallitus sitoutuu GCM-sopimukseen ilman koko eduskunnan hyväksyntää. Kansanedustajat eivät päässeet äänestämään asiasta täysistunnossa.

 

Asiaa käsiteltiin eduskunnan muutamissa valiokunnissa. Perussuomalaisten ulkoasiainvaliokunnan edustajat esittivät ulkoasiainvaliokunnan kokouksessa 22.11.2018, että sopimusta ei hyväksytä. Perussuomalaiset hävisivät äänestyksen muille puolueille äänin 11-2 ja jättivät pöytäkirjaan eriävän mielipiteen (pöytäkirja luettavissa eduskunnan sivuilta tunnuksella UaVP 90/2018 vp).

 

Prosessi ei ole silti ollut avointa demokratiaa, koska sopimuksen käsittely on tapahtunut salassa suljettujen ovien takana. Suurin osa suomalaisista ei vieläkään tiedä sopimuksesta, sillä asiasta ei ole saanut käydä debattia eduskunnan täysistunnossa, eikä valtamedia ole uutisoinut asiasta paljoakaan. Vähäiset uutiset valtamediassa olivat jälleen pääosin maahanmuuttomyönteisiä, eikä niissä tuotu ilmi massamaahanmuutolle kriittisiä näkemyksiä.

 

Mielenkiintoisen GCM-sopimuksen perustuslaillisesta käsittelystä tekee myös se, että tällä kertaa perustuslakiprofessorien kantoja ei kyselty. Perustuslakivaliokunta ei saanut käsitellä asiaa vaan se sivuutettiin yhdessä eduskunnan kanssa.

 

Oikeuskansleri näyttää tukeutuneen ratkaisussaan pitkälti ulkoministeriöstä saamiinsa tietoihin ja päätyy siihen, että sopimus ei ole oikeudellisesti sitova valtiosopimus tai kansainvälinen velvoite.

 

Nyt voidaan siis katsoa tulleen vahvistetuksi, että GCM-sopimus ei sido Suomea. Näin ollen hallituksen ei ole pakko laittaa sitä käytäntöön miltään osin.

 

GCM-sopimukseen ei voida myöskään jatkossa vedota lainsäädännöllisiä velvoitteita Suomelle asettavana asiakirjana.

 

Seuraavan hallituksen ei ole pakko noudattaa sopimusta ja se voi halutessaan irtaantua GCM-sopimuksesta.

 

 

 

Ohessa oikeuskanslerin ratkaisu.

 

RATKAISU

 

Oikeusohjeet

 

Perustuslain 93 §:n 1 momentin mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Eduskunta hyväksyy kuitenkin kansainväliset velvoitteet ja niiden irtisanomisen sekä päättää kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamisesta siltä osin kuin tässä perustuslaissa säädetään. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.

 

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen. Eduskunnan hyväksyminen vaaditaan myös tällaisen velvoitteen irtisanomiseen.

 

Perustuslain 97 §:n 1 momentin mukaan eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan tulee pyynnöstään ja muutoinkin tarpeen mukaan saada valtioneuvostolta selvitys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista asioista. Eduskunnan suuren valiokunnan tulee vastaavasti saada selvitys muiden asioiden valmistelusta Euroopan unionissa. Puhemiesneuvosto voi päättää selvityksen ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa, jolloin eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta.

 

Asian arviointi

 

Perustuslain 93 ja 94 §:n käsitteitä valtiosopimus tai muu kansainvälinen velvoite ei ole perustuslaissa tai muussakaan lainsäädännössä määritelty (ks. UM:n valtiosopimusopas, s. 13). Valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen (SopS 32 ja 33/1980; ”Wienin yleissopimus”) 2 artiklan mukaan ”valtiosopimus tarkoittaa kansainvälistä välipuhetta, joka on tehty kirjallisesti valtioiden välillä ja joka on kansainvälisen oikeuden alainen siihen kat­somatta, sisältyykö se yhteen tai kahteen taikka useampaan toisiinsa liittyvään asiakirjaan ja riippumatta siitä käytetystä nimityksestä”.

 

Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että kansainvälisen oikeuden alaisuus merkitsee sitä, että tarkoituksena on tullut olla tarkoitus luoda kansainvälisen oikeuden alaisia velvoitteita. Jos tällaista tarkoitusta ei ole, syntynyt asiakirja ei ole valtiosopimus (Aust, Modern Treaty Law and Practice, Cambridge University Press 2013, s. 17). Asiakirjaan sisältyvän nimenomaisen maininnan sen oikeudellisesta sitomattomuudesta tulisi olla ratkaiseva sen suhteen, mikä asema asiakirjalle on ollut tarkoitus antaa (emt., s. 33).

 

Myös ulkoministeriön julkaiseman valtiosopimusoppaan mukaan valtiosopimuksen määritelmään sisältyy ajatus siitä, että valtiosopimus luo kansainvälisen oikeuden alaisia oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka sitovat osapuolia kansainvälisen oikeuden subjekteina. Kansainvälisen asiakirjan nimikkeellä ei siis yleensä ole ratkaisevaa merkitystä harkittaessa sitä, onko kysymyksessä valtiosopimus, vaan tämän ratkaisee asiakirjan sisältö ja sen sitovuus ja velvoittavuus.

 

Valtiosopimusoppaan mukaan ”perustuslaissa tarkoitettuna valtiosopimuksena tai muuna kansainvälisenä velvoitteena voidaan pitää vain sopimuksia tai velvoitteita, jotka sitovat Suomea valtiona. Siten esimerkiksi viranomaisten väliset sopimukset, joita ei tehdä hallituksen nimissä ja joissa sovitaan viranomaisten välisen yhteistyön yleisistä toimintalinjoista tai yhteisistä tavoitteista, eivät ole perustuslaissa tarkoitettuja valtiosopimuksia tai muita kansainvälisiä velvoitteita.” (s. 14)

 

Eduskunnalle annettujen E-kirjeen ja E-jatkokirjeen mukaan kompakti ei ole oikeudellisesti sitova. Tämä on myös todettavissa itse asiakirjan 7. kohdasta, jonka mukaan ”tässä globaalissa kompaktissa esitetään oikeudellisesti sitomaton yhteistyökehys [---]” (”this Global Compact presents a non-legally binding, cooperative framework [---]”). Myöskään asiakirjassa pääosin käytetty terminologia ei viittaa kansainvälisoikeudellisesti sitovaksi aiottuun asiakirjaan. Siinä on esimerkiksi käytetty sitoumuksista tai sitoutumisesta pääasiallisesti oikeudellisesti sitomattomille yhteistyöpöytäkirjoille ominaista termiä ”commitment” tai ”commit” valtiosopimuksille ominaisen velvoitetta tarkoittavan termin ”obligation” sijaan (ks. ulkoministeriön julkaisema valtiosopimussanasto).

 

Joiltakin osin asiakirja sisältää myös ennemmin valtiosopimuksille ominaista terminologiaa, esimerkiksi asiakirjan johdannosta on käytetty englanninkielistä valtiosopimuksille ominaista termiä ”preamble” oikeudellisesti sitomattomille asiakirjoille ominaisen termin ”introduction” sijaan. Tällaiset yksittäiset poikkeukset eivät kuitenkaan anna minulle oikeudellisia perusteita katsoa asiakirjan olevan oikeudellisesti sitova valtiosopimus tai kansainvälinen velvoite toisin kuin eduskunnalle annetuissa E- ja E-jatkokirjeessä on katsottu. Kysymyksessä oleva asiakirja on siten ennemminkin oikeudellisesti sitomattomiin yhteistyöpöytäkirjoihin rinnastuva eikä perustuslain 93 ja 94 §:ssä tarkoitettu valtiosopimus tai muu kansainvälinen velvoite. Sillä, että joissain valtioissa valtiosääntö mahdollisesti vaatii tämänkaltaisen asiakirjan käsittelyä parlamentissa, ei ole merkitystä arvioitaessa asiakirjan valmistelua ja käsittelyä Suomen perustuslain vaatimusten kannalta.

 

Valtiosopimusoppaan mukaan tietoja tulisi antaa eduskunnalle ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittävistä sopimuksista ja yhteisymmärryspöytäkirjoista (s.82). Kiinnitän tässä yhteydessä huomiota vielä siihen, että käytettävissä olevien tietojen perusteella eduskuntaa on informoitu kompaktista ja sitä koskevasta neuvotteluprosessista. UM:n E-jatkokirjeessä todetaan, että ”koska kysymys muuttoliikkeestä on poliittisesti tärkeä, valtioneuvosto pitää erittäin tärkeänä, että eduskunnan suuri valiokunta 15.6.2018 ja 7.9.2018, ulkoasiainvaliokunta 12.6.2018 ja hallintovaliokunta 5.9.2018 käsittelivät kompaktia. Valiokunnilla ei ollut huomauttamista hallituksen kantaan”. Kyseisen jatkokirjeen mukaan ”[---] valtioneuvosto pitää johdonmukaisena sekä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan mukaisena, että Suomi hyväksyy neuvottelutuloksen ja osallistuu korkean tason hallitustenväliseen konferenssiin Marokon Marrakeshissa 10.-12.12.2018. YK:n yleiskokouksessa Suomi äänestää loppuasiakirjan hyväksymisen puolesta”. Ulkoasiainvaliokunta on sittemmin ottanut asian käsittelyyn omana asiana O 51/2018 vp ja hyväksynyt 22.11.2018 kannanoton, jonka mukaan ”ulkoasiainvaliokunta pitää valtioneuvoston toimintalinjaa asiassa perusteltuna” (Pöytäkirja UaVP 90/2018 vp).

 

Edellä esitetyn perusteella katson, että minulla ei käytettävissä olevien tietojen perusteella ole aihetta epäillä kenenkään valvontavaltaani kuuluvan menetelleen lainvastaisesti, kun kantelujen kohteena olevaa asiakirjaa ei ole saatettu eduskunnan hyväksyttäväksi tai muutoin käsitelty perustuslain 93 ja 94 §:ssä tarkoitettuna valtiosopimuksena tai muuna kansainvälisenä velvoitteena. Kantelut eivät siten anna aihetta toimenpiteisiin.

 

Vastaukseni toimitetaan tiedoksi ulkoministeriölle.

 

Oikeuskansleri                                                                Tuomas Pöysti

 

Vanhempi oikeuskanslerinsihteeri                                 Laura Pyökäri

 

 

]]>
144 http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265658-oikeuskansleri-gcm-ei-sitova#comments GCM-sopimus Hallitsematon maahanmuutto Kansainväliset sopimukset Yhdistyneet Kansakunnat Tue, 11 Dec 2018 13:22:57 +0000 Ville Tavio http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265658-oikeuskansleri-gcm-ei-sitova
Malala, Greta ja Nadia http://havirtain.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265631-malala-greta-ja-nadia <p>Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ne ovat yhteisiä kaikille maailman ihmisille, kaikkialla. Kenelläkään ei ole oikeutta riistää niitä pois keneltäkään. Ne ovat keskinäisriippuvaisia: yhden oikeuden loukkaaminen koskee meitä kaikkia. Ne ovat osa kansainvälistä oikeutta.</p><p><strong>Jeanne d&rsquo;Arc</strong> oli 19-vuotias kun hänet teloitettiin vuonna 1431. Tänäänkin ihmisoikeuksien puolesta taistelevat nuoret naiset.</p><p><strong>Nadia Murad</strong>, 24, on itse ihmiskaupan uhri ja sai eilen Nobelin rauhanpalkinnon.<strong> Greta Thunberg</strong>, 15, aloitti koululakon ilmastonmuutoksen pysäyttämisen puolesta. <strong>Malala Yousafzai</strong>, 21, oli 11-vuotias koulutyttö, kun hän alkoi kirjoittaa lapsiin kohdistuvista ihmisoikeusloukkauksista.</p><p>Ihmisoikeuksien toteutuminen ei ole itsestäänselvyys. Sosiaalisen median ruokkima ilmapiiri ei kunnioita yleisiä, yhtäläisiä ja kaikkialla toteutuvia ihmisoikeuksia. Vihapuhe on teko. 70 vuotta sitten annettu <a href="https://ihmisoikeusliitto.fi/ihmisoikeudet/ihmisoikeuksien-julistus/">Ihmisoikeuksien julistus </a>kannattaa lukea silloin tällöin ajatuksen kanssa.&nbsp;</p><p>Ymmärryksemme lisääntyessä perusoikeudet tulisi ymmärtää laajemmin olemassaolon kunnioittamiseksi, joka koskee myös eläimiä. Ihmisen velvollisuus on tunnistaa oikeudet, jotka koskevat tasavertaista tietoisten ja tuntevien olentojen elämisen oikeutta yhteisellä planeetallamme.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ne ovat yhteisiä kaikille maailman ihmisille, kaikkialla. Kenelläkään ei ole oikeutta riistää niitä pois keneltäkään. Ne ovat keskinäisriippuvaisia: yhden oikeuden loukkaaminen koskee meitä kaikkia. Ne ovat osa kansainvälistä oikeutta.

Jeanne d’Arc oli 19-vuotias kun hänet teloitettiin vuonna 1431. Tänäänkin ihmisoikeuksien puolesta taistelevat nuoret naiset.

Nadia Murad, 24, on itse ihmiskaupan uhri ja sai eilen Nobelin rauhanpalkinnon. Greta Thunberg, 15, aloitti koululakon ilmastonmuutoksen pysäyttämisen puolesta. Malala Yousafzai, 21, oli 11-vuotias koulutyttö, kun hän alkoi kirjoittaa lapsiin kohdistuvista ihmisoikeusloukkauksista.

Ihmisoikeuksien toteutuminen ei ole itsestäänselvyys. Sosiaalisen median ruokkima ilmapiiri ei kunnioita yleisiä, yhtäläisiä ja kaikkialla toteutuvia ihmisoikeuksia. Vihapuhe on teko. 70 vuotta sitten annettu Ihmisoikeuksien julistus kannattaa lukea silloin tällöin ajatuksen kanssa. 

Ymmärryksemme lisääntyessä perusoikeudet tulisi ymmärtää laajemmin olemassaolon kunnioittamiseksi, joka koskee myös eläimiä. Ihmisen velvollisuus on tunnistaa oikeudet, jotka koskevat tasavertaista tietoisten ja tuntevien olentojen elämisen oikeutta yhteisellä planeetallamme.

]]>
0 http://havirtain.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265631-malala-greta-ja-nadia#comments Ihmisoikeudet Väkivalta Yhdistyneet Kansakunnat Tue, 11 Dec 2018 08:34:37 +0000 Harri Virtanen http://havirtain.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265631-malala-greta-ja-nadia
Missä valtamedian GCM-uutisointi? http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264904-missa-valtamedian-gcm-uutisointi <p>Valtamedia ei juurikaan uutisoi pääministeri Sipilän hallituksen aikomuksesta viedä Suomi joulukuussa mukaan YK:n uuteen ja merkittävään maahanmuuttopoliittiseen GCM-sopimukseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Sipilän hallitus sivuutti eduskunnan päätöksenteon asiassa. Asia ei ole ollut kertaakaan täysistunnon esityslistalla, eikä ole olemassa eduskunnan kantaa GCM-sopimukseen liittymisestä.</p><p>&nbsp;</p><p>Vain Perussuomalaiset ovat eduskunnassa nostaneet asian esiin kyselytunnilla ja tehneet lokakuussa toimenpidealoitteen, jotta sopimukseen liittyminen tuotaisiin kiireellisesti eduskunnan päätettäväksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Valtamediaa tuntuu yhä kiinnostavan uutisoida maahanmuuttopolitiikasta vain yksipuolisen myönteisesti.</p><p>&nbsp;</p><p>Seuraavat maat ovat jäämässä kokonaan GCM-sopimuksen ulkopuolelle: USA, Israel, Unkari, Australia, Itävalta, Puola, Tsekki, Kroatia, Bulgaria ja Slovakia.</p><p>&nbsp;</p><p>Lisäksi Italia ja Sveitsi jättäytyvät pois Marokossa pidettävästä konferenssista, jossa GCM-sopimusta käsitellään joulukuussa. Italia ja Sveitsi haluavat ensin tuoda asian kansallisen parlamentin käsiteltäväksi. Näin pitäisi Suomessakin toimia.</p><p>&nbsp;</p><p>Miksei valtamedia uutisoi kansalle näiden useiden maiden pois jäämisestä?</p><p>&nbsp;</p><p>Lue lisää GCM-sopimuksen sisällöstä:</p><p>1. <a href="http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263924-faktoja-gcm-sopimuksesta">http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263924-faktoja-gcm-sopimuksesta</a><br />2. <a href="http://riikkapurra.net/2018/11/28/ykn-uusi-maahanmuuttosopimus-gcm-ja-suomi/">http://riikkapurra.net/2018/11/28/ykn-uusi-maahanmuuttosopimus-gcm-ja-suomi/</a><br />3. <a href="http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264760-miksi-gcm-pitaa-hylata">http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264760-miksi-gcm-pitaa-hylata</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Valtamedia ei juurikaan uutisoi pääministeri Sipilän hallituksen aikomuksesta viedä Suomi joulukuussa mukaan YK:n uuteen ja merkittävään maahanmuuttopoliittiseen GCM-sopimukseen.

 

Sipilän hallitus sivuutti eduskunnan päätöksenteon asiassa. Asia ei ole ollut kertaakaan täysistunnon esityslistalla, eikä ole olemassa eduskunnan kantaa GCM-sopimukseen liittymisestä.

 

Vain Perussuomalaiset ovat eduskunnassa nostaneet asian esiin kyselytunnilla ja tehneet lokakuussa toimenpidealoitteen, jotta sopimukseen liittyminen tuotaisiin kiireellisesti eduskunnan päätettäväksi.

 

Valtamediaa tuntuu yhä kiinnostavan uutisoida maahanmuuttopolitiikasta vain yksipuolisen myönteisesti.

 

Seuraavat maat ovat jäämässä kokonaan GCM-sopimuksen ulkopuolelle: USA, Israel, Unkari, Australia, Itävalta, Puola, Tsekki, Kroatia, Bulgaria ja Slovakia.

 

Lisäksi Italia ja Sveitsi jättäytyvät pois Marokossa pidettävästä konferenssista, jossa GCM-sopimusta käsitellään joulukuussa. Italia ja Sveitsi haluavat ensin tuoda asian kansallisen parlamentin käsiteltäväksi. Näin pitäisi Suomessakin toimia.

 

Miksei valtamedia uutisoi kansalle näiden useiden maiden pois jäämisestä?

 

Lue lisää GCM-sopimuksen sisällöstä:

1. http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263924-faktoja-gcm-sopimuksesta
2. http://riikkapurra.net/2018/11/28/ykn-uusi-maahanmuuttosopimus-gcm-ja-suomi/
3. http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264760-miksi-gcm-pitaa-hylata

 

]]>
55 http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264904-missa-valtamedian-gcm-uutisointi#comments GCM-sopimus Pääministeri Sipilän hallitus Valtamedia Yhdistyneet Kansakunnat Thu, 29 Nov 2018 10:08:05 +0000 Ville Tavio http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264904-missa-valtamedian-gcm-uutisointi
Mikä GCM? – Vähemmän on enemmän myös maahanmuuttopolitiikassa http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264050-mika-gcm-vahemman-on-enemman-myos-maahanmuuttopolitiikassa <p>Global&nbsp;Compact for&nbsp;Migration (GCM) on YK-maiden kesken hyväksyttäväksi tuleva asiakirja. Sen mukaan maahanmuuttajien yhteenkuuluvuuden tunnetta on lisättävä maahanmuuttajia vastaanottaneissa maissa ja heidän positiivisia vaikutuksiaan on korostettava julkisessa sanassa. GCM:ssä toivotaan myös uusien ja joustavien muuttoreittien avaamista ja perheenyhdistämisten helpottamista maahanmuuttajille.</p><p>Asiakirja on tarkoitus hyväksyä ensi joulukuussa Marokossa järjestettävässä hallitusten välisessä konferenssissa. GCM:llä yritetään puuttua maahanmuuton ongelmiin, joista on tullut maailmanlaajuinen ilmiö.</p><p>Myös Yhdistyneissä kansakunnissa on siis havahduttu tarpeeseen säädellä maahanmuuttoa globaalisti. Raja-aitojen madaltaminen ei ole kuitenkaan oikea tapa puuttua ongelmaan, joka johtuu kehitysmaiden väestöräjähdyksestä.</p><p>Länsimaiden velkaantuminen, yhteiskunnallisen tehokkuuden heikkeneminen, ekologinen eroosio ja länsimaiden kulttuurieroosio ovat sosiaalietuusperäisen haittamaahanmuuton kerrannaisongelmia. Pysyvää ratkaisua asiaan ei saada ilman väestönkasvun rajoittamista ongelmamaissa.</p><p>Jos GCM:llä rajoitettaisiin kehitysmaista ja etenkin Afrikasta ja Lähi-idästä läntisiin teollisuusmaihin suuntautuvaa maahanmuuttoa, se olisi perusteltu. Hanke olisi oikean suuntainen, mikäli sillä tavoiteltaisiin perheiden yhdistämistä takaisin lähtömaihin.</p><p>Mutta kun ei. Tavoitteena on vain helpottaa kehitysmaista tulevaa massamaahanmuuttoa ja &rdquo;siirtolaisuudeksi&rdquo; sanottua halpatyövoiman juoksutusta sekä vaikeuttaa länsimaiden julkisen talouden tilannetta, kantaväestöjen asemaa ja poliittisen maahanmuuttokritiikin esittämistä.</p><p>Suomen ei pidä hyväksyä kyseistä asiakirjaa. Ainakin Yhdysvallat, Itävalta ja Unkari ovat jo päättäneet jättäytyä sopimuksen ulkopuolelle, sillä sopimus voisi rajoittaa valtioiden itsemääräämisoikeutta maahanmuutto- ja väestöpoliittisissa asioissa. Puola, Australia, Tshekki ja Kroatia ovat ilmaisseet aikeensa vetäytyä sopimuksesta.</p><p>Kansainvälisoikeudellisesti katsoen GCM voisi vaarantaa valtioiden itsemäärämisoikeuden ja suvereniteetin. Esimerkiksi kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi on ottanut (sinänsä harvinaislaatuisen) kannan Donald Trumpin maahanmuuttopoliittisten rajoitusten puolesta Helsingin Sanomien viimevuotisessa jutussa &rdquo;<a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005060713.html">Asiantuntija arvioi Trumpin aikeita suitsia muslimien tuloa Yhdysvaltoihin: Pakolaisten oikeudet eivät aja kansallisen turvallisuuden edelle</a>&rdquo;.</p><p>Niiden ei pitäisi ajaa myöskään muiden kansallisten etujen eikä kantaväestöjen omien oikeuksien edelle. On vääristynyttä, että entinen perussuomalainen, ulkoministeri Timo Soini on puhunut hyväksymisen puolesta vetomalla tulkintaan, jonka mukaan GCM &rdquo;ei ole sopimus&rdquo; (aiheesta <a href="https://www.suomenuutiset.fi/huhtasaari-tavio-eivat-niele-soinin-saivartelua-gcmssa-kyse-sitovasta-siirtolaissopimuksesta-suuri-joukko-muita-maita-jo-irtautunut-siita/">täällä</a>).</p><p>Miksi kyseistä asiakirjaa hyväksyttäisiin, jos sillä ei olisi sitovia vaikutuksia, jos siihen ei olisi tarkoitus vedota ja jos sitä ei aiota noudattaa? Soinin tapa viitata käsitekoreografiaan on merkki ministerin juoksemisesta globalistien ja internationalistien virittämään lankaan.</p><p>Sanakirjan <a href="https://www.sanakirja.org/search.php?q=compact&amp;l=3&amp;l2=17" target="_blank">mukaan</a> englannin kielen sana &rdquo;<em>compact</em>&rdquo; merkitsee &rsquo;sopimusta&rsquo;, eikä sanallinen saivartelu siitä, että kyseessä olisi &rdquo;vain asiakirja&rdquo;, auta mitään. Tietenkin myös sopimus on asiakirja.</p><p>Myös kysymys sopimuksen hyväksymisen tavasta sisältää kiertelyä. Soini on väittänyt, että sopimusta ei varsinaisesti allekirjoiteta. Se, että asiakirja menee &rdquo;normaalin YK:n menettelytavan mukaan YK:n yleiskokouksessa päätöslauselmamenettelyllä äänestykseen&rdquo;, merkitsee kuitenkin, että se tulee voimaan, vaikka siihen ei kerätäkään allekirjoituksia eri maiden valtuuskunnilta. Räpäytä siis silmää, jos suostut.</p><p>Suomen maahanmuuttopolitiikassa tarvittaisiin kokonaan toisenlaisia toimia kuin GCM:ssä esitettyjä. Akuutin pakolaiskriisin aikana EU-maista Suomi otti Saksan, Itävallan ja Ruotsin ohella eniten pakolaisia ja turvapaikanhakijoita väkilukuunsa suhteutettuna. Löysää maahanmuuttopolitiikkaa aiemmin vetäneet muut pohjoismaat ovat sittemmin tiukentaneet maahanmuuttopolitiikkansa kansainvälisten sopimusten velvoittamalle minimitasolle.</p><p>Näin olisi pitänyt toimia myös Suomessa. Sen sijaan Suomi on tehnyt vain vähäisiä ja merkityksettömiä tarkennuksia etuisuus-, oleskelulupa- ja perheenyhdistämiskäytäntöihin eikä ottanut käyttöön sisärajatarkastuksia, vaikka olisi voitu.</p><p>Samanaikaisesti EU:n omat säädösneuvottelut kansainvälisen suojelun myöntämisestä, turvapaikkamenettelystä ja Dublin-asetuksesta ovat täysin auki eri tahojen välillä. On toivottavaa, että ensi vuoden europarlamenttivaaleissa EU-maiden kansalaiset ilmaisevat poliittisen tahtonsa, jolla pakolaisten vastaanottaminen ja &rdquo;taakanjakosopimusten&rdquo; mukainen lähettely maasta toiseen saadaan loppumaan tai ainakin vähenemään tasolle, joka vastaa lähinnä Geneven pakolaissopimuksessa tarkoitettua yksittäisten poliittisten turvapaikkojen myöntämistä.</p><p>Seuraavat europarlamenttivaalit ovat ensimmäiset vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeiset EU-vaalit, joten odotan äänestysvilkkauden kasvua ja suunnanmuutosta vaativaa tulosta. Sillä kriisi ei ole mihinkään kadonnut eikä ratkennut.</p><p>Viime vuonna EU:n alueelle tuli noin 700 000 turvapaikanhakijaa, joten kyse on edelleen väestöpoliittisesta mullistuksesta ja Euroopan kansakuntien väestölliseen rakenteeseen vaikuttavasta kumouksesta, jolla on poliittisiin ja uskonnollisiin voimasuhteisiin liittyviä vaikutuksia.</p><p>Kyse on vieraiden kansakuntien ja uskontojen ekspansiivisesta valloituspolitiikasta, joka pitäisi pysäyttää Euroopan kansakuntien ja valtioiden oman sekä yhteisen edun nimissä.</p><p>Suomen itsenäisyyttä ei saa kaventaa Global Compact for Migration -sopimuksella.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Global Compact for Migration (GCM) on YK-maiden kesken hyväksyttäväksi tuleva asiakirja. Sen mukaan maahanmuuttajien yhteenkuuluvuuden tunnetta on lisättävä maahanmuuttajia vastaanottaneissa maissa ja heidän positiivisia vaikutuksiaan on korostettava julkisessa sanassa. GCM:ssä toivotaan myös uusien ja joustavien muuttoreittien avaamista ja perheenyhdistämisten helpottamista maahanmuuttajille.

Asiakirja on tarkoitus hyväksyä ensi joulukuussa Marokossa järjestettävässä hallitusten välisessä konferenssissa. GCM:llä yritetään puuttua maahanmuuton ongelmiin, joista on tullut maailmanlaajuinen ilmiö.

Myös Yhdistyneissä kansakunnissa on siis havahduttu tarpeeseen säädellä maahanmuuttoa globaalisti. Raja-aitojen madaltaminen ei ole kuitenkaan oikea tapa puuttua ongelmaan, joka johtuu kehitysmaiden väestöräjähdyksestä.

Länsimaiden velkaantuminen, yhteiskunnallisen tehokkuuden heikkeneminen, ekologinen eroosio ja länsimaiden kulttuurieroosio ovat sosiaalietuusperäisen haittamaahanmuuton kerrannaisongelmia. Pysyvää ratkaisua asiaan ei saada ilman väestönkasvun rajoittamista ongelmamaissa.

Jos GCM:llä rajoitettaisiin kehitysmaista ja etenkin Afrikasta ja Lähi-idästä läntisiin teollisuusmaihin suuntautuvaa maahanmuuttoa, se olisi perusteltu. Hanke olisi oikean suuntainen, mikäli sillä tavoiteltaisiin perheiden yhdistämistä takaisin lähtömaihin.

Mutta kun ei. Tavoitteena on vain helpottaa kehitysmaista tulevaa massamaahanmuuttoa ja ”siirtolaisuudeksi” sanottua halpatyövoiman juoksutusta sekä vaikeuttaa länsimaiden julkisen talouden tilannetta, kantaväestöjen asemaa ja poliittisen maahanmuuttokritiikin esittämistä.

Suomen ei pidä hyväksyä kyseistä asiakirjaa. Ainakin Yhdysvallat, Itävalta ja Unkari ovat jo päättäneet jättäytyä sopimuksen ulkopuolelle, sillä sopimus voisi rajoittaa valtioiden itsemääräämisoikeutta maahanmuutto- ja väestöpoliittisissa asioissa. Puola, Australia, Tshekki ja Kroatia ovat ilmaisseet aikeensa vetäytyä sopimuksesta.

Kansainvälisoikeudellisesti katsoen GCM voisi vaarantaa valtioiden itsemäärämisoikeuden ja suvereniteetin. Esimerkiksi kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi on ottanut (sinänsä harvinaislaatuisen) kannan Donald Trumpin maahanmuuttopoliittisten rajoitusten puolesta Helsingin Sanomien viimevuotisessa jutussa ”Asiantuntija arvioi Trumpin aikeita suitsia muslimien tuloa Yhdysvaltoihin: Pakolaisten oikeudet eivät aja kansallisen turvallisuuden edelle”.

Niiden ei pitäisi ajaa myöskään muiden kansallisten etujen eikä kantaväestöjen omien oikeuksien edelle. On vääristynyttä, että entinen perussuomalainen, ulkoministeri Timo Soini on puhunut hyväksymisen puolesta vetomalla tulkintaan, jonka mukaan GCM ”ei ole sopimus” (aiheesta täällä).

Miksi kyseistä asiakirjaa hyväksyttäisiin, jos sillä ei olisi sitovia vaikutuksia, jos siihen ei olisi tarkoitus vedota ja jos sitä ei aiota noudattaa? Soinin tapa viitata käsitekoreografiaan on merkki ministerin juoksemisesta globalistien ja internationalistien virittämään lankaan.

Sanakirjan mukaan englannin kielen sana ”compact” merkitsee ’sopimusta’, eikä sanallinen saivartelu siitä, että kyseessä olisi ”vain asiakirja”, auta mitään. Tietenkin myös sopimus on asiakirja.

Myös kysymys sopimuksen hyväksymisen tavasta sisältää kiertelyä. Soini on väittänyt, että sopimusta ei varsinaisesti allekirjoiteta. Se, että asiakirja menee ”normaalin YK:n menettelytavan mukaan YK:n yleiskokouksessa päätöslauselmamenettelyllä äänestykseen”, merkitsee kuitenkin, että se tulee voimaan, vaikka siihen ei kerätäkään allekirjoituksia eri maiden valtuuskunnilta. Räpäytä siis silmää, jos suostut.

Suomen maahanmuuttopolitiikassa tarvittaisiin kokonaan toisenlaisia toimia kuin GCM:ssä esitettyjä. Akuutin pakolaiskriisin aikana EU-maista Suomi otti Saksan, Itävallan ja Ruotsin ohella eniten pakolaisia ja turvapaikanhakijoita väkilukuunsa suhteutettuna. Löysää maahanmuuttopolitiikkaa aiemmin vetäneet muut pohjoismaat ovat sittemmin tiukentaneet maahanmuuttopolitiikkansa kansainvälisten sopimusten velvoittamalle minimitasolle.

Näin olisi pitänyt toimia myös Suomessa. Sen sijaan Suomi on tehnyt vain vähäisiä ja merkityksettömiä tarkennuksia etuisuus-, oleskelulupa- ja perheenyhdistämiskäytäntöihin eikä ottanut käyttöön sisärajatarkastuksia, vaikka olisi voitu.

Samanaikaisesti EU:n omat säädösneuvottelut kansainvälisen suojelun myöntämisestä, turvapaikkamenettelystä ja Dublin-asetuksesta ovat täysin auki eri tahojen välillä. On toivottavaa, että ensi vuoden europarlamenttivaaleissa EU-maiden kansalaiset ilmaisevat poliittisen tahtonsa, jolla pakolaisten vastaanottaminen ja ”taakanjakosopimusten” mukainen lähettely maasta toiseen saadaan loppumaan tai ainakin vähenemään tasolle, joka vastaa lähinnä Geneven pakolaissopimuksessa tarkoitettua yksittäisten poliittisten turvapaikkojen myöntämistä.

Seuraavat europarlamenttivaalit ovat ensimmäiset vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeiset EU-vaalit, joten odotan äänestysvilkkauden kasvua ja suunnanmuutosta vaativaa tulosta. Sillä kriisi ei ole mihinkään kadonnut eikä ratkennut.

Viime vuonna EU:n alueelle tuli noin 700 000 turvapaikanhakijaa, joten kyse on edelleen väestöpoliittisesta mullistuksesta ja Euroopan kansakuntien väestölliseen rakenteeseen vaikuttavasta kumouksesta, jolla on poliittisiin ja uskonnollisiin voimasuhteisiin liittyviä vaikutuksia.

Kyse on vieraiden kansakuntien ja uskontojen ekspansiivisesta valloituspolitiikasta, joka pitäisi pysäyttää Euroopan kansakuntien ja valtioiden oman sekä yhteisen edun nimissä.

Suomen itsenäisyyttä ei saa kaventaa Global Compact for Migration -sopimuksella.

]]>
101 http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264050-mika-gcm-vahemman-on-enemman-myos-maahanmuuttopolitiikassa#comments Euroopan unioni Maahanmuuttopolitiikka Yhdistyneet Kansakunnat Mon, 12 Nov 2018 09:53:02 +0000 J. Sakari Hankamäki http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264050-mika-gcm-vahemman-on-enemman-myos-maahanmuuttopolitiikassa
EU:sta globaali arvojohtaja http://anninaruottu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262215-eusta-globaali-arvojohtaja <p>&nbsp;</p><p>Maailmanlaajuisten ongelmien, kuten ilmastonmuutoksen&nbsp;ratkaisemiseksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Samanaikaisesti monikansallinen, monenkeskinen yhteistyö on vaikeuksissa.&nbsp;</p><p>Joistain yhteistyön kannattajista on tullut sen heikentäjiä.&nbsp;</p><p>USA ilmoitti lähtevänsä Pariisin ilmastosopimuksesta ja Unescosta, lopetti tukensa UNFPA:lle ja vetäytyi Iranin ydinasesopimuksesta. Kiinan ja Venäjän halu aitoon kansainväliseen yhteistyöhön ontuu.&nbsp;Brexit, sekä joidenkin jäsenmaiden välinpitämättömyys Euroopan unionin yhteisiä sääntöjä kohtaan, kertoo samasta oireilusta EU:ssa.&nbsp;</p><p>Monenkeskisen yhteistyön heikentyminen heikentää YK:ta. Rahalliset vaikeudet uhkaavat järjestön uudistumista ja vaikeuttavat sen perustoimintaa. Seksuaaliset hyväksikäyttötapaukset rauhanturvaoperaatioissa ovat lisänneet kritiikkiä YK:ta vastaan.&nbsp;</p><p>YK:n pääsihteeri Antonio Guterres haluaakin uudistaa järjestöä. YK:n tavoitteena on olla merkityksellinen kaikille osapuolille. Se pyrkii luomaan rauhanomaiset, oikeudenmukaiset ja kestävät yhteiskunnat globaalin johtajuuden ja jaetun vastuun avulla.&nbsp;</p><p>Tulevalla EU-puheenjohtajakaudellaan Suomen tulee kannustaa EU:ta sitoutumaan entistä vahvemmin monenkeskisen yhteistyön ja YK-järjestelmän puolustamiseen. Demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate eivät ole itsestäänselvyyksiä. EU:lla on nyt mahdollisuus ottaa paikkansa globaalina arvojohtajana, sillä USA on menettänyt asemaansa.</p><p>YK:n ihmisoikeusjulistus täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Tehtävää riittää ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parantamisessa. Paras tapa edistää universaaleja tavoitteita on toimia globaalisti yhdessä.&nbsp;</p><p>Monenkeskinen yhteistyö on Suomen etu. Jos isot maat toimivat kahdenkeskisesti, pienen maan vaikutusvalta on minimi.&nbsp;</p><p>Suomen tulee jatkossakin edistää ja tukea kansainvälistä, sääntöpohjaista järjestelmää, niin EU:ssa kuin YK:ssakin.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p>  

Maailmanlaajuisten ongelmien, kuten ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Samanaikaisesti monikansallinen, monenkeskinen yhteistyö on vaikeuksissa. 

Joistain yhteistyön kannattajista on tullut sen heikentäjiä. 

USA ilmoitti lähtevänsä Pariisin ilmastosopimuksesta ja Unescosta, lopetti tukensa UNFPA:lle ja vetäytyi Iranin ydinasesopimuksesta. Kiinan ja Venäjän halu aitoon kansainväliseen yhteistyöhön ontuu. Brexit, sekä joidenkin jäsenmaiden välinpitämättömyys Euroopan unionin yhteisiä sääntöjä kohtaan, kertoo samasta oireilusta EU:ssa. 

Monenkeskisen yhteistyön heikentyminen heikentää YK:ta. Rahalliset vaikeudet uhkaavat järjestön uudistumista ja vaikeuttavat sen perustoimintaa. Seksuaaliset hyväksikäyttötapaukset rauhanturvaoperaatioissa ovat lisänneet kritiikkiä YK:ta vastaan. 

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres haluaakin uudistaa järjestöä. YK:n tavoitteena on olla merkityksellinen kaikille osapuolille. Se pyrkii luomaan rauhanomaiset, oikeudenmukaiset ja kestävät yhteiskunnat globaalin johtajuuden ja jaetun vastuun avulla. 

Tulevalla EU-puheenjohtajakaudellaan Suomen tulee kannustaa EU:ta sitoutumaan entistä vahvemmin monenkeskisen yhteistyön ja YK-järjestelmän puolustamiseen. Demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate eivät ole itsestäänselvyyksiä. EU:lla on nyt mahdollisuus ottaa paikkansa globaalina arvojohtajana, sillä USA on menettänyt asemaansa.

YK:n ihmisoikeusjulistus täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Tehtävää riittää ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parantamisessa. Paras tapa edistää universaaleja tavoitteita on toimia globaalisti yhdessä. 

Monenkeskinen yhteistyö on Suomen etu. Jos isot maat toimivat kahdenkeskisesti, pienen maan vaikutusvalta on minimi. 

Suomen tulee jatkossakin edistää ja tukea kansainvälistä, sääntöpohjaista järjestelmää, niin EU:ssa kuin YK:ssakin. 

 

]]>
10 http://anninaruottu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262215-eusta-globaali-arvojohtaja#comments Kotimaa Arvot Euroopan unioni Kansainvälinen Yhdistyneet Kansakunnat Yhteistyö Mon, 08 Oct 2018 07:03:37 +0000 Annina Ruottu http://anninaruottu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262215-eusta-globaali-arvojohtaja
Pääsihteeri Nikita Hrustsov - ja kenkä josta tuli osa historiaa http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258690-paasihteeri-nikita-hrustsov-ja-kenka-josta-tuli-osa-historiaa <p><em><strong>Pääsihteeri Nikita Hrustsov ja-&nbsp; kenkä josta tuli osa historiaa</strong></em></p><p><em>Sarjassamme huonosti käyttäytyviä miehiä.&nbsp; Eli eräs Kylmän Sodan surrealistisimmista hetkistä; Hruštšovin kenkä ja muita lentäviä esineitä YK:ssa 1960</em></p><p><strong>*</strong></p><p><strong>Miten hyvä onkaan ihmisen muisti? </strong></p><p>Muistan aivan elävästi miten makasin naapurissa salin lattialla ja luin ViikkoSanomia, noita Aatos Erkon Amerikantuomisia.&nbsp; Suuren itäisen naapurimaamme päämies Hrutsev (näin meillä häntä kutsuttiin, tai ehkä vielä niukemmin konsonantein: &rdquo;Rutsev&rdquo;) hakkasi kengällä pöytään.&nbsp; Se tapahtui Amerikassa, Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksessa, Hrutsev oli huvittava, erikoinen ja vähän pelottava.&nbsp;</p><p>The <strong>leader of the Soviet delegation</strong> (Hrustsov) to the United Nations was upset ... very upset.&nbsp; It was the 12th of October, 1960, and his anger had been brewing for nearly two weeks.;</p><p><a href="https://www.awesomestories.com/asset/view/Nikita-Khrushchev-and-the-UN-Shoe-Banging-Incident"><u>https://www.awesomestories.com/asset/view/Nikita-Khrushchev-and-the-UN-Shoe-Banging-Incident</u></a></p><p>*</p><p><strong>Ukrainalaisen talonpojan uho</strong></p><p>Näin sen kertoo Wiki tänään; &nbsp;&nbsp;<em>Kun Filippiinien edustaja puhui, kimmastui Hruštšov ja meni puhemiehistön korokkeelle ja pyysi työjärjestyspuheenvuoron, ja teatraalisin elkein vaati edustaja Sumulongia väistymään pois, kuitenkaan koskettamatta fyysisesti tätä, ja aloitti perusteellisesti paheksua Sumulongia, syyttäen tätä muun muassa: </em></p><p><strong><em>&rdquo;ääliö, koomikon apupoika, lakeija, Amerikan imperialistien perseennuolija</em></strong>.. etc&rdquo;</p><p>Wikipedia;</p><p><em>Upon hearing this, Khrushchev quickly came to the rostrum, being recognized on a Point of Order. There he demonstratively, in a theatrical manner, brushed Sumulong aside, with an upward motion of his right arm&mdash;without physically touching him&mdash;and began a lengthy denunciation of Sumulong, branding him (among other things) as &quot;a jerk, a stooge, and a lackey&quot;, and a &quot;toady of American imperialism&quot;[14] and demanded Assembly President Frederick Boland (Ireland) call Sumulong to order. Boland did caution Sumulong to &quot;avoid wandering out into an argument which is certain to provoke further interventions&quot;, but permitted him to continue speaking and sent Khrushchev back to his seat.&nbsp; </em></p><p>YK:n yleiskokouksen istunto <strong>12.10.1960</strong>.</p><p>*</p><p><strong>Nuppi lentää</strong></p><p>Eräiden lähteiden mukaan tilanne vain kiihtyi, ja päättyi istunnon keskeytykseen. &nbsp;Keskeytyspäätöksen todettuaan yleiskokouksen puheenjohtaja <strong>Frederick Boland</strong> (Irlanti) iski nuijan niin kovaa pöytään, että nuijan varsi katkesi ja nuppi lensi ties minne.</p><p><em>According to some sources, Khrushchev pounded his fists on his desk in protest as Sumulong continued to speak, and at one point picked up his shoe and banged the desk with it.</em><em><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Shoe-banging_incident#cite_note-15"><u>[15]</u></a></em><em> Some other sources report a different order of events: Khrushchev first banged the shoe then went to the rostrum to protest.</em><em><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Shoe-banging_incident#cite_note-16"><u>[16]</u></a></em><em> Sumulong&#39;s speech was again interrupted. Another Point of Order was raised by the highly agitated Romanian Foreign Vice-minister <a href="https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Eduard_Mezincescu&amp;action=edit&amp;redlink=1" title="Eduard Mezincescu (page does not exist)"><u>Eduard Mezincescu</u></a>, a member of the <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Eastern_Bloc" title="Eastern Bloc"><u>Eastern Bloc</u></a>. Mezincescu gave his own angry denunciation of Sumulong and then turned his anger on Boland, managing to provoke, insult and ignore the Assembly President to such an extent that his microphone was eventually shut off, prompting a chorus of shouts and jeers from the Eastern Bloc delegations. The chaotic scene finally ended when Boland, crimson-faced with frustration, abruptly declared the meeting adjourned and slammed his gavel down so hard he broke it, sending the head flying.</em></p><p><em><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Shoe-banging_incident"><u>https://en.wikipedia.org/wiki/Shoe-banging_incident</u></a> </em></p><p><em>*</em></p><p><strong>Hruštšovin kenkä</strong></p><p><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Hru%C5%A1t%C5%A1ovin_kenk%C3%A4"><u>https://fi.wikipedia.org/wiki/Hru%C5%A1t%C5%A1ovin_kenk%C3%A4</u></a> &nbsp;(Pvm. <strong>12.10.1960</strong>)</p><p><em>*</em></p><p><strong><em>Eräs Kylmän Sodan surrealistisimmista hetkistä</em></strong></p><p><strong>NSH kiukuttelee YK:ssa 12.10.1960</strong></p><p>&quot;one of the most surreal moments in the history of the Cold War.&quot;</p><p><em><a href="https://www.history.com/this-day-in-history/nikita-khrushchev-throws-a-tantrum-at-the-united-nations"><u>https://www.history.com/this-day-in-history/nikita-khrushchev-throws-a-tantrum-at-the-united-nations</u></a> </em></p><p><em>*</em></p><p><strong>Feikki vuodelta 1960</strong></p><p><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/File:Khruschev_shoe_fake.jpg"><u>https://en.wikipedia.org/wiki/File:Khruschev_shoe_fake.jpg</u></a></p><p>Tässä alkuperäinen kuva päivämäärältä <strong>23.9.1960</strong>.&nbsp;</p><p>Ja siihen ympätty tohveli/jalkine/kenkä.&nbsp; Tämä tehostettu kuva on julkaistu mm. Time Magazinessa.</p><p><em>A collage of an image made by an anonymous photographer, at the United Nations, September 23, 1960, copyrighted RM Bettman/ Corbis/ Associated Press, and a fake image with shoe added to Khrushchev&#39;s hand (unknown author). The fake image is used by multiple medias, including Time magazine.</em></p><p><em>*</em></p><p><strong>Fotoshop</strong></p><p><em><a href="http://www.dreamtimepodcast.com/2009/07/k-blows-top.html"><u>http://www.dreamtimepodcast.com/2009/07/k-blows-top.html</u></a> </em></p><p>Täällä: Fred Bals (15 July 2009). <a href="http://www.dreamtimepodcast.com/2009/07/k-blows-top.html"><u>&quot;K Blows Top!&quot;</u></a>. Dreamtime.</p><p>Reaction: K. blows top.<br /><br />&quot;Enraged, Khrushchev jumped up again, his face beet red,&quot; Peter Carlson relates in <em>K Blows Top.</em> &quot;He had something in his hand and he waved it like a club. It was his right shoe, a tan loafer. For a moment, <em>Washington Post</em> reporter Murrey Marder thought Khrushchev was going to throw it at the podium. But he didn&#39;t. Instead, the premier sat down and began banging the shoe on his desk. His first blows were mere taps, but then he pounded harder and harder, louder and louder. Soon the other delegates were turning around, craning their necks to see who was making such a racket.&quot;<br /><br />Khrushchev never explained what had inspired him to bang the shoe, but it became a signature gesture, forever after to be associated with Nikki the K. Many in the Soviet delegation were embarrassed, although they all dutifully banged their shoes along with their Premier. The U.N. was officially outraged. The media was alternately amused and frightened in their reports, given that this, this, this seeming <em>buffoon </em>prone to throwing temper tantrums also had a nuclear arsenal at his disposal.</p><p>As Carlson notes, &quot;...the phrase &#39;Khrushchev banging his shoe&#39; conjures up such a vivid mental image that many Americans believe they watched the event on television.&quot; I&#39;m one of those Americans. Even though I was only eight years old at the time, I can close my eyes and see Khrushchev - in fuzzy black-and-white - slamming that shoe on the table. What I&#39;m actually seeing is a fantasy image, maybe brought on by the dread of being fried to a radioactive krispy kritter at the tender age of eight by this guy who looked like somebody&#39;s grandfather.</p><p>Carlson goes on to point out that not only was there no video of the banging of the shoe, there&#39;s not even a still photo of the banging. (the photo above, which circulates on the Web as from <em>Look </em>magazine, is a Photoshopped fake). The closest thing we have to a photo of the shoe banging is a UPI picture of the shoe quietly sitting in front of Khrushchev&#39;s U.N. nameplate.</p><p>There&#39;s some controversy about whether there even <em>was </em>a shoe-banging incident. In a<a href="http://www.nytimes.com/2003/07/26/opinion/26iht-edtaubman_ed3_.html?scp=1&amp;sq=khrushchev%20u.n.%20shoe%20photo&amp;st=cse"><u> 2003 editorial in <em>The New York Times</em></u></a>, William Taubman expresses doubt that it ever happened. &quot;According to [a <em>Times </em>reporter], Taubman writes, &quot;Khrushchev leaned over, took off a slip-on shoe, waved it pseudomenacingly, and put it on his desk, but he never banged his shoe.&quot; And a photographer from <em>Life</em>, who was covering Khushchev&#39;s visit, notes, &quot;...I can assure you that every camera in the booth was trained on Khrushchev, waiting for him to use the shoe. He only put it on again and left. None of us missed the picture &mdash; which would have been a serious professional error. The event never occurred.&quot;<br /><br />Shoe-banging or no shoe-banging? Proof is lost in the mists of history.</p><p>See more: <a href="http://www.dreamtimepodcast.com/search/label/Nikita%20Khrushchev"><u>http://www.dreamtimepodcast.com/search/label/Nikita%20Khrushchev</u></a></p><p>*</p><p><strong>Mutta</strong></p><p><strong>Minähän olen nähnyt kuvan/tilanteen, jossa Hrustsov ihan selvästi</strong> piti kädessään mustaa kiiltonahkakenkää ja naputti sillä pöytää!</p><p><strong><em>Mitä tämä on?</em></strong></p><p>Lisäksi muistan nähneeni filminpätkän, jossa pääsihteeri H. toden totta nappasi mustan kengän vasemmasta jalastaan (muistan selvästi, että se oli hänen vasen jalkansa, kameran puoleinen jalkansa, kamera oli hänestä katsoen vasemmalla) ja napsi sillä pöydän kantta.</p><p>*</p><p><strong>Kauan kateissa olleen filmin todistus</strong></p><p>Sanotaan että tämä filmi oli monta vuotta kateissa.&nbsp; Missä ja miten?</p><p>Mutta kuten nähdään lähipiirin reaktiot ovat lähinnä huvittuneita, joten kyse lienee huumorista?</p><p><a href="http://welcome.philstockworld.com/terrific-tuesday-everything-is-awesome-again/"><u>http://welcome.philstockworld.com/terrific-tuesday-everything-is-awesome-again/</u></a></p><p><em>&ldquo;On 12 October, head of the&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Philippines" title="Philippines"><u>Filipino</u></a>&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Delegation" title="Delegation"><u>delegation</u></a>&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Lorenzo_Sumulong" title="Lorenzo Sumulong"><u>Lorenzo Sumulong</u></a>&nbsp;referred to &quot;the peoples of Eastern Europe and elsewhere which have been deprived of the free exercise of their civil and political rights and which have been swallowed up, so to speak, by the Soviet Union&quot;.</em><em><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Shoe-banging_incident#cite_note-12"><u>[12]</u></a></em><em>&nbsp;Upon hearing this, Khrushchev quickly came to the rostrum, being recognized on a&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Point_of_order" title="Point of order"><u>Point of Order</u></a>. There he demonstratively, in a theatrical manner, brushed Sumulong aside, with an upward motion of his right arm&mdash;without physically touching him&mdash;and began a lengthy&hellip;&rdquo; </em></p><p>Nyt puhutaan lokakuusta; <strong>12.10.1960</strong>,</p><p>&ldquo;Vain kolme viikkoa ennen Yhdysvaltain presidentinvaalien huipennusta <strong>Nixonin ja J.F. Kenndyn</strong> välillä. Pääsihteeri Hrustshovin surullisenkuuluisa kengällä paukuttelu &ndash;välikohtaus.</p><p>*</p><p><strong>Unohtumattomat 37 sekuntia</strong></p><p><a href="https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/l4JhyHz3M5U?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/l4JhyHz3M5U?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed><u>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/l4JhyHz3M5U?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/l4JhyHz3M5U?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></u></a></p><p>*</p><p><strong>Mikä kenkä?</strong></p><p><strong>Kenkä-keissistä kysyttiin</strong> Hrutshevin pojan Sergein tyttäreltä, <strong>Nina Hrutshevalta</strong> vuonna 2000.&nbsp; Nina oli kohdannut kenkä-kysymykset tuhanteen kertaan ja päättänyt ottaa asiasta selvän.&nbsp; Etsiä totuuden. Niinpä hän 18 vuotta sitten vastasi <strong>The New Statesmanin</strong> haastattelussa:</p><p><em>Kun he kuulivat nimeni, Hrutshev, he kysyivät, senkö tytär, joka löi kengällä pöytään. Ei, ei ja vielä kerran ei.&nbsp; Tingattiin, olinko nähnyt kuvia siitä. En, todellakaan en, enkä halunnut enkä halua! Vaihdetaan jo puheenaihetta.</em></p><p>Link: <a href="https://web.archive.org/web/20061123043518/http:/www.newstatesman.com/nssubsfilter.php3?newTemplate=NSArticle_NS&amp;newDisplayURN=200010020025"><u>https://web.archive.org/web/20061123043518/http://www.newstatesman.com/nssubsfilter.php3?newTemplate=NSArticle_NS&amp;newDisplayURN=200010020025</u></a></p><p>*</p><p><strong>Sergei Hrutshev, - Nikitan poika tutki asiaa</strong></p><p>vuonna 1991 yhdessä Kanadan Yleisradioyhtiön CBC:n kanssa &ndash; heikoin tuloksin.</p><p>Khrushchev&#39;s son, Sergei, who has lived in Rhode Island since 1991, told us that he and his family <a href="http://www.newstatesman.com/politics/politics/2014/04/case-khrushchevs-shoe"><u>sought photographic evidence</u></a> from the archives of NBC and the Canadian Broadcasting Corporation. They came up empty-handed.</p><p><a href="https://www.politifact.com/rhode-island/statements/2015/jan/18/arthur-cyr/curious-case-khrushchev-shoe/"><u>https://www.politifact.com/rhode-island/statements/2015/jan/18/arthur-cyr/curious-case-khrushchev-shoe/</u></a></p><p>*</p><p><strong>Never ever</strong></p><p><strong>Amherts Collegen</strong> politologian professori <strong>William Taubman</strong>, joka alkujaan uskoi kenkäteoriaan, palasi aiheen piiriin vuonna 2003 artikkelissaan, jossa hän kertoi että <strong>TIMES</strong>in YK-kirjeenvaihtaja <strong>James Feron</strong>, joka oli väitetyllä tapahtumahetkellä YK:n istuntoa seuraamassa, väitti kiven kovaan, ettei Neuvostojohtaja koskaan paukuttanut kengällä pöytää YK:ssa.&nbsp;</p><p>Hrutshov &rdquo;<em>kumartui, irrotti nauhattoman kenkänsä, heilutti sitä näennäisen uhkaavasti ja laittoi sitten työpöydälle, mutta hän koskaan hakannut sillä pöytää</em>&rdquo;, Taubman kertoi Feronin sanoneen.</p><p><em>When Amherst College political science professor William Taubman -- who originally believed that Khrushchev used the shoe to bang on the table -- revisited the question for a 2003 article, he reported that another Times correspondent, James Feron, who was also at the U.N. at the time, insisted that the Soviet leader never banged it.&nbsp; Khrushchev &quot;leaned over, took off a slip-on shoe, waved it pseudomenacingly, and put it on his desk, but he never banged his shoe,&quot; Taubman quotes Feron as saying. - Feron told Taubman that the author of the Times article, Benjamin Welles, didn&#39;t witness the banging but based his story on second-hand accounts.</em></p><p>*</p><p><strong>Väärin ymmärtämisen taidosta</strong></p><p><strong>Pääsihteeri Nikita S. Hrutshovin elämäkerran</strong> kirjoittaja, <strong>William Taubman</strong> siteeraa myös LIFE-lehden entistä kuvaeditoria <strong>John Loengardia</strong>, joka ilmoitti, että Hrustshov oli kurottautui alas, otti ruskean mokkasiinin (loafer), asetti sen työpöydälleen ja ilmoitti eräille valtuutetuille, että hän aikoo paukuttaa kengällään . Lehdistöhuoneessa oli noin kymmenen valokuvaajaa valmiina ottamaan kuvaa tapahtuma. Mutta he pettyivät.<br /><em>&quot;Hän vain laittoi sen uudestaan jalkaansa ja lähti, eikä kukaan meistä missannut kuvaa - mikä olisikin ollut vakava ammatillinen virhe; mitään vain ei koskaan tapahtunut</em>&quot;, Loengard kertoi Taubmanille.<br />&quot;Olen kuullut myös teoriasta, jonka mukaan hänellä olisi ollut kahdet kengät, joista yhtä hän olisi paukuttanut pöytään YK:ssa&quot;, Taubman kertoi meille sähköpostilla.<br />Huomaamme, että spekuloidaksemme voisimme ajatelle, että on olemassa toinen tilaisuus, joka syntyy New York Timesin vielä vuoden 1960 aikana. Nimittäin The Times mainitsee, että &rdquo;toinen kenkähäiriö&rdquo; oli pian ensimmäisen jälkeen.;</p><p><em>&quot;Later,&quot; the <strong>Times</strong> reported, &quot;during the debate on colonialism in which tempers flared among several delegations, Mr. Khrushchev alternately shouted, waved a brawny right arm, shook his finger and removed his shoe a second time. The second shoe incident occurred during a speech by <strong>Francis O. Wilcox</strong>, an Assistant United States Secretary of State. Mr. <strong>Khrushchev and Foreign Minister Andrei A. Gromyko </strong>exchanged smiles and winks and Mr. Khrushchev then reached down and slipped his shoe back on.&quot;</em></p><p><em>Perhaps Khrushchev did bang his shoe and most people missed it. And when word spread to the photographers to focus on Khrushchev, the Soviet leader didn&#39;t deliver. That would also explain why the only photographic evidence the Times had was the photo of the shoe sitting on his desk.</em></p><p><em>Lähde: </em><strong>The curious case of the Khrushchev shoe </strong></p><p><em>By <a href="https://www.politifact.com/truth-o-meter/staff/c-eugene-emery/"><u>C. Eugene Emery Jr.</u></a> on Sunday, January 18th</em></p><p><em><a href="https://www.politifact.com/rhode-island/statements/2015/jan/18/arthur-cyr/curious-case-khrushchev-shoe/"><u>https://www.politifact.com/rhode-island/statements/2015/jan/18/arthur-cyr/curious-case-khrushchev-shoe/</u></a> </em></p><p>*</p><p><strong>Did he bang it?: Nikita Khrushchev and the shoe?</strong></p><p><strong>Wiliam Taubmann</strong>, The International Herald Tribune, 26.7.2003.</p><p><a href="https://www.nytimes.com/2003/07/26/opinion/did-he-bang-it-nikita-khrushchev-and-the-shoe.html"><u>https://www.nytimes.com/2003/07/26/opinion/did-he-bang-it-nikita-khrushchev-and-the-shoe.html</u></a></p><p><em>- siis 15 vuotta sitten! &ndash; tähän tapaan:</em></p><p>&rdquo;<strong>Tätä juhlallista kenkää väitettiin paukutetun 13. lokakuuta 1960.</strong></p><p>New York Timesin kirjeenvaihtaja <strong>Benjamin Welles</strong> ilmoitti, että Hruščov oli reagoinut Filippiinien valtuuskunnan puheeseen, tämän syyttäessä Neuvostoliittoa siitä, että se oli &quot;idättänyt&quot; Itä-Eurooppaa ja &quot;kadottanut&quot; &rdquo;poliittiset ja kansalaisoikeutensa&quot;.</p><p>Wellesin mukaan Hruščov &quot;vetäisi esiin oikean jalan kenkänsä, nousi ylös ja heristi kengällä Filippiinien edustajaa kokoussalin toisella puolella, ja <strong><em>sitten hän paukutti kengällään pöytää</em></strong>.&quot;</p><p>*</p><p><strong>Venäläinen taho kommentoi</strong></p><p>Vastauksena, Hruschov kutsui filippiinien delagaatti Sumulongia &quot;avustajaksi ja amerikkalaiseen imperialismiin pesiytyneeksi tyypiksi&quot;.</p><p>Istuntohallissa kaikki oli sekaisin, Hruščov otti takin ja alkoi taputella kengällään pöytälevyä, <strong><em>mikä aiheutti shokin ranskalaisten ja brittiläisten keskuudessa. </em></strong></p><p><strong><em>Amerikkalaiset ottivat tämän toimivana, ylivertaisena retorisena happeninginä, kuivaa kokousjärjestystä &quot;rikastuttavana oratoris-diplomaattisena taiteena</em></strong>&rdquo;.</p><p><a href="http://www.aif.ru/politics/world/8207"><u>http://www.aif.ru/politics/world/8207</u></a></p><p><em>В ответ Хрущёв обозвал Сумулонга &laquo;прихвостнем и холуем американского империализма&raquo;. В зале поднялся шум, Хрущев снял ботинок и стал стучать им по трибуне, что вызвало шок у французов и англичан. Американцы восприняли этот поступок как экстравагантный риторический приём, &laquo;обогащающий ораторско-дипломатическое искусство&raquo;.</em></p><p>*</p><p><strong>Hrustshev ja kenkä</strong></p><p><a href="https://www.google.fi/search?q=hrustsov+kenk%C3%A4&amp;tbm=isch&amp;tbs=rimg:CWOHVVX4XNx6IjhCg9TGuxZQU0P7xwwY_1qd5d4iQDVLXP3vp0cAmNclbFoRXh3zCccWXrDAYc7snpl5eyYzeMUBw1CoSCUKD1Ma7FlBTEUWv3WBm0pBMKhIJQ_1vHDBj-p3kRnLv_1InWkKqoqEgl3iJANUtc_1exH6KNjl0vDcWCoSCenRwCY1yVsWEQCnk6ZeWB88KhIJhFeHfMJxxZcR3h6EGT55GpUqEgmsMBhzuyemXhGHGDtcaXRfwSoSCV7JjN4xQHDUEb4wUa_19JzYi&amp;tbo=u&amp;sa=X&amp;ved=2ahUKEwjihdviqLzcAhWQh6YKHXouDBUQ9C96BAgBEBs&amp;biw=1536&amp;bih=745&amp;dpr=1.25"><u>https://www.google.fi/search?q=hrustsov+kenk%C3%A4&amp;tbm=isch&amp;tbs=rimg:CWOHVVX4XNx6IjhCg9TGuxZQU0P7xwwY_1qd5d4iQDVLXP3vp0cAmNclbFoRXh3zCccWXrDAYc7snpl5eyYzeMUBw1CoSCUKD1Ma7FlBTEUWv3WBm0pBMKhIJQ_1vHDBj-p3kRnLv_1InWkKqoqEgl3iJANUtc_1exH6KNjl0vDcWCoSCenRwCY1yVsWEQCnk6ZeWB88KhIJhFeHfMJxxZcR3h6EGT55GpUqEgmsMBhzuyemXhGHGDtcaXRfwSoSCV7JjN4xQHDUEb4wUa_19JzYi&amp;tbo=u&amp;sa=X&amp;ved=2ahUKEwjihdviqLzcAhWQh6YKHXouDBUQ9C96BAgBEBs&amp;biw=1536&amp;bih=745&amp;dpr=1.25</u></a></p><p>*</p><p><strong>Vävypoika, Aleksei Adshubei</strong>, kirjoitti elämäkerran appiukostaan (1989):</p><p><a href="http://www.belousenko.com/books/adjubey/adjubey_10_years.htm"><u>http://www.belousenko.com/books/adjubey/adjubey_10_years.htm</u></a></p><p>*</p><p><strong>Hrutshev haluaa haudata sinut</strong></p><p>Kuvia Kylmän Sodan päiviltä:</p><p>by<a href="https://www.youtube.com/channel/UC-Bmn4J1h4PHTB2sDbvn93Q"><u>ryan poulsen</u></a> ; Khruschev- We will bury you</p><p><a href="https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/Mm0yQg1hS_w?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/Mm0yQg1hS_w?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed><u>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/Mm0yQg1hS_w?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/Mm0yQg1hS_w?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></u></a></p><p>Koeta kestää c. 4:38 min.</p><p>*</p><p><strong>Appendix of the Soviet leader&#39;s book&mdash;<em>Memoirs of Nikita Khrushchev</em></strong><em>: Statesman, 1953-1964&mdash;</em>the following events took place:</p><p><em>[Khrushchev]</em><em>&nbsp;resolved to ask the president of the session to give him leave to speak on a point of order - a right provided for under the official procedure.&nbsp; Nikita Sergeyevich raised his hand, but Boland either did not see it or pretended not to see it.&nbsp;</em></p><p><em>Khrushchev stood up and again raised his hand.&nbsp; Now it was simply impossible not to notice Nikita Sergeyevich standing there with his hand raised.&nbsp; But the speaker continued to hold forth, while the head of the Soviet delegation continued to stand with his hand raised.&nbsp; It seemed that the chair was simply ignoring him.</em><br />&nbsp;</p><p><strong><em>Then Khrushchev took off one of the light boots he was wearing and began to bang it on the table.</em></strong><em>&nbsp; That was the moment that entered world history as Khrushchev&#39;s famous shoe.&nbsp; The conference hall of the United Nations had never seen its like before.&nbsp;&nbsp;</em><em>(</em><em><a href="http://books.google.com/books?id=nR0f25dmbn0C&amp;printsec=frontcover" target="_blank"><u>Memoirs of Nikita Khrushchev: Statesman, 1953-1964</u></a></em><em>, by N.S. Khrushchev, et al., page 892.)</em></p><p><a href="https://www.awesomestories.com/asset/view/Nikita-Khrushchev-and-the-UN-Shoe-Banging-Incident"><u>https://www.awesomestories.com/asset/view/Nikita-Khrushchev-and-the-UN-Shoe-Banging-Incident</u></a></p><p>*</p><p><strong>YK:ssa 29.8.1960;</strong></p><p><strong>1960: Khrushchev anger erupts at UN</strong></p><p><strong>The Soviet Premier Nikita Khrushchev</strong> has disrupted a meeting of the United Nations General Assembly with several angry outbursts.</p><p><strong><em>Twice he pounded his desk and twice he shouted interruptions</em></strong> to show his disapproval at the way UN forces have intervened in the recent trouble in former Belgian Congo.</p><p>Mr Khrushchev is calling for the <strong>UN Secretary General Dag Hammarskjold</strong> to be replaced by a three-man executive representing the western, Soviet and neutral camps.</p><p>His interruptions came during a speech by <strong>British Prime Minister Harold Macmillan</strong>, who expressed total confidence in Mr Hammarskjold&#39;s &quot;energy, resourcefulness and above all integrity&quot;.</p><p><strong>Military force</strong></p><p>While most of the Assembly applauded his sentiments, <strong>Mr Khrushchev pounded the table with both fists</strong>.</p><p>When Mr Macmillan referred to the recent four-power summit in Paris, which was called off after a US spy plane was shot down over the Soviet Union, Mr Khrushchev began shouting in <strong><em>Russian and waving his forefinger. </em></strong></p><p><strong><em>His words were translated as: &quot;Don&#39;t</em></strong> send U2s. You were supporting aggression.&quot;</p><p>Another more violent interruption came when Mr Macmillan moved on to the subject of inspection and control of disarmament.</p><p>The prime minister said he understood Soviet concerns that inspection and control of arms could be a cover for espionage.</p><p>At this point, Mr Khrushchev stood up and waved his hand and shouted: &quot;You accept my disarmament proposals and I&#39;ll accept any controls.&quot;</p><p>During last Friday&#39;s session of the General Assembly, Mr Khrushchev accused the UN of siding with the so-called colonial powers.</p><p>He is angry at the UN&#39;s refusal to use military force in newly independent Congo, which appears to be on the brink of civil war. Instead, a UN peacekeeping force has been deployed with orders not to intervene to influence the outcome of the conflict.</p><p>Link: <a href="http://news.bbc.co.uk/onthisday/hi/dates/stories/september/29/newsid_3087000/3087171.stm"><u>http://news.bbc.co.uk/onthisday/hi/dates/stories/september/29/newsid_3087000/3087171.stm</u></a></p><p><em>Tapahtui 29. päivä syyskuuta</em></p><p>*</p><p><strong>RAI &ndash; Italian valtiollinen televisioyhtiö</strong> on sijoittanut Rai-Historia &ndash;sivustolleen tällaisen kippaleen, kesto 1:04 minsaa.</p><p>Seuraa, miten miehet vaihtuvat, penkkirivit vaihtuvat &ndash; ja jopa mikrofonit vaihtuvat.&nbsp; Se on näppärää kun sen osaa:</p><p><strong>Accadde Occi Anno 1960; </strong></p><p><strong>La Scarpa di Kruscev:</strong></p><p><a href="http://www.raistoria.rai.it/articoli/la-scarpa-di-kruscev/11034/default.aspx"><u>http://www.raistoria.rai.it/articoli/la-scarpa-di-kruscev/11034/default.aspx</u></a></p><p><strong>*</strong></p><p><strong>TIME-lehden</strong></p><p><a href="http://content.time.com/time/specials/packages/article/0,28804,1843506_1843505_1843492,00.html"><u>Top 10 U.N. General-Assembly Moments</u></a></p><p><a href="http://content.time.com/time/specials/packages/article/0,28804,1843506_1843505,00.html"><u>The World Stage</u></a></p><p><strong>Khrushchev Loses His Cool</strong></p><p><em>On his last full day in New York City for the 1960 Assembly meeting, <strong>Soviet Premier Nikita Khrushchev</strong> took offense to the words of a delegate from the Philippines who claimed that Eastern Europe had been &quot;deprived of political and civil rights&quot; and had effectively been &quot;swallowed up by the Soviet Union.&quot; What happened next has been debated, but William Taubman, author of Khrushchev: The Man and His Era writes that after banging a table with both his fists, the Soviet leader took off his right shoe &mdash; a loafer or sandal, according to Khrushchev&#39;s son, because he hated tying laces &mdash; waved it and then &quot;banged it on the table, louder and louder, until everyone in the hall was watching and buzzing.&quot; Afterward Khrushchev was said to have remarked, &quot;It was such fun! The U.N. is sort of a parliament, you know, where the minority has to make itself known, one way or another. We&#39;re in the minority for the time being, but not for long.&quot; The incident is so often associated with the United Nations and the General Assembly, Taubman says, that <strong>the most frequent question asked of U.N. tour guides is</strong>, </em></p><p><strong><em>&quot;Where was Khrushchev sitting when he pounded his shoe?&quot; </em></strong></p><p><strong><a href="http://content.time.com/time/specials/packages/article/0,28804,1843506_1843505_1843496,00.html"><strong><u>http://content.time.com/time/specials/packages/article/0,28804,1843506_1843505_1843496,00.html</u></strong></a> </strong></p><p><strong>*</strong></p><p><strong>Khruschev Speaks At UN (1960)</strong></p><p><strong>Britsih Pathe</strong>; 4:34 minuuttia <a href="https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/qdWGRzu5cLQ?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/qdWGRzu5cLQ?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed><u>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/qdWGRzu5cLQ?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/qdWGRzu5cLQ?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></u></a></p><p>&hellip;Janoinen ukrainalainen kehuu pääsihteerin tarjolle saattaaa vettä..</p><p>*</p><p><strong>YK-kalabaliikin</strong> vastapuoli, Filippiinien edustaja,</p><p>Former Senator <strong>Lorenzo Sumulong</strong> (1905-1997) saakoon pienen huomion vielä lopuksi:</p><p><strong>Filippiiniläis-diplomaatti, joka suuttutti Neuvosto-johtajan.</strong></p><p><a href="https://filipiknow.net/nikita-khrushchev-shoe-banging-incident-in-un/"><u>https://filipiknow.net/nikita-khrushchev-shoe-banging-incident-in-un/</u></a></p><p>*</p><p>TIME 1960</p><p><a href="https://alchetron.com/Shoe-banging-incident#demo"><u>https://alchetron.com/Shoe-banging-incident#demo</u></a></p><p>*</p><p>Tosipolitiikan tapauksesta tuli pian elävää kansankulttuuria:</p><p><strong>Superman</strong> eli teräsmies puhuu:</p><p><a href="http://3.bp.blogspot.com/-nPmQMKn6xHg/UJYYGfLl23I/AAAAAAAAL-M/YSkD-_TRoh8/s1600/Action311-07.jpg"><u>http://3.bp.blogspot.com/-nPmQMKn6xHg/UJYYGfLl23I/AAAAAAAAL-M/YSkD-_TRoh8/s1600/Action311-07.jpg</u></a></p><p>*</p><p><a href="https://www.google.fi/search?q=shoe+banging+incident+nikita+khrushchev&amp;sa=N&amp;tbm=isch&amp;tbo=u&amp;source=univ&amp;ved=2ahUKEwjqso757rzcAhUlD5oKHQzDCFs4ChCwBHoECAYQAQ&amp;biw=1536&amp;bih=745"><u>https://www.google.fi/search?q=shoe+banging+incident+nikita+khrushchev&amp;sa=N&amp;tbm=isch&amp;tbo=u&amp;source=univ&amp;ved=2ahUKEwjqso757rzcAhUlD5oKHQzDCFs4ChCwBHoECAYQAQ&amp;biw=1536&amp;bih=745</u></a></p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pääsihteeri Nikita Hrustsov ja-  kenkä josta tuli osa historiaa

Sarjassamme huonosti käyttäytyviä miehiä.  Eli eräs Kylmän Sodan surrealistisimmista hetkistä; Hruštšovin kenkä ja muita lentäviä esineitä YK:ssa 1960

*

Miten hyvä onkaan ihmisen muisti?

Muistan aivan elävästi miten makasin naapurissa salin lattialla ja luin ViikkoSanomia, noita Aatos Erkon Amerikantuomisia.  Suuren itäisen naapurimaamme päämies Hrutsev (näin meillä häntä kutsuttiin, tai ehkä vielä niukemmin konsonantein: ”Rutsev”) hakkasi kengällä pöytään.  Se tapahtui Amerikassa, Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksessa, Hrutsev oli huvittava, erikoinen ja vähän pelottava. 

The leader of the Soviet delegation (Hrustsov) to the United Nations was upset ... very upset.  It was the 12th of October, 1960, and his anger had been brewing for nearly two weeks.;

https://www.awesomestories.com/asset/view/Nikita-Khrushchev-and-the-UN-Shoe-Banging-Incident

*

Ukrainalaisen talonpojan uho

Näin sen kertoo Wiki tänään;   Kun Filippiinien edustaja puhui, kimmastui Hruštšov ja meni puhemiehistön korokkeelle ja pyysi työjärjestyspuheenvuoron, ja teatraalisin elkein vaati edustaja Sumulongia väistymään pois, kuitenkaan koskettamatta fyysisesti tätä, ja aloitti perusteellisesti paheksua Sumulongia, syyttäen tätä muun muassa:

”ääliö, koomikon apupoika, lakeija, Amerikan imperialistien perseennuolija.. etc”

Wikipedia;

Upon hearing this, Khrushchev quickly came to the rostrum, being recognized on a Point of Order. There he demonstratively, in a theatrical manner, brushed Sumulong aside, with an upward motion of his right arm—without physically touching him—and began a lengthy denunciation of Sumulong, branding him (among other things) as "a jerk, a stooge, and a lackey", and a "toady of American imperialism"[14] and demanded Assembly President Frederick Boland (Ireland) call Sumulong to order. Boland did caution Sumulong to "avoid wandering out into an argument which is certain to provoke further interventions", but permitted him to continue speaking and sent Khrushchev back to his seat. 

YK:n yleiskokouksen istunto 12.10.1960.

*

Nuppi lentää

Eräiden lähteiden mukaan tilanne vain kiihtyi, ja päättyi istunnon keskeytykseen.  Keskeytyspäätöksen todettuaan yleiskokouksen puheenjohtaja Frederick Boland (Irlanti) iski nuijan niin kovaa pöytään, että nuijan varsi katkesi ja nuppi lensi ties minne.

According to some sources, Khrushchev pounded his fists on his desk in protest as Sumulong continued to speak, and at one point picked up his shoe and banged the desk with it.[15] Some other sources report a different order of events: Khrushchev first banged the shoe then went to the rostrum to protest.[16] Sumulong's speech was again interrupted. Another Point of Order was raised by the highly agitated Romanian Foreign Vice-minister Eduard Mezincescu, a member of the Eastern Bloc. Mezincescu gave his own angry denunciation of Sumulong and then turned his anger on Boland, managing to provoke, insult and ignore the Assembly President to such an extent that his microphone was eventually shut off, prompting a chorus of shouts and jeers from the Eastern Bloc delegations. The chaotic scene finally ended when Boland, crimson-faced with frustration, abruptly declared the meeting adjourned and slammed his gavel down so hard he broke it, sending the head flying.

https://en.wikipedia.org/wiki/Shoe-banging_incident

*

Hruštšovin kenkä

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hru%C5%A1t%C5%A1ovin_kenk%C3%A4  (Pvm. 12.10.1960)

*

Eräs Kylmän Sodan surrealistisimmista hetkistä

NSH kiukuttelee YK:ssa 12.10.1960

"one of the most surreal moments in the history of the Cold War."

https://www.history.com/this-day-in-history/nikita-khrushchev-throws-a-tantrum-at-the-united-nations

*

Feikki vuodelta 1960

https://en.wikipedia.org/wiki/File:Khruschev_shoe_fake.jpg

Tässä alkuperäinen kuva päivämäärältä 23.9.1960

Ja siihen ympätty tohveli/jalkine/kenkä.  Tämä tehostettu kuva on julkaistu mm. Time Magazinessa.

A collage of an image made by an anonymous photographer, at the United Nations, September 23, 1960, copyrighted RM Bettman/ Corbis/ Associated Press, and a fake image with shoe added to Khrushchev's hand (unknown author). The fake image is used by multiple medias, including Time magazine.

*

Fotoshop

http://www.dreamtimepodcast.com/2009/07/k-blows-top.html

Täällä: Fred Bals (15 July 2009). "K Blows Top!". Dreamtime.

Reaction: K. blows top.

"Enraged, Khrushchev jumped up again, his face beet red," Peter Carlson relates in K Blows Top. "He had something in his hand and he waved it like a club. It was his right shoe, a tan loafer. For a moment, Washington Post reporter Murrey Marder thought Khrushchev was going to throw it at the podium. But he didn't. Instead, the premier sat down and began banging the shoe on his desk. His first blows were mere taps, but then he pounded harder and harder, louder and louder. Soon the other delegates were turning around, craning their necks to see who was making such a racket."

Khrushchev never explained what had inspired him to bang the shoe, but it became a signature gesture, forever after to be associated with Nikki the K. Many in the Soviet delegation were embarrassed, although they all dutifully banged their shoes along with their Premier. The U.N. was officially outraged. The media was alternately amused and frightened in their reports, given that this, this, this seeming buffoon prone to throwing temper tantrums also had a nuclear arsenal at his disposal.

As Carlson notes, "...the phrase 'Khrushchev banging his shoe' conjures up such a vivid mental image that many Americans believe they watched the event on television." I'm one of those Americans. Even though I was only eight years old at the time, I can close my eyes and see Khrushchev - in fuzzy black-and-white - slamming that shoe on the table. What I'm actually seeing is a fantasy image, maybe brought on by the dread of being fried to a radioactive krispy kritter at the tender age of eight by this guy who looked like somebody's grandfather.

Carlson goes on to point out that not only was there no video of the banging of the shoe, there's not even a still photo of the banging. (the photo above, which circulates on the Web as from Look magazine, is a Photoshopped fake). The closest thing we have to a photo of the shoe banging is a UPI picture of the shoe quietly sitting in front of Khrushchev's U.N. nameplate.

There's some controversy about whether there even was a shoe-banging incident. In a 2003 editorial in The New York Times, William Taubman expresses doubt that it ever happened. "According to [a Times reporter], Taubman writes, "Khrushchev leaned over, took off a slip-on shoe, waved it pseudomenacingly, and put it on his desk, but he never banged his shoe." And a photographer from Life, who was covering Khushchev's visit, notes, "...I can assure you that every camera in the booth was trained on Khrushchev, waiting for him to use the shoe. He only put it on again and left. None of us missed the picture — which would have been a serious professional error. The event never occurred."

Shoe-banging or no shoe-banging? Proof is lost in the mists of history.

See more: http://www.dreamtimepodcast.com/search/label/Nikita%20Khrushchev

*

Mutta

Minähän olen nähnyt kuvan/tilanteen, jossa Hrustsov ihan selvästi piti kädessään mustaa kiiltonahkakenkää ja naputti sillä pöytää!

Mitä tämä on?

Lisäksi muistan nähneeni filminpätkän, jossa pääsihteeri H. toden totta nappasi mustan kengän vasemmasta jalastaan (muistan selvästi, että se oli hänen vasen jalkansa, kameran puoleinen jalkansa, kamera oli hänestä katsoen vasemmalla) ja napsi sillä pöydän kantta.

*

Kauan kateissa olleen filmin todistus

Sanotaan että tämä filmi oli monta vuotta kateissa.  Missä ja miten?

Mutta kuten nähdään lähipiirin reaktiot ovat lähinnä huvittuneita, joten kyse lienee huumorista?

http://welcome.philstockworld.com/terrific-tuesday-everything-is-awesome-again/

“On 12 October, head of the Filipino delegation Lorenzo Sumulong referred to "the peoples of Eastern Europe and elsewhere which have been deprived of the free exercise of their civil and political rights and which have been swallowed up, so to speak, by the Soviet Union".[12] Upon hearing this, Khrushchev quickly came to the rostrum, being recognized on a Point of Order. There he demonstratively, in a theatrical manner, brushed Sumulong aside, with an upward motion of his right arm—without physically touching him—and began a lengthy…”

Nyt puhutaan lokakuusta; 12.10.1960,

“Vain kolme viikkoa ennen Yhdysvaltain presidentinvaalien huipennusta Nixonin ja J.F. Kenndyn välillä. Pääsihteeri Hrustshovin surullisenkuuluisa kengällä paukuttelu –välikohtaus.

*

Unohtumattomat 37 sekuntia

https://www.youtube.com/watch?v=l4JhyHz3M5U

*

Mikä kenkä?

Kenkä-keissistä kysyttiin Hrutshevin pojan Sergein tyttäreltä, Nina Hrutshevalta vuonna 2000.  Nina oli kohdannut kenkä-kysymykset tuhanteen kertaan ja päättänyt ottaa asiasta selvän.  Etsiä totuuden. Niinpä hän 18 vuotta sitten vastasi The New Statesmanin haastattelussa:

Kun he kuulivat nimeni, Hrutshev, he kysyivät, senkö tytär, joka löi kengällä pöytään. Ei, ei ja vielä kerran ei.  Tingattiin, olinko nähnyt kuvia siitä. En, todellakaan en, enkä halunnut enkä halua! Vaihdetaan jo puheenaihetta.

Link: https://web.archive.org/web/20061123043518/http://www.newstatesman.com/nssubsfilter.php3?newTemplate=NSArticle_NS&newDisplayURN=200010020025

*

Sergei Hrutshev, - Nikitan poika tutki asiaa

vuonna 1991 yhdessä Kanadan Yleisradioyhtiön CBC:n kanssa – heikoin tuloksin.

Khrushchev's son, Sergei, who has lived in Rhode Island since 1991, told us that he and his family sought photographic evidence from the archives of NBC and the Canadian Broadcasting Corporation. They came up empty-handed.

https://www.politifact.com/rhode-island/statements/2015/jan/18/arthur-cyr/curious-case-khrushchev-shoe/

*

Never ever

Amherts Collegen politologian professori William Taubman, joka alkujaan uskoi kenkäteoriaan, palasi aiheen piiriin vuonna 2003 artikkelissaan, jossa hän kertoi että TIMESin YK-kirjeenvaihtaja James Feron, joka oli väitetyllä tapahtumahetkellä YK:n istuntoa seuraamassa, väitti kiven kovaan, ettei Neuvostojohtaja koskaan paukuttanut kengällä pöytää YK:ssa. 

Hrutshov ”kumartui, irrotti nauhattoman kenkänsä, heilutti sitä näennäisen uhkaavasti ja laittoi sitten työpöydälle, mutta hän koskaan hakannut sillä pöytää”, Taubman kertoi Feronin sanoneen.

When Amherst College political science professor William Taubman -- who originally believed that Khrushchev used the shoe to bang on the table -- revisited the question for a 2003 article, he reported that another Times correspondent, James Feron, who was also at the U.N. at the time, insisted that the Soviet leader never banged it.  Khrushchev "leaned over, took off a slip-on shoe, waved it pseudomenacingly, and put it on his desk, but he never banged his shoe," Taubman quotes Feron as saying. - Feron told Taubman that the author of the Times article, Benjamin Welles, didn't witness the banging but based his story on second-hand accounts.

*

Väärin ymmärtämisen taidosta

Pääsihteeri Nikita S. Hrutshovin elämäkerran kirjoittaja, William Taubman siteeraa myös LIFE-lehden entistä kuvaeditoria John Loengardia, joka ilmoitti, että Hrustshov oli kurottautui alas, otti ruskean mokkasiinin (loafer), asetti sen työpöydälleen ja ilmoitti eräille valtuutetuille, että hän aikoo paukuttaa kengällään . Lehdistöhuoneessa oli noin kymmenen valokuvaajaa valmiina ottamaan kuvaa tapahtuma. Mutta he pettyivät.
"Hän vain laittoi sen uudestaan jalkaansa ja lähti, eikä kukaan meistä missannut kuvaa - mikä olisikin ollut vakava ammatillinen virhe; mitään vain ei koskaan tapahtunut", Loengard kertoi Taubmanille.
"Olen kuullut myös teoriasta, jonka mukaan hänellä olisi ollut kahdet kengät, joista yhtä hän olisi paukuttanut pöytään YK:ssa", Taubman kertoi meille sähköpostilla.
Huomaamme, että spekuloidaksemme voisimme ajatelle, että on olemassa toinen tilaisuus, joka syntyy New York Timesin vielä vuoden 1960 aikana. Nimittäin The Times mainitsee, että ”toinen kenkähäiriö” oli pian ensimmäisen jälkeen.;

"Later," the Times reported, "during the debate on colonialism in which tempers flared among several delegations, Mr. Khrushchev alternately shouted, waved a brawny right arm, shook his finger and removed his shoe a second time. The second shoe incident occurred during a speech by Francis O. Wilcox, an Assistant United States Secretary of State. Mr. Khrushchev and Foreign Minister Andrei A. Gromyko exchanged smiles and winks and Mr. Khrushchev then reached down and slipped his shoe back on."

Perhaps Khrushchev did bang his shoe and most people missed it. And when word spread to the photographers to focus on Khrushchev, the Soviet leader didn't deliver. That would also explain why the only photographic evidence the Times had was the photo of the shoe sitting on his desk.

Lähde: The curious case of the Khrushchev shoe

By C. Eugene Emery Jr. on Sunday, January 18th

https://www.politifact.com/rhode-island/statements/2015/jan/18/arthur-cyr/curious-case-khrushchev-shoe/

*

Did he bang it?: Nikita Khrushchev and the shoe?

Wiliam Taubmann, The International Herald Tribune, 26.7.2003.

https://www.nytimes.com/2003/07/26/opinion/did-he-bang-it-nikita-khrushchev-and-the-shoe.html

- siis 15 vuotta sitten! – tähän tapaan:

Tätä juhlallista kenkää väitettiin paukutetun 13. lokakuuta 1960.

New York Timesin kirjeenvaihtaja Benjamin Welles ilmoitti, että Hruščov oli reagoinut Filippiinien valtuuskunnan puheeseen, tämän syyttäessä Neuvostoliittoa siitä, että se oli "idättänyt" Itä-Eurooppaa ja "kadottanut" ”poliittiset ja kansalaisoikeutensa".

Wellesin mukaan Hruščov "vetäisi esiin oikean jalan kenkänsä, nousi ylös ja heristi kengällä Filippiinien edustajaa kokoussalin toisella puolella, ja sitten hän paukutti kengällään pöytää."

*

Venäläinen taho kommentoi

Vastauksena, Hruschov kutsui filippiinien delagaatti Sumulongia "avustajaksi ja amerikkalaiseen imperialismiin pesiytyneeksi tyypiksi".

Istuntohallissa kaikki oli sekaisin, Hruščov otti takin ja alkoi taputella kengällään pöytälevyä, mikä aiheutti shokin ranskalaisten ja brittiläisten keskuudessa.

Amerikkalaiset ottivat tämän toimivana, ylivertaisena retorisena happeninginä, kuivaa kokousjärjestystä "rikastuttavana oratoris-diplomaattisena taiteena”.

http://www.aif.ru/politics/world/8207

В ответ Хрущёв обозвал Сумулонга «прихвостнем и холуем американского империализма». В зале поднялся шум, Хрущев снял ботинок и стал стучать им по трибуне, что вызвало шок у французов и англичан. Американцы восприняли этот поступок как экстравагантный риторический приём, «обогащающий ораторско-дипломатическое искусство».

*

Hrustshev ja kenkä

https://www.google.fi/search?q=hrustsov+kenk%C3%A4&tbm=isch&tbs=rimg:CWOHVVX4XNx6IjhCg9TGuxZQU0P7xwwY_1qd5d4iQDVLXP3vp0cAmNclbFoRXh3zCccWXrDAYc7snpl5eyYzeMUBw1CoSCUKD1Ma7FlBTEUWv3WBm0pBMKhIJQ_1vHDBj-p3kRnLv_1InWkKqoqEgl3iJANUtc_1exH6KNjl0vDcWCoSCenRwCY1yVsWEQCnk6ZeWB88KhIJhFeHfMJxxZcR3h6EGT55GpUqEgmsMBhzuyemXhGHGDtcaXRfwSoSCV7JjN4xQHDUEb4wUa_19JzYi&tbo=u&sa=X&ved=2ahUKEwjihdviqLzcAhWQh6YKHXouDBUQ9C96BAgBEBs&biw=1536&bih=745&dpr=1.25

*

Vävypoika, Aleksei Adshubei, kirjoitti elämäkerran appiukostaan (1989):

http://www.belousenko.com/books/adjubey/adjubey_10_years.htm

*

Hrutshev haluaa haudata sinut

Kuvia Kylmän Sodan päiviltä:

byryan poulsen ; Khruschev- We will bury you

https://www.youtube.com/watch?v=Mm0yQg1hS_w

Koeta kestää c. 4:38 min.

*

Appendix of the Soviet leader's book—Memoirs of Nikita Khrushchev: Statesman, 1953-1964—the following events took place:

[Khrushchev] resolved to ask the president of the session to give him leave to speak on a point of order - a right provided for under the official procedure.  Nikita Sergeyevich raised his hand, but Boland either did not see it or pretended not to see it. 

Khrushchev stood up and again raised his hand.  Now it was simply impossible not to notice Nikita Sergeyevich standing there with his hand raised.  But the speaker continued to hold forth, while the head of the Soviet delegation continued to stand with his hand raised.  It seemed that the chair was simply ignoring him.
 

Then Khrushchev took off one of the light boots he was wearing and began to bang it on the table.  That was the moment that entered world history as Khrushchev's famous shoe.  The conference hall of the United Nations had never seen its like before.  (Memoirs of Nikita Khrushchev: Statesman, 1953-1964, by N.S. Khrushchev, et al., page 892.)

https://www.awesomestories.com/asset/view/Nikita-Khrushchev-and-the-UN-Shoe-Banging-Incident

*

YK:ssa 29.8.1960;

1960: Khrushchev anger erupts at UN

The Soviet Premier Nikita Khrushchev has disrupted a meeting of the United Nations General Assembly with several angry outbursts.

Twice he pounded his desk and twice he shouted interruptions to show his disapproval at the way UN forces have intervened in the recent trouble in former Belgian Congo.

Mr Khrushchev is calling for the UN Secretary General Dag Hammarskjold to be replaced by a three-man executive representing the western, Soviet and neutral camps.

His interruptions came during a speech by British Prime Minister Harold Macmillan, who expressed total confidence in Mr Hammarskjold's "energy, resourcefulness and above all integrity".

Military force

While most of the Assembly applauded his sentiments, Mr Khrushchev pounded the table with both fists.

When Mr Macmillan referred to the recent four-power summit in Paris, which was called off after a US spy plane was shot down over the Soviet Union, Mr Khrushchev began shouting in Russian and waving his forefinger.

His words were translated as: "Don't send U2s. You were supporting aggression."

Another more violent interruption came when Mr Macmillan moved on to the subject of inspection and control of disarmament.

The prime minister said he understood Soviet concerns that inspection and control of arms could be a cover for espionage.

At this point, Mr Khrushchev stood up and waved his hand and shouted: "You accept my disarmament proposals and I'll accept any controls."

During last Friday's session of the General Assembly, Mr Khrushchev accused the UN of siding with the so-called colonial powers.

He is angry at the UN's refusal to use military force in newly independent Congo, which appears to be on the brink of civil war. Instead, a UN peacekeeping force has been deployed with orders not to intervene to influence the outcome of the conflict.

Link: http://news.bbc.co.uk/onthisday/hi/dates/stories/september/29/newsid_3087000/3087171.stm

Tapahtui 29. päivä syyskuuta

*

RAI – Italian valtiollinen televisioyhtiö on sijoittanut Rai-Historia –sivustolleen tällaisen kippaleen, kesto 1:04 minsaa.

Seuraa, miten miehet vaihtuvat, penkkirivit vaihtuvat – ja jopa mikrofonit vaihtuvat.  Se on näppärää kun sen osaa:

Accadde Occi Anno 1960;

La Scarpa di Kruscev:

http://www.raistoria.rai.it/articoli/la-scarpa-di-kruscev/11034/default.aspx

*

TIME-lehden

Top 10 U.N. General-Assembly Moments

The World Stage

Khrushchev Loses His Cool

On his last full day in New York City for the 1960 Assembly meeting, Soviet Premier Nikita Khrushchev took offense to the words of a delegate from the Philippines who claimed that Eastern Europe had been "deprived of political and civil rights" and had effectively been "swallowed up by the Soviet Union." What happened next has been debated, but William Taubman, author of Khrushchev: The Man and His Era writes that after banging a table with both his fists, the Soviet leader took off his right shoe — a loafer or sandal, according to Khrushchev's son, because he hated tying laces — waved it and then "banged it on the table, louder and louder, until everyone in the hall was watching and buzzing." Afterward Khrushchev was said to have remarked, "It was such fun! The U.N. is sort of a parliament, you know, where the minority has to make itself known, one way or another. We're in the minority for the time being, but not for long." The incident is so often associated with the United Nations and the General Assembly, Taubman says, that the most frequent question asked of U.N. tour guides is,

"Where was Khrushchev sitting when he pounded his shoe?"

http://content.time.com/time/specials/packages/article/0,28804,1843506_1843505_1843496,00.html

*

Khruschev Speaks At UN (1960)

Britsih Pathe; 4:34 minuuttia https://www.youtube.com/watch?v=qdWGRzu5cLQ

…Janoinen ukrainalainen kehuu pääsihteerin tarjolle saattaaa vettä..

*

YK-kalabaliikin vastapuoli, Filippiinien edustaja,

Former Senator Lorenzo Sumulong (1905-1997) saakoon pienen huomion vielä lopuksi:

Filippiiniläis-diplomaatti, joka suuttutti Neuvosto-johtajan.

https://filipiknow.net/nikita-khrushchev-shoe-banging-incident-in-un/

*

TIME 1960

https://alchetron.com/Shoe-banging-incident#demo

*

Tosipolitiikan tapauksesta tuli pian elävää kansankulttuuria:

Superman eli teräsmies puhuu:

http://3.bp.blogspot.com/-nPmQMKn6xHg/UJYYGfLl23I/AAAAAAAAL-M/YSkD-_TRoh8/s1600/Action311-07.jpg

*

https://www.google.fi/search?q=shoe+banging+incident+nikita+khrushchev&sa=N&tbm=isch&tbo=u&source=univ&ved=2ahUKEwjqso757rzcAhUlD5oKHQzDCFs4ChCwBHoECAYQAQ&biw=1536&bih=745

*

]]>
5 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258690-paasihteeri-nikita-hrustsov-ja-kenka-josta-tuli-osa-historiaa#comments 1% Huonostikäyttäytyvät miehet Kylmä sota Nikita Hrustsov Yhdistyneet Kansakunnat Thu, 26 Jul 2018 13:51:54 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258690-paasihteeri-nikita-hrustsov-ja-kenka-josta-tuli-osa-historiaa
Ei päivää ilman Trumpia http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256834-ei-paivaa-ilman-trumpia <p>Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on kova poika hämmentämään. Hän on jatkuvien twiittien ja valheiden lisäksi hämmentänyt maailmaa esimerkiksi irrottamalla Yhdysvallat elintärkeästä Pariisin ilmastosopimuksesta, laittamalla tuontitulleja läntisten yhteistyökumppanimaiden terästuotteille ja tapaamalla maailmanpolitiikan hylkiömaa Pohjois-Korean johtajaa.</p><p>Vaikka Trumpin tapaa hoitaa asioita voi perustellusti kritisoida, niin näen Pohjois-Korea neuvottelut positiivisena asiana. On erittäin tärkeää, että dialogia käydään. Vaikka ihmisoikeuksia räikeästi rikkovan maan kanssa diilien tekeminen on moraalisesti vaikeaa, on toisaalta paljon parempi käydä keskusteluja ja tehdä sopimuksia kuin käydä sotia. Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin allekirjoittama julkilausuma tosin on aika ympäripyöreä, eikä vielä riitä edistämään Korean niemimaan ydinaseriisuntaa. Parempi sopimus tulee edellyttämään monenkeskisempää yhteistyötä, vähintään Kiina ja Etelä-Korea on otettava mukaan neuvotteluihin.</p><p>Sen sijaan on vaikea nähdä mitään positiivista siinä, että Trump pyrkii heikentämään monenkeskistä maailmanjärjestelmää irtautumalla kansainvälisistä sopimuksista ja heikentämällä YK:ta. Monenkeskisen yhteistyön heikentäjiä löytyy muistakin suurvalloista, myös Venäjä on omalla käytöksellään vaikeuttanut elintärkeiden asioiden ratkaisua.</p><p>Nopean ilmastonmuutoksen, leviävien konfliktien, isojen muuttoliikkeiden, valtamerten saastumisen, globaalien tuotantoketjujen ja veroparatiisien aikakaudella on selvää, että maapallon maiden ja ihmisten kohtalot ovat yhteenkietoutuneita. Globaalit ongelmat vaativat globaaleja ratkaisuja, monenkeskistä kansainvälistä yhteistyötä.</p><p>Kuitenkin monenkeskisen yhteistyön on oltava aidosti monenkeskistä, ei läntisten teollisuusmaiden sanelua muulle maailmalle. Esimerkiksi kansainvälisen verotuksen pelisäännöistä tulisi sopia monenvälisesti YK:ssa eikä vain teollisuusmaiden kesken.</p><p>Suurvaltojen hallitsema YK:n turvallisuusneuvosto on ollut valitettavan kykenemätön ratkomaan konflikteja. Pysyvien jäsenmaiden veto-oikeus vaikeuttaa ratkaisujen löytämistä, joten siitä luopumista tulisikin ajaa.</p><p>YK-järjestelmää tarvitaan, mutta sen on toimittava nykyistä paremmin. Ongelmista huolimatta meidän on entistä vankemmin puolustettava sopimiseen ja yhteistyöhön perustuvaa maailmanjärjestystä, sillä mitään muuta tietä ei lopulta ole. On ajettava koko ihmiskunnan asiaa eikä vain yksittäisten maiden lyhyen tähtäimen itsekkyyttä.&nbsp;Erityisesti Suomen kaltaiselle pienelle maalle sopimuksiin perustuva maailmanjärjestys on paljon toivottavampi, kuin raakaan voimaan perustuva vahvemman oikeus.</p><p>Lähi-idän tilanne on tällä hetkellä erittäin jännittynyt. Trump on hämmentänyt myös siellä. Trumpin viimeaikaiset päätökset vetäytyä Iranin ydinsopimuksesta ja siirtää suurlähetystö Tel Avivista Jerusalemiin ovat lisänneet Lähi-idän jännitteitä. Suomen, EU:n ja koko kansainvälisen yhteisön tulisi nyt toimia Lähi-idän tilanteen liennyttämiseksi kaikin keinoin. On tärkeää, että muu kansainvälinen yhteisö pitää kiinni Iranin ydinsopimuksesta. Suomen ja EU:n on tuettava Israelin laittoman miehityksen päättymistä Palestiinassa ja aitoa rauhanprosessia maiden välillä. Lisäksi Turkin hyökkäys Pohjois-Syyrian kurdeja vastaan on tuomittava selkeästi.</p><p>Myös Suomella on peiliinkatsomisen paikka, mitä tulee Lähi-idän vakauteen. Suomen on myös noudatettava kansainvälisiä sopimuksia ja lopetettava kaikki asekauppa sotaa käyviin ja ihmisoikeuksia rikkoviin maihin, kuten Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin, jotka käyvät veristä sotaa Jemenissä.</p><p>Suomen on oltava maailman lääkäri, ei asekauppias. Lääkärin työkalupakkiin kuuluu myös kehitysyhteistyö, ja sen rahoituksen taso on saatava nousemaan. Kehitysyhteistyö on tapa tukea inhimillistä kehitystä ja maailman vakaata kehitystä tulevaisuudessakin. Erityisen tärkeätä olisi nyt varmistaa YK:n kehitystoimijoiden perusrahoitus, jota USA:n vetäytyminen rahoitusvastuusta on runnellut. Tällä hallituskaudella Suomen tuki monenkeskisille järjestöille ja YK:lle on kuitenkin suorastaan romahtanut.</p><p>Maailmassa on nyt yli 200 miljoonaa naista, jotka ovat vailla tarvitsemiaan moderneja ehkäisypalveluita, ja luku on kasvussa Trumpin päättämien rahoitusleikkausten vuoksi. Tämä johtaa köyhissä maissa kasvaviin määriin ei-toivottuja raskauksia, turvattomia abortteja ja äitiyskuolemia. Seksuaali‑ ja lisääntymisterveysoikeuksien ja ‑palveluiden puute on myös yksi merkittävä nopean väestönkasvun ja epävakauden lähde. Suomen ja EU:n olisikin ohjattava kehitysrahoitusta entistä enemmän seksuaali‑ ja lisääntymisterveyspalveluihin, erityisesti YK:n väestörahasto UNFPA:lle, joka kärsii nyt merkittävästä perusrahoituksen puutteesta, joka johtaa siihen, että naiset eivät saa tarvitsemiaan palveluita kehitysmaista. Kun naiset eivät voi päättää omasta elämästä ja ruumiistaan ja valita lapsilukuaan, johtaa se nopeaan väestönkasvuun ja ihmisoikeusongelmiin.</p><p>Trumpin kauppapoliittinen hyökkäys vanhoja kumppanimaita kohtaan on aiheuttanut ymmärrettävää hämmennystä. Trumpin näkemys kansallisesta edusta vaikuttaa lyhytnäköiseltä. Parasta olisi, että kansainvälisen kaupan pelisäännöt pystyttäisiin määrittelemään monenkeskisesti ja reilusti maailmankauppajärjestö WTO:ssa, eikä vain kahdenvälisten sopimusten kautta. Näin voitaisiin päästä mahdollisimman reiluun ja tasapuoliseen kauppajärjestelmään.</p><p>Suomi on EU:ssa ajanut voimakkaasti uusia kahdenvälisiä kauppa- ja investointisopimuksia, jotka osaltaan nakertavat monenkeskisen järjestelmän perusteita. On syytä muistaa myös, että teollisuusmaiden blokki, johon Suomikin kuuluu, on myös osaltaan ollut pahentamassa WTO:n umpikujaa, jolla kiihtyvä kahdenvälisyys usein oikeutetaan.</p><p>Kaupan turhien esteiden purkaminen on perusteltua, mutta työoikeuksia, ympäristösääntelyä, julkisia palveluita ja terveysnormeja ei pidä eikä voi nähdä kaupan esteenä. Kaupan pelisääntöjen tulee olla myös globaaleja suuryrityksiä velvoittavia esimerkiksi verojen maksuun ja ihmisoikeuksien toteutumiseen liittyen.</p><p>Me olemme kaikki lopulta samassa veneessä. Kaikki maat ja kaikki kansat. Maailmanlaajuiset ongelmat vaativat maailmanlaajuisia ratkaisuja. Monenkeskinen yhteistyö on välttämättömyys, ja se on lopulta kaikkien etu. Se on lopulta myös amerikkalaisten etu. Toivottavasti myös Trump sen ymmärtäisi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on kova poika hämmentämään. Hän on jatkuvien twiittien ja valheiden lisäksi hämmentänyt maailmaa esimerkiksi irrottamalla Yhdysvallat elintärkeästä Pariisin ilmastosopimuksesta, laittamalla tuontitulleja läntisten yhteistyökumppanimaiden terästuotteille ja tapaamalla maailmanpolitiikan hylkiömaa Pohjois-Korean johtajaa.

Vaikka Trumpin tapaa hoitaa asioita voi perustellusti kritisoida, niin näen Pohjois-Korea neuvottelut positiivisena asiana. On erittäin tärkeää, että dialogia käydään. Vaikka ihmisoikeuksia räikeästi rikkovan maan kanssa diilien tekeminen on moraalisesti vaikeaa, on toisaalta paljon parempi käydä keskusteluja ja tehdä sopimuksia kuin käydä sotia. Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin allekirjoittama julkilausuma tosin on aika ympäripyöreä, eikä vielä riitä edistämään Korean niemimaan ydinaseriisuntaa. Parempi sopimus tulee edellyttämään monenkeskisempää yhteistyötä, vähintään Kiina ja Etelä-Korea on otettava mukaan neuvotteluihin.

Sen sijaan on vaikea nähdä mitään positiivista siinä, että Trump pyrkii heikentämään monenkeskistä maailmanjärjestelmää irtautumalla kansainvälisistä sopimuksista ja heikentämällä YK:ta. Monenkeskisen yhteistyön heikentäjiä löytyy muistakin suurvalloista, myös Venäjä on omalla käytöksellään vaikeuttanut elintärkeiden asioiden ratkaisua.

Nopean ilmastonmuutoksen, leviävien konfliktien, isojen muuttoliikkeiden, valtamerten saastumisen, globaalien tuotantoketjujen ja veroparatiisien aikakaudella on selvää, että maapallon maiden ja ihmisten kohtalot ovat yhteenkietoutuneita. Globaalit ongelmat vaativat globaaleja ratkaisuja, monenkeskistä kansainvälistä yhteistyötä.

Kuitenkin monenkeskisen yhteistyön on oltava aidosti monenkeskistä, ei läntisten teollisuusmaiden sanelua muulle maailmalle. Esimerkiksi kansainvälisen verotuksen pelisäännöistä tulisi sopia monenvälisesti YK:ssa eikä vain teollisuusmaiden kesken.

Suurvaltojen hallitsema YK:n turvallisuusneuvosto on ollut valitettavan kykenemätön ratkomaan konflikteja. Pysyvien jäsenmaiden veto-oikeus vaikeuttaa ratkaisujen löytämistä, joten siitä luopumista tulisikin ajaa.

YK-järjestelmää tarvitaan, mutta sen on toimittava nykyistä paremmin. Ongelmista huolimatta meidän on entistä vankemmin puolustettava sopimiseen ja yhteistyöhön perustuvaa maailmanjärjestystä, sillä mitään muuta tietä ei lopulta ole. On ajettava koko ihmiskunnan asiaa eikä vain yksittäisten maiden lyhyen tähtäimen itsekkyyttä. Erityisesti Suomen kaltaiselle pienelle maalle sopimuksiin perustuva maailmanjärjestys on paljon toivottavampi, kuin raakaan voimaan perustuva vahvemman oikeus.

Lähi-idän tilanne on tällä hetkellä erittäin jännittynyt. Trump on hämmentänyt myös siellä. Trumpin viimeaikaiset päätökset vetäytyä Iranin ydinsopimuksesta ja siirtää suurlähetystö Tel Avivista Jerusalemiin ovat lisänneet Lähi-idän jännitteitä. Suomen, EU:n ja koko kansainvälisen yhteisön tulisi nyt toimia Lähi-idän tilanteen liennyttämiseksi kaikin keinoin. On tärkeää, että muu kansainvälinen yhteisö pitää kiinni Iranin ydinsopimuksesta. Suomen ja EU:n on tuettava Israelin laittoman miehityksen päättymistä Palestiinassa ja aitoa rauhanprosessia maiden välillä. Lisäksi Turkin hyökkäys Pohjois-Syyrian kurdeja vastaan on tuomittava selkeästi.

Myös Suomella on peiliinkatsomisen paikka, mitä tulee Lähi-idän vakauteen. Suomen on myös noudatettava kansainvälisiä sopimuksia ja lopetettava kaikki asekauppa sotaa käyviin ja ihmisoikeuksia rikkoviin maihin, kuten Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin, jotka käyvät veristä sotaa Jemenissä.

Suomen on oltava maailman lääkäri, ei asekauppias. Lääkärin työkalupakkiin kuuluu myös kehitysyhteistyö, ja sen rahoituksen taso on saatava nousemaan. Kehitysyhteistyö on tapa tukea inhimillistä kehitystä ja maailman vakaata kehitystä tulevaisuudessakin. Erityisen tärkeätä olisi nyt varmistaa YK:n kehitystoimijoiden perusrahoitus, jota USA:n vetäytyminen rahoitusvastuusta on runnellut. Tällä hallituskaudella Suomen tuki monenkeskisille järjestöille ja YK:lle on kuitenkin suorastaan romahtanut.

Maailmassa on nyt yli 200 miljoonaa naista, jotka ovat vailla tarvitsemiaan moderneja ehkäisypalveluita, ja luku on kasvussa Trumpin päättämien rahoitusleikkausten vuoksi. Tämä johtaa köyhissä maissa kasvaviin määriin ei-toivottuja raskauksia, turvattomia abortteja ja äitiyskuolemia. Seksuaali‑ ja lisääntymisterveysoikeuksien ja ‑palveluiden puute on myös yksi merkittävä nopean väestönkasvun ja epävakauden lähde. Suomen ja EU:n olisikin ohjattava kehitysrahoitusta entistä enemmän seksuaali‑ ja lisääntymisterveyspalveluihin, erityisesti YK:n väestörahasto UNFPA:lle, joka kärsii nyt merkittävästä perusrahoituksen puutteesta, joka johtaa siihen, että naiset eivät saa tarvitsemiaan palveluita kehitysmaista. Kun naiset eivät voi päättää omasta elämästä ja ruumiistaan ja valita lapsilukuaan, johtaa se nopeaan väestönkasvuun ja ihmisoikeusongelmiin.

Trumpin kauppapoliittinen hyökkäys vanhoja kumppanimaita kohtaan on aiheuttanut ymmärrettävää hämmennystä. Trumpin näkemys kansallisesta edusta vaikuttaa lyhytnäköiseltä. Parasta olisi, että kansainvälisen kaupan pelisäännöt pystyttäisiin määrittelemään monenkeskisesti ja reilusti maailmankauppajärjestö WTO:ssa, eikä vain kahdenvälisten sopimusten kautta. Näin voitaisiin päästä mahdollisimman reiluun ja tasapuoliseen kauppajärjestelmään.

Suomi on EU:ssa ajanut voimakkaasti uusia kahdenvälisiä kauppa- ja investointisopimuksia, jotka osaltaan nakertavat monenkeskisen järjestelmän perusteita. On syytä muistaa myös, että teollisuusmaiden blokki, johon Suomikin kuuluu, on myös osaltaan ollut pahentamassa WTO:n umpikujaa, jolla kiihtyvä kahdenvälisyys usein oikeutetaan.

Kaupan turhien esteiden purkaminen on perusteltua, mutta työoikeuksia, ympäristösääntelyä, julkisia palveluita ja terveysnormeja ei pidä eikä voi nähdä kaupan esteenä. Kaupan pelisääntöjen tulee olla myös globaaleja suuryrityksiä velvoittavia esimerkiksi verojen maksuun ja ihmisoikeuksien toteutumiseen liittyen.

Me olemme kaikki lopulta samassa veneessä. Kaikki maat ja kaikki kansat. Maailmanlaajuiset ongelmat vaativat maailmanlaajuisia ratkaisuja. Monenkeskinen yhteistyö on välttämättömyys, ja se on lopulta kaikkien etu. Se on lopulta myös amerikkalaisten etu. Toivottavasti myös Trump sen ymmärtäisi.

]]>
23 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256834-ei-paivaa-ilman-trumpia#comments Ulkomaat Donald Trump Euroopan unioni Kansainvälinen politiikka Yhdistyneet Kansakunnat Wed, 13 Jun 2018 14:13:26 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256834-ei-paivaa-ilman-trumpia
Suomi – YK-rauhanturvaamisen suurvalta?* http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251114-suomi-yk-rauhanturvaamisen-suurvalta <p>Saksassa puitiin turvallisuutta ja turvattomuutta (Munchen). Estradille kohosivat &ndash; kuinka ollakaan &ndash; Ukraina, varsinkin kun lännenmiehen media sai valita lukijoilleen uutisoitavat kohdat.&nbsp;</p><p>Minskin sopimuksen kadonnutta avainta &ndash; kielikysymystä ei kukaan ottanut esille. Arvostaen jatkoaikapresidenttimme &ndash; <strong>Sauli Niinistön</strong> ulostuloa &ndash; voimme olla ylihuomenna YK-rauhanoperaatioiden suurvalta! [1.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Suomelle tarjottiin verhotusti keväällä 2017 &ndash; todennäköisesti Peking-johteisesti välittäjän roolia Korean niemimaalle </strong>[2<strong>. Yksikään valtapoliitikkomme, ei edes jälleen isäksi tullut Niinistö oivaltanut meille ojennettua kättä. Harmi, sillä ovi oli auki pohjoisosan korealaisilta ja Kiinalta, joka todellisuudessa määrittää nyt Beijing&#39;s Road Map of Korea&#39;s Peninsula.</strong></p><p>&hellip;</p><p>[1 &rdquo; ... Nyt Saulin on oltava aktiivinen, Suomelle tarjotaan sotilaallisen liittoutumattomuutemme myötä rauhanturvaamisen &quot;suurvallan avaimia&quot;! Ruotsalaiset hinkuvat jo samoille apajille, johtavaksi maaksi. Tässä voisi olla hedelmällisen yhteistoiminnan peruskivi ja Pohjolan rauhankehityksen tae &hellip; &rdquo; linkin ~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10080879"><u>https://yle.fi/uutiset/3-10080879</u></a> &ndash; alta ote:</p><p>&rdquo;Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomen pitää olla mukana, jos Itä-Ukrainaan saadaan sovittua rauhanturvaoperaatio laajalla YK:n mandaatilla. Niinistö kommentoi asiaa suomalaistoimittajille lauantai-iltana Münchenin turvallisuuskokouksessa&rdquo;</p><p>[* &rdquo;[2006] &hellip; Maailmassa on aina välienselvittelyä, ja väsyttyään sotimiseen osapuolet haluavat erotuomareiksi puolueettomia joukkoja, joilla on silmää ihmisyyteen, osaamista auttamiseen ja jämäkkyyttä ohjaamiseen. Kaikkea tätä ovat suomalaiset rauhanturvaajat.</p><p>Sodat eivät lopu maailmasta, suomalaisia tarvitaan runsaasti eri kriisipesäkkeissä. Suomalaisuudesta voisi tulla käsite ammattijoukoista, joihin luotetaan. Vaativa työ vaatii aina uhrinsa. Jokainen suomalainen maailmalle lähtiessään tietää riskit &hellip; &rdquo; ote linkin ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/09/vapaaehtoinen-suomalainen-on-rehti-ja.html"><u>http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/09/vapaaehtoinen-suomalainen-on-rehti-ja.html</u></a> &ndash; alta, vuodelta 2006</p><p>[2 ~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9582419"><u>https://yle.fi/uutiset/3-9582419</u></a> - Ote: &rdquo; &hellip; Pohjois-Korea ei ole unohtanut, että Suomella on 1970-luvulta periytyviä saatavia. Tähän ongelmaan löytyy varmasti ratkaisu, vakuuttaa ulkoministeriön edustaja Ylelle &hellip; &rdquo; -Yle 04-2017</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Aikanaan oli jotenkin itsestään selvää, että suomalaiset YK-rauhanturvaajat olivat maailman melskeissä, Kyprokselta &ndash; Namibiaan ja Golanilta Suezille. Nyt tilalle on tullut sotaisampi vaihtoehto: Naton määrittämät sotatilat &ndash; kriisinhallintana, jossa suomalaisetkin ovayt jo mukana ja valitettavasti sodan osapuolena (Afganistan) [3 ---</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Nyt peli avataan uudelleen &ndash; Donpassin alue, täältä alkaa eurooppalainen rauhoittuminen</strong></p><p>Naton edellinen pääsihteeri <strong>Anders Fog</strong> <strong>Rasmussen</strong> ehdotti räväkästi suomalaisille tehtävää &ndash; Ukrainaan, koska me olemme <em>sotilaallisesti liittoutumaton</em> [4 ja muutoinkin sijaintimme tukee idän ja lännen välisen konfliktin välissäoloa &ndash; olemmehan me itse <em>idän ja lännen vedenjakajalla</em> [5 ja tiedämme mitä on itä, kuin myös nyt, mitä on länsi (Nato &ndash; Isäntämaa pöytäkirjan johdannaiset ja amerikkalaisten &rdquo;itse itsensä kylään kutsumiset&rdquo;).</p><p>&hellip;</p><p>[4 &rdquo;... Se on siinä, nyt tarjotaan Suomelle juuri sitä missä me olemme parhaita. Sotilaallinen liittoutumattomuus on se jalokivi, mitä meillä on! &rdquo; - lainaus täältä ~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10080011"><u>https://yle.fi/uutiset/3-10080011</u></a> &ndash; ja ote sieltä: &rdquo; &hellip; Suunnitelman mukaan Suomella olisi operaatiossa merkittävä rooli. Raportin teettäneen Naton entisen pääsihteerin Anders Fogh Rasmussenin mukaan rauhanturvaajien pitäisi tulla ennen kaikkea Naton ulkopuolisista maista &hellip; &rdquo; -Yle</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Presidentti Niinistö tarttui heti Rasmussenin käteen &ndash; ja hyvä niin! </strong>[5</p><p>Me olemme erinomainen ehdokas hoitamaan Donpassin alueen YK-mandatoiman ja YK-johteisen rauhaturvaamisoperaatio, jopa sen johtajana &ndash; nythän Ruotsi kiirehti ottamaan tätäkin postia jo itselleen [6.</p><p>&hellip;</p><p>[6 ... Ruotsalaiset tässäkin nopeammin aktiivisia kuin me, miksi ... Näin kävi jo aiemmin, kun Korean niemimaalta tuli Pekingin kannustamana vuonna 2017 meille viesti verhotusta &quot;välittäjän roolista&quot;! &hellip; lainaus täältä ~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10080907"><u>https://yle.fi/uutiset/3-10080907</u></a> &ndash; ja ote sieltä: &rdquo; &hellip; Ruotsi ilmoitti samalla, että se on itse asiassa halukas Pohjois-Atlantin puolustusliittoon kuulumattomana maana jopa ottamaan johtoroolin mahdollisessa rauhanturvaoperaatiossa &hellip; &rdquo; -Yle</p><p>Muistamme ruotsalaisten oivaltaneen Koreasta tulleen viestin ja tarjosivat sinnekin palveluksiaan [7 &ndash; mutta ei kelvannut &ndash; syy lienee selvä, mutta sen esitys tässä on diplomatian pelisääntöjen vastaista.</p><p>&hellip;</p><p>[7 ~ <a href="https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/svt-ruotsi-valmis-toimimaan-neuvotteluapuna-yhdysvaltojen-ja-pohjois-korean-valilla/6535420#gs.fDRIHjE"><u>https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/svt-ruotsi-valmis-toimimaan-neuvotteluapuna-yhdysvaltojen-ja-pohjois-korean-valilla/6535420#gs.fDRIHjE</u></a> &ndash;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Nyt mukaan &ndash; samalla koulutamme armeijaamme parhaalla tavalla</strong></p><p>Me saimme paljon kiitosta YK-tehtävistä niin Lähi-idästä kuin muualtakin. Me osasimme, olimme uskottavia, rauhallisia, puolueettomia &ndash; emmekä puuttuneet kuin vain niihin tehtäviin [8, jotka olivat määritetty &ndash; vain Israel saattoi purnata toimistamme.&nbsp;</p><p>Me emme tarvitse &rdquo;elävän lihan harjoittelua&rdquo; taisteluissa, vaan rauhoittajan, vakauttajan ja luotettavan pelivalmentajan toimia &ndash; vaikeissakin kulttuureissa. Nuo tehtävät sopivat meille hyvin.&nbsp;</p><p>Olkaamme maailmalle se lukko, joka voisi pieneltä osaltaan olla jarru sodalle, ja sodan kiihkeytymiselle. Siinä miellä tehtävä, jonka kansa hyväksyy &rdquo;niinistömäisin luvuin&rdquo;, kuten sen, ettemme liity lännenmiehen sotakoneeseen Natoon.</p><p>Lisäksi saadessamme rauhanturvaajan luotetun ja arvostetun pelinrakentajan roolin &ndash; emme joudu itse sotiin, emme miltään ilmansuunnilta &ndash; eikä ydinaseet meitä häiritse, vaikka puhutaan jo niiden nyt alentuneesta käyttökynnyksestä [9.&nbsp;</p><p>Uskottavuutemme nimissä meidän on purettava meille tuo onneton ja hätiköiden tehty Nato &ndash; Isäntämaa pöytäkirja [10 ja alettava harjoittelemaan sotapelejä <em>myös idän kanssa</em>!</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p><strong>Viitteet &ndash;</strong></p><p>[9A ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250602-alentaako-usa-ydinaseiden-kayttokynnysta"><u>http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250602-alentaako-usa-ydinaseiden-kayttokynnysta</u></a> &ndash; [131]</p><p><strong>Presidentti Niinistön huoli ydinaseista</strong></p><p>[9B ~ &rdquo; ... Ydinaseet, herää kysymys käyttökynnyksen alentumisesta[9A]. Ukraina - Minskin sopimus: Aivan ensimmäiseksi sovittu venäjänkielen asema turvataan Donpassin alueella, siitä se lähtee. Toisekseen Krimillä voidaan YK&#39; n valvonnassa järjestää uusi kansanäänestys siitä mitä halutaan: Kiovan vai Moskovan kelkassa. Moskova hyväksyy suomalaiset YK-rauhanturvaajat YK-johteisena operaationa; olemmehan sotilaspoliittisesti liittoutumattomia ja sijaitsemme idän ja lännen vedenjakajalla &hellip; &rdquo; linkin alta ~ <a href="https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/niinisto-huolissaan-ydinaseista-ei-nayta-hyvalta-kun-molemmilla-puolilla-kehitetaan-niita-lisaa/6774886"><u>https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/niinisto-huolissaan-ydinaseista-ei-nayta-hyvalta-kun-molemmilla-puolilla-kehitetaan-niita-lisaa/6774886</u></a> &ndash; ote: &rdquo; &hellip; Niinistö huolissaan ydinaseista: &rdquo;Ei näytä hyvältä, kun molemmilla puolilla kehitetään niitä lisää&rdquo; &hellip; &rdquo; -Mtv otsikko</p><p>[9C &rdquo;... Vihdoin ymmärretään Euroopan kokonaisvaltaisuus, jo koulussa maantiedon tunneilla opimme Euroopan ulottuvan Venäjän Uralille asti. Nyt Niinistökin oivaltaa ydinaseiden käyttökynnyksen uhkaavan alentumisen. US puhuu jo julkisesti taktisten ydinaseiden erityiskehittämisestä. Mikä osuus Venäjällä on Euroopan pinta-alasta ja väestöstä? Mitä tämä merkitsee? Kuka muistaa saksalaisten Mitteleuropa ja Lebensraum suunnitelmat? &hellip; &rdquo; Linkin ~ <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005571675.html"><u>https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005571675.html</u></a> - alta ote: &rdquo;Presidentti Niinistö huolestui ydinasepuheista: &rdquo;Se madaltaa minusta kynnystä&rdquo; ...&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>---</p><p><strong>PS</strong></p><p>Kiinalaiset, joiden vuosisataa jo nyt elämme &ndash; ovat kehittäneet kaksi aivan ehdottoman osuvaa ja hienoa sanontaa, jo kaukaa tuhannen vuoden takaa --- &rdquo;<em>Pidä ystävät lähellä ja viholliset kaukana</em>&rdquo; sekä &rdquo;<em>ellet voita vihollistasi &ndash; tee siitä ystävä</em>&rdquo; &hellip; Se on siinä!</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>EKSTRA *</strong></p><p>[2010]&rdquo; &hellip; Suomalainen neuvottelija, ollakseen uskottava kaikkia osapuolia ajatellen - ei voi neuvottelevana kansalaisena olla maasta, joka kuuluu johonkin etujärjestöön sotilaallisesti 3/. Suomalaisen neuvottelijan pitää olla lähtökohdiltaan puolueeton - se luo uskottavuutta ja neuvotteluvarmuutta.<br /><br /><strong>Mari Kiviniemi</strong> teki rohkean vedon ja herätti samalla ulkopolitiikan johtajan, presidentin - <strong>Tarja Halonen</strong> toppuutteli Kiviniemeä, mutta ei voinut kieltää Kiviniemen ehdotusta, koska se on hyvä ja kaikki ovat siitä samaa mieltä, että rauha on erinomainen asia. Kiviniemi yllätti monet, sillä ehdotus ja ajatus on jämäkkä etelä-pohjalainen veto, jossa maistuu tekemisen meininki &hellip; ote linkin ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2010/12/suomella-on-luontainen-mahdollisuus.html"><u>http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2010/12/suomella-on-luontainen-mahdollisuus.html</u></a> &ndash; alta, vuodelta 2010</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>EKSTRA 2</strong></p><p><strong>Nato laajenee, voimistuu ja vastakkainasettelu kiihtyy</strong></p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250996-nato-voimistaa-itseaan-vastakkainasettelu-kiihtyy"><u>http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250996-nato-voimistaa-itseaan-vastakkainasettelu-kiihtyy</u></a> - [265]</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/"><u>https://ilkkaluoma.blogspot.fi</u></a></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka"><u>https://www.facebook.com/first.ilkka</u></a></p><p>&nbsp;</p><p>US VU 24 T BL BL BL FB FB FB <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/855735004636428/"><u>FB</u></a> BLOG 162490</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> rauhanturvaaja_18022018-doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 18022018</p><p>&nbsp;</p><p>962_8825</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Saksassa puitiin turvallisuutta ja turvattomuutta (Munchen). Estradille kohosivat – kuinka ollakaan – Ukraina, varsinkin kun lännenmiehen media sai valita lukijoilleen uutisoitavat kohdat. 

Minskin sopimuksen kadonnutta avainta – kielikysymystä ei kukaan ottanut esille. Arvostaen jatkoaikapresidenttimme – Sauli Niinistön ulostuloa – voimme olla ylihuomenna YK-rauhanoperaatioiden suurvalta! [1.

 

Suomelle tarjottiin verhotusti keväällä 2017 – todennäköisesti Peking-johteisesti välittäjän roolia Korean niemimaalle [2. Yksikään valtapoliitikkomme, ei edes jälleen isäksi tullut Niinistö oivaltanut meille ojennettua kättä. Harmi, sillä ovi oli auki pohjoisosan korealaisilta ja Kiinalta, joka todellisuudessa määrittää nyt Beijing's Road Map of Korea's Peninsula.

[1 ” ... Nyt Saulin on oltava aktiivinen, Suomelle tarjotaan sotilaallisen liittoutumattomuutemme myötä rauhanturvaamisen "suurvallan avaimia"! Ruotsalaiset hinkuvat jo samoille apajille, johtavaksi maaksi. Tässä voisi olla hedelmällisen yhteistoiminnan peruskivi ja Pohjolan rauhankehityksen tae … ” linkin ~ https://yle.fi/uutiset/3-10080879 – alta ote:

”Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomen pitää olla mukana, jos Itä-Ukrainaan saadaan sovittua rauhanturvaoperaatio laajalla YK:n mandaatilla. Niinistö kommentoi asiaa suomalaistoimittajille lauantai-iltana Münchenin turvallisuuskokouksessa”

[* ”[2006] … Maailmassa on aina välienselvittelyä, ja väsyttyään sotimiseen osapuolet haluavat erotuomareiksi puolueettomia joukkoja, joilla on silmää ihmisyyteen, osaamista auttamiseen ja jämäkkyyttä ohjaamiseen. Kaikkea tätä ovat suomalaiset rauhanturvaajat.

Sodat eivät lopu maailmasta, suomalaisia tarvitaan runsaasti eri kriisipesäkkeissä. Suomalaisuudesta voisi tulla käsite ammattijoukoista, joihin luotetaan. Vaativa työ vaatii aina uhrinsa. Jokainen suomalainen maailmalle lähtiessään tietää riskit … ” ote linkin ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/09/vapaaehtoinen-suomalainen-on-rehti-ja.html – alta, vuodelta 2006

[2 ~ https://yle.fi/uutiset/3-9582419 - Ote: ” … Pohjois-Korea ei ole unohtanut, että Suomella on 1970-luvulta periytyviä saatavia. Tähän ongelmaan löytyy varmasti ratkaisu, vakuuttaa ulkoministeriön edustaja Ylelle … ” -Yle 04-2017

 

 

 

Aikanaan oli jotenkin itsestään selvää, että suomalaiset YK-rauhanturvaajat olivat maailman melskeissä, Kyprokselta – Namibiaan ja Golanilta Suezille. Nyt tilalle on tullut sotaisampi vaihtoehto: Naton määrittämät sotatilat – kriisinhallintana, jossa suomalaisetkin ovayt jo mukana ja valitettavasti sodan osapuolena (Afganistan) [3 ---

 

Nyt peli avataan uudelleen – Donpassin alue, täältä alkaa eurooppalainen rauhoittuminen

Naton edellinen pääsihteeri Anders Fog Rasmussen ehdotti räväkästi suomalaisille tehtävää – Ukrainaan, koska me olemme sotilaallisesti liittoutumaton [4 ja muutoinkin sijaintimme tukee idän ja lännen välisen konfliktin välissäoloa – olemmehan me itse idän ja lännen vedenjakajalla [5 ja tiedämme mitä on itä, kuin myös nyt, mitä on länsi (Nato – Isäntämaa pöytäkirjan johdannaiset ja amerikkalaisten ”itse itsensä kylään kutsumiset”).

[4 ”... Se on siinä, nyt tarjotaan Suomelle juuri sitä missä me olemme parhaita. Sotilaallinen liittoutumattomuus on se jalokivi, mitä meillä on! ” - lainaus täältä ~ https://yle.fi/uutiset/3-10080011 – ja ote sieltä: ” … Suunnitelman mukaan Suomella olisi operaatiossa merkittävä rooli. Raportin teettäneen Naton entisen pääsihteerin Anders Fogh Rasmussenin mukaan rauhanturvaajien pitäisi tulla ennen kaikkea Naton ulkopuolisista maista … ” -Yle

 

 

Presidentti Niinistö tarttui heti Rasmussenin käteen – ja hyvä niin! [5

Me olemme erinomainen ehdokas hoitamaan Donpassin alueen YK-mandatoiman ja YK-johteisen rauhaturvaamisoperaatio, jopa sen johtajana – nythän Ruotsi kiirehti ottamaan tätäkin postia jo itselleen [6.

[6 ... Ruotsalaiset tässäkin nopeammin aktiivisia kuin me, miksi ... Näin kävi jo aiemmin, kun Korean niemimaalta tuli Pekingin kannustamana vuonna 2017 meille viesti verhotusta "välittäjän roolista"! … lainaus täältä ~ https://yle.fi/uutiset/3-10080907 – ja ote sieltä: ” … Ruotsi ilmoitti samalla, että se on itse asiassa halukas Pohjois-Atlantin puolustusliittoon kuulumattomana maana jopa ottamaan johtoroolin mahdollisessa rauhanturvaoperaatiossa … ” -Yle

Muistamme ruotsalaisten oivaltaneen Koreasta tulleen viestin ja tarjosivat sinnekin palveluksiaan [7 – mutta ei kelvannut – syy lienee selvä, mutta sen esitys tässä on diplomatian pelisääntöjen vastaista.

[7 ~ https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/svt-ruotsi-valmis-toimimaan-neuvotteluapuna-yhdysvaltojen-ja-pohjois-korean-valilla/6535420#gs.fDRIHjE

 

 

Nyt mukaan – samalla koulutamme armeijaamme parhaalla tavalla

Me saimme paljon kiitosta YK-tehtävistä niin Lähi-idästä kuin muualtakin. Me osasimme, olimme uskottavia, rauhallisia, puolueettomia – emmekä puuttuneet kuin vain niihin tehtäviin [8, jotka olivat määritetty – vain Israel saattoi purnata toimistamme. 

Me emme tarvitse ”elävän lihan harjoittelua” taisteluissa, vaan rauhoittajan, vakauttajan ja luotettavan pelivalmentajan toimia – vaikeissakin kulttuureissa. Nuo tehtävät sopivat meille hyvin. 

Olkaamme maailmalle se lukko, joka voisi pieneltä osaltaan olla jarru sodalle, ja sodan kiihkeytymiselle. Siinä miellä tehtävä, jonka kansa hyväksyy ”niinistömäisin luvuin”, kuten sen, ettemme liity lännenmiehen sotakoneeseen Natoon.

Lisäksi saadessamme rauhanturvaajan luotetun ja arvostetun pelinrakentajan roolin – emme joudu itse sotiin, emme miltään ilmansuunnilta – eikä ydinaseet meitä häiritse, vaikka puhutaan jo niiden nyt alentuneesta käyttökynnyksestä [9. 

Uskottavuutemme nimissä meidän on purettava meille tuo onneton ja hätiköiden tehty Nato – Isäntämaa pöytäkirja [10 ja alettava harjoittelemaan sotapelejä myös idän kanssa!

 

...

Viitteet –

[9A ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250602-alentaako-usa-ydinaseiden-kayttokynnysta – [131]

Presidentti Niinistön huoli ydinaseista

[9B ~ ” ... Ydinaseet, herää kysymys käyttökynnyksen alentumisesta[9A]. Ukraina - Minskin sopimus: Aivan ensimmäiseksi sovittu venäjänkielen asema turvataan Donpassin alueella, siitä se lähtee. Toisekseen Krimillä voidaan YK' n valvonnassa järjestää uusi kansanäänestys siitä mitä halutaan: Kiovan vai Moskovan kelkassa. Moskova hyväksyy suomalaiset YK-rauhanturvaajat YK-johteisena operaationa; olemmehan sotilaspoliittisesti liittoutumattomia ja sijaitsemme idän ja lännen vedenjakajalla … ” linkin alta ~ https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/niinisto-huolissaan-ydinaseista-ei-nayta-hyvalta-kun-molemmilla-puolilla-kehitetaan-niita-lisaa/6774886 – ote: ” … Niinistö huolissaan ydinaseista: ”Ei näytä hyvältä, kun molemmilla puolilla kehitetään niitä lisää” … ” -Mtv otsikko

[9C ”... Vihdoin ymmärretään Euroopan kokonaisvaltaisuus, jo koulussa maantiedon tunneilla opimme Euroopan ulottuvan Venäjän Uralille asti. Nyt Niinistökin oivaltaa ydinaseiden käyttökynnyksen uhkaavan alentumisen. US puhuu jo julkisesti taktisten ydinaseiden erityiskehittämisestä. Mikä osuus Venäjällä on Euroopan pinta-alasta ja väestöstä? Mitä tämä merkitsee? Kuka muistaa saksalaisten Mitteleuropa ja Lebensraum suunnitelmat? … ” Linkin ~ https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005571675.html - alta ote: ”Presidentti Niinistö huolestui ydinasepuheista: ”Se madaltaa minusta kynnystä” ...”

 

---

PS

Kiinalaiset, joiden vuosisataa jo nyt elämme – ovat kehittäneet kaksi aivan ehdottoman osuvaa ja hienoa sanontaa, jo kaukaa tuhannen vuoden takaa --- ”Pidä ystävät lähellä ja viholliset kaukana” sekä ”ellet voita vihollistasi – tee siitä ystävä” … Se on siinä!

 

EKSTRA *

[2010]” … Suomalainen neuvottelija, ollakseen uskottava kaikkia osapuolia ajatellen - ei voi neuvottelevana kansalaisena olla maasta, joka kuuluu johonkin etujärjestöön sotilaallisesti 3/. Suomalaisen neuvottelijan pitää olla lähtökohdiltaan puolueeton - se luo uskottavuutta ja neuvotteluvarmuutta.

Mari Kiviniemi teki rohkean vedon ja herätti samalla ulkopolitiikan johtajan, presidentin - Tarja Halonen toppuutteli Kiviniemeä, mutta ei voinut kieltää Kiviniemen ehdotusta, koska se on hyvä ja kaikki ovat siitä samaa mieltä, että rauha on erinomainen asia. Kiviniemi yllätti monet, sillä ehdotus ja ajatus on jämäkkä etelä-pohjalainen veto, jossa maistuu tekemisen meininki … ote linkin ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2010/12/suomella-on-luontainen-mahdollisuus.html – alta, vuodelta 2010

 

EKSTRA 2

Nato laajenee, voimistuu ja vastakkainasettelu kiihtyy

~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250996-nato-voimistaa-itseaan-vastakkainasettelu-kiihtyy - [265]

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

 

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB FB BLOG 162490

 

DOC rauhanturvaaja_18022018-doc – OpenOffice Writer

PVM 18022018

 

962_8825

]]>
121 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251114-suomi-yk-rauhanturvaamisen-suurvalta#comments Demilitarisointi Kriisinhallinta Rauhanturvaajat Sotilaallinen liittoutumattomuus Yhdistyneet Kansakunnat Sun, 18 Feb 2018 19:04:02 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251114-suomi-yk-rauhanturvaamisen-suurvalta
Kansainvälinen YK-päivä http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244925-kansainvalinen-yk-paiva <p>Nykyajan konflikteja ei käydä enää armeijoiden välillä taistelukentillä, vaan usein jopa&nbsp;asutuskeskuksissa&nbsp;ihmisten keskellä.&nbsp;YK:n arvion mukaan konfliktien uhreista lähes 90 prosenttia on siviilejä&nbsp;ja heistä 80 prosenttia naisia ja lapsia.&nbsp;Erityisen haavoittuvaisia naiset ja lapset ovat pakolaisleireillä, joissa he voivat joutuvat elämään pahimmillaan vuosikymmeniä.&nbsp;Kriisit, olivat ne ihmisten aiheuttamia tai luonnonkatastrofeja,&nbsp;vaikuttavatkin eri tavalla miehiin ja poikiin kuin naisiin ja tyttöihin.</p><p>Konflikteissa naisiin ja tyttöihin kohdistuva seksuaalinen väkivalta lisääntyy ja raiskauksia käytetään yhtenä sodankäynnin välineenä. YK:n tilastojen mukaan kriisialueilla seitsemän kymmenestä naisesta joutuu seksuaalisen väkivallan uhriksi. Lisäksi huonon hygienian ja riittämättömien terveyspalvelujen takia noin 500 naista ja tyttöä kuolee päivittäin raskaus- ja synnytyskomplikaatioihin. Naisten hätä on aito ja kansainvälisten järjestöjen rahoitus seksuaali- ja lisääntymisterveyteen on riittämätöntä.</p><p>Humanitaarinen apu keskittyy ruuan, suojan ja ensiavun tarjoamiseen eli akuutin hädän lievittämiseen. Seksuaaliterveys ja -oikeudet nähdään toissijaisina, vaikka kuolonuhreista merkittävä osa on raskaana olevia tai synnyttäviä naisia. YK ja sen jäsenmaat, eri alueelliset toimijat sekä kansalaisjärjestöt ovat sitoutuneet edistämään tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia kriisi- ja rauhankysymyksissä. YK hyväksyikin jo vuonna 2000 päätöslauselman&nbsp;1325,&nbsp;jonka keskiössä on naisten asema konflikteissa sekä rauhan ja turvallisuuden edistämisessä. Ensimmäistä kertaa kansainvälinen yhteisö tunnusti, että konfliktit vaikuttavat erityisesti naisiin ja naisilla on merkittävä rooli rauhantyössä.&nbsp;</p><p>Kehitys on valitettavasti kuitenkin ottanut takapakkia. Washingtonissa tehtiin alkuvuonna hengenvaarallinen päätös kriisialueiden ja kehitysmaiden naisten ja tyttöjen kannalta. Presidentti Donald Trump asetti tuolloin &rdquo;Global Gag Rulen&rdquo;, jolla kielletään Yhdysvaltain rahoituksen jakaminen maan rajojen ulkopuolisille järjestöille, jotka ovat tekemisissä aborttien kanssa. Global Gag Rule uhkaa pyyhkiä pois sen hyvän kehityksen, mitä on saatu aikaan esimerkiksi äitiys- ja lapsikuolleisuuden osalta.&nbsp; Vaakalaudalla on miljoonien naisten terveys ja jopa heidän henkensä.</p><p>Trumpin päätös herätti kansainvälisen vastarinnan. Alankomaat käynnisti #SheDecides-aloitteen, jonka tarkoituksena on varmistaa rahallinen tuki niille järjestöille, jotka kärsivät Yhdysvaltain suunnittelemista leikkauksista. Aloitetta tukivat useat EU:n jäsenmaat &ndash; Suomi mukana.&nbsp;Suomen kehitysyhteistyövaroista päätettiin kohdentaa&nbsp;21 miljoonaa euroa kehitysmaiden naisten ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja seksuaalioikeuksia edistäviin hankkeisiin. Suurin osa varoista ohjataan YK:n väestörahastolle UNFPA:lle ja kansainvälisille kansalaisjärjestöille.&nbsp;Näin annetaan naisille ja tytöille mahdollisuus päättää omasta kehostaan ja lasten hankinnasta, millä on suuri merkitys perheiden hyvinvoinnille ja heikkojen valtioiden tasapainoiselle väestönkehitykselle.&nbsp;</p><p>She Decides oli myös vahvasti esillä YK:n tämän vuoden yleiskokouksessa, missä Suomi isännöi yhdessä Etelä-Afrikan terveysministerin kanssa She Decides -liikkeen tukijäsenten kokousta. Liikkeen tarkoituksena ei ole olla rahoituskanava, vaan varmistaa leikkauksista eniten kärsineiden järjestöjen toimintakyky.&nbsp;Tämä päätös pelastaa henkiä ja samalla voimauttaa naisia vaatimaan oikeuksiaan esimerkiksi&nbsp;koulutuksen&nbsp;suhteen. Työtä riittää, mutta naisten ja tyttöjen asema ja hyvinvointi on avain yhteiskuntien kehitykseen. Hyvää Kansainvälistä YK-päivää!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nykyajan konflikteja ei käydä enää armeijoiden välillä taistelukentillä, vaan usein jopa asutuskeskuksissa ihmisten keskellä. YK:n arvion mukaan konfliktien uhreista lähes 90 prosenttia on siviilejä ja heistä 80 prosenttia naisia ja lapsia. Erityisen haavoittuvaisia naiset ja lapset ovat pakolaisleireillä, joissa he voivat joutuvat elämään pahimmillaan vuosikymmeniä. Kriisit, olivat ne ihmisten aiheuttamia tai luonnonkatastrofeja, vaikuttavatkin eri tavalla miehiin ja poikiin kuin naisiin ja tyttöihin.

Konflikteissa naisiin ja tyttöihin kohdistuva seksuaalinen väkivalta lisääntyy ja raiskauksia käytetään yhtenä sodankäynnin välineenä. YK:n tilastojen mukaan kriisialueilla seitsemän kymmenestä naisesta joutuu seksuaalisen väkivallan uhriksi. Lisäksi huonon hygienian ja riittämättömien terveyspalvelujen takia noin 500 naista ja tyttöä kuolee päivittäin raskaus- ja synnytyskomplikaatioihin. Naisten hätä on aito ja kansainvälisten järjestöjen rahoitus seksuaali- ja lisääntymisterveyteen on riittämätöntä.

Humanitaarinen apu keskittyy ruuan, suojan ja ensiavun tarjoamiseen eli akuutin hädän lievittämiseen. Seksuaaliterveys ja -oikeudet nähdään toissijaisina, vaikka kuolonuhreista merkittävä osa on raskaana olevia tai synnyttäviä naisia. YK ja sen jäsenmaat, eri alueelliset toimijat sekä kansalaisjärjestöt ovat sitoutuneet edistämään tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia kriisi- ja rauhankysymyksissä. YK hyväksyikin jo vuonna 2000 päätöslauselman 1325, jonka keskiössä on naisten asema konflikteissa sekä rauhan ja turvallisuuden edistämisessä. Ensimmäistä kertaa kansainvälinen yhteisö tunnusti, että konfliktit vaikuttavat erityisesti naisiin ja naisilla on merkittävä rooli rauhantyössä. 

Kehitys on valitettavasti kuitenkin ottanut takapakkia. Washingtonissa tehtiin alkuvuonna hengenvaarallinen päätös kriisialueiden ja kehitysmaiden naisten ja tyttöjen kannalta. Presidentti Donald Trump asetti tuolloin ”Global Gag Rulen”, jolla kielletään Yhdysvaltain rahoituksen jakaminen maan rajojen ulkopuolisille järjestöille, jotka ovat tekemisissä aborttien kanssa. Global Gag Rule uhkaa pyyhkiä pois sen hyvän kehityksen, mitä on saatu aikaan esimerkiksi äitiys- ja lapsikuolleisuuden osalta.  Vaakalaudalla on miljoonien naisten terveys ja jopa heidän henkensä.

Trumpin päätös herätti kansainvälisen vastarinnan. Alankomaat käynnisti #SheDecides-aloitteen, jonka tarkoituksena on varmistaa rahallinen tuki niille järjestöille, jotka kärsivät Yhdysvaltain suunnittelemista leikkauksista. Aloitetta tukivat useat EU:n jäsenmaat – Suomi mukana. Suomen kehitysyhteistyövaroista päätettiin kohdentaa 21 miljoonaa euroa kehitysmaiden naisten ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja seksuaalioikeuksia edistäviin hankkeisiin. Suurin osa varoista ohjataan YK:n väestörahastolle UNFPA:lle ja kansainvälisille kansalaisjärjestöille. Näin annetaan naisille ja tytöille mahdollisuus päättää omasta kehostaan ja lasten hankinnasta, millä on suuri merkitys perheiden hyvinvoinnille ja heikkojen valtioiden tasapainoiselle väestönkehitykselle. 

She Decides oli myös vahvasti esillä YK:n tämän vuoden yleiskokouksessa, missä Suomi isännöi yhdessä Etelä-Afrikan terveysministerin kanssa She Decides -liikkeen tukijäsenten kokousta. Liikkeen tarkoituksena ei ole olla rahoituskanava, vaan varmistaa leikkauksista eniten kärsineiden järjestöjen toimintakyky. Tämä päätös pelastaa henkiä ja samalla voimauttaa naisia vaatimaan oikeuksiaan esimerkiksi koulutuksen suhteen. Työtä riittää, mutta naisten ja tyttöjen asema ja hyvinvointi on avain yhteiskuntien kehitykseen. Hyvää Kansainvälistä YK-päivää!

]]>
2 http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244925-kansainvalinen-yk-paiva#comments Naisten ja tyttöjen turvallisuus Yhdistyneet Kansakunnat Tue, 24 Oct 2017 05:55:29 +0000 Jaana Pelkonen http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244925-kansainvalinen-yk-paiva
Zimbabwen diktaattori Mugabesta YK:n hyvän tahdon lähettiläs http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244794-ykn-valinnat-tapetilla-zimbabwen-diktaattorista-hyvantahdon-lahettilas <p><strong>Zimbabwen presidentti Robert Mugabe on nimetty YK:n hyvän tahdon lähettilääksi promotoimaan terveyttä. Mugaben valitseminen on herättänyt maailmalla lähes yhtä paljon närää kuin YK:n alkuvuodesta tekemä päätös nimetä Saudi-Arabia edistämään naisten oikeuksia maailmassa.</strong></p> <p>Yhdistyneiden kansakuntien alainen Maailman terveysjärjestö WHO on nimennyt Zimbabwen diktaattorin ja maailman vanhimman valtionpäämiehen <strong>Robert Mugaben</strong>&nbsp;(s. 1924) hyvän tahdon lähettilääkseen.</p> <p>Maailman terveysjärjestö WHO:n etiopialainen pääjohtaja <strong>Tedros Adhanom Ghebreyesusin</strong> mukaan Mugabe valittiin tehtävään edistämään terveydenhoitoa joka puolella Afrikkaa.</p> <p>Uutistoimisto AFP:n mukaan Tedros ylisti Zimbabwea maaksi, joka &rdquo;asettaa yleismaailmallisen terveydenhuollon ja terveyden edistämisen toimintaperiaatteidensa keskiöön, jotta jokaisella olisi mahdollisuus terveydenhuoltoon.&nbsp;</p> <p>- Tänään minulla on suuri kunnia ilmoittaa teille, että presidentti Mugabe on suostunut palvelemaan Tarttumattomien tautien -yhdistyksen hyvän tahdon lähettiläänä Afrikassa, sekä vaikuttamaan alueella tarttumattomien tautien ehkäisyyn,&nbsp;&nbsp;Tedros sanoi keskiviikkona Ugandassa järjestetyssä tarttumattomien tautien konferenssissa.</p> <p><strong>MAKEASTA ELÄMÄNTYYLISTÄÄN</strong> tunnetun presidentti Mugaben valinta on saanut maan opposition ja ihmisoikeusaktivistit raivon partaalle. Zimbabwen opposition mukaan presidentti on laiminlyönyt maan terveydenhuoltoa jo vuosien ajan, ja jättänyt julkiset sairaalat osittain jopa ilman tarvittavia lääkkeitä ja välineitä.&nbsp;Lääkärien ja sairaanhoitajien palkat ovat myös jääneet usein maksamatta.</p> <p>Mugaben ja hänen perheenjäseniensä tiedetään matkustaneen yksityiskoneella lukuisia kertoja ulkomaille hoidettavaksi. Zimbabwelaiset sairaalat eivät kelpaa itseoikeutetulle presidentille.</p> <p>- Tämä on suorastaan absurdia. Mugaben valinta osoittaa suoraan, kuinka vähän YK:ta todellisuudessa kiinnostaa Zimbabwen asiat, ihmisoikeusaktivistiryhmän tiedottaja <strong>Salani Mutseyamin</strong> kerrotaan kommentoineen.&nbsp;</p> <p>Zimbabwe oli aiemmin yksi Afrikan rikkaimmista maista.&nbsp;Maalla on huomattavan suuret luonnonvarat mm. hiiltä, kultaa, nikkeliä, kuparia ja tinaa.&nbsp;&nbsp;Nykyään 14 miljoonan asukkaan valtio pitää pohjasijaa lähes kaikilla kehitystä ja hallinnon toimivuutta mittaavilla mittareilla.</p> <p>Vuosia kestäneen <a href="http://www.theglobaleconomy.com/Zimbabwe/Government_size/">talouden</a> taantuman ja hyperinflaation, poliittisten levottomuuksien ja huonojen satojen seurauksena maan työttömyys on noussut yli 60 prosenttiin ja jopa 72 prosenttia väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. YK:n arvion mukaan joka kolmas lapsi Zimbabwessa on aliravittu.&nbsp;</p> <p>Kurjasta taloustilanteesta huolimatta vuodesta 1980 lähtien maata johtanut Mugabe on pitänyt varsin koreita juhlia itselleen. Esimerkiksi vuonna 2015 presidentti järjesti hulppeat <a href="http://yle.fi/uutiset/3-7820941">liki 900 000 euroa</a> maksaneet syntymäpäiväjuhlat, jotka maksatettiin pakkolahjoituksilla, korkeilla tullimaksuilla ja veroilla.</p> <p>Zimbabwessa maan hallitus <a href="http://www.investopedia.com/financial-edge/0911/countries-with-the-highest-government-spending-to-gdp-ratio.aspx">kuluttaa</a>&nbsp;noin 98 prosenttia koko bruttokansantuotteesta.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><em>Lähde: <a href="http://www.telegraph.co.uk/news/2017/10/20/zimbabwean-activists-condemn-absurdworld-health-organization/">The Guardian</a></em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Zimbabwen presidentti Robert Mugabe on nimetty YK:n hyvän tahdon lähettilääksi promotoimaan terveyttä. Mugaben valitseminen on herättänyt maailmalla lähes yhtä paljon närää kuin YK:n alkuvuodesta tekemä päätös nimetä Saudi-Arabia edistämään naisten oikeuksia maailmassa.

Yhdistyneiden kansakuntien alainen Maailman terveysjärjestö WHO on nimennyt Zimbabwen diktaattorin ja maailman vanhimman valtionpäämiehen Robert Mugaben (s. 1924) hyvän tahdon lähettilääkseen.

Maailman terveysjärjestö WHO:n etiopialainen pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesusin mukaan Mugabe valittiin tehtävään edistämään terveydenhoitoa joka puolella Afrikkaa.

Uutistoimisto AFP:n mukaan Tedros ylisti Zimbabwea maaksi, joka ”asettaa yleismaailmallisen terveydenhuollon ja terveyden edistämisen toimintaperiaatteidensa keskiöön, jotta jokaisella olisi mahdollisuus terveydenhuoltoon. 

- Tänään minulla on suuri kunnia ilmoittaa teille, että presidentti Mugabe on suostunut palvelemaan Tarttumattomien tautien -yhdistyksen hyvän tahdon lähettiläänä Afrikassa, sekä vaikuttamaan alueella tarttumattomien tautien ehkäisyyn,  Tedros sanoi keskiviikkona Ugandassa järjestetyssä tarttumattomien tautien konferenssissa.

MAKEASTA ELÄMÄNTYYLISTÄÄN tunnetun presidentti Mugaben valinta on saanut maan opposition ja ihmisoikeusaktivistit raivon partaalle. Zimbabwen opposition mukaan presidentti on laiminlyönyt maan terveydenhuoltoa jo vuosien ajan, ja jättänyt julkiset sairaalat osittain jopa ilman tarvittavia lääkkeitä ja välineitä. Lääkärien ja sairaanhoitajien palkat ovat myös jääneet usein maksamatta.

Mugaben ja hänen perheenjäseniensä tiedetään matkustaneen yksityiskoneella lukuisia kertoja ulkomaille hoidettavaksi. Zimbabwelaiset sairaalat eivät kelpaa itseoikeutetulle presidentille.

- Tämä on suorastaan absurdia. Mugaben valinta osoittaa suoraan, kuinka vähän YK:ta todellisuudessa kiinnostaa Zimbabwen asiat, ihmisoikeusaktivistiryhmän tiedottaja Salani Mutseyamin kerrotaan kommentoineen. 

Zimbabwe oli aiemmin yksi Afrikan rikkaimmista maista. Maalla on huomattavan suuret luonnonvarat mm. hiiltä, kultaa, nikkeliä, kuparia ja tinaa.  Nykyään 14 miljoonan asukkaan valtio pitää pohjasijaa lähes kaikilla kehitystä ja hallinnon toimivuutta mittaavilla mittareilla.

Vuosia kestäneen talouden taantuman ja hyperinflaation, poliittisten levottomuuksien ja huonojen satojen seurauksena maan työttömyys on noussut yli 60 prosenttiin ja jopa 72 prosenttia väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. YK:n arvion mukaan joka kolmas lapsi Zimbabwessa on aliravittu. 

Kurjasta taloustilanteesta huolimatta vuodesta 1980 lähtien maata johtanut Mugabe on pitänyt varsin koreita juhlia itselleen. Esimerkiksi vuonna 2015 presidentti järjesti hulppeat liki 900 000 euroa maksaneet syntymäpäiväjuhlat, jotka maksatettiin pakkolahjoituksilla, korkeilla tullimaksuilla ja veroilla.

Zimbabwessa maan hallitus kuluttaa noin 98 prosenttia koko bruttokansantuotteesta. 

 

Lähde: The Guardian

]]>
21 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244794-ykn-valinnat-tapetilla-zimbabwen-diktaattorista-hyvantahdon-lahettilas#comments Maailman terveysjärjestö WHO Robert Mugabe Terveysjärjestö WHO Yhdistyneet Kansakunnat Zimbabwe Sat, 21 Oct 2017 10:33:40 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244794-ykn-valinnat-tapetilla-zimbabwen-diktaattorista-hyvantahdon-lahettilas
MAAILMANRAUHA 2.0 http://timosuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244790-maailmanrauha-20 <p><strong>MAAILMANRAUHA 2.0</strong></p><p>Niin vaikeasti saavutettava Maailmanrauha on täysin mahdollista. Olemme vain yrittäneet saavuttaa sen väärällä tavalla. Olemme yrittäneet puhua järkeä johtajillemme ja YK:lle, mutta tämä ei tule koskaan toimimaan. Voimme saavuttaa sen Me Maailmankansalaiset Voimalla.</p><p>Voimme yhdessä hellästi PAINOSTAA poliitikkomme ympäri maailmaa uudistamaan Yhdistyneet Kansakunnat, niin että siitä tulee maailman valtias, sekä poliisi. Tämä tulee aikanaan johtamaan Maailmanrauhaan.</p><p><strong>YHDISTYNEET KANSAKUNNAT 2.0</strong></p><p><strong>Me Maailman Kansalaiset voimme saada aikaiseksi maailmanrauhan painostamalla valtioiden johtajat uudistamaan Yhdistyneet Kansakunnat seuraavalla tavalla</strong></p><ul><li><p>YK puretaan totaalisesti ja rakennetaan uudelleen niin, että se on tehokas ja ketterä.</p></li><li><p>YK:sta tulee maailman johtaja ja poliisi.</p></li><li><p>YK:lle annetaan valtuudet johtaa maailman ydin-, biological- ja kemiallisten aseiden poisto ohjelmaa.</p></li><li><p>10-20 vuoden sisään ainoastaan YK:lla tulee olemaan merkittävät aseelliset puolustusvoimat.</p></li><li><p>YK Turvallisuusneuvosto ja kaikki vastaavat epätasa arvoiset rakennelmat poistetaan.</p></li><li><p>Yksi maa - &nbsp;yksi ääni - enemmistö voittaa.</p></li><li><p>YK:lla on valtuus ja voima selvittää kaikki konfliktit, pysäyttää aseelliset selkkaukset ja sodat, sekä poistaa vallasta, vaikka voimakeinoin kaikki tyrannit, jotka vahingoittavat omia kansalaisiaan millään tavoin.</p></li><li><p>YK:n pitää puolustaa jokaista maata, joka joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. Aseelliset selkkaukset ja sodat loppuvat tähän.</p></li><li><p>YK tulee olemaan maailman johtaja, joka valvoo että isot kansainväliset yritykset ja valtiot noudattavat kansainvälisiä sääntöjä.</p></li><li><p>YK laatii tarkat säännöt ja lait siitä miten kaikkien maiden on kohdeltava kansalaisiaan, sekä määrittää mitä aseita valtioilla voi olla.</p></li><li><p>Isot valta valtiot ovat yrittäneet korjata maailman ongelmia, mutta aika huonolla menestyksellä. Nyt on uuden ja parannetun YK:n vuoro vihdoinkin korjata kaikki maailman isot ongelmat. <strong>Ainoastaan YK kykenee sen tekemään!</strong></p></li></ul><p><strong>Miten me voimme saavuttaa tämän maailmaa mullistavan YK:n uudistuksen?</strong></p><p>Aloittamalla valtavan sähköposti kapinan ja some kampanjan. Ihmisiä ympäri maailmaa kehotetaan kirjoittamaan, lähettämään sähköpostia tai soittamaan mahdollisimman monelle nykyisille ja tuleville kunnan- ja kaupungin virkailijoille, kansanedustajille, ministerille ja presidentille jotain tämän tyylistä:</p><p><em>&ldquo;Hyvä poliittinen ehdokas, vaaleilla valittu virkailija tai poliitikko. Haluan kertoa teille, että jotta saisitte ääneni seuraavissa vaaleissa, teidän on tehtävä julkinen ilmoitus siitä, että te kannatte YK:n uudistamista ja jos teidän uralla koskaan tulee mahdollisuus äänestää tästä asiasta, te lupaatte äänestää sen puolesta. Eli, te lupaatte tehdä parhaanne, jotta YK:n uudistu menee läpi. Kiitos tuestanne.&rdquo;</em></p><p><strong>Kun tarpeeksi moni henkilö eri maissa ympäri maailmaa tekee yllä olevan, poliitikot ymmärtävät, että jolleivat he kannata YK:n uudistusta, heillä ei ole mitään mahdollisuutta tulla uudelleen valituksi tai valituksi edes ensimmäistäkään kertaa.</strong></p><p><strong>Tällä tavalla poliitikot aina kuntatasolta presidenttiin asti ovat PAKOTETTUJA ajamaan YK:n uudistusta läpi, ja sitten se on vain ajan kysymys, kun uudistuksesta tulee todellisuutta.</strong></p><p>Meidän ei tarvitse voittaa kaikkia maita, vaan reilusti yli 50%, joka on helppo saavuttaa ja sillä voimalla voimme ajaa uudistuksen läpi, vaikka nykyiset mahtivaltiot tietenkin pistävät vastaan. <strong>Ne tulevat antamaan periksi! </strong>Olen aivan varma, että valtaosa maailman valtioista haluaisi uudistaa YK:n, joten uudistus tulee olemaan helppoa ajaa läpi YK:ssa.</p><p>Kun Me Maailman Kansalaiset onnistumme YK:n uudistuksessa, sen jälkeen voimme käyttää samaa sapluunaa, ja pakottaa päättäjät hyväksymään monia muita maailmalle ja ihmiskunnalle hyviä lakeja ja päätöksiä</p><p>Jos pystymme tekemään tämän kerran, sen jälkeen Me Maailman Kansalaiset tulemme johtamaan maailmaa, eikä poliitikot.</p><p>Parhaiten tämä sähköposti kapina lähtee liikkeelle, kun joku kuuluisa kansainvälinen elokuvatähti, muusikko, urheilija, vaikuttaja, organisaatio ja/tai valtionpäämies tulee sen tukijaksi ja kerää joukon vaikuttajia, jotka kaikki levittävät ideaa faneilleen, sekä mediaan. <strong>Tämä ei tarvitse kuin yhden oikean henkilön.</strong> Tämän jälkeen muissa maissa niiden omat vaikuttajat ja tähdet ottavat sen omakseen ja näin se leviää kautta maapallo todella nopeasti.</p><p><strong>Jos me emme ole valmiita tekemään tätä pientä elettä; lähettämään muutamaa sähköpostia ja painostamaan päättäjiä maailman hyvinvoinnin eteen, sitten me ansaitsemme elää tässä nykyisessä kaaoksessa, kun me voisimme kaikki elää kauniissa paratiisissa.</strong></p><p>Let&#39;s do it, let&#39;s finally transform the world!</p><p>Timo Ylä-Soininmäki</p><p><a href="http://suomenystavat.org/maailmanrauha-nyt/">http://suomenystavat.org</a></p><p><a href="mailto:toimisto@suomenystavat.org">toimisto@suomenystavat.org</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> MAAILMANRAUHA 2.0

Niin vaikeasti saavutettava Maailmanrauha on täysin mahdollista. Olemme vain yrittäneet saavuttaa sen väärällä tavalla. Olemme yrittäneet puhua järkeä johtajillemme ja YK:lle, mutta tämä ei tule koskaan toimimaan. Voimme saavuttaa sen Me Maailmankansalaiset Voimalla.

Voimme yhdessä hellästi PAINOSTAA poliitikkomme ympäri maailmaa uudistamaan Yhdistyneet Kansakunnat, niin että siitä tulee maailman valtias, sekä poliisi. Tämä tulee aikanaan johtamaan Maailmanrauhaan.

YHDISTYNEET KANSAKUNNAT 2.0

Me Maailman Kansalaiset voimme saada aikaiseksi maailmanrauhan painostamalla valtioiden johtajat uudistamaan Yhdistyneet Kansakunnat seuraavalla tavalla

  • YK puretaan totaalisesti ja rakennetaan uudelleen niin, että se on tehokas ja ketterä.

  • YK:sta tulee maailman johtaja ja poliisi.

  • YK:lle annetaan valtuudet johtaa maailman ydin-, biological- ja kemiallisten aseiden poisto ohjelmaa.

  • 10-20 vuoden sisään ainoastaan YK:lla tulee olemaan merkittävät aseelliset puolustusvoimat.

  • YK Turvallisuusneuvosto ja kaikki vastaavat epätasa arvoiset rakennelmat poistetaan.

  • Yksi maa -  yksi ääni - enemmistö voittaa.

  • YK:lla on valtuus ja voima selvittää kaikki konfliktit, pysäyttää aseelliset selkkaukset ja sodat, sekä poistaa vallasta, vaikka voimakeinoin kaikki tyrannit, jotka vahingoittavat omia kansalaisiaan millään tavoin.

  • YK:n pitää puolustaa jokaista maata, joka joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. Aseelliset selkkaukset ja sodat loppuvat tähän.

  • YK tulee olemaan maailman johtaja, joka valvoo että isot kansainväliset yritykset ja valtiot noudattavat kansainvälisiä sääntöjä.

  • YK laatii tarkat säännöt ja lait siitä miten kaikkien maiden on kohdeltava kansalaisiaan, sekä määrittää mitä aseita valtioilla voi olla.

  • Isot valta valtiot ovat yrittäneet korjata maailman ongelmia, mutta aika huonolla menestyksellä. Nyt on uuden ja parannetun YK:n vuoro vihdoinkin korjata kaikki maailman isot ongelmat. Ainoastaan YK kykenee sen tekemään!

Miten me voimme saavuttaa tämän maailmaa mullistavan YK:n uudistuksen?

Aloittamalla valtavan sähköposti kapinan ja some kampanjan. Ihmisiä ympäri maailmaa kehotetaan kirjoittamaan, lähettämään sähköpostia tai soittamaan mahdollisimman monelle nykyisille ja tuleville kunnan- ja kaupungin virkailijoille, kansanedustajille, ministerille ja presidentille jotain tämän tyylistä:

“Hyvä poliittinen ehdokas, vaaleilla valittu virkailija tai poliitikko. Haluan kertoa teille, että jotta saisitte ääneni seuraavissa vaaleissa, teidän on tehtävä julkinen ilmoitus siitä, että te kannatte YK:n uudistamista ja jos teidän uralla koskaan tulee mahdollisuus äänestää tästä asiasta, te lupaatte äänestää sen puolesta. Eli, te lupaatte tehdä parhaanne, jotta YK:n uudistu menee läpi. Kiitos tuestanne.”

Kun tarpeeksi moni henkilö eri maissa ympäri maailmaa tekee yllä olevan, poliitikot ymmärtävät, että jolleivat he kannata YK:n uudistusta, heillä ei ole mitään mahdollisuutta tulla uudelleen valituksi tai valituksi edes ensimmäistäkään kertaa.

Tällä tavalla poliitikot aina kuntatasolta presidenttiin asti ovat PAKOTETTUJA ajamaan YK:n uudistusta läpi, ja sitten se on vain ajan kysymys, kun uudistuksesta tulee todellisuutta.

Meidän ei tarvitse voittaa kaikkia maita, vaan reilusti yli 50%, joka on helppo saavuttaa ja sillä voimalla voimme ajaa uudistuksen läpi, vaikka nykyiset mahtivaltiot tietenkin pistävät vastaan. Ne tulevat antamaan periksi! Olen aivan varma, että valtaosa maailman valtioista haluaisi uudistaa YK:n, joten uudistus tulee olemaan helppoa ajaa läpi YK:ssa.

Kun Me Maailman Kansalaiset onnistumme YK:n uudistuksessa, sen jälkeen voimme käyttää samaa sapluunaa, ja pakottaa päättäjät hyväksymään monia muita maailmalle ja ihmiskunnalle hyviä lakeja ja päätöksiä

Jos pystymme tekemään tämän kerran, sen jälkeen Me Maailman Kansalaiset tulemme johtamaan maailmaa, eikä poliitikot.

Parhaiten tämä sähköposti kapina lähtee liikkeelle, kun joku kuuluisa kansainvälinen elokuvatähti, muusikko, urheilija, vaikuttaja, organisaatio ja/tai valtionpäämies tulee sen tukijaksi ja kerää joukon vaikuttajia, jotka kaikki levittävät ideaa faneilleen, sekä mediaan. Tämä ei tarvitse kuin yhden oikean henkilön. Tämän jälkeen muissa maissa niiden omat vaikuttajat ja tähdet ottavat sen omakseen ja näin se leviää kautta maapallo todella nopeasti.

Jos me emme ole valmiita tekemään tätä pientä elettä; lähettämään muutamaa sähköpostia ja painostamaan päättäjiä maailman hyvinvoinnin eteen, sitten me ansaitsemme elää tässä nykyisessä kaaoksessa, kun me voisimme kaikki elää kauniissa paratiisissa.

Let's do it, let's finally transform the world!

Timo Ylä-Soininmäki

http://suomenystavat.org

toimisto@suomenystavat.org

 

 

]]>
3 http://timosuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244790-maailmanrauha-20#comments Maailmanrauha Yhdistyneet Kansakunnat Sat, 21 Oct 2017 10:03:02 +0000 Timo Ylä-Soininmäki http://timosuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244790-maailmanrauha-20
Vammaisen oikeudet ja etuudet http://hannuvilponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243546-vammaisen-oikeudet-ja-etuudet <p><strong>Oulun</strong> soten palvelupäällikön viime vuonna antama lausunto inva-lupaa uusittaessa: Olette saaneet etuuksia, joihin ette ehkä olisi oikeutettukaan. Tämä henkilöön kohdentuva lausunto on mitä enimmissä määrin loukkaava ja virheellinen. Kaikki ne vamman hoidossa tarvittavat etuudet ovat aina perusteltuja henkilön ja hänen lähipiirinsä eduksi. Siksi etuudet on aina haettava erikseen, jotka sitten päättää etuuskäsittelijät, ei palvelupäällikkö. Onni yksillä vaan kesäpä oli kaikilla. Ei enää tunnu loukattu olo.</p> <p><strong>E</strong>ttä hiukan harmittaa vaan vammaisuus oli ennen este, nyt se on aina haaste ja joskus hidaste.&nbsp;Vammaisuus oli ennen valitettava ja joskus pelottava yksilöllinen tragedia. Tänään se on pikemminkin yksilöllinen komedia, vammaisuus kun on osoitus yhteiskunnasta, jota ei alunperin suunniteltu kaikille.&nbsp;<br /><br /><strong>V</strong>ammaisuus on pitkään ollut rullattomia pyörätuoleja, valkoisia keppejä, kuulolaitteita ja muita oivallisia apuvälineitä,&nbsp;mutta tänään se on myös jyrkkiä luiskia, ahtaita invavessoja,&nbsp;riittämättömiä palveluita ja jatkuvaa taistelua byrokratian rattaissa&nbsp;oikeudenmukaisuuden ja tasavertaisen kohtelun puolesta.&nbsp;<br /><br /><strong>S</strong>anotaan, että erilaisuus on Rikkautta, mutta entä vammaisuus? Se oli ennen väistämättä huono-osaisuutta, vaivaisuutta, avuttomuutta, kyvyttömyyttä, passiivisuutta,&nbsp;mutta nyt se on monipuolista aktiivisuutta ja huikeita taidonnäytteitä: maalauksia ilman käsiä, tanssia ilman jalkoja ja viisautta ilman puhetta.&nbsp;<br /><br /><strong>V</strong>ammaisuus oli ennen eristämistä, syrjään jättämistä,&nbsp;nyt se on yhä enemmän ikään kuin samalle viivalle asettamista&nbsp;ja mukaan ottamista. Siis ainakin periaatteessa.&nbsp;<br /><br /><strong>T</strong>oivottavasti vammaisuus on vielä jonakin päivänä ihmisten hyväksyttyä erilaisuutta ilman sääliviä ja tuijottavia katseita&nbsp;ja pinttyneitä ennakkoluuloja,&nbsp;<br />sillä vasta silloin yhteiskuntamme olisi tarkoitettu aidosti myös vammaisille, ja meidän olisi helppoa olla juuri sellaisia kuin olemme.&nbsp;<br /><br /><strong>S</strong>iihen on kuitenkin yhä pitkä matka,&nbsp;mutta <em>elämä ilman unelmia ja uskoa parempaan tulevaisuuteen</em> on tylsää,&nbsp;<br />oli ihminen sitten vammainen tai ei.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Oulun soten palvelupäällikön viime vuonna antama lausunto inva-lupaa uusittaessa: Olette saaneet etuuksia, joihin ette ehkä olisi oikeutettukaan. Tämä henkilöön kohdentuva lausunto on mitä enimmissä määrin loukkaava ja virheellinen. Kaikki ne vamman hoidossa tarvittavat etuudet ovat aina perusteltuja henkilön ja hänen lähipiirinsä eduksi. Siksi etuudet on aina haettava erikseen, jotka sitten päättää etuuskäsittelijät, ei palvelupäällikkö. Onni yksillä vaan kesäpä oli kaikilla. Ei enää tunnu loukattu olo.

Että hiukan harmittaa vaan vammaisuus oli ennen este, nyt se on aina haaste ja joskus hidaste. Vammaisuus oli ennen valitettava ja joskus pelottava yksilöllinen tragedia. Tänään se on pikemminkin yksilöllinen komedia, vammaisuus kun on osoitus yhteiskunnasta, jota ei alunperin suunniteltu kaikille. 

Vammaisuus on pitkään ollut rullattomia pyörätuoleja, valkoisia keppejä, kuulolaitteita ja muita oivallisia apuvälineitä, mutta tänään se on myös jyrkkiä luiskia, ahtaita invavessoja, riittämättömiä palveluita ja jatkuvaa taistelua byrokratian rattaissa oikeudenmukaisuuden ja tasavertaisen kohtelun puolesta. 

Sanotaan, että erilaisuus on Rikkautta, mutta entä vammaisuus? Se oli ennen väistämättä huono-osaisuutta, vaivaisuutta, avuttomuutta, kyvyttömyyttä, passiivisuutta, mutta nyt se on monipuolista aktiivisuutta ja huikeita taidonnäytteitä: maalauksia ilman käsiä, tanssia ilman jalkoja ja viisautta ilman puhetta. 

Vammaisuus oli ennen eristämistä, syrjään jättämistä, nyt se on yhä enemmän ikään kuin samalle viivalle asettamista ja mukaan ottamista. Siis ainakin periaatteessa. 

Toivottavasti vammaisuus on vielä jonakin päivänä ihmisten hyväksyttyä erilaisuutta ilman sääliviä ja tuijottavia katseita ja pinttyneitä ennakkoluuloja, 
sillä vasta silloin yhteiskuntamme olisi tarkoitettu aidosti myös vammaisille, ja meidän olisi helppoa olla juuri sellaisia kuin olemme. 

Siihen on kuitenkin yhä pitkä matka, mutta elämä ilman unelmia ja uskoa parempaan tulevaisuuteen on tylsää, 
oli ihminen sitten vammainen tai ei.

]]>
2 http://hannuvilponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243546-vammaisen-oikeudet-ja-etuudet#comments Kuntoutuminen Lapset Vammaiset Vanhukset Yhdistyneet Kansakunnat Wed, 27 Sep 2017 21:10:17 +0000 Hannu Vilponen http://hannuvilponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243546-vammaisen-oikeudet-ja-etuudet
YK - Yllä kritiikin http://mikaniikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242791-yk-ylla-kritiikin <p>YK:n toimintaa käsitellään varsin säästeliäästi mediassa ja julkisessa keskustelussa. Tänään siihen on kuitenkin mahdollisuus, kun eduskunta keskustelee Agenda 2030:sta, joka on YK:n kestävän kehityksen strategia.</p><p>Rahoitamme&nbsp;YK:ta ja sen alajärjestöjä sadoilla miljoonilla euroilla. Niin kansalaisten kuin päättäjien tulisi katsoa myös tämän rahoituskohteen perään. Kriittinen keskustelu on kehityksen edellytys asiassa kuin asiassa.</p><p>Euroopassa pelätään islamiin perustuvan ideologian vaikuttavan yhä enemmän päätöksentekoon. YK:ssa tästä on olemassa jo merkkejä. Länsi antaa laiskasti myöten islamilaisten maiden muodostaman blokin vaatimuksille. Selvimmin asia näkyy maailmanjärjestön suhtautumisessa muslimimaiden vihaamaan Israelin valtioon.</p><p><strong>YK:n silmätikku</strong></p><p>Viime lokakuussa kohahdutti UNESCO:n päätöslauselma, joka käytännössä kielsi Temppelivuoren yhteyden juutalaisuuteen. Islamistista näkökulmaa painottava lauselma meni läpi, sillä muslimimaat äänestivät sen puolesta ja suurin osa länsimaista äänesti tyhjää. Suomi ei kuulunut päättävään kokoonpanoon.</p><p>Sama linja jatkui lokakuun lopussa Maailmanperintökomitean kokouksessa, jossa Suomi viime vuonna oli edustettuna. Tyhjää äänestämällä annoimme hiljaisen hyväksynnän historiallisten tosiasioiden ideologiaan perustuvalle kieltämiselle. Ihmettelen, miten tuolloisella perussuomalaisten, nykyisellä sinisten ulkoministeri Soinilla ei ollut selkärankaa kannattaa tasapuolisempaa lähestymistä.</p><p>Israel on saanut erityiskohtelun myös YK:n ihmisoikeusneuvostolta, joka perustettiin vuonna 2006. Heti perustamistaan seuraavana vuonna 2007 Lähi-idän ainut demokratia sai neuvostolta 22 tuomiota. Vertailun vuoksi on huomattava, että Sudan, jossa samana vuonna tehtiin useita satoja tuhansia ihmishenkiä vaatinut kansanmurha, sai neuvostolta yhden ainoan huomautuksen. Yhteensä Israel on neuvostossa tuomittu lähes yhtä monta kertaa kuin kaikki muut maailman maat yhteensä.</p><p><strong>UNRWA</strong></p><p>YK:n linjaa osaltaan kuvaa myös UNRWA:n toiminta. YK:n alaisista järjestöistä UNRWA tuskin on suomalaiselle yleisölle kovin tuttu, vaikka se on yksi suurimmista alajärjestöistä. Järjestön on perustettu huolehtimaan palestiinalaispakolaisista. Huolehtimista näyttää riittävän, sillä UNRWA työllistää noin 30&nbsp;000 henkilöä, kun käytännössä koko muun maailman pakolaisista huolehtiva UNCHR työllistää kolmasosan tästä.</p><p>UNRWA aloitti toimintansa 1950. Käytännössä sen toiminta-ajatuksena näyttää olevan palestiinalaisvaltion perustamisen mahdollistaminen rahoittamalla ja organisoimalla valtion tehtävään kuuluvaa toimintaa, kuten perusopetusta. Yhtaikaa kuitenkin hyväksytään paikalliset käytännöt ja toimintamallit, jolloin riskinä on, että länsi sinisilmäisesti rahoittaa jatkuvaa väkivaltaa harjoittavan valtionkaltaisen toimijan.</p><p>Koska palestiinalaishallinnolla ei ole juurikaan luonnollisia tulonlähteitä, me länsimaiset veronmaksajat olemme vaarassa sponsoroida muun muassa palestiinalaishallinnon terroristeille ja heidän perheilleen maksamia &rdquo;verirahoja&rdquo;, lasten radikalisoitumista tukevaa kasvatusta kouluissa sekä aseita, joilla surmataan juutalaisia siviilejä. Tulokset eivät puhu investointien puolesta, sillä väkivallan kierre alueella jatkuu.</p><p><strong>Siirtolaisuuden ohjaksissa</strong></p><p>Myös siirtolaiskriisissä YK:lla on merkittävä rooli. Järjestössä määritellään siirtolaispolitiikan yleiset pelisäännöt pohjautuen ihmisoikeuksiin. YK myös johtaa kiintiöpakolaisjärjestelmää sekä ylläpitää pakolaisleirejä, joiden kautta moni Eurooppaan tuleva kulkee.</p><p>Jotain YK:n ideologiasta maahanmuuttoasioissa kertovat Peter Sutherlandin linjaukset. Kyseinen mies vastasi noin kymmenen viimeisen vuoden ajan YK:n toiminnasta kansainvälisen maahanmuuton alueella. YK on tämän lähettiläänsä suulla vaatinut kansallisen yhtenäisyyden rikkomista maahanmuutolla. Monikulttuurisuus ja vapaa kansainvälinen muuttoliike ovat hänen mukaansa Euroopan menestyksen edellytys.</p><p><strong>Vaarallinen hiljaisuus</strong></p><p>YK:lla, kuten kaikilla ihmisten muodostamilla toimielimillä on oma ideologiansa. Siltikin pienikin vihjaus siitä, että YK ei toimisi täydellisen virheettömästi, koetaan joissain piireissä samaksi kuin kyseenalaistaisi koko ihmisyyden olemassaolon. Näin ei saisi olla. Kritiikin puute jo sinällään on vaarallista, koska ilman kritiikkiä minkä tahansa organisaation on vaikea kehittää toimintaansa.</p><p>Suomen eduskunnan on aika herätä ruususen unesta näkemään YK:n kaksoisstandardi. Vähin, mitä tulee edellyttää, on oikeudenmukaisuus. Me emme voi kritiikittä hyväksyä sitä, että YK:n päätöksiin heijastuu länsimaisen demokratian vastainen islamilainen ideologia. &nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> YK:n toimintaa käsitellään varsin säästeliäästi mediassa ja julkisessa keskustelussa. Tänään siihen on kuitenkin mahdollisuus, kun eduskunta keskustelee Agenda 2030:sta, joka on YK:n kestävän kehityksen strategia.

Rahoitamme YK:ta ja sen alajärjestöjä sadoilla miljoonilla euroilla. Niin kansalaisten kuin päättäjien tulisi katsoa myös tämän rahoituskohteen perään. Kriittinen keskustelu on kehityksen edellytys asiassa kuin asiassa.

Euroopassa pelätään islamiin perustuvan ideologian vaikuttavan yhä enemmän päätöksentekoon. YK:ssa tästä on olemassa jo merkkejä. Länsi antaa laiskasti myöten islamilaisten maiden muodostaman blokin vaatimuksille. Selvimmin asia näkyy maailmanjärjestön suhtautumisessa muslimimaiden vihaamaan Israelin valtioon.

YK:n silmätikku

Viime lokakuussa kohahdutti UNESCO:n päätöslauselma, joka käytännössä kielsi Temppelivuoren yhteyden juutalaisuuteen. Islamistista näkökulmaa painottava lauselma meni läpi, sillä muslimimaat äänestivät sen puolesta ja suurin osa länsimaista äänesti tyhjää. Suomi ei kuulunut päättävään kokoonpanoon.

Sama linja jatkui lokakuun lopussa Maailmanperintökomitean kokouksessa, jossa Suomi viime vuonna oli edustettuna. Tyhjää äänestämällä annoimme hiljaisen hyväksynnän historiallisten tosiasioiden ideologiaan perustuvalle kieltämiselle. Ihmettelen, miten tuolloisella perussuomalaisten, nykyisellä sinisten ulkoministeri Soinilla ei ollut selkärankaa kannattaa tasapuolisempaa lähestymistä.

Israel on saanut erityiskohtelun myös YK:n ihmisoikeusneuvostolta, joka perustettiin vuonna 2006. Heti perustamistaan seuraavana vuonna 2007 Lähi-idän ainut demokratia sai neuvostolta 22 tuomiota. Vertailun vuoksi on huomattava, että Sudan, jossa samana vuonna tehtiin useita satoja tuhansia ihmishenkiä vaatinut kansanmurha, sai neuvostolta yhden ainoan huomautuksen. Yhteensä Israel on neuvostossa tuomittu lähes yhtä monta kertaa kuin kaikki muut maailman maat yhteensä.

UNRWA

YK:n linjaa osaltaan kuvaa myös UNRWA:n toiminta. YK:n alaisista järjestöistä UNRWA tuskin on suomalaiselle yleisölle kovin tuttu, vaikka se on yksi suurimmista alajärjestöistä. Järjestön on perustettu huolehtimaan palestiinalaispakolaisista. Huolehtimista näyttää riittävän, sillä UNRWA työllistää noin 30 000 henkilöä, kun käytännössä koko muun maailman pakolaisista huolehtiva UNCHR työllistää kolmasosan tästä.

UNRWA aloitti toimintansa 1950. Käytännössä sen toiminta-ajatuksena näyttää olevan palestiinalaisvaltion perustamisen mahdollistaminen rahoittamalla ja organisoimalla valtion tehtävään kuuluvaa toimintaa, kuten perusopetusta. Yhtaikaa kuitenkin hyväksytään paikalliset käytännöt ja toimintamallit, jolloin riskinä on, että länsi sinisilmäisesti rahoittaa jatkuvaa väkivaltaa harjoittavan valtionkaltaisen toimijan.

Koska palestiinalaishallinnolla ei ole juurikaan luonnollisia tulonlähteitä, me länsimaiset veronmaksajat olemme vaarassa sponsoroida muun muassa palestiinalaishallinnon terroristeille ja heidän perheilleen maksamia ”verirahoja”, lasten radikalisoitumista tukevaa kasvatusta kouluissa sekä aseita, joilla surmataan juutalaisia siviilejä. Tulokset eivät puhu investointien puolesta, sillä väkivallan kierre alueella jatkuu.

Siirtolaisuuden ohjaksissa

Myös siirtolaiskriisissä YK:lla on merkittävä rooli. Järjestössä määritellään siirtolaispolitiikan yleiset pelisäännöt pohjautuen ihmisoikeuksiin. YK myös johtaa kiintiöpakolaisjärjestelmää sekä ylläpitää pakolaisleirejä, joiden kautta moni Eurooppaan tuleva kulkee.

Jotain YK:n ideologiasta maahanmuuttoasioissa kertovat Peter Sutherlandin linjaukset. Kyseinen mies vastasi noin kymmenen viimeisen vuoden ajan YK:n toiminnasta kansainvälisen maahanmuuton alueella. YK on tämän lähettiläänsä suulla vaatinut kansallisen yhtenäisyyden rikkomista maahanmuutolla. Monikulttuurisuus ja vapaa kansainvälinen muuttoliike ovat hänen mukaansa Euroopan menestyksen edellytys.

Vaarallinen hiljaisuus

YK:lla, kuten kaikilla ihmisten muodostamilla toimielimillä on oma ideologiansa. Siltikin pienikin vihjaus siitä, että YK ei toimisi täydellisen virheettömästi, koetaan joissain piireissä samaksi kuin kyseenalaistaisi koko ihmisyyden olemassaolon. Näin ei saisi olla. Kritiikin puute jo sinällään on vaarallista, koska ilman kritiikkiä minkä tahansa organisaation on vaikea kehittää toimintaansa.

Suomen eduskunnan on aika herätä ruususen unesta näkemään YK:n kaksoisstandardi. Vähin, mitä tulee edellyttää, on oikeudenmukaisuus. Me emme voi kritiikittä hyväksyä sitä, että YK:n päätöksiin heijastuu länsimaisen demokratian vastainen islamilainen ideologia.  

]]>
1 http://mikaniikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242791-yk-ylla-kritiikin#comments Islam Israel Kehitysyhteistyö Yhdistyneet Kansakunnat Wed, 13 Sep 2017 11:25:36 +0000 Mika Niikko http://mikaniikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242791-yk-ylla-kritiikin
Eipä kanneta turhia huolia http://veksi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242482-eipa-kanneta-turhia-huolia <p>Maailman väkiluku oli tänään klo. 16.00 &nbsp; &nbsp;<strong>7 530 732 300 henkeä.</strong>&nbsp; Ei huolta ollenkaan!</p><p>Aliravittuja ihmisiä samaan aikaan &nbsp;733 421 500 ihmistä, Ei huolta ollenkaan.</p><p>Sairaalloisen lihavia ihmisiä maailmassa 686 376 100. &nbsp;Ei huolta ollenkaan.</p><p>Nälkään kuolleita tänään klo. 16 asti &nbsp;20365 henkeä. Ei huolta ollenkaan.</p><p>Ihmisiä, joilla ei ole puhdasta juomavettä &nbsp;596 755 210. Ei huolta ollenkaan.</p><p>Rahaa käytetty vaarallisiin huumeisiin tänä vuonna &nbsp;273 574 450 500 dollaria ennen klo. 16.00. &nbsp;Ei huolta ollenkaan.</p><p>Pakolaisia mailmassa lähes 100 000 000 henkeä. Eipä huolta!</p><p>(Julkiset) sotilasmenot<strong>&nbsp; 3 284 900 00 dollaria tänään klo. 16 menness</strong>ä. Ei huolta ollenkaan.</p><p>Aavikoituminen tänä vuonna &nbsp;8 206 980 hehtaaria. Ei huolta.</p><p>Arktiset jäätiköt sulavat, maapallon keskilämpötila nousee. Ei aiheuta huolta!</p><p>&nbsp;</p><p>Yllä olevaa &quot;tilastokatsausta&quot; voisi vielä jatkaa paljon. Jostakin kummasta syystä ihmiskuntaa ei juurikaan hetkauta selkeät, koko ihmiskuntaa uhkaavat vaarat. Suurvallat riitelevät aivan turhista asioista (johtajien arvovalta, kansakunnan &quot;kunnia&quot;, taloudelliset etuisuudet, rodulliset erilaisuudet ja monet muut asiat. YK, jonka alunperin piti pelastaa maailma sodilta, riidoilta ja eriarvoistumiselta, on täysin hampaaton. Tämänhetkisillä säännöillään se ei pysty ratkomaan riitoja. Veto-oikeudet pitäisi poistaa, mutta se osoittautunee mahdottomaksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Mitä sitten pitäisi tehdä? Sanokaapa se!</p><p>Todenäköisesti me ihmiset elämme sukupolvien syklissä, tuijottaen vain oman sukupolvemme etuihin. Mitä turhaa kantamaan huolta vaikkapa sadan vuoden päästä konkretisoituvien ongelmien hoitamiseen, meitähän ei silloin enää ole olemassa.</p><p>Hulluahan se olisikin, vai mitä?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maailman väkiluku oli tänään klo. 16.00    7 530 732 300 henkeä.  Ei huolta ollenkaan!

Aliravittuja ihmisiä samaan aikaan  733 421 500 ihmistä, Ei huolta ollenkaan.

Sairaalloisen lihavia ihmisiä maailmassa 686 376 100.  Ei huolta ollenkaan.

Nälkään kuolleita tänään klo. 16 asti  20365 henkeä. Ei huolta ollenkaan.

Ihmisiä, joilla ei ole puhdasta juomavettä  596 755 210. Ei huolta ollenkaan.

Rahaa käytetty vaarallisiin huumeisiin tänä vuonna  273 574 450 500 dollaria ennen klo. 16.00.  Ei huolta ollenkaan.

Pakolaisia mailmassa lähes 100 000 000 henkeä. Eipä huolta!

(Julkiset) sotilasmenot  3 284 900 00 dollaria tänään klo. 16 mennessä. Ei huolta ollenkaan.

Aavikoituminen tänä vuonna  8 206 980 hehtaaria. Ei huolta.

Arktiset jäätiköt sulavat, maapallon keskilämpötila nousee. Ei aiheuta huolta!

 

Yllä olevaa "tilastokatsausta" voisi vielä jatkaa paljon. Jostakin kummasta syystä ihmiskuntaa ei juurikaan hetkauta selkeät, koko ihmiskuntaa uhkaavat vaarat. Suurvallat riitelevät aivan turhista asioista (johtajien arvovalta, kansakunnan "kunnia", taloudelliset etuisuudet, rodulliset erilaisuudet ja monet muut asiat. YK, jonka alunperin piti pelastaa maailma sodilta, riidoilta ja eriarvoistumiselta, on täysin hampaaton. Tämänhetkisillä säännöillään se ei pysty ratkomaan riitoja. Veto-oikeudet pitäisi poistaa, mutta se osoittautunee mahdottomaksi.

 

Mitä sitten pitäisi tehdä? Sanokaapa se!

Todenäköisesti me ihmiset elämme sukupolvien syklissä, tuijottaen vain oman sukupolvemme etuihin. Mitä turhaa kantamaan huolta vaikkapa sadan vuoden päästä konkretisoituvien ongelmien hoitamiseen, meitähän ei silloin enää ole olemassa.

Hulluahan se olisikin, vai mitä?

]]>
13 http://veksi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242482-eipa-kanneta-turhia-huolia#comments Ihmiskunnan tulevaisuus Kouvola Veto-oikeus Yhdistyneet Kansakunnat Thu, 07 Sep 2017 13:39:32 +0000 Veikko Kärkkäinen http://veksi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242482-eipa-kanneta-turhia-huolia
BBC raportoi Pohjois-Koreasta http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242170-bbc-raportoi-pohjois-koreasta <p>Silmiini sattui nyt kuluvan vuoden aikana kaksi BBC:n julkaisemaa juttua Pohjois-Korean nykytilanteesta. Ajattelin referoida niitä tässä osittain vastauksena erään nimeltä mainitsemattoman puheenvuorolaisen kirjoituksiin, jotka ovat kaiketi olleet varsin kritiikitöntä propagandan uudelleenjulkaisua suomeksi.</p><p><a href="http://www.bbc.com/news/world-asia-39349726">Aloitan 22.03.2017 julkaistulla jutulla</a>. Siinä BBC lainaa YK:n julkaisemaa raporttia Pohjois-Korean tilanteesta. Raportissa ja jutussa todetaan mm. seuraavaa:</p><ul><li>41 %, siis 10,5 miljoonaa pohjoiskorealaista on aliravittuja. Luku on yli 2/5-osaa koko kansasta.</li><li>18 miljoonaa ihmistä kärsii ruokaepävarmuudesta ja peruspalveluiden puutteesta.</li><li>Useimmilla (ei tarkkaa lukua) pohjoiskorealaisilla ei ole pääsyä perusterveydenhuoltoon tai sanitaatioon.</li><li>Ripuli ja keuhkokuume ovat yleisimpiä kuolinsyitä alle 5-vuotiaiden lasten joukossa.</li><li>2/3-osaa pohjoiskorealaisista saa ruokansa valtion jakamana.</li><li>Viljan ja perunoiden päiväannos on 300 g päivässä per henkilö.</li></ul><p>Raportti toteaa myös, että kansainväliset pakotteet ovat haitanneet humanitaarisia operaatioita Pohjois-Koreassa, ja että Pohjois-Korealle lahjoitetut varat ovat laskeneet sitten vuoden 2012.</p><p><a href="http://www.bbc.com/news/world-asia-40669026">20.07.2017 julkaistussa jutussa BBC kertoo, että Pohjois-Koreaa vaivaa kova kuivuus</a>. Sademäärät ovat olleet alhaisia huhtikuusta 2017 lähtien, haitaten viljelykasvien kasvun alkukautta. Tilannetta pahentaa myös se, että kansainvälisen ruokajärjestö FAO:n mukaan ruoka-apu Pohjois-Koreaan on alentunut sen ydinaseohjelmasta seuranneiden pakotteiden seurauksena. Isoja osia Pohjois-Korean väestöstä uhkaa aliravitsemus tai kuolema.</p><p>Kaikesta tästä käy ilmi, että Pohjois-Korea on suurissa vaikeuksissa kommunisminsa, juche-aatteensa, tai miksi sitä haluaakaan kutsua, kanssa. Se ei pysty kunnolla huolehtimaan omista kansalaisistaan. Tämän kaiken keskellä maata pidetään edes jotenkin pystyssä ulkopuolisen avun eli YK:n ja eri kansalaisjärjestöjen ruoka-avulla. Maassa toimii myös kristillisiä avustusjärjestöjä, jotka lähimmäisenrakkaudesta auttavat Pohjois-Koreaa ja sen kansaa, vaikkakin kristinusko ja uskonto ylipäätänsä ovat pannassa Pohjois-Koreassa. Huhutaan jopa suomalaisesta uskovasta, joka olisi organisoinut junalastillisia viljaa Pohjois-Koreaan edellisen nälänhädän aikana. Mutta ei tästä sen enempää.</p><p>Kontrasti näiden kahden BBC:n jutun välillä ja propagandan välillä on kuitenkin huima.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Silmiini sattui nyt kuluvan vuoden aikana kaksi BBC:n julkaisemaa juttua Pohjois-Korean nykytilanteesta. Ajattelin referoida niitä tässä osittain vastauksena erään nimeltä mainitsemattoman puheenvuorolaisen kirjoituksiin, jotka ovat kaiketi olleet varsin kritiikitöntä propagandan uudelleenjulkaisua suomeksi.

Aloitan 22.03.2017 julkaistulla jutulla. Siinä BBC lainaa YK:n julkaisemaa raporttia Pohjois-Korean tilanteesta. Raportissa ja jutussa todetaan mm. seuraavaa:

  • 41 %, siis 10,5 miljoonaa pohjoiskorealaista on aliravittuja. Luku on yli 2/5-osaa koko kansasta.
  • 18 miljoonaa ihmistä kärsii ruokaepävarmuudesta ja peruspalveluiden puutteesta.
  • Useimmilla (ei tarkkaa lukua) pohjoiskorealaisilla ei ole pääsyä perusterveydenhuoltoon tai sanitaatioon.
  • Ripuli ja keuhkokuume ovat yleisimpiä kuolinsyitä alle 5-vuotiaiden lasten joukossa.
  • 2/3-osaa pohjoiskorealaisista saa ruokansa valtion jakamana.
  • Viljan ja perunoiden päiväannos on 300 g päivässä per henkilö.

Raportti toteaa myös, että kansainväliset pakotteet ovat haitanneet humanitaarisia operaatioita Pohjois-Koreassa, ja että Pohjois-Korealle lahjoitetut varat ovat laskeneet sitten vuoden 2012.

20.07.2017 julkaistussa jutussa BBC kertoo, että Pohjois-Koreaa vaivaa kova kuivuus. Sademäärät ovat olleet alhaisia huhtikuusta 2017 lähtien, haitaten viljelykasvien kasvun alkukautta. Tilannetta pahentaa myös se, että kansainvälisen ruokajärjestö FAO:n mukaan ruoka-apu Pohjois-Koreaan on alentunut sen ydinaseohjelmasta seuranneiden pakotteiden seurauksena. Isoja osia Pohjois-Korean väestöstä uhkaa aliravitsemus tai kuolema.

Kaikesta tästä käy ilmi, että Pohjois-Korea on suurissa vaikeuksissa kommunisminsa, juche-aatteensa, tai miksi sitä haluaakaan kutsua, kanssa. Se ei pysty kunnolla huolehtimaan omista kansalaisistaan. Tämän kaiken keskellä maata pidetään edes jotenkin pystyssä ulkopuolisen avun eli YK:n ja eri kansalaisjärjestöjen ruoka-avulla. Maassa toimii myös kristillisiä avustusjärjestöjä, jotka lähimmäisenrakkaudesta auttavat Pohjois-Koreaa ja sen kansaa, vaikkakin kristinusko ja uskonto ylipäätänsä ovat pannassa Pohjois-Koreassa. Huhutaan jopa suomalaisesta uskovasta, joka olisi organisoinut junalastillisia viljaa Pohjois-Koreaan edellisen nälänhädän aikana. Mutta ei tästä sen enempää.

Kontrasti näiden kahden BBC:n jutun välillä ja propagandan välillä on kuitenkin huima.

]]>
3 http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242170-bbc-raportoi-pohjois-koreasta#comments Aliravitsemus Kuivuus Pohjois-Korea Ruoka-apu Yhdistyneet Kansakunnat Thu, 31 Aug 2017 15:19:49 +0000 Jori Kostiainen http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242170-bbc-raportoi-pohjois-koreasta