Irtisanomissuoja http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/135763/all Wed, 05 Jun 2019 22:01:12 +0300 fi Nurinkurinen työllisyyspolitiikka http://mikkommm.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277031-nurinkurinen-tyollisyyspolitiikka <p>Suomen työllisyyspolitiikka tuntuu minun mielestäni aika nurinkuriselta. Koska byrokratia on sen verran monimutkaista, myönnettäkööt, että minulla voi olla jotain virheitä miten sitä olen ymmärtänyt.</p><ul><li>Työmarkkinatukea saadaan tekemällä sellaisiakin työhakemuksia, joilla ei pääse töihin.</li><li>Tuki ymmärtääkseni katoaa, jos hyväksyy työn. Lisäksi etäisyys työpaikkaan voi tehdä työn vastaanottamisen vielä kannattamattomammaksi.</li><li>Työttömyyspäiväraha on vielä suurempi korvaus sellaiselle, joka on ollut jotkin ehdot täyttäen töissä, ja sitten eroaa tai tulee erotetuksi töistä ja jää tekemään mihinkään johtamattomia työhakemuksia. Toki on karenssit olemassa, mutta ne menevät myös niin päin, että ne, joille työ ei esimerkiksi oikeasti sopinut, vaikka olisivatkin periaatteessa kiinnostuneita työnteosta, joutuvat karenssiin eron vuoksi.</li><li>&quot;Aktiivimalli&quot; on edes pientä keppiä tällaiselle toiminnalle, mutta valitettavasti osuu samalla niihin, joiden kykyjä vastaavia töitä ei vaan löydy lähialueilta, vaikka halua olisi</li><li>Toisaalta aktiivimallin keppi kannustaa tehottomuuteen. 65 maksupäivän jaksona tarvitsee nimittäin olla vain 5 päivää jonkinlaisessa työllistymistä tukevassa palvelussa/toiminnassa tai opiskella, niin saa silti täyden etuuden. Jos on elämäntapa-sosiaalipummi, niin ei mikään tuollainen työllistä ja yhteiskunnan resursseja menee vaan haaskuun.</li><li>Ja jos työttömyysturva ei vielä riitä sosiaalipummeiluun, niin ei hätiä mitiä! Sitten saattaa olla oikeutettu lisäksi toimeentulotukeen. Samaan aikaan kun elämäntapa-sosiaalipummi tietää miten systeemiä väärinkäyttää, sosiaaliturvan alikäyttö on merkittävä ongelma. Ainoastaan vain noin puolet toimeentulotukeen oikeutetuista hakee sitä, ja usein juuri heikoimmassa asemassa olevilta jää hakematta: <a href="https://yle.fi/uutiset/3-8447134">https://yle.fi/uutiset/3-8447134</a></li><li>Palkkatuki, työllistämispalkkio, jne. kannustavat tuottamattomiin yrityksiin. &quot;Töitä hinnalla millä hyvänsä&quot; ei ole vaan järkevää politiikkaa mielestäni. Työ ei ole itseisarvo vaan sen pitäisi olla jotenkin yhteiskunnalle hyödyllistäkin.</li><li>Progressiivinen verotus, vaikka onkin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta perusteltu, mahdollistaa huonotuottoisten yritysten selviytymisen alhaisen veroprosentin ansiosta sekä rankaisee tuottavimpia yrityksiä. Korkea verotus lisäksi lisää veronkiertoa, ja eniten tuottavilla on myös mahdollisuudet siihen. Vielä en ole kovin tarkkaa mielipidettä muodostanut asiasta, mutta mainitsen silti.</li><li>Jos yksittäinen työntekijä on hankala, häntä ei voi niin vaan erottaakaan, tai ainakin sellaisia väittämiä kuulee. Ainakin yrityksen pitää jotenkin kunnolla perustella erotuksen syy ja noudattaa irtisanomisaikaa (tai maksaa korvaus). Jos yritys on pieni, uusi työntekijä on täten merkittävä riskitekijä.</li><li>Lisäksi jos yksilö tekee jotain yleishyödyllistä, mutta ei palkkatyötä, yhteiskunta ei välttämättä palkitse siitä mitenkään. Nämä palkinnot ovat jakautuneet lukuisaan määrään &quot;whitelistattuja&quot; aktiviteetteja, joista osa kuten lapsilisä tulee kaikille periaatteessa oikeutetuille, mutta sitten osa kuten taiteen ja kulttuurin tuki jaetaan erilaisten toimikuntien mielivaltaisilla päätöksillä.</li></ul><p>Ainakin näiden syiden vuoksi olisi vakavasti harkittava oikeita muutoksia eikä vaan hienosäätöä työllisyyspolitiikkaan ja muihin kytkeytyneisiin politiikan osa-alueisiin. En usko oikean suunnan olevan jättää köyhiä vaan heitteille ottamaan vastaan mikä tahansa tarjous, josta saa rahaa elää. Hyvinvointiyhteiskunnat kuitenkin kun ovat monella mittarilla usein hyviksi todettavia. Tämä perustelu on toki vielä ontuva ja yritänkin joskus vielä saada aikaan hyvinvointiyhteiskuntaa puolustavan blogikirjoituksen, mutta nyt en.</p><p>Olen itse tällä hetkellä sitä mieltä, että oikea suunta on perustulo. Se on ensinnäkin itsessäänkin monella tapaa perusteltavissa oleva uudistus, mutta käytännössä mahdollistaa myös monia muita tarpeellisia. Näen perustulon siis ennemminkin ensiaskeleena (tai harppauksena; vaatiihan se jo melkoista muutosta) parempaan yhteiskuntaan.</p><p>Perustulo voisi nimittäin hoitaa turvapuolen erityisesti Tanskasta tunnetusta joustoturvasta. Joustoa sen sijaan voisi heikentämällä työntekijöiden irtisanomissuojaa. Tanskassa näyttää olevan myös irtisanomisajat useissa tapauksissa voimassa, mutta jos olen ymmärtänyt oikein, niin siinä missä Suomessa vaaditaan hyvät perustelut irtisanomiseen (&quot;whitelist&quot;), Tanskassa ennemminkin on &quot;blacklist&quot; syistä, joita ei voi käyttää irtisanomisen perusteena. Tuossa on ainakin joku kuvaus Tanskan irtisanomissuojasta: <a href="https://www.oresunddirekt.se/in-english/in-english/stop-working-in-denmark/termination-of-employment-when-working-in-denmark">https://www.oresunddirekt.se/in-english/in-english/stop-working-in-denmark/termination-of-employment-when-working-in-denmark</a></p><p>Perustulo käytännössä joutuisi korvaamaan lukuisia tukia joka tapauksessa, niin se ei ole oikein edes erotettavissa tuosta muutoksesta, että esimerkiksi työmarkkinatuki poistettaisiin tai vähintäänkin sitä muutettaisiin rajusti. Mielestäni näin kuuluukin olla. Se, että työnhausta ei sinällään palkittaisi, poistaisi mahdollisuuden sellaiseen sosiaaliturvan väärinkäyttöön, jota kuvailin alussa.</p><p>Tämän ansiosta työllistymispalveluita voitaisiin tarjota ainoastaan niille, jotka ovat oikeasti etsimässä töitä, ja resursseja vapautuu tehdä tämä hyvin. Jos joku haluaa elää vain joillakin sadoilla euroilla kuukaudessa, tulee suunnilleen halvemmaksi vaan antaa hänen eikä käynnistää mittavaa byrokratiakoneistoa hänen kyykyttämisekseen.</p><p>Myöskin esimerkiksi tuottamattomille tai epäeettisille yrityksille olisi hankalampaa löytää työntekijöitä, koska työnhakijoilla olisi perustulon ansiosta parempi neuvotteluasema. Lisäksi perustulo on palkkio kaikesta siitä yleishyödyllisestä toiminnasta, josta ei tyypillisesti palkita mitenkään. Se on mm. ikuinen starttiraha yrityksille. Vielä laajemmin perustulo on tunnustus ihmisarvosta, eli eräs osaratkaisu sosiaaliturvan alikäyttöön.</p><p>Olen myös pohtinut sitä, että vaikka työnhausta ei itsessään tulisikaan (merkittävästi) maksaa, voitaisiin jotenkin tukea kuitenkin jotain kuluja, jotka liittyvät työn vastaanottamiseen. Muutto on ainakin yksi selkeä, joka tulee mieleen minulle tällaisista asioista. Suomi on toki laaja maa, joten töitä ei löydy välttämättä läheltä, mutta mitä jospa tehtäisiin tästä toimimaton peruste työn vastaanottamiselle? Olisi toki löydettävä tavat, joilla tätä ei voitaisi hyväksikäyttää ainakaan merkittävästi, mutta olisiko idea kuitenkin järkevä? Lisäksi totta kai pitää jotenkin ottaa huomioon myös työntekijän omat tarpeet, mutta tämä voitaisiinkin tehdä, koska oletettavasti työllistymispalveluiden piiriin tuleva olisi myös oikeasti motivoitunut.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen työllisyyspolitiikka tuntuu minun mielestäni aika nurinkuriselta. Koska byrokratia on sen verran monimutkaista, myönnettäkööt, että minulla voi olla jotain virheitä miten sitä olen ymmärtänyt.

  • Työmarkkinatukea saadaan tekemällä sellaisiakin työhakemuksia, joilla ei pääse töihin.
  • Tuki ymmärtääkseni katoaa, jos hyväksyy työn. Lisäksi etäisyys työpaikkaan voi tehdä työn vastaanottamisen vielä kannattamattomammaksi.
  • Työttömyyspäiväraha on vielä suurempi korvaus sellaiselle, joka on ollut jotkin ehdot täyttäen töissä, ja sitten eroaa tai tulee erotetuksi töistä ja jää tekemään mihinkään johtamattomia työhakemuksia. Toki on karenssit olemassa, mutta ne menevät myös niin päin, että ne, joille työ ei esimerkiksi oikeasti sopinut, vaikka olisivatkin periaatteessa kiinnostuneita työnteosta, joutuvat karenssiin eron vuoksi.
  • "Aktiivimalli" on edes pientä keppiä tällaiselle toiminnalle, mutta valitettavasti osuu samalla niihin, joiden kykyjä vastaavia töitä ei vaan löydy lähialueilta, vaikka halua olisi
  • Toisaalta aktiivimallin keppi kannustaa tehottomuuteen. 65 maksupäivän jaksona tarvitsee nimittäin olla vain 5 päivää jonkinlaisessa työllistymistä tukevassa palvelussa/toiminnassa tai opiskella, niin saa silti täyden etuuden. Jos on elämäntapa-sosiaalipummi, niin ei mikään tuollainen työllistä ja yhteiskunnan resursseja menee vaan haaskuun.
  • Ja jos työttömyysturva ei vielä riitä sosiaalipummeiluun, niin ei hätiä mitiä! Sitten saattaa olla oikeutettu lisäksi toimeentulotukeen. Samaan aikaan kun elämäntapa-sosiaalipummi tietää miten systeemiä väärinkäyttää, sosiaaliturvan alikäyttö on merkittävä ongelma. Ainoastaan vain noin puolet toimeentulotukeen oikeutetuista hakee sitä, ja usein juuri heikoimmassa asemassa olevilta jää hakematta: https://yle.fi/uutiset/3-8447134
  • Palkkatuki, työllistämispalkkio, jne. kannustavat tuottamattomiin yrityksiin. "Töitä hinnalla millä hyvänsä" ei ole vaan järkevää politiikkaa mielestäni. Työ ei ole itseisarvo vaan sen pitäisi olla jotenkin yhteiskunnalle hyödyllistäkin.
  • Progressiivinen verotus, vaikka onkin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta perusteltu, mahdollistaa huonotuottoisten yritysten selviytymisen alhaisen veroprosentin ansiosta sekä rankaisee tuottavimpia yrityksiä. Korkea verotus lisäksi lisää veronkiertoa, ja eniten tuottavilla on myös mahdollisuudet siihen. Vielä en ole kovin tarkkaa mielipidettä muodostanut asiasta, mutta mainitsen silti.
  • Jos yksittäinen työntekijä on hankala, häntä ei voi niin vaan erottaakaan, tai ainakin sellaisia väittämiä kuulee. Ainakin yrityksen pitää jotenkin kunnolla perustella erotuksen syy ja noudattaa irtisanomisaikaa (tai maksaa korvaus). Jos yritys on pieni, uusi työntekijä on täten merkittävä riskitekijä.
  • Lisäksi jos yksilö tekee jotain yleishyödyllistä, mutta ei palkkatyötä, yhteiskunta ei välttämättä palkitse siitä mitenkään. Nämä palkinnot ovat jakautuneet lukuisaan määrään "whitelistattuja" aktiviteetteja, joista osa kuten lapsilisä tulee kaikille periaatteessa oikeutetuille, mutta sitten osa kuten taiteen ja kulttuurin tuki jaetaan erilaisten toimikuntien mielivaltaisilla päätöksillä.

Ainakin näiden syiden vuoksi olisi vakavasti harkittava oikeita muutoksia eikä vaan hienosäätöä työllisyyspolitiikkaan ja muihin kytkeytyneisiin politiikan osa-alueisiin. En usko oikean suunnan olevan jättää köyhiä vaan heitteille ottamaan vastaan mikä tahansa tarjous, josta saa rahaa elää. Hyvinvointiyhteiskunnat kuitenkin kun ovat monella mittarilla usein hyviksi todettavia. Tämä perustelu on toki vielä ontuva ja yritänkin joskus vielä saada aikaan hyvinvointiyhteiskuntaa puolustavan blogikirjoituksen, mutta nyt en.

Olen itse tällä hetkellä sitä mieltä, että oikea suunta on perustulo. Se on ensinnäkin itsessäänkin monella tapaa perusteltavissa oleva uudistus, mutta käytännössä mahdollistaa myös monia muita tarpeellisia. Näen perustulon siis ennemminkin ensiaskeleena (tai harppauksena; vaatiihan se jo melkoista muutosta) parempaan yhteiskuntaan.

Perustulo voisi nimittäin hoitaa turvapuolen erityisesti Tanskasta tunnetusta joustoturvasta. Joustoa sen sijaan voisi heikentämällä työntekijöiden irtisanomissuojaa. Tanskassa näyttää olevan myös irtisanomisajat useissa tapauksissa voimassa, mutta jos olen ymmärtänyt oikein, niin siinä missä Suomessa vaaditaan hyvät perustelut irtisanomiseen ("whitelist"), Tanskassa ennemminkin on "blacklist" syistä, joita ei voi käyttää irtisanomisen perusteena. Tuossa on ainakin joku kuvaus Tanskan irtisanomissuojasta: https://www.oresunddirekt.se/in-english/in-english/stop-working-in-denmark/termination-of-employment-when-working-in-denmark

Perustulo käytännössä joutuisi korvaamaan lukuisia tukia joka tapauksessa, niin se ei ole oikein edes erotettavissa tuosta muutoksesta, että esimerkiksi työmarkkinatuki poistettaisiin tai vähintäänkin sitä muutettaisiin rajusti. Mielestäni näin kuuluukin olla. Se, että työnhausta ei sinällään palkittaisi, poistaisi mahdollisuuden sellaiseen sosiaaliturvan väärinkäyttöön, jota kuvailin alussa.

Tämän ansiosta työllistymispalveluita voitaisiin tarjota ainoastaan niille, jotka ovat oikeasti etsimässä töitä, ja resursseja vapautuu tehdä tämä hyvin. Jos joku haluaa elää vain joillakin sadoilla euroilla kuukaudessa, tulee suunnilleen halvemmaksi vaan antaa hänen eikä käynnistää mittavaa byrokratiakoneistoa hänen kyykyttämisekseen.

Myöskin esimerkiksi tuottamattomille tai epäeettisille yrityksille olisi hankalampaa löytää työntekijöitä, koska työnhakijoilla olisi perustulon ansiosta parempi neuvotteluasema. Lisäksi perustulo on palkkio kaikesta siitä yleishyödyllisestä toiminnasta, josta ei tyypillisesti palkita mitenkään. Se on mm. ikuinen starttiraha yrityksille. Vielä laajemmin perustulo on tunnustus ihmisarvosta, eli eräs osaratkaisu sosiaaliturvan alikäyttöön.

Olen myös pohtinut sitä, että vaikka työnhausta ei itsessään tulisikaan (merkittävästi) maksaa, voitaisiin jotenkin tukea kuitenkin jotain kuluja, jotka liittyvät työn vastaanottamiseen. Muutto on ainakin yksi selkeä, joka tulee mieleen minulle tällaisista asioista. Suomi on toki laaja maa, joten töitä ei löydy välttämättä läheltä, mutta mitä jospa tehtäisiin tästä toimimaton peruste työn vastaanottamiselle? Olisi toki löydettävä tavat, joilla tätä ei voitaisi hyväksikäyttää ainakaan merkittävästi, mutta olisiko idea kuitenkin järkevä? Lisäksi totta kai pitää jotenkin ottaa huomioon myös työntekijän omat tarpeet, mutta tämä voitaisiinkin tehdä, koska oletettavasti työllistymispalveluiden piiriin tuleva olisi myös oikeasti motivoitunut.

]]>
3 http://mikkommm.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277031-nurinkurinen-tyollisyyspolitiikka#comments Irtisanomissuoja Perustulo Työllisyyspolitiikka Wed, 05 Jun 2019 19:01:12 +0000 Mikko Merikivi http://mikkommm.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277031-nurinkurinen-tyollisyyspolitiikka
Keskustaopiskelijat vaalilaukalla SAK:ta vastaan http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264020-keskustaopiskelijat-vaalilaukalla-sakta-vastaan <p>Keskustaopiskelijoiden puheenjohtajisto on arvostellut SAK:ta pariinkin otteeseen syksyn aikana julkilausumissaan. Viimeisin näistä paikkaansa pitämättömistä arvosteluista tuli puheenjohtaja Auli Piipariselta &rdquo;<a href="https://www.keskustaopiskelijat.fi/keskustaopiskelijat-sakn-esitys-on-nuoren-tyontekijan-pahin-painajainen/">SAK:n esitys nuoren työntekijän painajainen</a>&rdquo;. Kirjoitus kohdistui SAK:n <a href="https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/osaaminen-ja-tyollisyys-karkena-nain-sak-evastaa-seuraavaa-eduskuntaa">eduskuntavaalitavoitteiden</a> yhteen kohtaan, jossa haluttaisi kirjattavaksi lakiin työvoiman vähentämisjärjestys. SAK:n vähentämisjärjestyksessä otettaisi huomioon ammattitaito, työnantajan palveluksessa menetetty työkyky, huoltovelvollisuuden määrä ja työsuhteen kesto. Kritiikki kohdistui työsuhteen kestoon.</p><p>Työlainsäädäntö ei säädetä vähentämisjärjestyksestä, eli se perustuu <a href="https://www.sak.fi/ajankohtaista/blogi/irtisanomisjarjestys-toisi-turvaa-ja-selkeyttaisi-nykytilannetta">tällä hetkellä täysin työnantajan mielivaltaan</a>, kunhan syrjintää koskeva lainsäädäntö on otettu huomioon. Poikkeuksena ovat työehtosopimukset joissa on sovittu vähentämisjärjestyksestä. Yksi tämmöinen työehtosopimus on teollisuusliiton ja teknologiateollisuuden yksistään noin sataa tuhatta työntekijää koskevan työehtosopimuksen kohta 35.2, otsikolla työvoiman vähentämisjärjestys. Tämä kohta on käytännössä identtinen SAK:n esityksen kanssa. En ole koskaan kuullut, että kukaan tämän työehtosopimuksen piirissä oleva olisi kritisoinut tätä nimenomaista kohtaa työehtosopimuksessa, joka estää työnantajan mielipuolisen saneluvallan ja antaa työntekijöille oikeuden haastaa väärin menettelevä työnantaja tarvittaessa oikeuteen. Työnantajan saneluvalta vähentämisjärjestykseen on monella muulla alalla, joilla tätä ei ole työehtosopimukseen kirjattu, ja niitä on paljon. Lakiin kirjattuna sama parannus tulisi kaikille. SAK:ssa on havaittu, että häikäilemättömästi voittojaan maksivoivat työnantajat ovat suojaamattomilla aloilla irtisanoneet korkeampaa palkkaa saavia työntekijöitä ja korvanneet heitä pätkä- ja nollatuntisopimuslaisilla tai vuokratyöntekijöillä. Tätä moraalittomuutta vastaan SAK taistelee.</p><p>Keskustaopiskelijoiden syksyn kritiikki pienipalkkaisimpia edustavaa SAK:ta kohtaan kertoo paljon keskustapuolueen nykytilasta. Vääristellään sellaisen alan työmarkkinajärjestön viestiä, jonka työehtosopimusten alle moni nuorikin ensimmäisenä työllistyy. Tätä kritiikkiä korostetaan hokemalla &rdquo;SAK on vaalilaukalla&rdquo;. Totean keskustaopiskelijoiden puheenjohtajistolle että SAK ei ole puolue, vaan ammattimaisesti toimiva työmarkkinajärjestö, jolla on enemmän näkemystä kaikkia suomalaisia koskevissa työelämän asioissa, kuin puolueellisella opiskelijajärjestön puheenjohtajistolla.</p><p>SAK:n mielestä ei ole vanhanaikaista ajatella, että myös nuorten pitäisi tulla yhdellä työllä saatavalla palkalla toimeen ja ettei työnantaja voi mielivaltaisesti &rdquo;vähentää&rdquo; esim. raskaana olevia, työtapaturmassa työkykyään menettäneitä, työturvallisuutta vaativia, sairaiden lasten kanssa paljon kotona olevia tai muita ruuhkavuosien nuoria vanhempia.</p><p>SAK Kokkolan seudun paikallisjärjestön pj.<br />Petri Partanen</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskustaopiskelijoiden puheenjohtajisto on arvostellut SAK:ta pariinkin otteeseen syksyn aikana julkilausumissaan. Viimeisin näistä paikkaansa pitämättömistä arvosteluista tuli puheenjohtaja Auli Piipariselta ”SAK:n esitys nuoren työntekijän painajainen”. Kirjoitus kohdistui SAK:n eduskuntavaalitavoitteiden yhteen kohtaan, jossa haluttaisi kirjattavaksi lakiin työvoiman vähentämisjärjestys. SAK:n vähentämisjärjestyksessä otettaisi huomioon ammattitaito, työnantajan palveluksessa menetetty työkyky, huoltovelvollisuuden määrä ja työsuhteen kesto. Kritiikki kohdistui työsuhteen kestoon.

Työlainsäädäntö ei säädetä vähentämisjärjestyksestä, eli se perustuu tällä hetkellä täysin työnantajan mielivaltaan, kunhan syrjintää koskeva lainsäädäntö on otettu huomioon. Poikkeuksena ovat työehtosopimukset joissa on sovittu vähentämisjärjestyksestä. Yksi tämmöinen työehtosopimus on teollisuusliiton ja teknologiateollisuuden yksistään noin sataa tuhatta työntekijää koskevan työehtosopimuksen kohta 35.2, otsikolla työvoiman vähentämisjärjestys. Tämä kohta on käytännössä identtinen SAK:n esityksen kanssa. En ole koskaan kuullut, että kukaan tämän työehtosopimuksen piirissä oleva olisi kritisoinut tätä nimenomaista kohtaa työehtosopimuksessa, joka estää työnantajan mielipuolisen saneluvallan ja antaa työntekijöille oikeuden haastaa väärin menettelevä työnantaja tarvittaessa oikeuteen. Työnantajan saneluvalta vähentämisjärjestykseen on monella muulla alalla, joilla tätä ei ole työehtosopimukseen kirjattu, ja niitä on paljon. Lakiin kirjattuna sama parannus tulisi kaikille. SAK:ssa on havaittu, että häikäilemättömästi voittojaan maksivoivat työnantajat ovat suojaamattomilla aloilla irtisanoneet korkeampaa palkkaa saavia työntekijöitä ja korvanneet heitä pätkä- ja nollatuntisopimuslaisilla tai vuokratyöntekijöillä. Tätä moraalittomuutta vastaan SAK taistelee.

Keskustaopiskelijoiden syksyn kritiikki pienipalkkaisimpia edustavaa SAK:ta kohtaan kertoo paljon keskustapuolueen nykytilasta. Vääristellään sellaisen alan työmarkkinajärjestön viestiä, jonka työehtosopimusten alle moni nuorikin ensimmäisenä työllistyy. Tätä kritiikkiä korostetaan hokemalla ”SAK on vaalilaukalla”. Totean keskustaopiskelijoiden puheenjohtajistolle että SAK ei ole puolue, vaan ammattimaisesti toimiva työmarkkinajärjestö, jolla on enemmän näkemystä kaikkia suomalaisia koskevissa työelämän asioissa, kuin puolueellisella opiskelijajärjestön puheenjohtajistolla.

SAK:n mielestä ei ole vanhanaikaista ajatella, että myös nuorten pitäisi tulla yhdellä työllä saatavalla palkalla toimeen ja ettei työnantaja voi mielivaltaisesti ”vähentää” esim. raskaana olevia, työtapaturmassa työkykyään menettäneitä, työturvallisuutta vaativia, sairaiden lasten kanssa paljon kotona olevia tai muita ruuhkavuosien nuoria vanhempia.

SAK Kokkolan seudun paikallisjärjestön pj.
Petri Partanen

]]>
4 http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264020-keskustaopiskelijat-vaalilaukalla-sakta-vastaan#comments Irtisanomissuoja Keskusta Keskustaopiskelijat Nuoret SAK Mon, 12 Nov 2018 05:00:00 +0000 Petri Partanen http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264020-keskustaopiskelijat-vaalilaukalla-sakta-vastaan
Irtisanomislaki yhdistettynä työvoiman saatavuusharkinnan poistoon huono idea http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263447-ehdoton-ei-irtisanomislaki-yhdistettyna-tyovoiman-saatavuusharkinnan-poistoon <p>&nbsp;</p><p><strong>Koskeeko uusi irtisanomislakikäytäntö kaikkia työntekijöitä ilman siirtymäaikaa?&nbsp;<img alt="surprise" height="23" src="http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/omg_smile.png" title="surprise" width="23" /> </strong></p><p>Eli yhtä lailla ns. vanhoja työntekijöitä, jotka ovat lainvoimaan tullessa jo työsuhteessa - vai vasta lain voimaantulon jälkeen palkattuja työntekijöitä?</p><p>On varsin erikoista, että irtisanomissuoja heikkenee toisilla &quot;yhdessä yössä&quot; ja toisilla se paranee yhdessä &quot;yössä&quot;. Perustuslain mukaista yhdenvertaisuuttako?!</p><p>Eli jos olet &quot;männä&quot; viikolla toiminut yrityksessä moitittavasti, ja et ole tullut siitä irtisanotuksi; mutta sitten uuden lain myötä sama teko onkin seuraavalla viikolla jo niin moitittava, että potku persuksille on siitä seurauksena.</p><p>Mitä jos työntekijä riitauttaa tehdyn irtisanomisen, miten uuden lain myötä perustellaan se, että irtisanominen on lain mukainen? Jotenkin niinkö, että kun viime viikolla se teko ei ollut vielä niin raskauttavaa, mutta tällä viikolla se on uuden lain myötä raskauttavaa, kun meillä on niin vähän työntekijöitä ja olemme pieni firma?</p><p>Tässä voisi olla yrittäjän ja irtisanotun välinen keskustelu:</p><p>- &quot;Katsos&#39; nääs&#39; kun me ollaan se lain mukainen pieni yritys,&quot; sanoo yrittäjä</p><p>- &quot;Miten niin pieni yritys? Miten sen perustelet minulle?&quot;, sanoo irtisanottu (yrityksen koko sillä hetkellä 10 henkeä)</p><p>---</p><p><strong>Miten luulet tilanteen jatkuvan uuden irtisanomislain myötä etenkin siinä tilanteessa, jossa myös ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta on poistettu? </strong></p><p><strong>Irtisanomislakiin tulee tehdä oma pykäläkirjaus, miten edellä olevassa tapauksessa irtisanotun tilalle saadaan palkata uusi työntekijä. </strong></p><p><strong>Ja myös oma pykälänsä siihen, miten usein yritys voi käyttää tätä irtisanomislakia hyväkseen &quot;pienessä yrityksessään&quot;; ja oma pykälänsä siihen, milloin yritys kasvettuaan lakkaa olemasta &quot;pienten yritysten joukossa&quot;. </strong></p><p><strong>Siinäpä sitä on lainsäätäjille pähkäiltävää <img alt="wink" height="23" src="http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/wink_smile.png" title="wink" width="23" />&nbsp; </strong></p><p>---</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Blogini pohjana on tämä US:n uutinen:</strong></p><p><strong>&quot;JHL: Irtisanomislailla onkin yllätysvaikutus &ndash; irtisanomissuoja paranee suuremmissa yrityksissä&quot;</strong></p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/263395-jhl-irtisanomislaista-loytyykin-yllatysvaikutus-irtisanomissuoja-paranee-suuremmissa" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/263395-jhl-irtisanomislaista-loytyykin-yllatysvaikutus-irtisanomissuoja-paranee-suuremmissa">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/263395-jhl-irtisanomislaista-loytyykin-...</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Koskeeko uusi irtisanomislakikäytäntö kaikkia työntekijöitä ilman siirtymäaikaa? surprise

Eli yhtä lailla ns. vanhoja työntekijöitä, jotka ovat lainvoimaan tullessa jo työsuhteessa - vai vasta lain voimaantulon jälkeen palkattuja työntekijöitä?

On varsin erikoista, että irtisanomissuoja heikkenee toisilla "yhdessä yössä" ja toisilla se paranee yhdessä "yössä". Perustuslain mukaista yhdenvertaisuuttako?!

Eli jos olet "männä" viikolla toiminut yrityksessä moitittavasti, ja et ole tullut siitä irtisanotuksi; mutta sitten uuden lain myötä sama teko onkin seuraavalla viikolla jo niin moitittava, että potku persuksille on siitä seurauksena.

Mitä jos työntekijä riitauttaa tehdyn irtisanomisen, miten uuden lain myötä perustellaan se, että irtisanominen on lain mukainen? Jotenkin niinkö, että kun viime viikolla se teko ei ollut vielä niin raskauttavaa, mutta tällä viikolla se on uuden lain myötä raskauttavaa, kun meillä on niin vähän työntekijöitä ja olemme pieni firma?

Tässä voisi olla yrittäjän ja irtisanotun välinen keskustelu:

- "Katsos' nääs' kun me ollaan se lain mukainen pieni yritys," sanoo yrittäjä

- "Miten niin pieni yritys? Miten sen perustelet minulle?", sanoo irtisanottu (yrityksen koko sillä hetkellä 10 henkeä)

---

Miten luulet tilanteen jatkuvan uuden irtisanomislain myötä etenkin siinä tilanteessa, jossa myös ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta on poistettu?

Irtisanomislakiin tulee tehdä oma pykäläkirjaus, miten edellä olevassa tapauksessa irtisanotun tilalle saadaan palkata uusi työntekijä.

Ja myös oma pykälänsä siihen, miten usein yritys voi käyttää tätä irtisanomislakia hyväkseen "pienessä yrityksessään"; ja oma pykälänsä siihen, milloin yritys kasvettuaan lakkaa olemasta "pienten yritysten joukossa".

Siinäpä sitä on lainsäätäjille pähkäiltävää wink 

---

 

Blogini pohjana on tämä US:n uutinen:

"JHL: Irtisanomislailla onkin yllätysvaikutus – irtisanomissuoja paranee suuremmissa yrityksissä"

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/263395-jhl-irtisanomislaista-loytyykin-yllatysvaikutus-irtisanomissuoja-paranee-suuremmissa

 

 

 

 

 

]]>
3 http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263447-ehdoton-ei-irtisanomislaki-yhdistettyna-tyovoiman-saatavuusharkinnan-poistoon#comments Irtisanomisen helpottaminen Irtisanomislaki Irtisanomissuoja Saatavuusharkinta Wed, 31 Oct 2018 16:44:39 +0000 Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263447-ehdoton-ei-irtisanomislaki-yhdistettyna-tyovoiman-saatavuusharkinnan-poistoon
Olisiko syytää helpottaa kansanedustajien irtisanomista? http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262946-olisiko-syytaa-helpottaa-kansanedustajien-irtisanomista <p>Jo kaksi kertaa on kansanedustajat laitettu puun ja kuoren väliin äänestämään oman työpaikan säilymisestä, etujen, palkan ja toimeentulon jatkuvuudesta. Useat ovat olleet pakotettuja äänestämään omantuntonsa ja vakaumuksensa vastaisesti.&nbsp;</p><p>Enää ei taida olla kyse demokratian toteutumisesta vaan jonkun asteisesta kiristyksestä. Ehkä äänestäjillä voisi olla oikeus irtisanoa kansanedustajat ja hallitus tarkistusvaaleilla, että onko eduskunnalla vielä äänestäjien luottamus?</p><p>Olisiko syytä tehdä kansalaisaloite siitä, että miten äänestäjät voisivat irtisanoa kesken vaalikauden kansanedustajien ja hallituksen työsuhteen.</p><p>Eduskunnassa on ollut alkoholiongelmia, väkivaltaa ja seksuaalista häirintää, jotka riittävät muissa työpaikoissa irtisanomisperusteiksi tai vähintään hoitoon ohjaukseen.</p><p>Nyt on jo syntynyt ja syntyy lisää vaihkoja, niin työyhteisöjen ilmapiirissä kuin kansataloudessa, jonka maksavat veronmaksajat. Mistä tässä taistossa on todellisuudessa kyse?&nbsp;</p><p>Toisaalta nämä lakot käyvät kriisiolojen harjoituksesta lievimmässä muodossa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jo kaksi kertaa on kansanedustajat laitettu puun ja kuoren väliin äänestämään oman työpaikan säilymisestä, etujen, palkan ja toimeentulon jatkuvuudesta. Useat ovat olleet pakotettuja äänestämään omantuntonsa ja vakaumuksensa vastaisesti. 

Enää ei taida olla kyse demokratian toteutumisesta vaan jonkun asteisesta kiristyksestä. Ehkä äänestäjillä voisi olla oikeus irtisanoa kansanedustajat ja hallitus tarkistusvaaleilla, että onko eduskunnalla vielä äänestäjien luottamus?

Olisiko syytä tehdä kansalaisaloite siitä, että miten äänestäjät voisivat irtisanoa kesken vaalikauden kansanedustajien ja hallituksen työsuhteen.

Eduskunnassa on ollut alkoholiongelmia, väkivaltaa ja seksuaalista häirintää, jotka riittävät muissa työpaikoissa irtisanomisperusteiksi tai vähintään hoitoon ohjaukseen.

Nyt on jo syntynyt ja syntyy lisää vaihkoja, niin työyhteisöjen ilmapiirissä kuin kansataloudessa, jonka maksavat veronmaksajat. Mistä tässä taistossa on todellisuudessa kyse? 

Toisaalta nämä lakot käyvät kriisiolojen harjoituksesta lievimmässä muodossa.

]]>
0 http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262946-olisiko-syytaa-helpottaa-kansanedustajien-irtisanomista#comments Eduskunta hallitus Irtisanomissuoja Vaalikausi Mon, 22 Oct 2018 08:23:42 +0000 Pertti Lindeman http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262946-olisiko-syytaa-helpottaa-kansanedustajien-irtisanomista
Sipilän hallituksen loppukompurointi http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262870-sipilan-hallituksen-loppukompurointi <p>Juha Sipilä sai kansan kannatuksen ajamaleen politiikalle jo ennen vaaleja. Juha Sipilä sai myös minun kannatukseni ennen vaaleja.</p><p>Juha lupasi pelastaa Suomen ja urheasti hän yritti lupaustaan täyttää monista vastustuksista huolimatta. Kiky- sopimus syntyi, mutta valitettavasti se ei ollut sellainen jolla Suomi olisi pelastunut, elleivät suhdanteet olisi parantuneet ja pelastaneet Suomea.&nbsp;</p><p>Nyt yritetään väittää että Sipilä pelasti Suomen lupaustensa mukaisesti, lupausten joihin kansa uskoi ja joihin minäkin uskoin. Valitettavasti Sipilän johtajankyvyt eivät tähän tulokseen johtaneet, vaikka kaikkensa hän ilmeisesti yritti. Poliittisia intohimoja, puoluepolitiikkaa ja oman edun tavoittelua yritettiin työntää syrjään ja yritettiin ajaa kansan etua ja viedä Suomen asiaa eteenpäin.</p><p>Valitettavasti ainakin Soten osalta kaikki meni kuitenkin heti alussa pieleen, kun ohjelmaan tungettiin mukaan keskustan maakunnat ja kokoomuksen terveydenhoidon yksityistämisprojekti.&nbsp; Nämä poliittiset tavoitteet veivät hankkeen sen verran sivuraiteille, että siitä tuskin nytkään tulee mitään.</p><p>Kilpailukykysektorilla toki edistyttiin hieman, saatiin hierotuksi jonkinlainen laiha kiky, joka ei olisi Suomea pelastanut, ellei nousukausi olisi tullut apuun.</p><hr /><p>Nyt hallituskauden loppusuoralla näyttää asiat menevän yhä enemmän pieleen. Pasmat on sotkussa ja solmussa.</p><p>Hallitus ajaa niinkuin käärmettä pyssyyn lakia joka heikentäisi työläisten nykyistä irtisanomissuojaa. Tällä uskotellaan olevan tyollistävää vaikutusta, kun pienyrittäjät uskaltaisivat ottaa työhön porkukkaa, josta sitten olisi helppo päästä eroon jos näyttää siltä ettei se palkkaaminen ollut sittenkään kannattava toimi.</p><p>On täysin luonnollista että työntekijäjärjestöt vastustavat tällaista lakia. Työntekijäjärjestöjen tehtävänä on puolustaa työväen oikeuksia.&nbsp; Väite siitä että sillä tavalla saataisiin työttömille lisää työpaikkoja ei ole uskottava, Toki siitä laista olisi työnantajalle hyötyä, mutta ei yhteiskunnalle. Työnantaja pääsisi helposti eroon tuottamattomasta työvoimasta, mikä on etu työnantajalle, mutta yhteiskunta ei tällä tavalla pääse eroon jäsenistään, vaan yhteiskunta joutuu elättämään yritysten pois potkimat.</p><p>Ei tällaisilla laeilla ole työllisyyden kannalta merkitystä. Siinä käy vain niin että työnantaja voi heposti vaihtaa tuottamattoman työntekijän tuottavaan, tai tuottavan henkilön paremmin tuottavaan.&nbsp; Pitäisi laatia sellaisia lakeja joitka saavat aikaan sen että myös vähemmän tuottaville yksilöille löytyisi yrityksissä töitä ja toimeentuloa. Se ratkaisisi yhdellä iskulla sekä liian nuorten että liien vanhojen työntekijöiden työllistymisongelmat, samoin sellaisen aikuisväestön ongelmat joilta puuttuu koulutusta tai joiden työkyky on muuten keskimääräistä rajoitetumpi se ratkaisisi tusvapaikansaaneiden työllisyysongelmat, se ratkaisisi kaikki työllisyysongelmat.</p><hr /><p>Miksei hallitus valmistele lakeja&nbsp; joilla olisi todellista vaikutusta työttömyyden vähentämiseen?</p><p>Miksi hallitus tyytyy näpertelemään sellaisten lakien kanssa jotka heikentävät irtisanomissuojaa ja ärsyttävät ammattiyhdistysväkeä, työläisiä ja itseasiassa suurinta osaa Suomen kansasta?&nbsp;</p><p>Vain eläkeläiset näyttävät suhtautuvan myönteisesti irtisanomisen helpottamiseen. Se selittynee sillä ettei kukaan kykene tiettävästi irtisanomaan eläkeläistä.</p><hr /><p>Yksi selitys tälle hallituksen kompuroinnilta näyttävälle toiminnalle taitaa kuitenkin olla. Se on varsin järkeenkäypä selitys.</p><p>Vaalit lähestyvät. Vaaleihin taitaa olla aikaa puoli vuotta tai jotain sinneppäin.&nbsp; Puolueiden pitää valmistautua vaaleihin. Pitää laatia vaalikamppanjoita ja vaalimainontaa, se maksaa.&nbsp; Puolueiden pitää löytää rahoittajia jos ne aikovat menestyä vaaleissa. Oikeistopuolueiden tärkeitä rahoittajia ovat yritykset ja oikeistopuolueiden on tärkeätä hyvissä ajoin osoittaa rahoittajilleen että ne ovat heidän&nbsp; puolellaan&nbsp; ja ajavat heidän asiaansa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Juha Sipilä sai kansan kannatuksen ajamaleen politiikalle jo ennen vaaleja. Juha Sipilä sai myös minun kannatukseni ennen vaaleja.

Juha lupasi pelastaa Suomen ja urheasti hän yritti lupaustaan täyttää monista vastustuksista huolimatta. Kiky- sopimus syntyi, mutta valitettavasti se ei ollut sellainen jolla Suomi olisi pelastunut, elleivät suhdanteet olisi parantuneet ja pelastaneet Suomea. 

Nyt yritetään väittää että Sipilä pelasti Suomen lupaustensa mukaisesti, lupausten joihin kansa uskoi ja joihin minäkin uskoin. Valitettavasti Sipilän johtajankyvyt eivät tähän tulokseen johtaneet, vaikka kaikkensa hän ilmeisesti yritti. Poliittisia intohimoja, puoluepolitiikkaa ja oman edun tavoittelua yritettiin työntää syrjään ja yritettiin ajaa kansan etua ja viedä Suomen asiaa eteenpäin.

Valitettavasti ainakin Soten osalta kaikki meni kuitenkin heti alussa pieleen, kun ohjelmaan tungettiin mukaan keskustan maakunnat ja kokoomuksen terveydenhoidon yksityistämisprojekti.  Nämä poliittiset tavoitteet veivät hankkeen sen verran sivuraiteille, että siitä tuskin nytkään tulee mitään.

Kilpailukykysektorilla toki edistyttiin hieman, saatiin hierotuksi jonkinlainen laiha kiky, joka ei olisi Suomea pelastanut, ellei nousukausi olisi tullut apuun.


Nyt hallituskauden loppusuoralla näyttää asiat menevän yhä enemmän pieleen. Pasmat on sotkussa ja solmussa.

Hallitus ajaa niinkuin käärmettä pyssyyn lakia joka heikentäisi työläisten nykyistä irtisanomissuojaa. Tällä uskotellaan olevan tyollistävää vaikutusta, kun pienyrittäjät uskaltaisivat ottaa työhön porkukkaa, josta sitten olisi helppo päästä eroon jos näyttää siltä ettei se palkkaaminen ollut sittenkään kannattava toimi.

On täysin luonnollista että työntekijäjärjestöt vastustavat tällaista lakia. Työntekijäjärjestöjen tehtävänä on puolustaa työväen oikeuksia.  Väite siitä että sillä tavalla saataisiin työttömille lisää työpaikkoja ei ole uskottava, Toki siitä laista olisi työnantajalle hyötyä, mutta ei yhteiskunnalle. Työnantaja pääsisi helposti eroon tuottamattomasta työvoimasta, mikä on etu työnantajalle, mutta yhteiskunta ei tällä tavalla pääse eroon jäsenistään, vaan yhteiskunta joutuu elättämään yritysten pois potkimat.

Ei tällaisilla laeilla ole työllisyyden kannalta merkitystä. Siinä käy vain niin että työnantaja voi heposti vaihtaa tuottamattoman työntekijän tuottavaan, tai tuottavan henkilön paremmin tuottavaan.  Pitäisi laatia sellaisia lakeja joitka saavat aikaan sen että myös vähemmän tuottaville yksilöille löytyisi yrityksissä töitä ja toimeentuloa. Se ratkaisisi yhdellä iskulla sekä liian nuorten että liien vanhojen työntekijöiden työllistymisongelmat, samoin sellaisen aikuisväestön ongelmat joilta puuttuu koulutusta tai joiden työkyky on muuten keskimääräistä rajoitetumpi se ratkaisisi tusvapaikansaaneiden työllisyysongelmat, se ratkaisisi kaikki työllisyysongelmat.


Miksei hallitus valmistele lakeja  joilla olisi todellista vaikutusta työttömyyden vähentämiseen?

Miksi hallitus tyytyy näpertelemään sellaisten lakien kanssa jotka heikentävät irtisanomissuojaa ja ärsyttävät ammattiyhdistysväkeä, työläisiä ja itseasiassa suurinta osaa Suomen kansasta? 

Vain eläkeläiset näyttävät suhtautuvan myönteisesti irtisanomisen helpottamiseen. Se selittynee sillä ettei kukaan kykene tiettävästi irtisanomaan eläkeläistä.


Yksi selitys tälle hallituksen kompuroinnilta näyttävälle toiminnalle taitaa kuitenkin olla. Se on varsin järkeenkäypä selitys.

Vaalit lähestyvät. Vaaleihin taitaa olla aikaa puoli vuotta tai jotain sinneppäin.  Puolueiden pitää valmistautua vaaleihin. Pitää laatia vaalikamppanjoita ja vaalimainontaa, se maksaa.  Puolueiden pitää löytää rahoittajia jos ne aikovat menestyä vaaleissa. Oikeistopuolueiden tärkeitä rahoittajia ovat yritykset ja oikeistopuolueiden on tärkeätä hyvissä ajoin osoittaa rahoittajilleen että ne ovat heidän  puolellaan  ja ajavat heidän asiaansa.

 

]]>
5 http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262870-sipilan-hallituksen-loppukompurointi#comments Irtisanomissuoja Juha Sipilän hallitus Kiky-krapula Sat, 20 Oct 2018 19:09:47 +0000 Arto Vihavainen http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262870-sipilan-hallituksen-loppukompurointi
Kenelle toimeentulotuen pitäisi kuulua ensisijaisesti http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262817-kenelle-toimeentulotuen-pitaisi-kuulua-ensisijaisesti <p>&nbsp;</p><p>Kela tuputtaa vieraskielisillä nettivideoilla toimeentulotukea turvapaikanhakijoille. Eipä tuputeta heikennyksiä, kuten kantaväestölle. Luultavasti mikään muukaan kiristystoimenpide ei koskisi muualta tulleita samalla tavalla kuin suomalaisia. Nyt on irtisanomissuojan heikennys tapetilla, mutta oli sitten työpaikan koko mikä tahansa, niin oletettavasti mamujen irtisanominen olisi rasismia. Kantaväestöltä leikataan leikkaamisen perään ja ahdistellaan töihin, joista ei palkkaa tule edes elannoksi riittävää määrää. &nbsp;Mamuilta riittää, kun ovat edes olevinan jossakin kotouttamistoimenpiteessä, eikä heidän tarvitse Kelassa käydä mitään vääntöä samalla tavalla, kuin kantaväestön saadakseen edes sen, mitä kuuluisi saada.</p><p>Nyt ei vaan yksinkertaisesti ole varaa enää yhteenkään pakolaisaaltoon, eikä sekään ole järjellä käsitettävissä, miksi tänne Ruotsin kautta tullut aalto edes päästettiin. Seuraava aalto saattaa olla suurempi, joten nyt tarvitaan vastuullista politiikkaa ja seuraavíssa eduskuntavaaleissa vastuulliset Suomen kansan edustajat nimenomaan Suomen kansan asioita ajamaan. On tämä nyt täysin järjen vastaista, kun maan hallitus suorastaan vihaa ja halveksii omaa kansaa ja ajaa maan katastrofin partaalle irtisanomissuojan heikennyksen takia, mikä ei nyt oikeastaan muuta yhtään mitään. Muuttaahan se, mikäli kyseessä on alkusoitto muille muutoksille, mitkä olisi tarkoitus kierosti ajaa läpi heti, kun irtisanomissuojaa on nyt esillä olevan mallin mukaan heikennetty. Siihen asia ei jäisi, koska luulisi sen nyt ministerimatikallakin tajuttavan, että liian kallis hinta tulee lakoista yhdestä periaatteessa pienestä muutoksesta. Eipä tässä kuitenkaan tyhmiä olla ja uskota, että se siihen jäisi, jos läpi menisi.</p><p>Eipä tästä enää kovin pitkä matka ole kansan raivostumiseen ja järeämpiin otteisiin. Lakot lämmittää tunteita, koska eihän sitä kukaan ole lakossa lakkoilemisen ilosta, vaan tavallaan pakosta, että ei suomalaisen työntekijän asema heikkenisi entisestään. Meillä on jo nyt monikerroksiset työmarkkinat ja mikäli nykyinen meno jatkuu, on kohta suurin osa jossakin alimmassa kastissa.</p><p>Siitäkö tässä nyt on kysymys, että mamuja paijataan paremmalla sosiaaliturvalla, jotta he tyytyisivät alempaan palkkatasoon ja pärjäisivät, jolloin palkkataso putoaisi kokonaisuudessaan, eikä kantasuomalaisille jäisi paljolti vaihtoehtoja. Irtisanomissuojasirkus lienee pelkkää silmänlumetta ja tarkoitus on nyt kiinnittää enemmälti huomiota vain siihen ja se suurempi hallituksen tavoite kiteytyy palkkatason laskemiseen niin alas, että sillä ei enää edes elä. Kyllä kannattaisi ajatella vähän pitemmälle hallituksenkin ihan kansallisesti ja ottaa huomioon, että katkeaa se pinna jossain vaiheessa Suomen katajaiselta kansalta.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Kela tuputtaa vieraskielisillä nettivideoilla toimeentulotukea turvapaikanhakijoille. Eipä tuputeta heikennyksiä, kuten kantaväestölle. Luultavasti mikään muukaan kiristystoimenpide ei koskisi muualta tulleita samalla tavalla kuin suomalaisia. Nyt on irtisanomissuojan heikennys tapetilla, mutta oli sitten työpaikan koko mikä tahansa, niin oletettavasti mamujen irtisanominen olisi rasismia. Kantaväestöltä leikataan leikkaamisen perään ja ahdistellaan töihin, joista ei palkkaa tule edes elannoksi riittävää määrää.  Mamuilta riittää, kun ovat edes olevinan jossakin kotouttamistoimenpiteessä, eikä heidän tarvitse Kelassa käydä mitään vääntöä samalla tavalla, kuin kantaväestön saadakseen edes sen, mitä kuuluisi saada.

Nyt ei vaan yksinkertaisesti ole varaa enää yhteenkään pakolaisaaltoon, eikä sekään ole järjellä käsitettävissä, miksi tänne Ruotsin kautta tullut aalto edes päästettiin. Seuraava aalto saattaa olla suurempi, joten nyt tarvitaan vastuullista politiikkaa ja seuraavíssa eduskuntavaaleissa vastuulliset Suomen kansan edustajat nimenomaan Suomen kansan asioita ajamaan. On tämä nyt täysin järjen vastaista, kun maan hallitus suorastaan vihaa ja halveksii omaa kansaa ja ajaa maan katastrofin partaalle irtisanomissuojan heikennyksen takia, mikä ei nyt oikeastaan muuta yhtään mitään. Muuttaahan se, mikäli kyseessä on alkusoitto muille muutoksille, mitkä olisi tarkoitus kierosti ajaa läpi heti, kun irtisanomissuojaa on nyt esillä olevan mallin mukaan heikennetty. Siihen asia ei jäisi, koska luulisi sen nyt ministerimatikallakin tajuttavan, että liian kallis hinta tulee lakoista yhdestä periaatteessa pienestä muutoksesta. Eipä tässä kuitenkaan tyhmiä olla ja uskota, että se siihen jäisi, jos läpi menisi.

Eipä tästä enää kovin pitkä matka ole kansan raivostumiseen ja järeämpiin otteisiin. Lakot lämmittää tunteita, koska eihän sitä kukaan ole lakossa lakkoilemisen ilosta, vaan tavallaan pakosta, että ei suomalaisen työntekijän asema heikkenisi entisestään. Meillä on jo nyt monikerroksiset työmarkkinat ja mikäli nykyinen meno jatkuu, on kohta suurin osa jossakin alimmassa kastissa.

Siitäkö tässä nyt on kysymys, että mamuja paijataan paremmalla sosiaaliturvalla, jotta he tyytyisivät alempaan palkkatasoon ja pärjäisivät, jolloin palkkataso putoaisi kokonaisuudessaan, eikä kantasuomalaisille jäisi paljolti vaihtoehtoja. Irtisanomissuojasirkus lienee pelkkää silmänlumetta ja tarkoitus on nyt kiinnittää enemmälti huomiota vain siihen ja se suurempi hallituksen tavoite kiteytyy palkkatason laskemiseen niin alas, että sillä ei enää edes elä. Kyllä kannattaisi ajatella vähän pitemmälle hallituksenkin ihan kansallisesti ja ottaa huomioon, että katkeaa se pinna jossain vaiheessa Suomen katajaiselta kansalta.

 

]]>
10 http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262817-kenelle-toimeentulotuen-pitaisi-kuulua-ensisijaisesti#comments Irtisanomissuoja Monikerroksiset työmarkkinat Perusturva Toimeentulotuki Työllisyys Fri, 19 Oct 2018 21:11:58 +0000 Anne Lempinen http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262817-kenelle-toimeentulotuen-pitaisi-kuulua-ensisijaisesti
Onko irtisanomislakia koskevan riidan ratkaisu tässä? Uusi edunvalvoja? http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262742-onko-irtisanomislakia-koskevan-riidan-ratkaisu-tassa-uusi-edunvalvoja <p>&nbsp;</p><p><strong>Katso TEM:in &quot;Kysymyksiä ja vastauksia irtisanomisen helpottamisesta pienissä yrityksissä&quot;: </strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kysymys:</strong> &quot;Olisivatko pienet yritykset muutoksen jälkeen työnantajina vähemmän houkuttelevia?</p><p><strong>Vastaus: </strong>Työlainsäädäntö on pitkälti vähimmäissääntelyä. Yritykset voivat aina kilpailla paremmilla ehdoilla.</p><p><strong>Lähde: </strong></p><p><a href="https://tem.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-irtisanomisen-helpottamisesta-pienissa-yrityksissa" title="https://tem.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-irtisanomisen-helpottamisesta-pienissa-yrityksissa">https://tem.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-irtisanomisen-helpottamisesta-pi...</a></p><p>---</p><p><strong>Edellä nähtyä soveltaen tämä hallituksen tuoma ns. potkulakia koskeva mahdottomiin mittasuhteisiin levinnyt ja kansakuntaa ikävällä tavalla repivä riita on ratkaistu siten, kun perustetaan Suomeen uusi pk-yrittäjien eduvalvontajärjestö, joka ensimmäiseksi listaa kaikki ne omat jäsenyrityksensä, jotka haluavat noudattaa nykyistä irtisanomislakia siitä huolimatta, että potkulaki astuisi voimaan.</strong></p><p><strong>Pienyrittäjät voisivat sitten vapaasti valita, kumpaan ns. &quot;potkulakiporukkaan&quot; he haluavat kuulua: </strong></p><p>Nykyistä eli paremman tasoista irtisanomissuojaa toteuttavaan porukkaan vai heikompaa irtisanomissuojaa toteuttavaan porukkaan eli uuden irtisanomislain mukaiseen &quot;potkulakiporukkaan&quot;.</p><p>Yritykset kun voivat vapaasti tarjota vähimmäisääntelyä parempia irtisanomisehtoja työntekijöilleen. Yksinkertaista. Tämä järjestely ei olisi perustuslain yhdenvertaisuuspykälänkään vastainen.</p><p>Kuka kannattaa? Kuka vie eteenpäin? Miten Sinä pk-yrittäjänä toimisit tässä uudessa tilanteessa? Miten Sinä työntekijänä reagoisit tällaisessa tilanteessa etsiessäsi työtä tai vaihtaessasi työpaikkaa?</p><p><strong>Mitä Suomen Yrittäjät tähän sanoisivat? Kävisikö se heille? <img alt="wink" height="23" src="http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/wink_smile.png" title="wink" width="23" /></strong></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Katso TEM:in "Kysymyksiä ja vastauksia irtisanomisen helpottamisesta pienissä yrityksissä":

 

Kysymys: "Olisivatko pienet yritykset muutoksen jälkeen työnantajina vähemmän houkuttelevia?

Vastaus: Työlainsäädäntö on pitkälti vähimmäissääntelyä. Yritykset voivat aina kilpailla paremmilla ehdoilla.

Lähde:

https://tem.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-irtisanomisen-helpottamisesta-pienissa-yrityksissa

---

Edellä nähtyä soveltaen tämä hallituksen tuoma ns. potkulakia koskeva mahdottomiin mittasuhteisiin levinnyt ja kansakuntaa ikävällä tavalla repivä riita on ratkaistu siten, kun perustetaan Suomeen uusi pk-yrittäjien eduvalvontajärjestö, joka ensimmäiseksi listaa kaikki ne omat jäsenyrityksensä, jotka haluavat noudattaa nykyistä irtisanomislakia siitä huolimatta, että potkulaki astuisi voimaan.

Pienyrittäjät voisivat sitten vapaasti valita, kumpaan ns. "potkulakiporukkaan" he haluavat kuulua:

Nykyistä eli paremman tasoista irtisanomissuojaa toteuttavaan porukkaan vai heikompaa irtisanomissuojaa toteuttavaan porukkaan eli uuden irtisanomislain mukaiseen "potkulakiporukkaan".

Yritykset kun voivat vapaasti tarjota vähimmäisääntelyä parempia irtisanomisehtoja työntekijöilleen. Yksinkertaista. Tämä järjestely ei olisi perustuslain yhdenvertaisuuspykälänkään vastainen.

Kuka kannattaa? Kuka vie eteenpäin? Miten Sinä pk-yrittäjänä toimisit tässä uudessa tilanteessa? Miten Sinä työntekijänä reagoisit tällaisessa tilanteessa etsiessäsi työtä tai vaihtaessasi työpaikkaa?

Mitä Suomen Yrittäjät tähän sanoisivat? Kävisikö se heille? wink

 

]]>
8 http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262742-onko-irtisanomislakia-koskevan-riidan-ratkaisu-tassa-uusi-edunvalvoja#comments Irtisanomislaki Irtisanomissuoja Pk-yritykset Suomen yrittäjät ry Thu, 18 Oct 2018 13:27:47 +0000 Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262742-onko-irtisanomislakia-koskevan-riidan-ratkaisu-tassa-uusi-edunvalvoja
Sipilän yllätysavaus ja kahden lupauksen veivaus http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262659-sipilan-yllatysavaus-ja-kahden-lupauksen-veivaus <p>&ldquo;Hyvät yrittäjät,<br /><br />Olemme viime päivinä kuulleet usein, miten ammattiyhdistysliike uhkaa poliittisilla työtaisteluilla vastustaessaan hallituksen esitystä henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisesta. Esitys on valmistelussa. Hallitus antaa sen, kun valmistelu on valmis. Pyrimme tekemään hyvän esityksen.&rdquo;</p><p><em>- Pääministeri Juha Sipilä Yrittäjän päivän juhlassa 5.9.2018</em></p><p>&ldquo;Asioita pitää pystyä sopimaan enemmän yrityksen sisällä. Se on päivän selvä asia. Suomi on paikallisessa sopimisessa kaukana jäljessä kilpailijamaitaan.&rdquo;</p><p><em>- Pääministeri Juha Sipilä Valtakunnallisten Yrittäjäpäivien juhlapuheessa 21.10.2017</em></p><p>&nbsp;</p><p>Yllä olevista sitaateista huomataan kaksi asiaa. Ensimmäinen on se, että Sipilä tykkää antaa &nbsp;Suomen yrittäjille (jos luit Suomen Yrittäjät, se ei ehkä ole täysin väärin) syksyisin lupauksen. Toinen on se, että lupaus on kova ja sitä on hankala pitää. Sitaateista ymmärtää myös , miksi vasemmisto-oppositiossa hallituksen syytetään myötäilevän Suomen Yrittäjiä.</p><p>Hallituksesta on korostettu, että irtisanomiskynnyksen madaltamista pienissä yrityksissä valmistellaan vain siksi, että paikallinen sopiminen kaatui. Irtisanomislaki on kuitenkin nyt ajanut Suomen työmarkkinat juntturaan ja lakkoihin. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ilmoitti juuri uudesta kaksipäiväisestä lakosta ensi viikolle. Lähi- ja sairaanhoitajaliitot Super ja Tehy ilmoittivat uudesta vuoronvaihtokiellosta.</p><p>Koko riidan on arvosteltu olevan arvovaltakiista. Eduskunnan kuppilassa epäillään, että vahvimmin pelissä on Sipilän arvovalta juuri yrittäjien edessä tekemiensä lupaustensa vuoksi.</p><p>&ldquo;Kyllä tämä minun mielestäni näyttää siltä, että Suomen Yrittäjien lobbareille annetuista lupauksista tämä hallitus ei ole valmis perääntymään&rdquo;, vasemmistoliiton Li Andersson syytti salikeskustelussa tiistaina ja jatkoi, kuinka pienituloisten lupaukset sen sijaan on petetty.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tiistaina A-studiossa </strong>Sipilä ehdotti yllättäen, että hallitus voisi perääntyä uudesta lupauksestaan eli irtisanomislaista vain, jos se tarkoittaa, että hän saa pidettyä kiinni viime vuoden lupauksesta. Muistaako joku vielä, kuinka Sipilä hallitusohjelmaa esitellessään esitteli kaavioita ja sanoi, että jos tämä toteutuu, pannaan ruksit tälle?</p><p>&ldquo;Palataan tähän alkuperäiseen lakiehdotukseen, eli yksinkertaisesti työaikalain joustoja, esimerkiksi työaikapankkeja ja niin edespäin, saataisi soveltaa vaikka ei kuuluisi työnantajaliittoon tai ei kuuluisi työntekijäliittoon&rdquo;, Sipilä ehdotti sdp:n Antti Rinteelle Ylellä.</p><p>Kolmikantaisesti valmisteltu ehdotus työaikajoustojen paikallisesta sopimisesta kaatui keväällä, kun kaikki työmarkkinajärjestöt Suomen Yrittäjät mukaan lukien jättivät siihen oman eriävän mielipiteen.</p><p>Vaikka kaikkien järjestöjen eriävissä mielipiteissä viitattiin suurin piirtein eri asioihin, ovat kaikki kuitenkin suhteellisen yksimielisiä siitä, että lihavin riita syntyi kiistassa luottamusvaltuutetuissa.</p><p>Suomen Yrittäjät vaati, että poikkeamista saisi paikallisesti sopia henkilöstön valitsema luottamusvaltuutettu. Luottamusvaltuutettu on täysin eri asia kuin luottamusmies. Toinen kuuluu ammattiliittoon, toinen ei. Arvaa kumpi on kumpi. Nykyistä mallia SY kutsuu &ldquo;luottamusmiespakoksi&rdquo;. Ay-puoli kutsuu yrittäjien linjaa työehtosopimusten ohittamiseksi.</p><p>Jos tarkemmin haluat tutustua riitaan, lue työministeri Jari Lindströmin (sin) purkaus <strong><a href="http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254692-taa-on-niin-tata">&ldquo;Tää on niin tätä&rdquo;</a></strong>.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Neuvottelut Sipilän</strong> viime vuoden lupauksesta eivät taida onnistua ay-liikkeen kanssa kuin astumalla Suomen Yrittäjien varpaille. Yrittäjien ehdottamasta mallista kun Hakaniemi tuskin haluaa neuvotella.</p><p>Ja kokonaan eri asia on, kiinnostaako ay-väkeä enää lainkaan neuvotella Sipilän kanssa. Se ei katso hyvällä veivausta, jolla hallitus yritti tuoda irtisanomislain etukäteen eduskuntakäsittelyyn keskiviikkona äänestettävän tiedonannon muodossa. Siirron tavoitteena oli, että kun irtisanomislain eduskuntakäsittely tällä tavalla alkaisi, ei eduskuntaa vastaan lakkoilu olisi enää sopivaa. Epäselväksi ei ole jäänyt, että ay-liike ei jaa Sipilän tulkintaa.</p><p>Sitä paitsi on huomautettu, että irtisanomiskynnyksen alentaminen vain pienissä yrityksissä voi olla perustuslain yhdenvertaisuuspykälän vastainen. Jos ay-liikkeen arvioissa irtisanomislaki kaatuu joka tapauksessa, neuvotteluhalut ovat hyvin hyvin heikot.</p> “Hyvät yrittäjät,

Olemme viime päivinä kuulleet usein, miten ammattiyhdistysliike uhkaa poliittisilla työtaisteluilla vastustaessaan hallituksen esitystä henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisesta. Esitys on valmistelussa. Hallitus antaa sen, kun valmistelu on valmis. Pyrimme tekemään hyvän esityksen.”

- Pääministeri Juha Sipilä Yrittäjän päivän juhlassa 5.9.2018

“Asioita pitää pystyä sopimaan enemmän yrityksen sisällä. Se on päivän selvä asia. Suomi on paikallisessa sopimisessa kaukana jäljessä kilpailijamaitaan.”

- Pääministeri Juha Sipilä Valtakunnallisten Yrittäjäpäivien juhlapuheessa 21.10.2017

 

Yllä olevista sitaateista huomataan kaksi asiaa. Ensimmäinen on se, että Sipilä tykkää antaa  Suomen yrittäjille (jos luit Suomen Yrittäjät, se ei ehkä ole täysin väärin) syksyisin lupauksen. Toinen on se, että lupaus on kova ja sitä on hankala pitää. Sitaateista ymmärtää myös , miksi vasemmisto-oppositiossa hallituksen syytetään myötäilevän Suomen Yrittäjiä.

Hallituksesta on korostettu, että irtisanomiskynnyksen madaltamista pienissä yrityksissä valmistellaan vain siksi, että paikallinen sopiminen kaatui. Irtisanomislaki on kuitenkin nyt ajanut Suomen työmarkkinat juntturaan ja lakkoihin. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ilmoitti juuri uudesta kaksipäiväisestä lakosta ensi viikolle. Lähi- ja sairaanhoitajaliitot Super ja Tehy ilmoittivat uudesta vuoronvaihtokiellosta.

Koko riidan on arvosteltu olevan arvovaltakiista. Eduskunnan kuppilassa epäillään, että vahvimmin pelissä on Sipilän arvovalta juuri yrittäjien edessä tekemiensä lupaustensa vuoksi.

“Kyllä tämä minun mielestäni näyttää siltä, että Suomen Yrittäjien lobbareille annetuista lupauksista tämä hallitus ei ole valmis perääntymään”, vasemmistoliiton Li Andersson syytti salikeskustelussa tiistaina ja jatkoi, kuinka pienituloisten lupaukset sen sijaan on petetty.

 

Tiistaina A-studiossa Sipilä ehdotti yllättäen, että hallitus voisi perääntyä uudesta lupauksestaan eli irtisanomislaista vain, jos se tarkoittaa, että hän saa pidettyä kiinni viime vuoden lupauksesta. Muistaako joku vielä, kuinka Sipilä hallitusohjelmaa esitellessään esitteli kaavioita ja sanoi, että jos tämä toteutuu, pannaan ruksit tälle?

“Palataan tähän alkuperäiseen lakiehdotukseen, eli yksinkertaisesti työaikalain joustoja, esimerkiksi työaikapankkeja ja niin edespäin, saataisi soveltaa vaikka ei kuuluisi työnantajaliittoon tai ei kuuluisi työntekijäliittoon”, Sipilä ehdotti sdp:n Antti Rinteelle Ylellä.

Kolmikantaisesti valmisteltu ehdotus työaikajoustojen paikallisesta sopimisesta kaatui keväällä, kun kaikki työmarkkinajärjestöt Suomen Yrittäjät mukaan lukien jättivät siihen oman eriävän mielipiteen.

Vaikka kaikkien järjestöjen eriävissä mielipiteissä viitattiin suurin piirtein eri asioihin, ovat kaikki kuitenkin suhteellisen yksimielisiä siitä, että lihavin riita syntyi kiistassa luottamusvaltuutetuissa.

Suomen Yrittäjät vaati, että poikkeamista saisi paikallisesti sopia henkilöstön valitsema luottamusvaltuutettu. Luottamusvaltuutettu on täysin eri asia kuin luottamusmies. Toinen kuuluu ammattiliittoon, toinen ei. Arvaa kumpi on kumpi. Nykyistä mallia SY kutsuu “luottamusmiespakoksi”. Ay-puoli kutsuu yrittäjien linjaa työehtosopimusten ohittamiseksi.

Jos tarkemmin haluat tutustua riitaan, lue työministeri Jari Lindströmin (sin) purkaus “Tää on niin tätä”.

 

Neuvottelut Sipilän viime vuoden lupauksesta eivät taida onnistua ay-liikkeen kanssa kuin astumalla Suomen Yrittäjien varpaille. Yrittäjien ehdottamasta mallista kun Hakaniemi tuskin haluaa neuvotella.

Ja kokonaan eri asia on, kiinnostaako ay-väkeä enää lainkaan neuvotella Sipilän kanssa. Se ei katso hyvällä veivausta, jolla hallitus yritti tuoda irtisanomislain etukäteen eduskuntakäsittelyyn keskiviikkona äänestettävän tiedonannon muodossa. Siirron tavoitteena oli, että kun irtisanomislain eduskuntakäsittely tällä tavalla alkaisi, ei eduskuntaa vastaan lakkoilu olisi enää sopivaa. Epäselväksi ei ole jäänyt, että ay-liike ei jaa Sipilän tulkintaa.

Sitä paitsi on huomautettu, että irtisanomiskynnyksen alentaminen vain pienissä yrityksissä voi olla perustuslain yhdenvertaisuuspykälän vastainen. Jos ay-liikkeen arvioissa irtisanomislaki kaatuu joka tapauksessa, neuvotteluhalut ovat hyvin hyvin heikot.

]]>
12 http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262659-sipilan-yllatysavaus-ja-kahden-lupauksen-veivaus#comments Kotimaa Irtisanomissuoja Politiikka Työmarkkinat Wed, 17 Oct 2018 08:51:19 +0000 Ossi Kurki-Suonio http://ossikurkisuonio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262659-sipilan-yllatysavaus-ja-kahden-lupauksen-veivaus
Kansakuntamme antoi varovaisen tuen ammattiyhdistyksille http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262615-kansakuntamme-antoi-varovaisen-tuen-ammattiyhdistyksille <p>Pikaisesti järjestetty mielipidemittaus [1 antoi perusteita SAK&#39; lle ja sen jäsenliitoille käydä kamppailua kolmikannan puolesta, koska työ, lakot, järjestäytyminen ja työolosuhteet kuin irtisanomissuojakin ovat perinteellistä edunvalvontaa niin SAK&#39; lla [2 ja sen vastakkainasetteluksi syntyneelle EK&#39; lle [3 &ndash; <em>molemmille</em> on laissa turvattu toimenpideominaisuudet, joilla valvotaan jäsenkuntien etuja.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Lakko on väkevä ase, usein se tuntuu jäänteeltä ajoilta, jolloin toveritkin marssivat aktiivisesti &ndash; Wappuna; työväen ja opiskelijoiden juhlapäivänä. Lakko on viimeinen ase, kun neuvottelutaito ei riitä. Lähtökohtaisesti lakko ei saa aiheuttaa ulkopuolisille (mitään) vahinkoa &ndash; ja näinhän se ei käytännössä ole.</strong></p><p>...</p><p>Kansakuntamme talousasiantuntija &ndash; emeritus prof. <strong>Sixten Korkman</strong> sanaili Helsingin Sanomissa kipakoita sanoja &ndash; kohdistuen molempiin puoliin &ndash; niin tovereihin kuin työnantajiin &ndash; ääritoverien mielestä riistäjiin ---</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005865272.html">Kiista irtisanomissuojasta ylittää kaikki järjellisyyden rajat</a></p><p>[ ~ <a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005865272.html">https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005865272.html</a> - ]</p><p>Ilkka Luoma kommentti Korkmannin herättävään tekstiin - 16.10.2018 &ndash; 3:07:</p><p>Lopulta on kysymys tuotantopanoksien asettamisista; kuka, ketkä ja mitkä sekä millaisin <em>vastuin ja oikeuksin</em>. Niin, ja lisäksi miten palkitaan, siis jaetaan hyvinä aikoina ja entä sitten, kun <em>menee huonosti</em> - mihin saakka velvollisuudet, moraali ja vastuu kuin ymmärrys &quot;yhteisestä veneestä&quot; venyvät. Emme tietenkään voi unohtaa tässäkään ahneutta ja kateutta.</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>On kysymys luopumisesta &ndash; yhteisen edun nimissä</strong></p><p>Suomalaiset ovat syvimpiä asioita kohdatessaan &ndash; yhteinen uhka tai muuta sellaista &ndash; samassa rintamassa, jopa Talvisodan hengessä [4. <em>Pidämme yhtä</em>, kun jokin yhteinen uhka kohdistuu koko kansaan &ndash; vaikkapa kuuluisien Mainilan laukauksien [5 jälkeen ---</p><p>--- nyt tuo Talvisodan henki on kadoksissa ja kansakuntamme on revitty kahtia [6, jonka tuo alussa mainittu mielipidetutkimus erinomaisesti todistaa. Miksi meidän pitää jakaantua kahtia, miksi toveri käy näin tiukasti oikeuksiensa taakse ja uhkaa laittaa &rdquo;pyörät jumiin&rdquo; &hellip; maassa, joka elää viennistä [7.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Syyt edunvalvontataistelulle on kirkkaan selvät</strong></p><p>Suomessa on laki joka mahdollistaa (poliittiset) lakot, huolimatta niiden useinkin vahingollisten aikaansaannosten vaikutteista. Lakko on oikeus ja siksi se on se äärimmäinen keino. Viisas valitsee pienimmät vahingot, parhaimmillaan sopu syntyy ovien takana ja ulos tullaan molemmin puolin tyytyväisinä/&rdquo;tyytyväisinä&rdquo;.</p><p><strong>Nyt on kyseessä maamme hallituksen elossapysymisen taistelu</strong> &ndash; PM. <strong>Juha Sipilän</strong> ensimmäisen ja viimeisen hallituksen rypistys, jossa se porvallisena ajatusmaailmana käy ehkä liiaksi toverin päälle.</p><p>Toverilla on oikeutensa asioihin, jotka ovat heille osaltansa lailla turvattu. Tässä ei kannata vedota eduskuntaan, varsinkin nyt, kun mielipidetutkimus antoi kansakuntamme enemmistön tuen toverien taakse &ndash; varsinkin naisten tuen.</p><p>Eduskunta on kansakunnan valitsema lainsäädäntökoneisto, joka käyttää ylintä valtaa &ndash; säätämiensä lakien myötä. Tässä kohdin nyt pitää muistaa, että kansa on myös toverien takana &ndash; ylivoimaisena enemmistönä; työntekijöinä.</p><p>Annetaan nyt toverien käyttää voimaansa &ndash; kyseessä on enemmistökansamme pidemmän tähtäyksen etu ja toimeentulo. Ilman tovereita tämä yhteiskunta ei pyöri [8 ja siksi heillä on oikeus käydä omaan taisteluun olemassaolostaan* &hellip;, <strong>mutta! </strong>[<a href="https://www.tiede.fi/keskustelu/78247/kansakuntamme-antoi-varovaisen-tuen-ammattiyhdistyksille?changed=1539677181">T</a>]</p><p>&nbsp;</p><p>[2006] <strong>Lakko ei saisi vahingoittaa ulkopuolisia</strong> ---</p><p>[ ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2006/03/lakko-ei-saa-koskaan-vahin_114193901872674668.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2006/03/lakko-ei-saa-koskaan-vahin_114193901872674668.html</a> - ]</p><p>Ote: &rdquo; &hellip; Julkinen, laillinen ja yleinen mielenosoitus hyvin masinoituna joukkoliikkeenä on uudelleen tulevaisuutta. Riittävä yhdistyminen, yhteenkuuluvuuden henki ja johdettu voima toimii paremmin. Ranska saa liikkeelle satoja tuhansia ihmisiä osoittamaan mieltään. Julkisessa mielenosoituksessa on joukkovoimaa, joka huomataan &hellip; &rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>[2005] <strong>Lakko-oikeus on myös &rdquo;paremmin koulutetuilla&rdquo;!</strong></p><p>[ ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2005/04/pidemmlle-koulutetuilla-on-samanlainen.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2005/04/pidemmlle-koulutetuilla-on-samanlainen.html</a> - ]</p><p>Ote: &rdquo; &hellip; Nyt on uusi aika; vastakkainasettelu on vain yritystoiminnan kilpailuasetelmissa, ei enää tekijöiden ja teettäjien asetelmissa. <em>Vastuuntunto työntekijöistä</em> on ainut keino työnantajalta, jotta kilpailukyky säilyisi.</p><p>Joukkovoima muuntuu yksilön voimaksi. Mikäli vastuunkantoa ei havaita työnantajassa, koituu se hiljalleen yrityksien tuhoksi; ne menettävät kilpailukykynsä.</p><p>Maailmalla on runsaasti yrityksiä, jotka aina tekevät jonkun asian paremmin. Me emme voi lakkoilla, me voimme olla kapeilla toimisektoreillamme vain parhaita ja kyvykkäimpiä &hellip; &rdquo; [<a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/15434339/kansakuntamme-antoi--tuen-ammattiyhdistykselle">24</a>]</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p>[2006] <strong>Kuuluisat Finnairin lakot &ndash; puristelivat työnantajaa ja saattoi alentaa palkkoja, lopulta</strong> (?)</p><p>[ ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2006/11/lakkoilu-johtaa-palkanalennuksiin-tai.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2006/11/lakkoilu-johtaa-palkanalennuksiin-tai.html</a> - ]</p><p>Ote: &rdquo; &hellip; Lopuksi kysymys Finnairin pääjohtajalle <strong>Jukka Hienoselle</strong>: &quot;Oletko valmis pudottamaan palkkaasi 10-20% Finnairin kustannuskilpailukyvyn eduksi ja hyödyksi? Saisitko näin paremman vastaanoton palkkakululeikkurillesi? Voisitko myös motivoida alemmat johtajat samaan &#39;uhraukseen&#39;?&quot; [9 &hellip; &rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Entä nyt?</strong></p><p>SDP &ndash; toverien edunvalvojana on nyt mielipidetiedustelujen ykkönen &ndash; huom! Tiedustelut eivät ole vaalit! - Ammattiyhdistysliike ei ole kuitenkaan SDP, vaan edunvalvontaa, jossa demareilla on tosin vankka asema, mutta myös muilla poliittisilla puolueilla &ndash; lähinnä Vasemmistolla, mutta myös yllättäen jopa Kokoomuksella ---</p><p>SDP&#39; n puheenjohtaja <strong>Antti Rinne</strong> (ammattiyhdistystausta) otti riskin, oikean ja hyväksytyn riskin. Nyt tai ei koskaan. On kysymys seuraavasta hallituksesta ja pääministeristä &ndash; milloin oli viimeeksi demari pääministerinä?</p><p>Aivan, <strong>Paavo Lipponen</strong>, joka nujersi osaltansa mooseksena edellisen 1990 -laman ja nosti Suomen <em>pitkään vientiylijäämäputkeen</em> &ndash; pitäen tovereita Hakaniemessa kurissa ja herran nuhteessa. Nyt olemme vientialijäämäputkessa.</p><p>Ehkä Rinne haavailee samaa ja uudistajan roolia, jossa SAK ja koko vasemmistomaailma uudistuu, jopa niin että Vasemmisto ja demarit yhdistyvät [10 &ndash; näin saisimme voimakeskittymän yli 30 prosentin eduskuntapuolueeksi, joka ajaisi porvaririntaman miettimään vastaavaa liittosuhdetta!</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p><em>Viitteet</em>:</p><p>[1 &rdquo;Tältäkin osin Suomi on nyt halkaistu ja revitty kahtia. Olisiko havaittavissa luokkataistelun varjoja? Myös ylemmillä toimihenkilöille ja virkamiehillä on lakko-oikeus!* Vain johtajasopimuksella olevat ovat lakko-oikeuden ulkopuolella. Entä perustuslain suoma yhteiskunnallinen tasa-arvo? &rdquo; -ed. Ilkka Luoman komentti juttuun: ~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10457007">https://yle.fi/uutiset/3-10457007</a> -</p><p>[2 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2006/06/tyn-isnmaan-ja-perheen-tymies-on.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2006/06/tyn-isnmaan-ja-perheen-tymies-on.html</a> -</p><p>[3 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2017/03/ek-pompautti-ykkosnyrkillaan-palkka.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2017/03/ek-pompautti-ykkosnyrkillaan-palkka.html</a> -</p><p>[4 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2006/05/paperimies-tytn-ja-starttirahayrittj.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2006/05/paperimies-tytn-ja-starttirahayrittj.html</a> -</p><p>[5</p><p>[6 Kahtia repiminen alkoi jo vuosia sitten &hellip; ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/01/valuuko-negatiivista-ilmapiiria.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/01/valuuko-negatiivista-ilmapiiria.html</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/">https://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p>&nbsp;</p><p>US VU <a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/15434339/kansakuntamme-antoi--tuen-ammattiyhdistykselle">24</a> <a href="https://www.tiede.fi/keskustelu/78247/kansakuntamme-antoi-varovaisen-tuen-ammattiyhdistyksille?changed=1539677181">T</a> BL BL BL FB <a href="https://www.facebook.com/groups/173905596124936/permalink/1056548094527344/">FB</a> <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/1009224362620824/">FB</a> BLOG 181122</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> lakko_irtis_16102018.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 16102018</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pikaisesti järjestetty mielipidemittaus [1 antoi perusteita SAK' lle ja sen jäsenliitoille käydä kamppailua kolmikannan puolesta, koska työ, lakot, järjestäytyminen ja työolosuhteet kuin irtisanomissuojakin ovat perinteellistä edunvalvontaa niin SAK' lla [2 ja sen vastakkainasetteluksi syntyneelle EK' lle [3 – molemmille on laissa turvattu toimenpideominaisuudet, joilla valvotaan jäsenkuntien etuja.

 

Lakko on väkevä ase, usein se tuntuu jäänteeltä ajoilta, jolloin toveritkin marssivat aktiivisesti – Wappuna; työväen ja opiskelijoiden juhlapäivänä. Lakko on viimeinen ase, kun neuvottelutaito ei riitä. Lähtökohtaisesti lakko ei saa aiheuttaa ulkopuolisille (mitään) vahinkoa – ja näinhän se ei käytännössä ole.

...

Kansakuntamme talousasiantuntija – emeritus prof. Sixten Korkman sanaili Helsingin Sanomissa kipakoita sanoja – kohdistuen molempiin puoliin – niin tovereihin kuin työnantajiin – ääritoverien mielestä riistäjiin ---

 

Kiista irtisanomissuojasta ylittää kaikki järjellisyyden rajat

[ ~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005865272.html - ]

Ilkka Luoma kommentti Korkmannin herättävään tekstiin - 16.10.2018 – 3:07:

Lopulta on kysymys tuotantopanoksien asettamisista; kuka, ketkä ja mitkä sekä millaisin vastuin ja oikeuksin. Niin, ja lisäksi miten palkitaan, siis jaetaan hyvinä aikoina ja entä sitten, kun menee huonosti - mihin saakka velvollisuudet, moraali ja vastuu kuin ymmärrys "yhteisestä veneestä" venyvät. Emme tietenkään voi unohtaa tässäkään ahneutta ja kateutta.

 

On kysymys luopumisesta – yhteisen edun nimissä

Suomalaiset ovat syvimpiä asioita kohdatessaan – yhteinen uhka tai muuta sellaista – samassa rintamassa, jopa Talvisodan hengessä [4. Pidämme yhtä, kun jokin yhteinen uhka kohdistuu koko kansaan – vaikkapa kuuluisien Mainilan laukauksien [5 jälkeen ---

--- nyt tuo Talvisodan henki on kadoksissa ja kansakuntamme on revitty kahtia [6, jonka tuo alussa mainittu mielipidetutkimus erinomaisesti todistaa. Miksi meidän pitää jakaantua kahtia, miksi toveri käy näin tiukasti oikeuksiensa taakse ja uhkaa laittaa ”pyörät jumiin” … maassa, joka elää viennistä [7.

 

Syyt edunvalvontataistelulle on kirkkaan selvät

Suomessa on laki joka mahdollistaa (poliittiset) lakot, huolimatta niiden useinkin vahingollisten aikaansaannosten vaikutteista. Lakko on oikeus ja siksi se on se äärimmäinen keino. Viisas valitsee pienimmät vahingot, parhaimmillaan sopu syntyy ovien takana ja ulos tullaan molemmin puolin tyytyväisinä/”tyytyväisinä”.

Nyt on kyseessä maamme hallituksen elossapysymisen taistelu – PM. Juha Sipilän ensimmäisen ja viimeisen hallituksen rypistys, jossa se porvallisena ajatusmaailmana käy ehkä liiaksi toverin päälle.

Toverilla on oikeutensa asioihin, jotka ovat heille osaltansa lailla turvattu. Tässä ei kannata vedota eduskuntaan, varsinkin nyt, kun mielipidetutkimus antoi kansakuntamme enemmistön tuen toverien taakse – varsinkin naisten tuen.

Eduskunta on kansakunnan valitsema lainsäädäntökoneisto, joka käyttää ylintä valtaa – säätämiensä lakien myötä. Tässä kohdin nyt pitää muistaa, että kansa on myös toverien takana – ylivoimaisena enemmistönä; työntekijöinä.

Annetaan nyt toverien käyttää voimaansa – kyseessä on enemmistökansamme pidemmän tähtäyksen etu ja toimeentulo. Ilman tovereita tämä yhteiskunta ei pyöri [8 ja siksi heillä on oikeus käydä omaan taisteluun olemassaolostaan* …, mutta! [T]

 

[2006] Lakko ei saisi vahingoittaa ulkopuolisia ---

[ ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2006/03/lakko-ei-saa-koskaan-vahin_114193901872674668.html - ]

Ote: ” … Julkinen, laillinen ja yleinen mielenosoitus hyvin masinoituna joukkoliikkeenä on uudelleen tulevaisuutta. Riittävä yhdistyminen, yhteenkuuluvuuden henki ja johdettu voima toimii paremmin. Ranska saa liikkeelle satoja tuhansia ihmisiä osoittamaan mieltään. Julkisessa mielenosoituksessa on joukkovoimaa, joka huomataan … ”

 

[2005] Lakko-oikeus on myös ”paremmin koulutetuilla”!

[ ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2005/04/pidemmlle-koulutetuilla-on-samanlainen.html - ]

Ote: ” … Nyt on uusi aika; vastakkainasettelu on vain yritystoiminnan kilpailuasetelmissa, ei enää tekijöiden ja teettäjien asetelmissa. Vastuuntunto työntekijöistä on ainut keino työnantajalta, jotta kilpailukyky säilyisi.

Joukkovoima muuntuu yksilön voimaksi. Mikäli vastuunkantoa ei havaita työnantajassa, koituu se hiljalleen yrityksien tuhoksi; ne menettävät kilpailukykynsä.

Maailmalla on runsaasti yrityksiä, jotka aina tekevät jonkun asian paremmin. Me emme voi lakkoilla, me voimme olla kapeilla toimisektoreillamme vain parhaita ja kyvykkäimpiä … ” [24]

 

[2006] Kuuluisat Finnairin lakot – puristelivat työnantajaa ja saattoi alentaa palkkoja, lopulta (?)

[ ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2006/11/lakkoilu-johtaa-palkanalennuksiin-tai.html - ]

Ote: ” … Lopuksi kysymys Finnairin pääjohtajalle Jukka Hienoselle: "Oletko valmis pudottamaan palkkaasi 10-20% Finnairin kustannuskilpailukyvyn eduksi ja hyödyksi? Saisitko näin paremman vastaanoton palkkakululeikkurillesi? Voisitko myös motivoida alemmat johtajat samaan 'uhraukseen'?" [9 … ”

 

Entä nyt?

SDP – toverien edunvalvojana on nyt mielipidetiedustelujen ykkönen – huom! Tiedustelut eivät ole vaalit! - Ammattiyhdistysliike ei ole kuitenkaan SDP, vaan edunvalvontaa, jossa demareilla on tosin vankka asema, mutta myös muilla poliittisilla puolueilla – lähinnä Vasemmistolla, mutta myös yllättäen jopa Kokoomuksella ---

SDP' n puheenjohtaja Antti Rinne (ammattiyhdistystausta) otti riskin, oikean ja hyväksytyn riskin. Nyt tai ei koskaan. On kysymys seuraavasta hallituksesta ja pääministeristä – milloin oli viimeeksi demari pääministerinä?

Aivan, Paavo Lipponen, joka nujersi osaltansa mooseksena edellisen 1990 -laman ja nosti Suomen pitkään vientiylijäämäputkeen – pitäen tovereita Hakaniemessa kurissa ja herran nuhteessa. Nyt olemme vientialijäämäputkessa.

Ehkä Rinne haavailee samaa ja uudistajan roolia, jossa SAK ja koko vasemmistomaailma uudistuu, jopa niin että Vasemmisto ja demarit yhdistyvät [10 – näin saisimme voimakeskittymän yli 30 prosentin eduskuntapuolueeksi, joka ajaisi porvaririntaman miettimään vastaavaa liittosuhdetta!

 

...

Viitteet:

[1 ”Tältäkin osin Suomi on nyt halkaistu ja revitty kahtia. Olisiko havaittavissa luokkataistelun varjoja? Myös ylemmillä toimihenkilöille ja virkamiehillä on lakko-oikeus!* Vain johtajasopimuksella olevat ovat lakko-oikeuden ulkopuolella. Entä perustuslain suoma yhteiskunnallinen tasa-arvo? ” -ed. Ilkka Luoman komentti juttuun: ~ https://yle.fi/uutiset/3-10457007 -

[2 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2006/06/tyn-isnmaan-ja-perheen-tymies-on.html -

[3 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2017/03/ek-pompautti-ykkosnyrkillaan-palkka.html -

[4 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2006/05/paperimies-tytn-ja-starttirahayrittj.html -

[5

[6 Kahtia repiminen alkoi jo vuosia sitten … ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/01/valuuko-negatiivista-ilmapiiria.html -

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

 

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 181122

 

DOC lakko_irtis_16102018.doc – OpenOffice Writer

PVM 16102018

]]>
10 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262615-kansakuntamme-antoi-varovaisen-tuen-ammattiyhdistyksille#comments edunvalvonta EK ja SAK Irtisanomissuoja Lakko-oikeus Vastakkainasettelu Tue, 16 Oct 2018 12:31:39 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262615-kansakuntamme-antoi-varovaisen-tuen-ammattiyhdistyksille
Sopimisen kulttuuri koetuksella http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262609-sopimisen-kulttuuri-koetuksella <p>Kilpailukyky eli ns. kiky-sopimus hallituskauden alussa antoi olettaa, että suomalainen sopimisen kulttuuri on edelleen voimissaan, ja kansantalouden yhteisen hyvän eteen ollaan valmiit etsimään ratkaisuja. Nyt keskellä hyvää suhdannekehitystä tuo oppi unohtui. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat tukkanuottasilla tavalla, joka heijastuu tulehtuneina väleinä varmasti vielä pitkään.</p><p>Hallituksen tiedonanto eduskunnalle on menettelytapana erikoinen. Eduskunnan tahtoa ei ole ennenkään lakien valmisteluun etukäteen kysytty; hallitus ne säätää ja eduskunta sitten päättää, menevätkö läpi vai eivät. Kansa puolestaan valitsee edustajansa lainsäädäntötyöhön; tämä &rdquo;irtisanomissuoja&rdquo; kestää yleensä seuraaviin vaaleihin.</p><p>Viimeiset parikymmentä vuotta työ ja työsuhteen muodot ovat olleet murroksessa. Sen paremmin lainsäädäntö, työsuhdeturva kuin työmarkkinajärjestötkään eivät ole pysyneet perässä; kaikki toimivat ikään kuin työskentelisimme edelleen kahdeksasta neljään maailmassa 40 vuotta saman työnantajan palveluksessa. Kun yleissitovuus on ulotettu kaikkeen mahdolliseen, ja työehdot eivät jousta, työntekijä joutuu joustamaan. Vuokratyö, osa-aikatyö ja määräaikaisuudet lisääntyvät.</p><p>Hallitus lähti purkamaan tilannetta ongelmallisimmasta päästä. Mikään yritys ei palkkaa irtisanoakseen työntekijöitään. Henkilöperusteisissa irtisanomistilanteissa irtisanomissuojan tulkinta lienee nykyäänkin isompi ongelma kuin varsinaisesti irtisanomissuoja itsessään, jota on vaikea muuttaa, jos halutaan pitää kiinni perustuslain ja ILO:n määräyksistä.</p><p>&rdquo;Asiallinen ja painava syy&rdquo; on nyt ja jatkossakin irtisanomiseen oltava, samoin työntekijää on laiminlyönneistä ensin varoitettava. Miten kaavailtu &rdquo;aiempaa vähäisempi&rdquo; työvelvoitteen laiminlyönti tai epäasiallinen käyttäytyminen käytännössä tilannetta muuttaa, selviää varmaan vasta ensimmäisissä oikeudenkäynneissä. Työllistämisen kynnys ei pienessä yrityksessä taatusti madallu, jos tiedossa on vain lisää juridisia riitoja.</p><p>Vasemmiston vaalivankkureita vetävän ay-liikkeen poliittista lakkoilua ei voi myöskään mitenkään puoltaa. Toisin kuin oikeutetuissa työtaisteluissa tässä kiistassa osapuolena eivät ole työnantajat, mutta heille kaatuvat taloudelliset vahingot. Suomessa pitäisi siirtyä pohjoismaiseen käytäntöön eli poliittiset mielipiteen ilmaisut vapaa-ajalle. Jo nyt valtion ja kuntien virkaehtosopimuslaeissa on poliittinen työtaistelu kielletty. Toinen mahdollisuus on siirtyä ajallisesti rajattuun oikeuteen ja maksettuihin korvauksiin työnantajille kärsityistä vahingoista.</p><p>Jos työllistämisen kynnystä halutaan oikeasti madaltaa, niin KD:n reseptin mukaan ennen kaikkea paikallista sopimista pitää lisätä ja helpottaa ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa pienissä yrityksissä. Koeajan pidentäminen ja vastaavasti työntekijän karenssin lyhentäminen ja esimerkiksi osalta irtisanomisajasta maksettava korvaus olisivat parempia lääkkeitä virherekrytointien varalle kuin valmisteilla oleva juridinen hienosäätö.</p><p>Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja todetakseen, että lopputuloksesta riippumatta hallituksen ajama lakimuutos irtisanomissuojan madaltamiseen jää täysin sivurooliin. Sen sijaan pysyvämpi jälki jää karille ajetuista työmarkkinasuhteista.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kilpailukyky eli ns. kiky-sopimus hallituskauden alussa antoi olettaa, että suomalainen sopimisen kulttuuri on edelleen voimissaan, ja kansantalouden yhteisen hyvän eteen ollaan valmiit etsimään ratkaisuja. Nyt keskellä hyvää suhdannekehitystä tuo oppi unohtui. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat tukkanuottasilla tavalla, joka heijastuu tulehtuneina väleinä varmasti vielä pitkään.

Hallituksen tiedonanto eduskunnalle on menettelytapana erikoinen. Eduskunnan tahtoa ei ole ennenkään lakien valmisteluun etukäteen kysytty; hallitus ne säätää ja eduskunta sitten päättää, menevätkö läpi vai eivät. Kansa puolestaan valitsee edustajansa lainsäädäntötyöhön; tämä ”irtisanomissuoja” kestää yleensä seuraaviin vaaleihin.

Viimeiset parikymmentä vuotta työ ja työsuhteen muodot ovat olleet murroksessa. Sen paremmin lainsäädäntö, työsuhdeturva kuin työmarkkinajärjestötkään eivät ole pysyneet perässä; kaikki toimivat ikään kuin työskentelisimme edelleen kahdeksasta neljään maailmassa 40 vuotta saman työnantajan palveluksessa. Kun yleissitovuus on ulotettu kaikkeen mahdolliseen, ja työehdot eivät jousta, työntekijä joutuu joustamaan. Vuokratyö, osa-aikatyö ja määräaikaisuudet lisääntyvät.

Hallitus lähti purkamaan tilannetta ongelmallisimmasta päästä. Mikään yritys ei palkkaa irtisanoakseen työntekijöitään. Henkilöperusteisissa irtisanomistilanteissa irtisanomissuojan tulkinta lienee nykyäänkin isompi ongelma kuin varsinaisesti irtisanomissuoja itsessään, jota on vaikea muuttaa, jos halutaan pitää kiinni perustuslain ja ILO:n määräyksistä.

”Asiallinen ja painava syy” on nyt ja jatkossakin irtisanomiseen oltava, samoin työntekijää on laiminlyönneistä ensin varoitettava. Miten kaavailtu ”aiempaa vähäisempi” työvelvoitteen laiminlyönti tai epäasiallinen käyttäytyminen käytännössä tilannetta muuttaa, selviää varmaan vasta ensimmäisissä oikeudenkäynneissä. Työllistämisen kynnys ei pienessä yrityksessä taatusti madallu, jos tiedossa on vain lisää juridisia riitoja.

Vasemmiston vaalivankkureita vetävän ay-liikkeen poliittista lakkoilua ei voi myöskään mitenkään puoltaa. Toisin kuin oikeutetuissa työtaisteluissa tässä kiistassa osapuolena eivät ole työnantajat, mutta heille kaatuvat taloudelliset vahingot. Suomessa pitäisi siirtyä pohjoismaiseen käytäntöön eli poliittiset mielipiteen ilmaisut vapaa-ajalle. Jo nyt valtion ja kuntien virkaehtosopimuslaeissa on poliittinen työtaistelu kielletty. Toinen mahdollisuus on siirtyä ajallisesti rajattuun oikeuteen ja maksettuihin korvauksiin työnantajille kärsityistä vahingoista.

Jos työllistämisen kynnystä halutaan oikeasti madaltaa, niin KD:n reseptin mukaan ennen kaikkea paikallista sopimista pitää lisätä ja helpottaa ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa pienissä yrityksissä. Koeajan pidentäminen ja vastaavasti työntekijän karenssin lyhentäminen ja esimerkiksi osalta irtisanomisajasta maksettava korvaus olisivat parempia lääkkeitä virherekrytointien varalle kuin valmisteilla oleva juridinen hienosäätö.

Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja todetakseen, että lopputuloksesta riippumatta hallituksen ajama lakimuutos irtisanomissuojan madaltamiseen jää täysin sivurooliin. Sen sijaan pysyvämpi jälki jää karille ajetuista työmarkkinasuhteista.

]]>
1 http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262609-sopimisen-kulttuuri-koetuksella#comments hallitus Irtisanomissuoja Poliittiset lakot Tiedonanto Työmarkkinajärjestöt Tue, 16 Oct 2018 10:46:08 +0000 Sari Essayah http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262609-sopimisen-kulttuuri-koetuksella
Hallituksen käsittämätön työllisyyspolitiikka http://tiinaarlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262605-hallituksen-kasittamaton-tyollisyyspolitiikka <p>&nbsp;</p><p>Iltalehti uutisoi 15.10.2018 &rdquo;Sipilän hallitus julkisti kohutun tiedonantonsa - &rdquo;Hallituskauden aikana on tullut yli 115 000 työllistä lisää&rdquo;<br /><br />Kertokaas minulle kuinka moni noista 115 000 työllisestä on kokoaikaisessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, jonka palkalla elää joutumatta hakemaan tukia Kelasta ja sosiaalitoimistosta?! &nbsp;<br />Kuinka monella työttömällä on loppunut huoli tulevasta ja on mahdollisuus tehdä suunnitelmia elämässä eteenpäin positiivisessa mielessä?<br /><br />Kuinka moni on &quot;työllistynyt&quot; vain näennäisesti tilastokikkailulla (= 0-soppari ilman tunteja, 1t töitä viikossa, palkaton työ tai muu temppu)?<br /><br />Kuinka moni niistä oikeista palkkatyöpaikoista on syntynyt hallituksesta huolimatta eikä sen takia?<br /><br />Kuinka moni palkaton työntekijä vie paikan palkkaa saavalta nyt ja tulevaisuudessa? Seura lehti uutisoi kesällä että jo n puoli miljoona suomalaista tekee palkatonta työtä!<br /><a href="https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/yli-500000-suomalaista-tekee-ilmaista-tyota/"><u>https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/yli-500000-suomalaista-tekee-ilmaista-tyota/</u></a></p><p>&nbsp;</p><p>Tänään 16.10.2018 eduskunnassa keskustellaan hallituksen tiedonannosta hallituksen työllisyyspolitiikasta ja työllistämiskynnyksen madaltamisesta pienissä yrityksissä.&nbsp; Huomenna on vuorossa luottamusäänestys, jonka tuloksen tietää etukäteen. &nbsp;<br />Omatunto, tieto tai lait ei taida paljon painaa kun äänestysnappeja valitaan.<br /><br />Asiantuntijoiden mukaan tällä tiedonannolla ei ole juridista merkitystä irtisanomislakiesityksen käsittelyn kannalta.<br />Moni asiantuntija myös sanoo, ettei työntekijää voi asettaa eriarvoiseen asemaan irtisanomisen suhteen sen perusteella minkä kokoisessa yrityksessä on töissä. Yhdenvertaisuus on perusoikeus.<br /><br />Jos hallituksen esitys irtisanomissuojan heikennyksestä alle 10 hengen yrityksissä menisi läpi, niin miten luulette työnhakijoiden käyttäytyvän sen jälkeen? Kuinka moni valitsee mieluummin haun kohteeksi 11 hengen yrityksen kuin 9 hengen yrityksen?&nbsp;<br />Työntekijä haluaa palkan lisäksi myös yhdenvertaista kohtelua ja turvaa. &nbsp;<br /><br />Miksi tällainen show ja sirkus pistetään pystyyn näin lähellä tulevia vaaleja?</p><p>&nbsp;</p><p>Hallituksen toiminta herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia! &nbsp;<br />Hallituksen toiminta on aiheuttanut enemmän ongelmia kuin tuonut ratkaisuja!</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Elämä on ikään kuin tikapuita myöten kiipeämistä: alapää etääntyy, mitä ylemmäksi pääsee&rdquo; (Santeri Alkio)</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Iltalehti uutisoi 15.10.2018 ”Sipilän hallitus julkisti kohutun tiedonantonsa - ”Hallituskauden aikana on tullut yli 115 000 työllistä lisää”

Kertokaas minulle kuinka moni noista 115 000 työllisestä on kokoaikaisessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, jonka palkalla elää joutumatta hakemaan tukia Kelasta ja sosiaalitoimistosta?!  
Kuinka monella työttömällä on loppunut huoli tulevasta ja on mahdollisuus tehdä suunnitelmia elämässä eteenpäin positiivisessa mielessä?

Kuinka moni on "työllistynyt" vain näennäisesti tilastokikkailulla (= 0-soppari ilman tunteja, 1t töitä viikossa, palkaton työ tai muu temppu)?

Kuinka moni niistä oikeista palkkatyöpaikoista on syntynyt hallituksesta huolimatta eikä sen takia?

Kuinka moni palkaton työntekijä vie paikan palkkaa saavalta nyt ja tulevaisuudessa? Seura lehti uutisoi kesällä että jo n puoli miljoona suomalaista tekee palkatonta työtä!
https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/yli-500000-suomalaista-tekee-ilmaista-tyota/

 

Tänään 16.10.2018 eduskunnassa keskustellaan hallituksen tiedonannosta hallituksen työllisyyspolitiikasta ja työllistämiskynnyksen madaltamisesta pienissä yrityksissä.  Huomenna on vuorossa luottamusäänestys, jonka tuloksen tietää etukäteen.  
Omatunto, tieto tai lait ei taida paljon painaa kun äänestysnappeja valitaan.

Asiantuntijoiden mukaan tällä tiedonannolla ei ole juridista merkitystä irtisanomislakiesityksen käsittelyn kannalta.
Moni asiantuntija myös sanoo, ettei työntekijää voi asettaa eriarvoiseen asemaan irtisanomisen suhteen sen perusteella minkä kokoisessa yrityksessä on töissä. Yhdenvertaisuus on perusoikeus.

Jos hallituksen esitys irtisanomissuojan heikennyksestä alle 10 hengen yrityksissä menisi läpi, niin miten luulette työnhakijoiden käyttäytyvän sen jälkeen? Kuinka moni valitsee mieluummin haun kohteeksi 11 hengen yrityksen kuin 9 hengen yrityksen? 
Työntekijä haluaa palkan lisäksi myös yhdenvertaista kohtelua ja turvaa.  

Miksi tällainen show ja sirkus pistetään pystyyn näin lähellä tulevia vaaleja?

 

Hallituksen toiminta herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia!  
Hallituksen toiminta on aiheuttanut enemmän ongelmia kuin tuonut ratkaisuja!

 

”Elämä on ikään kuin tikapuita myöten kiipeämistä: alapää etääntyy, mitä ylemmäksi pääsee” (Santeri Alkio)

 

 

]]>
7 http://tiinaarlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262605-hallituksen-kasittamaton-tyollisyyspolitiikka#comments Ay-liike Eduskuntavaali 2019 Hallituksen tiedonanto Irtisanomissuoja Työllisyyspolitiikka Tue, 16 Oct 2018 09:44:15 +0000 Tiina Arlin http://tiinaarlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262605-hallituksen-kasittamaton-tyollisyyspolitiikka
Hallituksen tiedoksiannon valhe – tässä totuus http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262603-hallituksen-tiedoksiannon-valhe-tassa-totuus <p>Hallituksen eilisessä <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/VNT_1+2018.pdf">tiedoksiannossa</a> oli seuraava lause <em>&rdquo; Vertailujen perusteella Suomen henkilöperustainen irtisanomissuoja on tiukempaa kuin OECD-maissa keskimäärin.&rdquo; </em>Hämmästelin tätä aluksi, koska OECD:n tietojen mukaan Suomessa irtisanomissuoja on keskimääräistä heikompi 72 maan joukossa. Tutkin asiaa ja huomasin että hallituksen tiedoksiannon lause on sinänsä oikein, mutta se on vain osatotuus.</p><p><a href="http://www.oecd.org/els/emp/oecdindicatorsofemploymentprotection.htm">OECD:n tilastoissa irtisanomissuoja</a> jaotellaan neljään kategoriaan: 1.Protection of permanent workers against individual and collective dismissals (Suomen sijoitus 41.), 2.Protection of permanent workers against (individual) dismissal (Suomen sijoitus 23.), 3.Specific requirements for collective dismissal (Suomen sijoitus 51.) ja 4.Regulation on temporary forms of employment (Suomen sijoitus 43.). Hallituksen tiedoksiannossa otettiin tikun nokkaan vain ja ainoastaan kohta 2. Näiden kohtien pistemäärät puolestaan lasketaan 25 eri sääntelyn tarkkailun perusteella (Suomen sijoitus kaikkien keskiarvossa 50.).</p><p>Tässä kirjoituksessa perehdyn <a href="http://www.oecd.org/employment/emp/EPL-data.xlsx">OECD:n viimeisimpiin tilastotietoihin</a>. Tässä tilastossa maiden lainsäädäntö ja muulle sääntely kuvataan pisteytyksellä siten, että nolla tarkoittaa ettei ole mitään sääntelyä, kun taas numero 6 osoittaa toista äärilaitaa. Suomen pisteet ovat kuvassa 1. Jos kaikesta pisteytyksestä lasketaan keskiarvo, on Suomen sijoitus 72 maan listalla 50, suoraan Venäjän ja Israelin välissä. Jos tikun nokkaan otetaan vain hallituksen hamuama &rdquo;henkilöperusteinen irtisanomissuoja&rdquo;, niin sen suhteen Suomi on pisteillä 2,38 sijalla 23., suoraan Panaman ja Israelin välissä kuvassa 2. Juuri tätä henkilökohtaista irtisanomissuojaa hallitus siis omin sanoin haluaa heikentää, ottamatta huomioon kokonaisuutta kuvassa 1., jossa Suomi on vasta sijalla 50.</p><p>Jos mietimme mille tasolle vakituisten työntekijöiden henkilökohtaista irtisanomissuojaa kuvaavaa kohtaa (2.Protection of permanent workers against (individual) dismissal (Suomen sijoitus 23.) voitaisi laskea, tulee meidän tarkastella mm. mitkä maat ovat ihmisoikeuksissa suurin piirtein samalla tasolla kuin Suomi. Työsuhteen päättämiseen liittyviä ihmisoikeuksia määritellään mm. <a href="https://www.ilo.org/dyn/normlex/en/f?p=NORMLEXPUB:11300:0::NO::P11300_INSTRUMENT_ID:312303">ILO:n sopimuksella C158</a>. Emme voi verrata itseämme siis Yhdysvaltoihin, Britanniaan, tai Kanadaan jotka ovat tämän listan hännänpäässä, koska he eivät ole ratifioineet tätä sopimusta. Australia on, ja teoriassa siis meidän henkilöperusteisen irtisanomisen pistemäärä on mahdollista laskea nykyisestä 2,38 tasosta Australian 1,57 tasolla. Tämä pistemäärä asettaisi meidän nykyiseltä 50. sijalta uudelle sijalle 54, suoraan Kazakstanin ja Chilen väliin. En halua että Suomi samaistetaan näihin maihin, eikä halua Australialaiset liitotkaan, jotka ovat joutuneet <a href="https://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/---ed_norm/---relconf/documents/meetingdocument/wcms_617065.pdf">valittamaan maansa ILO:n sopimuksen 158 rikkomisesta</a> tämän vuoden ILO:n kokoukseen. Australiassa koeaika näyttää lukemani perusteella olevan alle 15 hengen yrityksissä on 12 kuukautta. Siellä tätä käytetään härskisti hyväksi niin, että heikomman asemassa olevia, esim. nuoria työllistetään vain alle 12 kuukauden ajaksi. Näin Suomessakin kävisi koeaikaa pidentämällä, tai henkilöperusteista irtisanomissuojaa heikentämällä, koska rahalla ei ole moraalia. Kohta jokainen voi sitten omassa työttömyys karenssissaan miettiä, että pitikö eduskuntavaaleissa äänestää väärin tai olla äänestämättä ollenkaan. Sitä saa mitä äänestää, ja jos ei äänestä niin kyllä rahan moraali tietää, mitä se haluaa &ndash; lisää rahaa, keinolla millä hyvällä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Muita huomioita kirjoituksesta</strong></p><p>Todennäköisesti Suomen pisteet ovat laskeneet tilaston tekohetkeltä, sillä meillä aikaisemmin ns. työlainsäädännön &quot;harmaaksi alueeksi&quot; nollatuntisopimukset ovat istuvan hallituksen toimesta laillistettu. Todennäköisesti saisimme pätkätyön osalta tänä päivänä huonommat pisteet, kuin tässä tilastossa on laskettu.</p><p>Jos ihmettelette miksi Suomen sijoitus kaikki pisteet yhteenlaskettuna on vasta 50. kun henkilöperusteisilla irtisanomispisteillä olemme 23. sijalla, niin se johtuu siitä, että joukkoirtisanomiset ja pätkätyöläisen suoja on meillä niin heikko. Joukkoirtisanomisissa olemme sijalla 51. ja pätkätyöläisen suojassa 43. Länsimaissa hyvinkin yleisesti joukkoirtisanomiset ovat meitä huomattavasti vaikeampia. He kun ovat ymmärtäneet suojella teollisia työpaikkojaan. Joukkoirtisanomisen helppoutta kuvaavissa pisteissä näen suurteollisuuden asioita ajavan EK:n karvaisen käden jäljen.</p><p>Muistatteko mikä tämän koko lain peruste olikaan? Työllisyyden parantaminen. Työllä on aina joku tarkoitus ja tarve, sillä muuten työtä ei olisi olemassakaan. Jos joku irtisanotaan työstään kevyemmin perustein kuin ennen, niin hänen tilalleen otetaan joku toinen, jos työllä on joku tarkoitus ja tarve. Työpaikkoja ei synny tässä prosessissa yhtään enempää, mutta työttömyysturvan karenssit pitävät huolen siitä, että tulevat pätkätyöläiset tulevat olemaan hyvin nöyrää porukkaa. Ahkerakin pätkätyöläinen saa joka vuosi 2-3kk karenssin, jos irtisanominen voidaan perustella yhtä helposti kuin koeajalla, pärstäkertoimen perusteella. Näin se toimii jo näköjään Australiassakin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituksen eilisessä tiedoksiannossa oli seuraava lause ” Vertailujen perusteella Suomen henkilöperustainen irtisanomissuoja on tiukempaa kuin OECD-maissa keskimäärin.” Hämmästelin tätä aluksi, koska OECD:n tietojen mukaan Suomessa irtisanomissuoja on keskimääräistä heikompi 72 maan joukossa. Tutkin asiaa ja huomasin että hallituksen tiedoksiannon lause on sinänsä oikein, mutta se on vain osatotuus.

OECD:n tilastoissa irtisanomissuoja jaotellaan neljään kategoriaan: 1.Protection of permanent workers against individual and collective dismissals (Suomen sijoitus 41.), 2.Protection of permanent workers against (individual) dismissal (Suomen sijoitus 23.), 3.Specific requirements for collective dismissal (Suomen sijoitus 51.) ja 4.Regulation on temporary forms of employment (Suomen sijoitus 43.). Hallituksen tiedoksiannossa otettiin tikun nokkaan vain ja ainoastaan kohta 2. Näiden kohtien pistemäärät puolestaan lasketaan 25 eri sääntelyn tarkkailun perusteella (Suomen sijoitus kaikkien keskiarvossa 50.).

Tässä kirjoituksessa perehdyn OECD:n viimeisimpiin tilastotietoihin. Tässä tilastossa maiden lainsäädäntö ja muulle sääntely kuvataan pisteytyksellä siten, että nolla tarkoittaa ettei ole mitään sääntelyä, kun taas numero 6 osoittaa toista äärilaitaa. Suomen pisteet ovat kuvassa 1. Jos kaikesta pisteytyksestä lasketaan keskiarvo, on Suomen sijoitus 72 maan listalla 50, suoraan Venäjän ja Israelin välissä. Jos tikun nokkaan otetaan vain hallituksen hamuama ”henkilöperusteinen irtisanomissuoja”, niin sen suhteen Suomi on pisteillä 2,38 sijalla 23., suoraan Panaman ja Israelin välissä kuvassa 2. Juuri tätä henkilökohtaista irtisanomissuojaa hallitus siis omin sanoin haluaa heikentää, ottamatta huomioon kokonaisuutta kuvassa 1., jossa Suomi on vasta sijalla 50.

Jos mietimme mille tasolle vakituisten työntekijöiden henkilökohtaista irtisanomissuojaa kuvaavaa kohtaa (2.Protection of permanent workers against (individual) dismissal (Suomen sijoitus 23.) voitaisi laskea, tulee meidän tarkastella mm. mitkä maat ovat ihmisoikeuksissa suurin piirtein samalla tasolla kuin Suomi. Työsuhteen päättämiseen liittyviä ihmisoikeuksia määritellään mm. ILO:n sopimuksella C158. Emme voi verrata itseämme siis Yhdysvaltoihin, Britanniaan, tai Kanadaan jotka ovat tämän listan hännänpäässä, koska he eivät ole ratifioineet tätä sopimusta. Australia on, ja teoriassa siis meidän henkilöperusteisen irtisanomisen pistemäärä on mahdollista laskea nykyisestä 2,38 tasosta Australian 1,57 tasolla. Tämä pistemäärä asettaisi meidän nykyiseltä 50. sijalta uudelle sijalle 54, suoraan Kazakstanin ja Chilen väliin. En halua että Suomi samaistetaan näihin maihin, eikä halua Australialaiset liitotkaan, jotka ovat joutuneet valittamaan maansa ILO:n sopimuksen 158 rikkomisesta tämän vuoden ILO:n kokoukseen. Australiassa koeaika näyttää lukemani perusteella olevan alle 15 hengen yrityksissä on 12 kuukautta. Siellä tätä käytetään härskisti hyväksi niin, että heikomman asemassa olevia, esim. nuoria työllistetään vain alle 12 kuukauden ajaksi. Näin Suomessakin kävisi koeaikaa pidentämällä, tai henkilöperusteista irtisanomissuojaa heikentämällä, koska rahalla ei ole moraalia. Kohta jokainen voi sitten omassa työttömyys karenssissaan miettiä, että pitikö eduskuntavaaleissa äänestää väärin tai olla äänestämättä ollenkaan. Sitä saa mitä äänestää, ja jos ei äänestä niin kyllä rahan moraali tietää, mitä se haluaa – lisää rahaa, keinolla millä hyvällä.

 

Muita huomioita kirjoituksesta

Todennäköisesti Suomen pisteet ovat laskeneet tilaston tekohetkeltä, sillä meillä aikaisemmin ns. työlainsäädännön "harmaaksi alueeksi" nollatuntisopimukset ovat istuvan hallituksen toimesta laillistettu. Todennäköisesti saisimme pätkätyön osalta tänä päivänä huonommat pisteet, kuin tässä tilastossa on laskettu.

Jos ihmettelette miksi Suomen sijoitus kaikki pisteet yhteenlaskettuna on vasta 50. kun henkilöperusteisilla irtisanomispisteillä olemme 23. sijalla, niin se johtuu siitä, että joukkoirtisanomiset ja pätkätyöläisen suoja on meillä niin heikko. Joukkoirtisanomisissa olemme sijalla 51. ja pätkätyöläisen suojassa 43. Länsimaissa hyvinkin yleisesti joukkoirtisanomiset ovat meitä huomattavasti vaikeampia. He kun ovat ymmärtäneet suojella teollisia työpaikkojaan. Joukkoirtisanomisen helppoutta kuvaavissa pisteissä näen suurteollisuuden asioita ajavan EK:n karvaisen käden jäljen.

Muistatteko mikä tämän koko lain peruste olikaan? Työllisyyden parantaminen. Työllä on aina joku tarkoitus ja tarve, sillä muuten työtä ei olisi olemassakaan. Jos joku irtisanotaan työstään kevyemmin perustein kuin ennen, niin hänen tilalleen otetaan joku toinen, jos työllä on joku tarkoitus ja tarve. Työpaikkoja ei synny tässä prosessissa yhtään enempää, mutta työttömyysturvan karenssit pitävät huolen siitä, että tulevat pätkätyöläiset tulevat olemaan hyvin nöyrää porukkaa. Ahkerakin pätkätyöläinen saa joka vuosi 2-3kk karenssin, jos irtisanominen voidaan perustella yhtä helposti kuin koeajalla, pärstäkertoimen perusteella. Näin se toimii jo näköjään Australiassakin.

]]>
9 http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262603-hallituksen-tiedoksiannon-valhe-tassa-totuus#comments hallitus Irtisanomissuoja Laki OECD Työtaistelu Tue, 16 Oct 2018 09:00:00 +0000 Petri Partanen http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262603-hallituksen-tiedoksiannon-valhe-tassa-totuus
Sääntö-Suomi arjessani http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262573-saanto-suomi-arjessani <p>Nuorten pienyrittäjien huolia kuunnellessani ja ratkaisuja pohtien mietin paljon parjattua &ldquo;sääntö-Suomea&rdquo;, &ldquo;holhousvaltiota&rdquo;. Kyllä, nuorten työelämän muuttuessa yrittäjyyspainotteiseksi on meidän oltava mukana muutoksessa ja helpotettava heidän taakkaansa kenties purkamalla joitain heitä koskevia säädöksiä.</p><p>Mutta onko Suomi sääntöineen ansainnut kaiken siihen kohdistuvan halveksunnan?</p><p>Viikonloppuna vietin paljon aikaa tyttäreni kanssa.&nbsp;Hän, kuten kaikki ikätoverinsa Suomessa, saa asuinalueesta riippumatta samaa standardoitua, Pisa-testeissäkin huipputasokkaaksi todettua koulutusta. Hänen lelunsa ovat turvallisia ja myrkyttömiä. Kaupungilla kävellessämme nautimme raikkaasta, puhtaasta syysilmasta, jota autojen päästöt eivät ole turmelleet. Käymme kahvilassa ilman pienintäkään pelkoa ruokamyrkytyksestä, kahvilan mukavilla työntekijöillä on oikeus mm sairausajan palkkaan ja turvalliseen työympäristöön. </p><p>Arkemme on täynnä meitä suojaavia sääntöjä, joista aika harva olisi oikeasti valmis luopumaan. Kiireisessä elämässämme emme vain aina muista, kuinka paljon hyödymme tästä &ldquo;holhoamisesta&rdquo;. Sokean parjaamisen sijaan meidän tulisi olla kiitollisia merkittävästä osasta &ldquo;holhoavia sääntöjä&rdquo;, ja ne taasen, jotka aidosti ovat vain haittana ja esteenä, on mahdollista muokata tai jopa purkaa. Muutettiinhan vastikään alkoholilainsäädäntöäkin. </p><p>Työllistämisen helpottamiseksi ehdotettu irtisanomissuojan purkaminen ei ole tarpeellinen, päinvastoin. Nykyiselläänkin koeaika voidaan asettaa jopa puolen vuoden mittaiseksi, jona aikana työsopimuksen voi purkaa ilman suurempia perusteita. Se riittää enemmän kuin hyvin. Irtisanomissuojaan ei tule koskea. </p><p>Nuorten yrittäjien tilannetta voisi auttaa suuntaamalla yritystukia veronkevennysten muodosta heihin, sen sijaan että niitä tuhlataan pitkälti tehottomiksi todettuihin suuryritystukiin. Vähemmän byrokratiaa, enemmän kannustamista.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nuorten pienyrittäjien huolia kuunnellessani ja ratkaisuja pohtien mietin paljon parjattua “sääntö-Suomea”, “holhousvaltiota”. Kyllä, nuorten työelämän muuttuessa yrittäjyyspainotteiseksi on meidän oltava mukana muutoksessa ja helpotettava heidän taakkaansa kenties purkamalla joitain heitä koskevia säädöksiä.

Mutta onko Suomi sääntöineen ansainnut kaiken siihen kohdistuvan halveksunnan?

Viikonloppuna vietin paljon aikaa tyttäreni kanssa. Hän, kuten kaikki ikätoverinsa Suomessa, saa asuinalueesta riippumatta samaa standardoitua, Pisa-testeissäkin huipputasokkaaksi todettua koulutusta. Hänen lelunsa ovat turvallisia ja myrkyttömiä. Kaupungilla kävellessämme nautimme raikkaasta, puhtaasta syysilmasta, jota autojen päästöt eivät ole turmelleet. Käymme kahvilassa ilman pienintäkään pelkoa ruokamyrkytyksestä, kahvilan mukavilla työntekijöillä on oikeus mm sairausajan palkkaan ja turvalliseen työympäristöön.

Arkemme on täynnä meitä suojaavia sääntöjä, joista aika harva olisi oikeasti valmis luopumaan. Kiireisessä elämässämme emme vain aina muista, kuinka paljon hyödymme tästä “holhoamisesta”. Sokean parjaamisen sijaan meidän tulisi olla kiitollisia merkittävästä osasta “holhoavia sääntöjä”, ja ne taasen, jotka aidosti ovat vain haittana ja esteenä, on mahdollista muokata tai jopa purkaa. Muutettiinhan vastikään alkoholilainsäädäntöäkin.

Työllistämisen helpottamiseksi ehdotettu irtisanomissuojan purkaminen ei ole tarpeellinen, päinvastoin. Nykyiselläänkin koeaika voidaan asettaa jopa puolen vuoden mittaiseksi, jona aikana työsopimuksen voi purkaa ilman suurempia perusteita. Se riittää enemmän kuin hyvin. Irtisanomissuojaan ei tule koskea.

Nuorten yrittäjien tilannetta voisi auttaa suuntaamalla yritystukia veronkevennysten muodosta heihin, sen sijaan että niitä tuhlataan pitkälti tehottomiksi todettuihin suuryritystukiin. Vähemmän byrokratiaa, enemmän kannustamista.

]]>
2 http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262573-saanto-suomi-arjessani#comments Holhoaminen Hyvinvointi Irtisanomissuoja Nuoret Yrittäjyys Mon, 15 Oct 2018 16:19:55 +0000 Abdirahim HUSU Hussein . http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262573-saanto-suomi-arjessani
Muistettavien joukko http://ingmarforne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262571-muistettavien-joukko <p>Puhukaamme asioista niiden oikeilla nimillä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kansainvälisten (YK, ILO, OECD, ihmisoikeusjärjestöt jne.) määritelmien mukaan <strong>orjuus</strong> on:</p><p>1. Työtä, josta ei voi kieltäytyä.</p><p>2. Työtä, josta ei saa riittävää toimeentuloa.</p><p>3. Työtä, johon ei voi vaikuttaa.</p><p>4. Työtä, jota ei voi valita</p><p>5. Työtä, johon joutuu pakotettuna</p><p>6. Työtä, josta kieltäytymisestä seuraa rangaistus.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Joulukuussa 2017 pääministeri Juha Sipilä esitti toivomuksenaan että hallitus muistetaan</strong> sadan vuoden kuluttua rohkeudestaan tehdä uudistuksia.</p><p>&nbsp;</p><p>Orjuus lopetettiin Suomesta kuninkaan käskyllä vuonna 1335. <strong>Kyllähän me voimme muistaa Juha Sipilän hallitusta tulevaisuudessa.</strong> Siitä että se palautti orjuuden Suomeen vajaat 700 vuotta sen jälkeen kun se oli lakkautettu.</p><p>&nbsp;</p><p>Yllä oleva on poimittu aikaisemmasta kirjoituksestani <a href="http://ingmarforne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258510-orjavaltio-suomi">Orjavaltio Suomi.</a></p><p>&nbsp;</p><p>Nyt kun hallitus on saanut paikalleen lainsäädännön, joka mahdollistaa töihin pakottamisen, eli orjuuttamisen, niin pitää sitten lähteä laajentamaan orjuutta, siten että työnantajat voivat halutessaan helpommin heittää palkansaajat pellolle ja saada heidät sitten takaisin ilmaisena orjatyövoimana.</p><p>&nbsp;</p><p>Nimenomaan tästä on kysymys irtisanomisen helpottamisessa. Orjuuttamisen helpottamisesta ja laajentamisesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt sitten Sipilä haluaa laajentaa muistettavien joukkoa koskettamaan myös muita kun itseään. Ja sehän näyttää onnistuvan peräti oikein hyvin.</p><p>&nbsp;</p><p>Julkisuuteen putkahtaa yhtä sun toinen tämän orjuuttamisen kannattajia.</p><p>&nbsp;</p><p>Juhana Vartiainen tietysti. Hän, joka on sitä mieltä ettei lainsäädäntö voi olla neuvottelukysymys. Eräs toinen Juhana, joka uskoi ihan samaa, joutui kuitenkin toteamaan olleensa väärässä. Se tapahtui niityllä, jonka nimi oli Runnymede, vuonna 1215. Silloin allekirjoitettiin Juhana-kuninkaan ja 25 paroonin, piispan ja apotin välinen sopimus, joka kulkee nimella <strong>Magna Charta Libertatum</strong> eli Suuri Vapauskirje. Siitä tuli sitten viimein voimassa oleva laki Englannissa vuonna 1297. Siinä välissä käytiin hiukan sisällisotaakin asian tiimoilta. Sitähän Vartiainenkin ilmeisesti haluaisi käydä.</p><p>&nbsp;</p><p>Meillä on myös työnantajia, jotka julkisesti ilmaisevat tukensa tälle orjuuttamishankkeelle ostamalla Kauppalehden koko etusivun mainostaakseen kantaansa.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos nyt ei miellytä, niin voisi ottaa yhteyttä pääministeri Sipilään suoraan. Tai ehkä Petteri Orpoon. Kun nyt Sirkka-Liisa Anttila on sitä mieltä julkisuudessa että Orpo tätä enemmänkin ajaa kun Sipilä. Sipilä vaan on pääministerinä enemmän vastuussa kuin Orpo.</p><p>&nbsp;</p><p>Sanonta: <strong>&ldquo;Ihmiset eivät muutu. He vaan paljastavat minkälaisia he itse asiassa ovat&rdquo;</strong> on tullut mieleen monta kertaa kun on seurannut julkista keskustelua asian tiimoilta.</p><p>&nbsp;</p><p>Tukijoiden joukkoon taitaa kuulua myös EK:n hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Mattila. &nbsp;Mattila on myös Elisan toimitusjohtaja. On ollut pitkään. Elisa puolestaan on se puhelinoperaattori, joka on perinyt hurjia ylihintoja työttömiltä, jotka ovat joutuneet soittamaan työvoimatoimistoihin. Se homma alkoi vuoden 2004 joulukuussa. Vuonna 2006 eduskunnan oikeusasiamies totesi homman laittomaksi. Siitä huolimatta Elisan kavallus työttömiltä annettiin jatkua viranomaisten toimesta ainakin vuoden 2011 loppuun. Tämä käy ilmi eräästä Eduskunnan pöytäkirjasta. Toimitusjohtaja on vastuussa.</p><p>&nbsp;</p><p>Elisan tämä toiminta taitaa olla tähän asti tuottavin kavallus Suomessa mitä on annettu jatkaa ilman seuraamuksia. Tein aikoinaan sellaisen karkean arvioinnin että Elisa nettosi tästä noin 1,3 miljoonaa vuodessa pelkästään työvoimatoimistojen puheluista. Kyllä sellaisesta onnistumisesta pitää saada sekä tuntuva palkankorotus että valita EK:n puheenjohtajaksi. Vähintään.</p><p>&nbsp;</p><p>Sipilän hallitus näyttää nyt kuitenkin &nbsp;päättäneen saada kavallusten suhteen uuden Suomen ennätyksen itselleen. Se tulee sitten kun Sote on hyväksytty, ja kuntien omistamat sairaanhoitopiirien kiinteistöt ja vähän muutakin on korvauksetta siirretty kunnilta maakuntien omistukseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Palataan sitten tähän orjuuttamis-asiaan. Asian tiimoilta on tullut myös ilmi tietämättömien joukko. Eteenkin ne, jotka aivan ilmeisesti eivät tiedä mitä lakko on. Jos esittää että lakkoja voi pitää vapaa-aikanaan, ei kyllä tiedä mitä lakko on. Lakko on nimenomaan sitä ettei tehdä työtä työaikana. Lakko on lähtökohtaisesti mahdotonta pitää vapaa-aikanaan. Kummallista että näitä tietämättömiä näyttää löytyvän eteenkin johtavista asemista. Herää kysymys, onko tietämättömyys maailman menosta - etten sanoisi tietynlainen tyhmyys - jonkinlainen edellytys sille että pääsee vaikkapa toimitusjohtajaksi tiettyihin paikkoihin? Tämä on noussut mieleeni joskus aikaisemminkun.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuten sanoin. Ihmiset eivät muutu. He vaan paljastavat minkälaisia he itse asiassa ovat.</p><p>&nbsp;</p><p>Poliitikkojen suhteen asiat eivät suinkaan ole niinkään parempia.</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Joutuu kysymään, onko kiistely pienimpien yritysten työllistämiskynnyksen madaltamisesta enää missään mittasuhteissa? Uho, periaatteet ja arvovalta samaan asiaan yhdistettynä eivät yleensä johda muuhun kuin umpikujaan&rdquo;, sanoo kansanedustaja Antti Kaikkonen Uudelle Suomelle 13.10.2018.</p><p>&nbsp;</p><p>Siihen voi esittää vastakysymyksen. Mikä olisi Kaikkosen mielestä sopiva mittasuhde, kun on kyse orjuuden leviämisen estämisestä tässä maassa. Siihen ei kyllä Kaikkoselta tulee vastausta, koska se edellyttäisi että hän tunnustaisi tosiasiat, eli että tässä on kyse orjuuttamisesta. Sitä hän ei missään nimessä tee, koska aikoo äänestää Sipilän hallitukselle avoimen valtakirjan orjuuden laajentamiseen kun äänestetään luottamuksesta Sipilän hallitukselle. Hänen vastauksensa tulee kun hän painaa äänestysnappia Eduskunnassa. Tosiasiat kun eivät oikein iskostu Kaikkosen mieleen edes vaikka niitä luettaisiin hänelle tuomioistuimessa.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä hallituksen niin sanottu työllistäminen on lähinnä tilastojen muokkaaminen, koska työllisiksi lasketaan kuulemma myös ne joilla on töitä vain tunnin verran viikossa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kyllä hallitus luottamuksensa saa Eduskunnalta. Mutta kuinka monta sen puolesta äänestäneistä itse asiassa tajuavat minkä puolesta ovat todella äänestäneet? Että ovat orjuuden kannalla. <strong>Heitä pitää muistaa. Samaten pitää muistaa ne, jotka laistavat velvollisuudestaan olemalla äänestyksestä poissa</strong>.</p><p>&nbsp;</p><p>En oikein usko että perustuslakivaliokunta torppaa hallituksen ehdotusta irtisanomisista. Vaikkakin asiantuntuijat sanovat että esitys on perustuislain vastainen. Kyllä hallituspuolueiden edustajat äänestävät sen läpi. Vähän niin kuin Republikaanit äänestivät Yhdysvalloissa Brett Kavanaugh sikäläisen korkeimman oikeuden tuomariksi.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Lopuksi on muistettava ne, jotka ovat sitä mieltä, ettei poliittisia lakkoja saisi järjestää. </strong>Meillä oli suuri poliittinen lakko vuonna 1905. Sen ansiosta saimme yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden vuonna 1906. Nämä poliittisten lakkojen vastustajat ovat kyllä siinä mielessä rajoitteisia, etteivät kehtaa sanoa julkisesti että he toivoisivat että yhtäläinen äänioikeus rajoitettaisiin, vaikka he kenties niin toivoisivatkin. Mutta enemmän tai vähemmän he ovat republikaanien kaltaisia, ja Yhdysvalloissa republikaanit eivät kursaile kun yrittävät lainsäädäntöteitse rajoittaa niiden äänioikeutta, jotka he epäilevät että tulisivat äänestämään jotakuta muuta kun heitä.</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Kaikilla meillä on kuule rajoitteita!&rdquo; sanoi Susanna Koski (Kokoomus). Joo. Onhan heillä. Hallituksella ja sen kannattajilla. Heillä on niitä niin paljon että heillä on rajoittunut kyky ymmärtää että heillä on rajoitteita.</p><p><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Puhukaamme asioista niiden oikeilla nimillä.

 

Kansainvälisten (YK, ILO, OECD, ihmisoikeusjärjestöt jne.) määritelmien mukaan orjuus on:

1. Työtä, josta ei voi kieltäytyä.

2. Työtä, josta ei saa riittävää toimeentuloa.

3. Työtä, johon ei voi vaikuttaa.

4. Työtä, jota ei voi valita

5. Työtä, johon joutuu pakotettuna

6. Työtä, josta kieltäytymisestä seuraa rangaistus.

 

Joulukuussa 2017 pääministeri Juha Sipilä esitti toivomuksenaan että hallitus muistetaan sadan vuoden kuluttua rohkeudestaan tehdä uudistuksia.

 

Orjuus lopetettiin Suomesta kuninkaan käskyllä vuonna 1335. Kyllähän me voimme muistaa Juha Sipilän hallitusta tulevaisuudessa. Siitä että se palautti orjuuden Suomeen vajaat 700 vuotta sen jälkeen kun se oli lakkautettu.

 

Yllä oleva on poimittu aikaisemmasta kirjoituksestani Orjavaltio Suomi.

 

Nyt kun hallitus on saanut paikalleen lainsäädännön, joka mahdollistaa töihin pakottamisen, eli orjuuttamisen, niin pitää sitten lähteä laajentamaan orjuutta, siten että työnantajat voivat halutessaan helpommin heittää palkansaajat pellolle ja saada heidät sitten takaisin ilmaisena orjatyövoimana.

 

Nimenomaan tästä on kysymys irtisanomisen helpottamisessa. Orjuuttamisen helpottamisesta ja laajentamisesta.

 

Nyt sitten Sipilä haluaa laajentaa muistettavien joukkoa koskettamaan myös muita kun itseään. Ja sehän näyttää onnistuvan peräti oikein hyvin.

 

Julkisuuteen putkahtaa yhtä sun toinen tämän orjuuttamisen kannattajia.

 

Juhana Vartiainen tietysti. Hän, joka on sitä mieltä ettei lainsäädäntö voi olla neuvottelukysymys. Eräs toinen Juhana, joka uskoi ihan samaa, joutui kuitenkin toteamaan olleensa väärässä. Se tapahtui niityllä, jonka nimi oli Runnymede, vuonna 1215. Silloin allekirjoitettiin Juhana-kuninkaan ja 25 paroonin, piispan ja apotin välinen sopimus, joka kulkee nimella Magna Charta Libertatum eli Suuri Vapauskirje. Siitä tuli sitten viimein voimassa oleva laki Englannissa vuonna 1297. Siinä välissä käytiin hiukan sisällisotaakin asian tiimoilta. Sitähän Vartiainenkin ilmeisesti haluaisi käydä.

 

Meillä on myös työnantajia, jotka julkisesti ilmaisevat tukensa tälle orjuuttamishankkeelle ostamalla Kauppalehden koko etusivun mainostaakseen kantaansa.

 

Jos nyt ei miellytä, niin voisi ottaa yhteyttä pääministeri Sipilään suoraan. Tai ehkä Petteri Orpoon. Kun nyt Sirkka-Liisa Anttila on sitä mieltä julkisuudessa että Orpo tätä enemmänkin ajaa kun Sipilä. Sipilä vaan on pääministerinä enemmän vastuussa kuin Orpo.

 

Sanonta: “Ihmiset eivät muutu. He vaan paljastavat minkälaisia he itse asiassa ovat” on tullut mieleen monta kertaa kun on seurannut julkista keskustelua asian tiimoilta.

 

Tukijoiden joukkoon taitaa kuulua myös EK:n hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Mattila.  Mattila on myös Elisan toimitusjohtaja. On ollut pitkään. Elisa puolestaan on se puhelinoperaattori, joka on perinyt hurjia ylihintoja työttömiltä, jotka ovat joutuneet soittamaan työvoimatoimistoihin. Se homma alkoi vuoden 2004 joulukuussa. Vuonna 2006 eduskunnan oikeusasiamies totesi homman laittomaksi. Siitä huolimatta Elisan kavallus työttömiltä annettiin jatkua viranomaisten toimesta ainakin vuoden 2011 loppuun. Tämä käy ilmi eräästä Eduskunnan pöytäkirjasta. Toimitusjohtaja on vastuussa.

 

Elisan tämä toiminta taitaa olla tähän asti tuottavin kavallus Suomessa mitä on annettu jatkaa ilman seuraamuksia. Tein aikoinaan sellaisen karkean arvioinnin että Elisa nettosi tästä noin 1,3 miljoonaa vuodessa pelkästään työvoimatoimistojen puheluista. Kyllä sellaisesta onnistumisesta pitää saada sekä tuntuva palkankorotus että valita EK:n puheenjohtajaksi. Vähintään.

 

Sipilän hallitus näyttää nyt kuitenkin  päättäneen saada kavallusten suhteen uuden Suomen ennätyksen itselleen. Se tulee sitten kun Sote on hyväksytty, ja kuntien omistamat sairaanhoitopiirien kiinteistöt ja vähän muutakin on korvauksetta siirretty kunnilta maakuntien omistukseen.

 

Palataan sitten tähän orjuuttamis-asiaan. Asian tiimoilta on tullut myös ilmi tietämättömien joukko. Eteenkin ne, jotka aivan ilmeisesti eivät tiedä mitä lakko on. Jos esittää että lakkoja voi pitää vapaa-aikanaan, ei kyllä tiedä mitä lakko on. Lakko on nimenomaan sitä ettei tehdä työtä työaikana. Lakko on lähtökohtaisesti mahdotonta pitää vapaa-aikanaan. Kummallista että näitä tietämättömiä näyttää löytyvän eteenkin johtavista asemista. Herää kysymys, onko tietämättömyys maailman menosta - etten sanoisi tietynlainen tyhmyys - jonkinlainen edellytys sille että pääsee vaikkapa toimitusjohtajaksi tiettyihin paikkoihin? Tämä on noussut mieleeni joskus aikaisemminkun.

 

Kuten sanoin. Ihmiset eivät muutu. He vaan paljastavat minkälaisia he itse asiassa ovat.

 

Poliitikkojen suhteen asiat eivät suinkaan ole niinkään parempia.

 

”Joutuu kysymään, onko kiistely pienimpien yritysten työllistämiskynnyksen madaltamisesta enää missään mittasuhteissa? Uho, periaatteet ja arvovalta samaan asiaan yhdistettynä eivät yleensä johda muuhun kuin umpikujaan”, sanoo kansanedustaja Antti Kaikkonen Uudelle Suomelle 13.10.2018.

 

Siihen voi esittää vastakysymyksen. Mikä olisi Kaikkosen mielestä sopiva mittasuhde, kun on kyse orjuuden leviämisen estämisestä tässä maassa. Siihen ei kyllä Kaikkoselta tulee vastausta, koska se edellyttäisi että hän tunnustaisi tosiasiat, eli että tässä on kyse orjuuttamisesta. Sitä hän ei missään nimessä tee, koska aikoo äänestää Sipilän hallitukselle avoimen valtakirjan orjuuden laajentamiseen kun äänestetään luottamuksesta Sipilän hallitukselle. Hänen vastauksensa tulee kun hän painaa äänestysnappia Eduskunnassa. Tosiasiat kun eivät oikein iskostu Kaikkosen mieleen edes vaikka niitä luettaisiin hänelle tuomioistuimessa.

 

Tämä hallituksen niin sanottu työllistäminen on lähinnä tilastojen muokkaaminen, koska työllisiksi lasketaan kuulemma myös ne joilla on töitä vain tunnin verran viikossa.

 

Kyllä hallitus luottamuksensa saa Eduskunnalta. Mutta kuinka monta sen puolesta äänestäneistä itse asiassa tajuavat minkä puolesta ovat todella äänestäneet? Että ovat orjuuden kannalla. Heitä pitää muistaa. Samaten pitää muistaa ne, jotka laistavat velvollisuudestaan olemalla äänestyksestä poissa.

 

En oikein usko että perustuslakivaliokunta torppaa hallituksen ehdotusta irtisanomisista. Vaikkakin asiantuntuijat sanovat että esitys on perustuislain vastainen. Kyllä hallituspuolueiden edustajat äänestävät sen läpi. Vähän niin kuin Republikaanit äänestivät Yhdysvalloissa Brett Kavanaugh sikäläisen korkeimman oikeuden tuomariksi.

 

Lopuksi on muistettava ne, jotka ovat sitä mieltä, ettei poliittisia lakkoja saisi järjestää. Meillä oli suuri poliittinen lakko vuonna 1905. Sen ansiosta saimme yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden vuonna 1906. Nämä poliittisten lakkojen vastustajat ovat kyllä siinä mielessä rajoitteisia, etteivät kehtaa sanoa julkisesti että he toivoisivat että yhtäläinen äänioikeus rajoitettaisiin, vaikka he kenties niin toivoisivatkin. Mutta enemmän tai vähemmän he ovat republikaanien kaltaisia, ja Yhdysvalloissa republikaanit eivät kursaile kun yrittävät lainsäädäntöteitse rajoittaa niiden äänioikeutta, jotka he epäilevät että tulisivat äänestämään jotakuta muuta kun heitä.

 

”Kaikilla meillä on kuule rajoitteita!” sanoi Susanna Koski (Kokoomus). Joo. Onhan heillä. Hallituksella ja sen kannattajilla. Heillä on niitä niin paljon että heillä on rajoittunut kyky ymmärtää että heillä on rajoitteita.








 

]]>
1 http://ingmarforne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262571-muistettavien-joukko#comments Irtisanomissuoja Rajoitteita Mon, 15 Oct 2018 15:33:44 +0000 Ingmar Forne http://ingmarforne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262571-muistettavien-joukko
Oi Presidentti, pelasta herranvihalta http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262538-oi-presidentti-pelasta-herranvihalta <p>Kun Yhdysvalloissa on presidentin kannatus ollut alamaissa, on siellä historian saatossa usein lähdetty sotimaan tai muutoin vain mittelemään heikompien maiden kanssa, joko aseilla tai rahalla. Aina on ollut osoittaa ulkopuolinen vihollinen, joka yhdistää kansan ja nostaa kannatuksen uusiin lukemiin. Tämä on Amerikkalaista suurvaltapolitiikkaa.</p><p>Kun nyt parhaillaan Suomessa pääministeripuolueen kannatus on alamaissa, ovat he päättäneet lähteä etsimään vihollista omista heikoimmista kansalaisistaan. Työpaikoilla työntekijä on aina se, joka on heikommassa asemassa työnantajaan nähden. Tämä on katajaisen kansan sisäistä herravaltapolitiikkaa.</p><p>Kun hallitus teki tiedoksiannon tämänviikkoisesta &rdquo;luottamusäänestyksestä&rdquo; omasta työllisyyspolitiikasta änkyttävän Sipilän säestyksellä, minulle tuli jo suoranainen myötähäpeän tunne. Jos kyseessä olisi ollut Antti Rinne, olisi seuraavan päivän keltainen lehdistö siitä jo ilkkunut makeasti. Jos hallituspuolueiden jyrkät kannanotot eivät olisi tehneet jo työmarkkinapoliittista tilannetta riittävän vaikeaksi, tulee se lähes läpipääsemättömän vaikeaksi tämän äänestyksen jälkeen. Lakkoon joutuneelle AY-liikkeelle äänestys on yhdentekevä, koska suomessa on enemmistöön perustuva hallitus joka voi koska tahansa äänestää itse itsellensä luottamuksen. Hyötyä siitä olisi maassa, jossa eduskunta tai parlamentti ei perustu enemmistön valtaan, vaan yli puoluerajojen sopimiseen. Huom., sopimiseen. Äänestys onkin tarpeetonta aikaa kuluttavaa teatteria, jossa kalliimmat etupenkin paikat on veronmaksajien rahoilla jo etukäteen varattu eliitille.</p><p>Hallituksella on kuitenkin vielä yksi ässä, vai pitäisikö sanoa &rdquo;kuningas&rdquo; hihassaan, Sauli Niinistö. Jos presidentti tekisi ulostulon, jossa se kehottaisi molempia osapuolia vetäytymään, eli hallitusta hautaamaan lakihankkeensa ja AY-liikettä lakkonsa, päästäisi jälleen neuvottelupöydän ääreen eikä kukaan menettäisi kasvojaan.</p><p>Perinteinen keskustan äänestäjä haikailee vieläkin Kekkosen autoritääristä johtamista, ja olisi jopa mielissään tästä ratkaisusta. Se olisi siis Keskustalle mahdollista. AY-liike on alunperinkin sanonut, että se peruu lakkonsa, jos lakihanke vedetään pois. Se olisi siis AY-liikkeellekin mahdollista.</p><p>Voiko hallitus olla näin lähellä vaaleja varma siitä, että sen kansanedustajat antavat avoimen valtakirjan laille jota ei ole vielä edes olemassa. Kuka meistä siviilielämässä allekirjoittaisi puhtaalle paperille nimensä, ja antaisi toisen kirjoittaa sen päälle sopimuksen? Minä en niin hölmöä kansanedustajaa äänestäisi.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>P.S.</p><p>Oman mausteensa tähän tuo kokoomus, joka on EK:n paras kaveri. Niinistö puolestaan tulee tästä samasta oikeistoyhteisöstä, ja häntä taatusti on tähän sovitteluun jo kysyttykin.</p><p>Niinistöllä on toinen ja viimeinen kausi menossa, eikä hänellä olisi mitään menetettävääkään. Mutta antaako Kokoomus Niinistön puuttua asiaan, koska tämä kriisi saa oikeistokeskustalaiset hakeutumaan heidän siipiensä alle?</p><p>Puolueena kokoomus on hallitusasemastaan huolimatta tässä asiassa voittaja, koska tämä riita ei ole henkilöitynyt liiaksi vielä kehenkään siellä. Teflonius on taitolaji ja sen kokoomus on aina hyvin osannut. Sinisiä tuskin seuraavien vaalien jälkeen on enää edes olemassa, tai sitten joutuvat 20-30 vuotta odottamaan että uusi sukupolvi jälleen unohtaa heidän menneisyyden syntinsä. Keskusta on suurin häviäjä, eikä paluuta tule niin kauan, kun lestadiolaisideologinen &rdquo;AY-vääräuskoisten&rdquo; kyykyttäminen jatkuu. Keskusta puolueena hajoaa jokaiseen ilmansuuntaan - Myös sinne kokoomukseen. Keskustalaiset AY-aktiivit voisivat hyvinkin mieluusti tulla SDP:n jäseniksi puolueeseen, jossa ihminen on vielä ihminen, vaikka olisikin AY-vääräuskoinen. Heille minulla on viesti - muuttakaa pois kotoa, ei kenenkään tarvitse sietää tuommoista epätervettä henkistä perheväkivaltaa. Moneltako naisvaltaiselta alalta vielä pitää leikata palkoista, ja kuinka montaa heikoimmassa asemassa olevaa työtöntä halutaan vielä kurittaa ylimääräisellä byrokratialla ja mielipuolisilla säännöillä? Pitikö taitettu indeksikin vielä jäädyttää?</p><p>Minulle Sipilän hallituksen politiikka näyttää siltä, että terveet &rdquo;oikeaoppiset&rdquo; keski-ikäiset miehet miehittävät ensimmäisenä pelastusveneet kun vanhukset, naiset perheineen sekä työkykyrajoitteiset vielä kompuroivat portaikossa laivan kannelle. Heikommat ja hitaammat saavat seurata vierestä uppoavan laivan kyydissä, kun kaikenmaailman &rdquo;<a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201805102200934559_u0.shtml">oikeaoppiset</a>&rdquo; <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/hallitus-on-tekemassa-harmaata-taloutta-lisaavaa-lakia-jotta-yrittajat-saastaisivat-1000-euroa-vuodessa/?shared=1043182-0bfe8c00-1">herraherrat</a> ja <a href="https://www.demokraatti.fi/tunnettu-toimittaja-sipilan-taktiikasta-tallaista-ei-voi-millaan-tavoin-pitaa-parlamentarismina-ja-demokratiana">ylipäällikköinsinöörit</a> pelastivat jo itsensä ja veivät loput pelastusveneet mennessään. Vääräuskoisilla ei ole niin väliä.</p><p>Tunnetusti väkivalta vain kasvaa kun perheen sisäinen kriisi pahenee, sillä väkivaltaa voi käyttää myös pelon kautta koossapysymiseen. Sellainen perhe tulee jättää ajoissa, tai perustaa uusi.</p><p>Siltä tämä kaikki minulle alkaa näyttämään.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun Yhdysvalloissa on presidentin kannatus ollut alamaissa, on siellä historian saatossa usein lähdetty sotimaan tai muutoin vain mittelemään heikompien maiden kanssa, joko aseilla tai rahalla. Aina on ollut osoittaa ulkopuolinen vihollinen, joka yhdistää kansan ja nostaa kannatuksen uusiin lukemiin. Tämä on Amerikkalaista suurvaltapolitiikkaa.

Kun nyt parhaillaan Suomessa pääministeripuolueen kannatus on alamaissa, ovat he päättäneet lähteä etsimään vihollista omista heikoimmista kansalaisistaan. Työpaikoilla työntekijä on aina se, joka on heikommassa asemassa työnantajaan nähden. Tämä on katajaisen kansan sisäistä herravaltapolitiikkaa.

Kun hallitus teki tiedoksiannon tämänviikkoisesta ”luottamusäänestyksestä” omasta työllisyyspolitiikasta änkyttävän Sipilän säestyksellä, minulle tuli jo suoranainen myötähäpeän tunne. Jos kyseessä olisi ollut Antti Rinne, olisi seuraavan päivän keltainen lehdistö siitä jo ilkkunut makeasti. Jos hallituspuolueiden jyrkät kannanotot eivät olisi tehneet jo työmarkkinapoliittista tilannetta riittävän vaikeaksi, tulee se lähes läpipääsemättömän vaikeaksi tämän äänestyksen jälkeen. Lakkoon joutuneelle AY-liikkeelle äänestys on yhdentekevä, koska suomessa on enemmistöön perustuva hallitus joka voi koska tahansa äänestää itse itsellensä luottamuksen. Hyötyä siitä olisi maassa, jossa eduskunta tai parlamentti ei perustu enemmistön valtaan, vaan yli puoluerajojen sopimiseen. Huom., sopimiseen. Äänestys onkin tarpeetonta aikaa kuluttavaa teatteria, jossa kalliimmat etupenkin paikat on veronmaksajien rahoilla jo etukäteen varattu eliitille.

Hallituksella on kuitenkin vielä yksi ässä, vai pitäisikö sanoa ”kuningas” hihassaan, Sauli Niinistö. Jos presidentti tekisi ulostulon, jossa se kehottaisi molempia osapuolia vetäytymään, eli hallitusta hautaamaan lakihankkeensa ja AY-liikettä lakkonsa, päästäisi jälleen neuvottelupöydän ääreen eikä kukaan menettäisi kasvojaan.

Perinteinen keskustan äänestäjä haikailee vieläkin Kekkosen autoritääristä johtamista, ja olisi jopa mielissään tästä ratkaisusta. Se olisi siis Keskustalle mahdollista. AY-liike on alunperinkin sanonut, että se peruu lakkonsa, jos lakihanke vedetään pois. Se olisi siis AY-liikkeellekin mahdollista.

Voiko hallitus olla näin lähellä vaaleja varma siitä, että sen kansanedustajat antavat avoimen valtakirjan laille jota ei ole vielä edes olemassa. Kuka meistä siviilielämässä allekirjoittaisi puhtaalle paperille nimensä, ja antaisi toisen kirjoittaa sen päälle sopimuksen? Minä en niin hölmöä kansanedustajaa äänestäisi.

 

 

P.S.

Oman mausteensa tähän tuo kokoomus, joka on EK:n paras kaveri. Niinistö puolestaan tulee tästä samasta oikeistoyhteisöstä, ja häntä taatusti on tähän sovitteluun jo kysyttykin.

Niinistöllä on toinen ja viimeinen kausi menossa, eikä hänellä olisi mitään menetettävääkään. Mutta antaako Kokoomus Niinistön puuttua asiaan, koska tämä kriisi saa oikeistokeskustalaiset hakeutumaan heidän siipiensä alle?

Puolueena kokoomus on hallitusasemastaan huolimatta tässä asiassa voittaja, koska tämä riita ei ole henkilöitynyt liiaksi vielä kehenkään siellä. Teflonius on taitolaji ja sen kokoomus on aina hyvin osannut. Sinisiä tuskin seuraavien vaalien jälkeen on enää edes olemassa, tai sitten joutuvat 20-30 vuotta odottamaan että uusi sukupolvi jälleen unohtaa heidän menneisyyden syntinsä. Keskusta on suurin häviäjä, eikä paluuta tule niin kauan, kun lestadiolaisideologinen ”AY-vääräuskoisten” kyykyttäminen jatkuu. Keskusta puolueena hajoaa jokaiseen ilmansuuntaan - Myös sinne kokoomukseen. Keskustalaiset AY-aktiivit voisivat hyvinkin mieluusti tulla SDP:n jäseniksi puolueeseen, jossa ihminen on vielä ihminen, vaikka olisikin AY-vääräuskoinen. Heille minulla on viesti - muuttakaa pois kotoa, ei kenenkään tarvitse sietää tuommoista epätervettä henkistä perheväkivaltaa. Moneltako naisvaltaiselta alalta vielä pitää leikata palkoista, ja kuinka montaa heikoimmassa asemassa olevaa työtöntä halutaan vielä kurittaa ylimääräisellä byrokratialla ja mielipuolisilla säännöillä? Pitikö taitettu indeksikin vielä jäädyttää?

Minulle Sipilän hallituksen politiikka näyttää siltä, että terveet ”oikeaoppiset” keski-ikäiset miehet miehittävät ensimmäisenä pelastusveneet kun vanhukset, naiset perheineen sekä työkykyrajoitteiset vielä kompuroivat portaikossa laivan kannelle. Heikommat ja hitaammat saavat seurata vierestä uppoavan laivan kyydissä, kun kaikenmaailman ”oikeaoppisetherraherrat ja ylipäällikköinsinöörit pelastivat jo itsensä ja veivät loput pelastusveneet mennessään. Vääräuskoisilla ei ole niin väliä.

Tunnetusti väkivalta vain kasvaa kun perheen sisäinen kriisi pahenee, sillä väkivaltaa voi käyttää myös pelon kautta koossapysymiseen. Sellainen perhe tulee jättää ajoissa, tai perustaa uusi.

Siltä tämä kaikki minulle alkaa näyttämään.

]]>
3 http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262538-oi-presidentti-pelasta-herranvihalta#comments Ay-liike hallitus Irtisanomissuoja Lakko Presidentti Mon, 15 Oct 2018 05:05:43 +0000 Petri Partanen http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262538-oi-presidentti-pelasta-herranvihalta