Valtion velka http://markolind.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/135814/all Mon, 05 Mar 2018 15:50:41 +0200 fi Syöksykierteen oikaisijat http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251810-syoksykierteen-oikaisijat <p>Ei ole päivää ilman, ettei hallitus kertoisi talouspolitiikan saavutuksistaan. Juha Sipilän mielivertauksina näyttävät olevan ainakin seuraavat: &rdquo;Talouden syöksykierre on saatu oikenemaan&rdquo;. &rdquo;Käänne on nyt tapahtunut&rdquo;. &quot;Tämän hallituksen aikana luottamus Suomeen on palautunut&quot;</p><p>No, tänä on tietenkin jokapäiväistä politiikan retoriikkaa, mutta koska oletettavasti sama viesti toistuu vielä lukemattomat kerrat seuraavan 12 kuukauden aikana, on ehkä kohtuulista kommentoida hieman väitteitä.</p><p>Vaikka talouspolitiikalla on jokin vaikutus talouskehitykseen, on Suomen tapaisen pienen talouden osalta paras pitää sordiino päällä&nbsp; puhuttaessa talouspolitiikan saavutuksista. Suomen BKT on vain alle kaksi prosenttia euroalueen BKT:sta (ja ehkä kolme promillea maailman BKT:sta). Siksi Suomen hallitus voi vaikuttaa talouskehitykseen suurin piirtein yhä paljon kuin Kempeleen kunnanhallitus voi vaikuttaa alueensa talouslukuihin. Tämä tosiasia näkyy myös oheisteta kuvasta 1, jossa Suomen BKT:n toteutunutta kasvua on verrattu ennusteeseen, joka saadaan laskemalla Suomen BKT:n kasvu euroalueen kasvun perusteella. Euroaikana 1999-2018 euroalueen BKT:n kasvu selittää lähes 85 % Suomen talouskasvun vaihteluista.</p><p>Suomen talouskehitys ei paljoakaan poikkea muiden euro- ja EU- maiden kehityksestä. Paljon mainostettu kasvu vuosina 2015-2017 oli itse asiassa hitaampaa kuin EU:ssa keskimäärin (kuva 2). Toki taakse jäävät Kreikka, Italia ja Ranska(kin), mutta ehkä ei kannattaisi hirveästä paukutella henkseleitä.</p><p>Kuvion 1 perusteella voidaan päätellä, että vuosina 2013-2016 Suomen talouskehitys jäi aavistukseen jälkeen muun euroalueen (ja Euroopan) kasvuluvuista, kun taas aivan viime kuukausina on menty yhtä jalkaa muun euroalueen kanssa. Vuosien 2013-2016 notkahdukseen vaikuttivat varman monet asiat (mm. heikko kilpailukyky kiitos 2007 ja 2011 palkkaratkaisujen, Venäjä), mutta varmaan jokin rooli oli myös metsäteollisuuden kysynnän lamalla, joka vasta 2016/2017 vaihteessa alkoi hellittää (kuvio 3). Mielenkiintoista on muuten huomata, että paperin ja selloosan maailmanmarkkinahintojen romahdus edelsi myös suurta lamaamme 1990 &ndash;luvun alussa.</p><p>&nbsp;</p><p>Talous kasvaa nyt kohtalaisesti &ndash; osin kiitos elpyneiden metsäteollisuuden kysyntänäkymien. Muutoin vauhdittajana on ollut Ruotsin malliin rakentaminen, joka dominoi muuta investointitoimintaa (kuvio 4). Velaksi tosin sekin tapahtuu. Kasvu on tietenkin parantanut julkisen talouden tilaa, mutta käsittämätöntä on se, että yhä nytkin &ndash; talouskasvun huippuvuotena &ndash; valtio (ja koko julkinen sektori) velkaantuu (kuvio 5). Tosin velanotto on puolittumassa huippuvuosien lukemista, mutta osin sekin on näköharhaa, koska valtion omaisuuden myynti tuottaa näennäisesti lisätuloja (2017 myynti ja osinkotulot olivat 500 miljoonaa edellisvuotta suuremmat). Valtion velkaantumista puolustellaan nyt sillä, että vaikka velka kasvaakin, velan suhde kokonaistuotannon arvoon ei tulevaisuudessa(??) kasva. Ehkä tavallisen velallisenkin kannattaa kertoa ovea potkivalle ulosottomiehelle, että hänen velkansa on ihan hyvin hallinnassa, jos se suhteutetaan BKT:hen. Ehkä hänen kannattaa myös kertoa, että tuloja on kohta tiedossa, kun työkalut ja (työmatkoissa välttämätön) pakettiauto saadaan myytyä.</p> Ei ole päivää ilman, ettei hallitus kertoisi talouspolitiikan saavutuksistaan. Juha Sipilän mielivertauksina näyttävät olevan ainakin seuraavat: ”Talouden syöksykierre on saatu oikenemaan”. ”Käänne on nyt tapahtunut”. "Tämän hallituksen aikana luottamus Suomeen on palautunut"

No, tänä on tietenkin jokapäiväistä politiikan retoriikkaa, mutta koska oletettavasti sama viesti toistuu vielä lukemattomat kerrat seuraavan 12 kuukauden aikana, on ehkä kohtuulista kommentoida hieman väitteitä.

Vaikka talouspolitiikalla on jokin vaikutus talouskehitykseen, on Suomen tapaisen pienen talouden osalta paras pitää sordiino päällä  puhuttaessa talouspolitiikan saavutuksista. Suomen BKT on vain alle kaksi prosenttia euroalueen BKT:sta (ja ehkä kolme promillea maailman BKT:sta). Siksi Suomen hallitus voi vaikuttaa talouskehitykseen suurin piirtein yhä paljon kuin Kempeleen kunnanhallitus voi vaikuttaa alueensa talouslukuihin. Tämä tosiasia näkyy myös oheisteta kuvasta 1, jossa Suomen BKT:n toteutunutta kasvua on verrattu ennusteeseen, joka saadaan laskemalla Suomen BKT:n kasvu euroalueen kasvun perusteella. Euroaikana 1999-2018 euroalueen BKT:n kasvu selittää lähes 85 % Suomen talouskasvun vaihteluista.

Suomen talouskehitys ei paljoakaan poikkea muiden euro- ja EU- maiden kehityksestä. Paljon mainostettu kasvu vuosina 2015-2017 oli itse asiassa hitaampaa kuin EU:ssa keskimäärin (kuva 2). Toki taakse jäävät Kreikka, Italia ja Ranska(kin), mutta ehkä ei kannattaisi hirveästä paukutella henkseleitä.

Kuvion 1 perusteella voidaan päätellä, että vuosina 2013-2016 Suomen talouskehitys jäi aavistukseen jälkeen muun euroalueen (ja Euroopan) kasvuluvuista, kun taas aivan viime kuukausina on menty yhtä jalkaa muun euroalueen kanssa. Vuosien 2013-2016 notkahdukseen vaikuttivat varman monet asiat (mm. heikko kilpailukyky kiitos 2007 ja 2011 palkkaratkaisujen, Venäjä), mutta varmaan jokin rooli oli myös metsäteollisuuden kysynnän lamalla, joka vasta 2016/2017 vaihteessa alkoi hellittää (kuvio 3). Mielenkiintoista on muuten huomata, että paperin ja selloosan maailmanmarkkinahintojen romahdus edelsi myös suurta lamaamme 1990 –luvun alussa.

 

Talous kasvaa nyt kohtalaisesti – osin kiitos elpyneiden metsäteollisuuden kysyntänäkymien. Muutoin vauhdittajana on ollut Ruotsin malliin rakentaminen, joka dominoi muuta investointitoimintaa (kuvio 4). Velaksi tosin sekin tapahtuu. Kasvu on tietenkin parantanut julkisen talouden tilaa, mutta käsittämätöntä on se, että yhä nytkin – talouskasvun huippuvuotena – valtio (ja koko julkinen sektori) velkaantuu (kuvio 5). Tosin velanotto on puolittumassa huippuvuosien lukemista, mutta osin sekin on näköharhaa, koska valtion omaisuuden myynti tuottaa näennäisesti lisätuloja (2017 myynti ja osinkotulot olivat 500 miljoonaa edellisvuotta suuremmat). Valtion velkaantumista puolustellaan nyt sillä, että vaikka velka kasvaakin, velan suhde kokonaistuotannon arvoon ei tulevaisuudessa(??) kasva. Ehkä tavallisen velallisenkin kannattaa kertoa ovea potkivalle ulosottomiehelle, että hänen velkansa on ihan hyvin hallinnassa, jos se suhteutetaan BKT:hen. Ehkä hänen kannattaa myös kertoa, että tuloja on kohta tiedossa, kun työkalut ja (työmatkoissa välttämätön) pakettiauto saadaan myytyä.

]]>
39 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251810-syoksykierteen-oikaisijat#comments Raha Suomen talouspolitiikka Talouskasvu Valtion velka Mon, 05 Mar 2018 13:50:41 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251810-syoksykierteen-oikaisijat
Kansalaisaloite: Valtion velkaantumisen lopettaminen http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249639-kansalaisaloite-valtion-velkaantumisen-lopettaminen <p><a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2890"><u>Kansalaisaloite</u></a>:</p> <p>Valtion velkaantumisen lopettaminen. Ei jätetä velkaa lastemme maksettavaksi.</p> <p>Tässä blogissa on pidemmät perustelut asialle.</p> <p><a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2890"><strong><u>Kansalaisaloitteen</u></strong></a><strong>&nbsp;pääsisältö</strong>:</p> <p>Tässä aloitteessa ei esitetä kansaneläkkeisiin tai työttömyyskorvauksiin, asumistukeen tai toimeentulotukeen mitään leikkauksia eikä indeksin jäädytyksiä. On olemassa muita keinoja kuin puuttua vähiten ansaitsevien rahantuloon. Pääasialliset keinot: kehitysapu, yritystuet, kuntien valtionosuudet ja osinkojen verottaminen. Ei esitetä korotettavaksi tuloveroja alle 50.000 euroa ansaitsevien osalta. Arvonlisäveroa ei ensisijassa esitetä korotettavaksi eikä ruoan osalta. Aloitteen on tarkoitus olla kaikkien kansalaisten ja puolueiden hyväksyttävissä, sosiaalisesti oikeudenmukainen.</p> <p><strong>Kansalaisaloite</strong>:</p> <p>Valtiolle on otettu lisävelkaa jo 9 vuotta. Uutta velkaa on kertynyt yli 50 miljardia. Valtion velkaa on nyt yhteensä noin 108 miljardia, kun sitä vuonna 2008 oli 55 miljardia.</p> <p>Hallituksen tavoite oli saada velkaantuminen loppumaan 2021 mennessä. On havaittu, että siihenkään ei päästä. Kun nyt on eletty nousukautta vasta vuosi, saattaisimme ajatella, että eiköhän alijäämä vuosi vuodelta pienene ja muutu ylijäämäksi.</p> <p>Nousukaudessa tulee aikaansaada ylijäämää ja velkaa lyhentämällä puskureita (kykyä ottaa lisää velkaa seuraavassa taantumassa); tästä muistuttivat ekonomistit <a href="http://vm.fi/documents/10623/3779933/Talouspolitiikan+suunta+-muistio+21.8.2017/bbb311df-9d2f-4118-89ff-c6f15b9a4f23"><u>Korkman, Holmström ja Vihriälä 21.8.2017</u></a> sekä <a href="http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/noususuhdanne-jatkuu-tulevina-vuosina"><u>VM:n ylijohtaja Mikko Spolander 19.12.2017</u></a>.</p> <p>MUTTA YLIJÄÄMÄÄ EI TULE KERTYMÄÄN. Velkaa tullaan yhä vain ottamaan joka vuosi, myös vuonna 2019 3,4 miljardia ja sen jälkeisinä vuosinakin. VELAN OTOLLE EI NÄY LOPPUA. Päinvastoin 2020-luvulla tulevat suuret ikäluokat 80-vuoden ikään, jolloin sairauskulut kasvavat sekä tulee armeijan yli 10 miljardin hankinnat.</p> <p>Suomi ei kykene lyhentämään valtion velkaa 2017 alkaneen nousukauden aikana yhtään euroa, vaikka talouskasvu jatkuisi ja työllisyyden kehitys olisi positiivinen. (Puh.kesk. 5.1.2018 VM:n ylijohtaja Mikko Spolander).&nbsp;<a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201802072200725894_pi.shtml"><u>Iltalehti 8.2.2018.</u></a></p> <p>MITÄÄN PUSKUREITA EI SIIS SYNNY, toisin kuin oli aikaansaatu kurinalaisella politiikalla ennen 2008 alkanutta taantumaa.</p> <p>Ei jatkuva velkaantuminen enää nousukaudessa ole mikään pakko. Laman alussa velkaantumista puolletaan elvytyksen nimissä. Nyt ei enää ole kyse siitä, vaan yhä jatkuvasta yli varojen elämisestä.</p> <p>Jokainen oppositiopuolue esittää <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005450695.html"><u>vaihtoehtobudjetissaan</u></a> vain samaan budjettiraamiin sopivia ehdotuksia. Niissä otettaisiin velkaa käytännössä yhtä paljon kuin hallituksen budjettiesityksessä.</p> <p>Kukaan kansanedustajista - ei edes hallituspuolueista - ei löydä vaihtoehtoa boxin ulkopuolelta. Ja esitä, että lopetetaan velkaantuminen nyt heti.</p> <p>Miksi eduskunnassa ei ole kertaakaan keskusteltu, millä keinoilla velkaantuminen saataisiin HETI loppumaan? Tulppana on ollut pääministeri Juha Sipilä, koska hän linjasi, että <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005078025.html"><u>leikkauskori on käytetty</u></a>, ja koko hallitus sulkiessaan veronkorotuskorin pois käytöstä jo hallitusohjelmassa.</p> <p>Kun ekonomistit eivät pidä suurta huutoa ja lyö nyrkkiä pöytään, niin heidän sanomansa on niin hiljainen, että se jää huomaamatta.</p> <p><strong>Virhekäsitykset</strong>:</p> <p><strong>Ensimmäinen</strong>: Liikkuu virhekäsitys siitä, että valtion velkoja ei edes tarvitsisi lyhentää. Eihän se niin ole, vaan mitä suurempi velka, sitä suurempi on pelkkä korkoriskikin: jos korkotaso nousee 1 prosenttiyksiköllä, 5 vuodessa velan osia uusittaessa korkokulut kasvavat miljardilla eurolla. Mistä se otetaan? Ei mistään, vaan otetaan myös sen maksamiseen lisää lainaa vain.</p> <p><strong>Toinen virhekäsitys</strong> on tuijottaa velan suhteeseen bkt:hen. Korkoriski on koko ajan olemassa, vaikka bkt olisi kasvanut. Ja kun tulee uusi taantuma, bkt taas sukeltaa, jolloin velkasuhde auttamatta huononee. Muut euromaat ovat huonoja vertailukohteita, koska niissäkin vetelä talouspolitiikka on johtanut korkeisiin velkaantumisasteisiin.</p> <p>Ruotsilla ja Tanskalla velan suhde bkt:hen on vain luokkaa 40 %, kun Suomella se on ylittänyt EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 60 %:n rajan. Kyllä taloutta kyetään hoitamaan hyvin joissakin maissa.</p> <p><strong>Kolmas virhekäsitys</strong> on, että inflaatio syö velan pääomaa. Jokainen velanantaja kyllä haluaa inflaatiolta suojaavan koron. Nollakorkotilanne on poikkeuksellinen. Kun Suomi joutuu maksamaan vähintään inflaation suuruisen koron, niin pääoman pieneneminen reaaliarvoltaan kuittautuu maksettua korkoa vastaan. Nettolopputulosta voisi verrata korottomaan lainaan, jonka pääoma suurenee sen verran, että reaaliarvo säilyy (tai että korot lisättäisiin pääomaan). Siis maksettava takaisin joka tapauksessa yhtä paljon.</p> <p><strong>Neljäs virhekäsitys</strong> liittyy väitteeseen, että Suomella on saatavia enemmän kuin velkaa. Tosiasiassa nämä saatavat ovat eläkerahastojen, eikä eläkerahastojen pääomaa voida käyttää &ndash; ilman eläkejärjestelmän romuttumista &ndash; valtion velkojen lyhentämiseen.</p> <p><strong>Velkaantuminen saadaan loppumaan jo 2019 uusilla leikkauksilla ja joillakin veroratkaisuilla (syksyn 2018 budjetti)</strong></p> <p><strong>A) Leikkaukset</strong></p> <p><strong>1)</strong> <strong>Yritystuet</strong></p> <p>Suorat tuet 1,1 miljardia, verotuet 2,9 miljardia. Yhteensä 4 miljardia.</p> <p>Leikataan päästökaupan kompensaatiotuki ja yritysten energiaverotuki. Nämä tekevät yhteensä noin 260 miljoonaa euroa (<a href="https://www.hs.fi/paivanlehti/13062017/art-2000005251302.html"><u>HS 13.6.2017</u></a>, mielipidekirjoitus, Suomen yrittäjät).</p> <p>Kukin puolue on voinut puolustaa omien eturyhmiensä tai arvojensa mukaisesi jotain tukea. Jos muuten ei päästä sovintoon, täytyy leikata kaikista tuista tasaisesti ainakin 10 %. Kertymä: 400.000 miljoonaa. Alaviite 1.</p> <p><strong>2)</strong> <strong>Kuntien valtionosuudet</strong></p> <p>Budjetti: 8,59 miljardia.</p> <p>Tästä on varaa leikata 468 miljoonaa &ndash; 1 miljardi. Alaviite 2.</p> <p><strong>3)</strong> <strong>Ulkomaiden auttaminen mm. kehitysavun muodossa</strong></p> <p><a href="http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2018&amp;lang=fi&amp;maindoc=/2018/tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&amp;id=/2018/tae/hallituksenEsitys/YksityiskohtaisetPerustelut/24/30/30.html"><u>Kehitysapuun laitetaan yhä 886 miljoonaa euroa</u></a><u>.</u></p> <p>Siitä voisi leikata 500 miljoonaa ilman, että yhdenkään puolueen kannatus kärsii.</p> <p>Ei ole mitään järkeä avustaa Afrikkaa, jos itse velkaantuu samaan aikaan. Se on muiden asettamia mittareita, että kehitysavun pyritään olevan x % bkt:sta. Sellainen on voinut toimia silloin, kun ikärakenne Suomessa on ollut erilainen, mutta nyt eläkkeellä olevien määrä kasvaa kasvamistaan.</p> <p>Tänä päivänä <strong>ulkomaiden auttamisen kokonaiskulut</strong> Suomelle ovat:</p> <p>- nettomaksu EU:lle keskimäärin <u>400</u> - 500 miljoonaa euroa vuodessa. 2016 oli poikkeus 294 miljoonaa. Nettomaksusta käytetään <a href="http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247161-miksi-suomen-pitaa-avustaa-puolaa"><u>EU:n hallintoon vain alle 10 %</u></a>. Muu on tulonjakoa.</p> <p>- <a href="http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2018&amp;lang=fi&amp;maindoc=/2018/tae/valtiovarainministerionKanta/valtiovarainministerionKanta.xml&amp;opennode=0:1:241:341:361:"><u>kehitysapu 689 miljoonaa</u></a> (sisältää humanitaarisen avun ja rauhanturvan)&nbsp;</p> <p>- Työ- ja elinkeinoministeriö, pakolaisten kotouttaminen: 244,2 miljoonaa</p> <p>- Sisäministeriö, maahanmuutto, 240,4 miljoonaa</p> <p>Edelliset yhteensä: 1,573 miljardia euroa. Alaviite 3.</p> <p><strong>4)</strong> <strong>RAY:n ja Veikkauksen voittovarat</strong></p> <p>Valtio saa RAY:ltä ja Veikkaukselta yhteensä noin 1,05 miljardia.</p> <p>Sitä jaetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta mm. taiteelle 238 miljoonaa sekä STM:n toimesta avustuksina yhteisöille ja säätiöille 358 miljoonaa.</p> <p>Tässä 1,05 miljardissa on varmasti uudelleen kohdistamisen varaa ainakin 300 - 400 miljoonaa. Kun kohdistetaan uudelleen valtion tavallisiin menoihin, niin syntyy säästöä.</p> <p>Muuttuneessa tilanteessa kaikkea pitää tarkastella uudestaan.</p> <p><strong>Edelliset leikkaukset yhteensä 1,7 miljardia</strong>.</p> <p>Pienemmät leikkauskohteet: Alaviite 4.</p> <p><strong>5)</strong> Ystävyysseurat 2 - 3 miljoonaa, <strong>6)</strong> Pohjoismaiden ministerineuvosto 24 miljoonaa <strong>7)</strong> Etyj 5 milj.</p> <p><strong>8)</strong> Lapsiasiavaltuutettu ja hänen toimistossaan oleva väki. Säästö noin 0,6 miljoonaa euroa.</p> <p>Valtiolle syntyy uutta kulua <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005487693.html"><u>24 miljoonaa tiedustelulainsäädännöstä</u></a> ja mm tiedusteluvaltuutetusta.</p> <p><strong>9)</strong> <a href="http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2018&amp;lang=fi&amp;maindoc=/2018/aky/aky.xml&amp;id=/2018/aky/YksityiskohtaisetPerustelut/23/90/21/21.html"><u>Kunniamerkit</u></a> lopetetaan toistaiseksi, säästö 0,7 miljoonaa euroa.</p> <p>Kunnian osoittamista merkeillä jatketaan, kun talous on itsekunnioituksemme säilymisen arvoisessa kunnossa. Valtio jakaa miljoonan teknologiapalkinnon kahden vuoden välein. Kuluja on kasvatettu, ja toisesta päästä ei ole karsittu. Turha jakaa kunniamerkkejä <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005048017.html"><u>epädemokraattisten maiden johtajille</u></a>.</p> <p>Hallituksen kiky-tukemislinjaukseen liittyvässä liite 2:ssa oli listattu leikkauksia 959 miljoonan euron edestä. Ne ovat eri kohteita kuin edellä mainitut 1 - 7. Leikkauksia on siis kyllä löydettävissä.</p> <p><strong>B) Verotus: </strong>tässä järjestys keinojen käytön ensisijaisuudelle</p> <p><strong>1)</strong> <strong>Osingot laajemmin verolle</strong>, myös holdingyhtiöön maksetut ja vakuutusmaksukuoreen kertyvät, tuotto max noin miljardi euroa. Todennäköisemmin 200 &ndash; 400 miljoonaa. Myös varakkaiden säätiöiden tulee maksaa veroa. Sekä: Ei ole logiikkaa sanoa, että pääomatulovero on 30 %, mutta yksityishenkilöiden osingoista 15 % on verovapaata. &nbsp;(Alaviite 5)</p> <p><strong>2)</strong> <strong>Sokerivero</strong>, tuotto 100 &ndash; 200 miljoonaa. Alaviite 6.</p> <p><strong>3)</strong> <strong>Yhteisöveroa</strong> voisi korottaa kahdella prosentilla määräaikaisesti, se ei ehdi karkottaa yhtään yhtiötä. Tuotto 400 miljoonaa euroa.</p> <p><strong>4)</strong> Uutena verona, <strong>pankkiverona</strong> kerättäisiin 100 miljoonaa, mutta vain yhden vuoden (yhtä hyvin kuin kerätään koko ajan vakuutusmaksuveroa).</p> <p><strong>5)</strong> <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/HE_175+2016.pdf"><u>Perintö- ja lahjaveron alentaminen</u></a> kesken taantuman oli erikoinen. Kun palataan alentamista edeltävälle tasolle, kertyy 40 miljoonaa enemmän veroa.</p> <p><strong>6)</strong> <strong>Kilometrikorvaukset</strong> ovat ylikompensoivia, niin kuin vihreät toivat sille <a href="https://www.vihreat.fi/blogit/hanna-halmeenpaa/2017/11/yhteiskunta-uudistuu-kilometrit-korvataan-teollinen-toiminta-jatkuu"><u>vaihtoehtobudjetissaan</u></a>. Jos ajaa työajoa autolla 24.000 kilometriä vuodessa, saa 42 senttiä/km korvauksena noin 10.000 euroa. Siinä auton arvo on palautettu melko pian. Vaikutus max 140 miljoonaa.</p> <p><strong>7)</strong> <strong>Tuloveronkorotus</strong> suurituloisille; alarajana vähintään 50.000 euron vuositulot, tuotto jopa miljardi.</p> <p><strong>8)</strong> Jos vielä tarvitaan, niin <strong>alvia</strong> voisi korottaa hieman, mutta on otettava huomioon, että se tasaverona kohdistuu raskaammin pienituloisiin. Prosentin korotus ylempään 24 %:n verokantaan (ei ruokaan), vaikutus: 667 miljoonaa. (Tai kohtien 7 - 8 yhdistelmä).</p> <p><strong>Edellisten verokohtien yhteen laskettu kattavuus 2,6 miljardia.</strong></p> <p>Verotuksen kohdistaminen osinkoihin ja hyvätuloisiin ei ole pois kulutuksesta eikä näin ollen talouden rattaista, vaan se on pois säästämisestä ja sijoittamisesta.</p> <p>Voi tulla ajatus, että verona kerättävä ehkä 2 miljardia ovat pois talouden rattaista ainakin joltain osin. Toki niin ovatkin, mutta jossain vaiheessa se yli varojen elämisenä velkarahoitettu talouden höttökerros täytyykin uskaltaa kuoria pois.</p> <p>Veroja ei kerätä riittävästi (eikä tehdä leikkauksia), vaan otetaan vain hövelisti velkaa. Onko siinä mitään järkeä (valtion velkaantumisen näkökulmasta), että autoihin on joillakin varaa ottaa metallihohtoväri ja alumiinivanteet, joilla aiheutetaan 50 miljoonan euron siirto ulkomaille joka vuosi. Eivät ne tuo todellista lisäarvoa.</p> <p>Veroaste on jo korkea. Niin onkin, mutta ei vaihtoehto ole velkaantumisen jatkuminen ja passiivisuus sen suhteen. Joitakin keinoja on vain käytettävä.</p> <p>Miksi veroaste on korkea: Suomessa on maailman huippuluokkaa oleva koulutus, maailman paras erikoissairaanhoito (ainakin leikkaukset), sosiaalinen oikeudenmukaisuus, maantieteellinen sijainti meren takana, pieni kansa, viennistä riippuvainen, hallinto on hyvä, oikeusturvatakeet (valitusoikeus) maksavat nekin. Tanskassa veroaste on vielä korkeampi. Verojen maksaminen hyväksytään tarpeelliseksi, <a href="http://www.iltalehti.fi/talous/201710302200495930_ta.shtml"><u>Iltalehti 30.10.2017</u></a>.</p> <p>Ikäsidonnaiset menot kasvavat sadoilla miljoonilla euroilla joka vuosi. Maalaisjärjellä voi ymmärtää, että kun emme halua heikentää terveydenhoidon tasoa, joitain toimia pitää tehdä vastaava euromäärä.</p> <p>Verojen korottaminen ei edusta kuitenkaan näkemystä siitä, että ne jäisivät pysyvästi korotetuiksi. Mutta pitää maksaa edes osa siitä, mitä on kerätty velkaa. <a href="https://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/wordpress/wp-content/uploads/2016/05/talouspolitiikan_arviointineuvosto_tiedote_26.1.2016.pdf"><u>Talouspolitiikan arviointineuvosto kritisoi heti alkuun 26.1.2016</u></a> hallituksen ohjelmassa olevaa lausetta rajata verojen korottaminen pois keinovalikoimasta.</p> <p>Niin saatiin 1990-luvun lamasta aiheutunut velkaantuminenkin päättymään 9 vuodessa (vuonna 1999) viime kädessä veroja korottamalla (Mitä &ndash; Missä &ndash; Milloin, 2000, sivu 243), vaikka se oli rajumpi kuin 2016 päättynyt taantuma.</p> <p>Jos 85 % ehdotuksista kelpaa eduskunnalle toteuttamiskelpoiseksi, velkaantuminen saadaan lopetettua.<br /><br />Me allekirjoittaneet kansalaiset vaadimme, että eduskunta tekee tarvittavat päätökset velkaantumisen lopettamisesta.</p> <p>_________________________________________________________________</p> <p><strong>Lisäperustelut ja tausta-ajatukset:</strong></p> <p>Petteri <strong>Orpon</strong> voi olettaa tukevan tätä kansalaisaloitetta velkaantumisen lopettamisesta, koska hän ei omien sanojensa mukaan <a href="http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/talous-vedenjakajalla"><u>(27.4.2017)</u></a> - joiden voi uskoa olevan vilpittömät - halua edistää minkään ryhmän vaan koko Suomen etua. <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201711072200517435_pi.shtml"><u>Iltalehti 8.11.2017</u></a>.</p> <p>Orpo puhui lisäleikkausten mahdollisuudesta ja tarpeesta: <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004882174.html"><u>26.11.2016</u></a>; <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005075277.html"><u>4.2.2017</u></a>; <strong>Sipilä</strong> torjui lisäleikkaukset: <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004885180.html"><u>27.11.2016</u></a>; <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005078025.html"><u>7.2.2017</u></a>. <strong>Raimo Sailas</strong> ihmetteli sitä, että pääministeri voi olla näin eri mieltä kuin valtiovarainministeri, <a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005057704.html"><u>24.1.2017</u></a>.&nbsp; HS <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005456137.html"><u>20.11.2017</u></a> näkee merkkejä talouskurin höltymisestä. Miksi hallitus ei uskaltanut tehdä suuria päätöksiä, <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005185590.html"><u>HS 26.4.2017</u></a>?</p> <p>Myös Juha <strong>Sipilä </strong>saanee halun lunastaa pääministerikautensa alussa antamansa lupaukset ja hallitusohjelman tavoitteen velkaantumisen lopettamisesta. Tulos tai ulos.</p> <p>Ei ole järkeä, että veroaste alenee ja velkaa vain otetaan <a href="http://vm.fi/documents/10623/4609452/TK+talvi+2017/21d72958-e3e6-4666-aa48-7fcb38f0053f?version=1.0"><u>&nbsp;(Taloudellinen katsaus Talvi 2017, Valtiovarainministeriön julkaisu - 42a/2017 sivu 15)</u></a> (taulukon alin rivi). KUVA. -Moni on sitä mieltä, että jos nyt nousukaudessa ei saada velkaantumista loppumaan, niin koska sitten? &nbsp; <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9764364"><u>Ylen analyysi / Minna Pantzar 9.8.2017</u></a>; <a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005318727.html"><u>HS 9.8.2017 Jos yritystukia ei leikata nyt, niin koska?</u></a> &nbsp; &nbsp; <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201708312200364073_pi.shtml"><u>Hallitus jatkaa löysäilyn perinnettä, Iltalehti / Mika Koskinen 31.8.2017.</u></a></p> <p>&nbsp;Ajatusprosessissa on kaksi tasoa:</p> <p><strong>1)</strong> Oletko samaa mieltä, että kyvyttömyys lyhentää valtion velkaa eurollakaan tämän nousukauden (oletus vaikka 2017 &ndash; 2025) aikana ei ole hyväksyttävää, vaan katastrofi.</p> <p><strong>2)</strong> Keinot: voit olla joltain osin eri mieltä keinoista. Mutta allekirjoittamalla kansalaisaloite asia saadaan ylipäätään eduskunnan käsittelyyn. Eduskunta voi olla vähän ihmeissään, kun aloite tulee kansalta.</p> <p>- Jos ajattelet, että budjetti saadaan ylijäämäiseksi jollain muilla keinoilla, kuten lisäämällä talouskasvua tai panostamalla enemmän työllisyyteen (jotta työllisyys saataisiin pohjoismaiselle tasolle), niin näiden mainittujen keinojen tehoamisesta ei vain ole varmuutta. Jos ne varmuudella tehoaisivat, niitä olisi jo käytetty. VM:n Mikko Spolander ei ainakaan vaikuta uskovan, että olisi mitään ihmekonsteja. Petteri Orpo käyttää termiä katteeton toiveuni.</p> <p>Suomen romahdukseen vaikutti Venäjän kaupan talouspakotteet, Nokiaan liitoksissa olleiden yritysten vaikeudet sekä sellun kysynnän alentuminen. Asioita, joita ei pysty korjaamaan kuin hitaasti.</p> <p>- Joku ajattelee, että verojen alentaminen olisi keino lisätä yrittäjyyttä ja työnteon motivaatiota. <a href="https://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/wordpress/wp-content/uploads/2016/05/tuloverotuksen_vaikutus_tyon_tarjontaan.pdf"><u>Tutkimus</u></a> kuitenkin osoittaa, että verojen alentamisella on vain hyvin rajallinen vaikutus. Tutkimus oli Talouspolitiikan arviointineuvosto raportin 2015 tausta-aineistoa.</p> <p>- On helppo heittää, että sosiaalitukia pitäisi leikata. Se olisi leikkaamista kaikkein köyhimmiltä ja vähentäisi suoraan ostovoimaa. Mutta kyllä kannustinloukkuja pitää purkaa ja sosiaaliturvaa muuttaa vastikkeelliseksi; <a href="https://m.kauppalehti.fi/uutiset/ruotsissa-sosiaaliturvalla-on-tiukemmat-ehdot--autokin-pakko-myyda---suomessa-lapsiperheelle-500-e-kk-enemman/XfimrGwm?ref=facebook%253Ab47e"><u>KD:n puoluesihteeri Asmo Maanselän kirjoitus, Kauppalehti 20.1.2018</u></a>.</p> <p>- Kun työttömiä saadaan työllistettyä, työttömyysmenot vähentyvät ja verotulot kasvavat. Sehän on vain hienoa, jos päästään ykkösvaiheesta eli velkaantumisen lopettamisesta kakkosvaiheeseen eli velan lyhentämiseen. <a href="https://juhanavartiainen.fi/2017/syvasta-talouskriisista-suhdannenousuun/"><u>Juhana Vartiainen 21.9.2017</u></a></p> <p>Työllisyystavoite 72 % voidaan saavuttaa, uutinen <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/237917-tuleeko-juha-sipilan-mahdottomasta-sittenkin-totta-ekonomisti-olli-karkkainen?ref=valinnat"><u>Uusi Suomi 22.12.2017</u></a>.</p> <p>71 % työllisyysaste olisi paras 26 vuoteen, <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005335498.html"><u>HS 22.8.2017</u></a>.</p> <p>Kun ETLA:n ekonomisti Vesa <strong>Vihriälä</strong> totesi, että 72 % täytyy olla ehdoton minimi, Juha Sipilä muutti tavoitteen 75 %:iin. Se on vielä vaikeampi saavuttaa. <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/221820-juha-sipila-ylelle-uudistamisen-taytyy-jatkua-tavoiteltava-vahintaan-75-n"><u>Uusi Suomi 27.5.2017</u></a>.</p> <p>Suomen vasta päästessä kasvuvauhtiin maailmantalouden myönteinen kehitys on jatkunut jo kahdeksan vuotta. Koska noususuhdanteet kestävät yleensä 2&ndash;10 vuotta, Suomen talouskasvun kausi jää kovin lyhyeksi (<a href="https://www.hs.fi/paivanlehti/02092017/art-2000005349923.html"><u>HS 2.9.2017</u></a>).</p> <p>Jokainen voi maalaisjärjellä miettiä seuraavia:</p> <p><strong>1)</strong> On vastuutonta ottaa lisää lainaa, kun valtiolla ei ole tulevinakaan vuosina kykyä lyhentää lainaa YHTÄÄN. (Tämä ei ole jonkin pahimman skenaarion maalaus, vaan realiteetti, jonka varmistin VM:n ylijohtaja Mikko Spolanderilta 5.1.2018.)<br /><strong>2)</strong> Hyvinvoinnin ylläpitäminen velkarahalla on sairas yhtälö.</p> <p>Eivät nämä ole vain minun omia ajatuksiani. <strong>Iiro Viinanen</strong> sanoi lehtihaastattelussa: &rdquo;On kaiken maailman tukia. Leikatkaa lisää.&rdquo; Minulle hän vastasi 25.4.2017 viestillä: &quot;Isänmaan etu olisi tasapaino ja nopeasti. Muita etuja ei tulisi hyysätä.&quot;</p> <p><strong>Raimo Sailas</strong> sanoi haastattelussa: &rdquo;Tosiasiat kannattaa tunnustaa ja tehdä taloutta vakauttavat leikkaukset. Sitten hallitus voisi keskittyä uutta kasvua luoviin toimiin ja rakenteellisiin uudistuksiin.&rdquo;<br />Pääministerin ei olisi tullut asettua vastustamaan valtiovarainministeriä, joka esitti ainakin yhden miljardin lisäleikkausten tarvetta alkukeväästä 2017. (Lamantaittaja-kirja sivu 472.)</p> <p><strong>Presidentti Sauli Niinistö </strong>valtiopäivien avajaisissa 2013, kun hallitus teki suuria leikkauksia: &rdquo;Tekemättä ei voi jättää&rdquo;. Ja 22.8.2014: &rdquo;<a href="http://www.presidentti.fi/Public/default.aspx?contentid=311205&amp;nodeid=44807&amp;culture=fi-FI"><u>Tämän päivän velka on huomisen veroa</u></a>.&rdquo;&nbsp; <strong>Kai Mykkänen</strong> leikkaisi <a href="https://www.verkkouutiset.fi/jos-ministeri-kai-mykkanen-saisi-yksin-paattaa-han-leikkaisi-reilummin-69597/"><u>1.9.2017.</u></a></p> <p><strong>Valtion velkaantumisen lopettamisen vaikutukset:</strong></p> <p><strong>1)</strong> Velkaan liittyy korkoriski. Jos korkotaso nousee esim yhdellä prosenttiyksiköllä, 5 vuoden viiveellä se nostaa korkorasitetta yhdellä miljardilla eurolla. <a href="http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248194-jos-korko-nousee-valtio-rahoittaa-myos-sen-lisalainalla"><u>Mistä Suomi sen rahoittaisi? Ei mistään, muuta kuin ottamalla myös sen maksuun lisää velkaa</u></a>.</p> <p><strong>2)</strong> Puskurien luominen eli velan lyhentäminen niin, että seuraavassa taantumassa on taas varaa ottaa uutta velkaa elvytyksen aikaansaamiseksi.</p> <p><strong>3)</strong> Vältetään EU:n holhous.</p> <p><strong>4)</strong> Säilytetään itsetuntomme.</p> <p>Jos asioita ei hoideta niin, että velkaa päästään lyhentämään, niin aletaan sitten puhua asioista oikeilla nimillä. Silloin on edessä todella kivikkoista seuraavassa taantumassa.</p> <p><strong>Miten puolueettomat ekonomistit ja virkamiehet hoitaisivat Suomen taloutta?</strong></p> <p><strong>1)</strong> Yritystukia leikattaisiin asteittain. <strong>2)</strong> Kulukuri olisi tiukka kautta linjan. Mitään poliittista ääntenkalastelua ei olisi. <strong>3)</strong> Budjetti laitettaisiin tasapainoon. <strong>4)</strong> Puskureita kerättäisiin.<strong>5)</strong> Tarvittaessa korotettaisiin veroja. Viite: Arviointineuvosto 26.1.2016 ja VM:n raportti 7/2017 sivu 28.</p> <p>Sixten <strong>Korkman</strong> Väärää talouspolitiikkaa, 2016, sivu 234: &rdquo;hyvin järjestetty talous kestää <strong>melko korkeita veroasteita</strong> ajautumatta niiden takia suuriin ongelmiin.&rdquo; Alaviite: &rdquo;Sen johtopäätös on, että veroasteiden alentamisen myönteiset kasvuvaikutukset ovat kovin vaatimattomat.&rdquo;</p> <p>Jos hyvätuloiset laitetaan maksamaan veroa osingoista tai korotettua tuloveroa, heille syntyy kouriintuntuva intressi seurata valtion rahankäyttöä. Silloin alkaa piiska viuhua (kun sekä pienempi- että suurempituloiset kaikki yhdessä puuttuvat epäkohtiin) ja vähenee nykyinen leväperäinen rahankäyttö.</p> <p><strong>Muita muutoksia</strong>: <strong>Sopeutumiseläkkeet</strong> poistetaan myös maksussa olevien osalta, käyttäen perustuslainsäätämisjärjestystä. (Erillinen kansalaisaloite, hyvä asia.) Perusteet: 1) Suomi velkaantuu, ei ole varaa erityisetuuksien jakamiseen, ja 2) ne ex-kansanedustajat eivät voi väittää työvuosinaan ansainneensa sitä, että lekottelevat ennen eläkeikää.</p> <p>Valtionyhtiöiden johtajien palkat ja muut etuudet laitettava sitovaan sääntelyyn. Tarkistetaan mitoitus Ulkopoliittisessa instituutissa ja Aleksanteri-instituutissa. Ne eivät tuota suoraan viivan alle mitään.</p> <p>Tamminiemi (Kekkosen asunto) laitetaan myyntiin.</p> <p><a href="http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2018&amp;lang=fi&amp;maindoc=/2018/aky/aky.xml&amp;id=/2018/aky/YksityiskohtaisetPerustelut/24/01/20/20.html"><u>Ulkomailla sijaitsevat valtion omistamat tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöt</u></a> ovat Villa Lante ja asunto Roomassa, Suomen Ranskan instituutti Pariisissa, Pohjoismaiden paviljonki (kolmasosa) ja Suomen Aalto-paviljonki Venetsiassa sekä Suomen Ateenan instituutti. Kiinteistöt on vuokrattu suomalaisille tiede- ja kulttuurisäätiöille. Vuokraustoiminta on tappiollista noin 1 miljoona. Myyntiä kannattaisi harkita.</p> <p>Tallinna-tunneliin ei investoida julkista rahaa. Rakennuksia ei enää määrätä suojeltavaksi.</p> <p><strong>Maahanmuuttajat</strong>: palkka-ale voisi helpottaa työllistymään (<a href="http://www.iltalehti.fi/talous/201801032200643022_ta.shtml"><u>uutinen 3.1.2018</u></a>). <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9928703"><u>Ruotsi</u></a>. Tukien tason ei tarvitsisi olla yhtä korkea kuin Suomessa ikänsä asuneen perheen nuorella, jonka vanhemmat ovat maksaneet veroja Suomeen. Perustetta löytyy (perustuslaki ei ole este): Kansaneläkkeen määrä riippuu paitsi muista eläkkeistä myös 16 ja 65 ikävuoden välillä Suomessa asutun ajan pituudesta.</p> <p><strong>Lakkautetaan jäsenyys <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/kansainvalinentoiminta/PN_valtuuskunta/Sivut/default.aspx"><u>Pohjoismaiden ministerineuvostoon</u></a>, </strong>ainakin jos maksuosuutta ei saada alle miljoonaksi. <strong>Kustannus vuodessa 24 miljoonaa.</strong> Sen ei tarvitse olla pysyvä elin, vaan neuvotteluita voidaan käydä, jos asiaa nousee esille. Kansalaisten tuoreessa muistissa on <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000002511821.html"><u>Stubbin</u></a> turhautunut toteamus Pohjoismaiden ministerineuvoston työskentelystä. Jos järjestön budjetti on 100 miljoonaa, sillä on arviolta 900 pysyvää työntekijää!</p> <p>Maksuosuus Pohjoismaiden ministerineuvoston talousarvioon 24.014.000 euroa</p> <p>Maksuosuus YK:n talousarvioon 10.333.000</p> <p>Maksuosuus YK:n rauhanturvajoukoille 32.926.000</p> <p>Maksuosuudet muille YK:n alaisille järjestöille ja rahastoille 2.734.000</p> <p>Kemiallisen aseen kieltojärjestön jäsenmaksu (OPCW) 340.000</p> <p>Euroopan Neuvoston jäsenmaksut 3.510.000</p> <p>OECD:n jäsenmaksu 2.989.000</p> <p>WTO:n jäsenmaksu 953.000</p> <p>Maksuosuudet Etyjin talousarvioihin 5.285.000</p> <p>Ydinkoekieltosopimus; Suomen maksuosuus&nbsp; 525.000</p> <p>Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) 1.140.000</p> <p>Muut jäsenmaksut ja rahoitusosuudet 5.297.000</p> <p><strong>Yhteensä </strong>90.046.000 euroa.</p> <p><a href="http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2018&amp;lang=fi&amp;maindoc=/2018/aky/aky.xml&amp;opennode=0:1:11:259:359:389:"><u>Kaikki tämä</u></a> maksaa aivan liikaa.</p> <p><strong>Lopetetaan jäsenyys Etyjiin.</strong> Etyj (kylmän sodan aikana perustettu) on päällekkäinen ennen kaikkea EU:n kanssa. Etyjin tehtävät, esim Open skies -sopimukset, siirretään EU:n hoidettavaksi.</p> <p><strong>Erotaan Unescosta</strong>, kun USA ja Israel ovat näyttäneet esimerkkiä. Säästö noin 2 miljoonaa.</p> <p><strong>Euroopan neuvosto ja ihmisoikeustuomioistuin: ne tulisi lakkauttaa. </strong>On muitakin keinoja luoda julkisuutta epädemokraattisten maiden toimille. EU-tuomioistuin laittoi valtion veronsaajana polvilleen autoveropäätöksillään. Eiköhän siinä ole riittävästi ylikansallista puuttumista.</p> <p><strong>Yleissitovuuden lakkauttamista</strong> suosittelevat kaikki asiantuntijat. -Ylisuuret eläkkeet eivät sovi yhteen eläkeläisten määrän kasvun kanssa.</p> <p>Sipilä pettyi suurituloisten talkoohenkeen. Siksi lainsäädäntö on oikea keino.</p> <p><strong>Armeijan hankinnoista</strong> tulisi käydä avoin keskustelu: laivat ovat haavoittuva kohde, kun meritorjuntaohjuksilla voitaisiin suojella merialue. Hävittäjiä voisi ostaa vain 40 ja säästyvistä varoista käyttää miljardin it-ohjuksiin. Säästöä tulisi 1 miljardi.</p> <p>__________________________________&nbsp;</p> <p><strong>Alaviitteet</strong></p> <p><strong>Alaviite 1</strong>: <strong>Yritystuet</strong> Linkit: <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000005317905.html"><u>HS</u></a>&nbsp; <a href="http://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/yritystukien-virkamiesselvitys-hyva-pohja-budjettiriiheen-tahtaavalle-jatkotyolle"><u>TEM</u></a>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; <a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79863/TEMrap_22_2017_verkkojulkaisu.pdf"><u>Raportti</u></a></p> <p>Raportti sivu 2: Yritystukien arviointia: Uudistumisen ja kasvun näkökulmasta tukijärjestelmän suurimmat supistamis- ja kehittämistarpeet kohdistuvat verotukiin. Tehottomista tuista tulisi siirtyä pitkällä aikavälillä kohti kansantaloutta uudistavia tukia eli lähinnä yrityssektorin uudistumista tukeviin suoriin tukiin. Tällä hetkellä kaikista tuista uudistavia tukia arvioidaan olevan noin 400 milj. euroa (11 %). Muutokset tulisi tehdä asteittain pitkällä aikajänteellä, jotta yritykset kykenevät ennakoimaan muutoksia.</p> <p>- Onko jokin yritystuki todella elinehto yritykselle vai vain kannattavuutta lisäävä. Jälkimmäinen tarkoittaa, että tuotantokustannukset ovat suuremmat, jos tuki poistetaan, mutta sen ei tarvitse suoraan nostaa tuotteen hintaa, jos yritys voi tyytyä pienempään katteeseen. Yhteisöveroprosentti on se majakka, joka näkyy ja voi karkottaa yrityksiä tulemasta Suomeen. Ei yritystuet.</p> <p><strong>Alaviite 2</strong>: <strong>Kuntien valtionosuudet</strong></p> <p>Laskentatavat leikkaukselle:</p> <p>a) Valtion budjetti 55 &ndash; kuntien osuudet 9 = 46 miljardia.</p> <p>Kuntien budjetit yhteensä <a href="https://tilastokeskus.fi/til/kta/2016/kta_2016_2017-06-02_tau_001_fi.html"><u>17 </u></a>+ em 9 = 26 miljardia.</p> <p>46 + 26 = 72 miljardia euroa (valtion budjetti + kuntien budjetit)</p> <p>Josta valtion osuus 46/72 = 64 %.</p> <p>Kuntien osuus 26/72 = 36 %.</p> <p>Leikkaustarve 3 miljardia jyvitettynä valtiolle 64 % ja kunnille 36 % eli pyöreästi 1 miljardia kunnille.</p> <p>-&gt; Leikkaus kuntien valtionosuuksiin 1 miljardia.</p> <p>b) Toinen laskentatapa:</p> <p>Valtion 55 miljardin budjettiin suhteutettuna 3 miljardin leikkaustarve on 5,4 %.</p> <p>Kuntien valtion osuudet 8,59 miljardia x 5,4 % = 468 miljoonaa euroa.</p> <p>Kimmo Tiilikainen mainitsi Espoossa 21.11.2017, että tämä hallitus ei ole jyrsinyt kuntien valtionosuuksia niin kuin edelliset, siksi kunnilla on nyt varaa kosteusvaurioremontteihin tai uudelleenrakentamiseen.</p> <p>Kunnissa käytetään kuitenkin mutu-tuntumani mukaan rahaa leväperäisesti: Jyväskylä suunnittelee miljardihallia, Tampereella <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9886916"><u>Kansi-projekti</u></a>; Espoossa a)&nbsp;<a href="https://www.lansivayla.fi/artikkeli/604211-kymmenen-miljoonan-puisto-vireilla-tulva-alueelle-espoossa-haitallista-savea"><u>Kirkkojärvenrannan puistohanke 10 miljoonaa</u></a> (ja tiedossa, että Espoonjoki tulvii niitylle!) sekä b) metron ilmoitustaulut Turunväylän varrella (mitä niillä on merkitystä, kun metro menee 5 minuutin välein). Olen tietoinen, että myös jotkin kunnat ovat velkaantuneet. Säästämiseen on vain ryhdyttävä kaikkien.</p> <p>Kunnat otetaan tiukkaan seurantaan niin, että ne eivät vyörytä niiltä leikattua valtionosuutta kuntalaisille korottamalla kunnallisveroa. Kuntien tehtäviä voidaan karsia esim. kumoamalla Kuntalain 26-28 &sect;:t (nuoriso-, vanhus- ja vammaisneuvostot).&nbsp; Kuntien valtionosuuksia leikattiin ainakin 1997 budjetissa (Mitä-Missä-Milloin 1998 s. 9).</p> Sipilän hallitus jäädyttäessään indeksikorotukset jäädytti myös kuntien valtionosuuksien indeksikorotuksen. <p><strong>Alaviite 3</strong>: <strong>Ulkomaiden auttaminen mm. kehitysavun muodossa</strong></p> <p><a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/bjorn-wahlroos-kehitysapu-syyta-lopettaa/"><u>Björn Wahlroos</u></a> lakkauttaisi kehitysavun. &rdquo;Wahlroos perustelee arviotaan bestseller-kirjalla <em>Dead Aid (Kuollut apu)</em>. Sen tekijä on 40-vuotias sambialaissyntyinen naisekonomisti <strong>Dambisa Moyo</strong>, Oxfordin ja Harvardin kasvatti. Moyon mukaan Afrikan maiden saama kehitysapu on vahvistanut taloudellista riippuvuutta teollisuusmaista, edistänyt korruptiota ja viime kädessä pitkittänyt köyhyysongelmaa.&rdquo; Moyon näkemyksiä tukevat myös ghanalainen YK:n entinen pääsihteeri <u><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kehitysapu#Avun_määrä"><strong>Kofi Annan</strong> ja kaksi muuta Afrikan johtajaa. Samoin Erkki Tuomioja</a>:</u> &quot;Moyon väärin suunnatun ja korruptiivisia rakenteita ylläpitävän kehitysyhteistyön kritiikki on täysin perusteltua samoin kuin hänen ohjelmallinen näkemyksensä, että kehitysyhteistyö tulee ajaa alas ja korvata normaaleilla kauppaan ja taloudelliseen yhteistyöhön liittyvillä rahavirroilla. [&ndash; &ndash;] Markkinavoimien kuri pitää huolen siitä, että rahahanat sulkeutuvat heti, jos tulosta ei synny tai raha katoaa väärinkäytöksiin.&rdquo;</p> <p>Suomen yrittäjät ry leikkaisi kehitysavusta (<a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201704242200108717_pi.shtml"><u>IL 25.4.2017</u></a>).</p> <p>Jos kehitysapu on <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kehitysapu#Avun_määrä"><u>kehitysmaan bkt:een suhteutettuna luokkaa 1 -2&nbsp; %</u></a>, sen verran sen maan pitäisi pystyä säästämään budjetissaan muista käyttökohteista ja pärjäämään ilman rahallista kehitysapuakin. Suomen valtion&nbsp; säästötavoite on 1,6 % suhteutettuna bkt:een, jotta velkaantuminen loppuu.</p> <p>- Esim sillä, että Suomi rahoittaa metsien parempaa käyttöä <a href="http://www.formin.fi/public/default.aspx?nodeid=15373"><u>Vietnamissa</u></a>, ei ole mitään tekemistä <strong>pakolaisvirran hallitsemisen</strong> kanssa. Mutta niin kauan kuin rahaa on käytettävissä, niin kyllä sille kohteita löytyy.</p> <p><a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/10/13/suomen-kehitysapua-katosi-korruptioon-sambiassa"><u>MOT 13.10.2016</u></a>: Suomen maksama kehitysapu Sambian maatalousjärjestölle (ZNFU) oli kadonnut järjestön toimitusjohtajan X:n taskuihin. -Entinen suurlähettiläs ja kehitysapudiplomaatti Kääriäinen: &rdquo;Meidän (Suomen) kehitysyhteistyön päävastaanottajamaathan kuuluvat kaikki valtoimenaan olevan korruption kategoriaan. Hallintojärjestelmät ja kontrollijärjestelmät siellä ovat niin heikkoja, että korruptiota siellä on. Mitä enemmän rahaa on, niin sen suurempia summia tietenkin sieltä lähtee. Tässä tapauksessa on ollut harvinaisen härski tapaus.&rdquo;</p> <p>Miten kävi 1990-luvun lamassa: hallitus vähensi vuoden 1993 budjetissa kehitysapurahoja 0,4 %:iin (bkt:sta) vuosiksi 1993-95. (Mitä &ndash; Missä &ndash; Milloin 1993 s. 125.)</p> <p><a href="http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html"><u>Bkt</u></a>&nbsp;on tänä päivänä luokkaa 217 miljardia, siitä 0,4 % olisi 856 miljoonaa. Huom! 90-luvulla ei mennyt rahaa EU-budjetin kautta tulonsiirtoihin eikä pakolaisten auttamiseen. <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201712182200613008_pi.shtml"><u>IL 18.12.2017</u></a></p> <p>Tänä päivänä ulkomaiden auttamisen kokonaiseuromäärä on 1,573 miljardia. Siitä olisi siis varaa leikata 700 miljoonaa ennen kuin oltaisiin lamavuosien tasolla.</p> <p>Niin kauan kuin Afrikassa ei ole yksittäisiä ihmisiä, jotka saavat auttamisen elämäntehtäväkseen, niin kuin Aurora Karamzin (Diakonissalaitoksen perustaja), kehitys on takaperoista eikä rahan syytäminen tuo pysyvää apua.</p> <p>Perustarpeet tulevat täytetyiksi, kun porataan kaivot. Puhdas vesi. Niiden poraamiseen on ollut aikaa 50 vuotta. Koulutus ei maksa kuin kyniä ja paperia.</p> <p>Seksuaalivalistuksen voi tehdä yksi kehitysaputyöntekijä kiertämällä maan koulut ja opettamalla opettajat jakamaan oikeaa tietoa. Perhesuunnittelu on onnistunut esimerkiksi Kiinassa.</p> <p>Terveydenhoito maksaa, mutta Afrikassa ihmishenki ei ole afrikkalaisten omissa silmissä niin kallis kuin esim Suomessa. Jos heille on normaalia, että ihmisiä kuolee nuorena ja kuolee tauteihin, kukaan heistä ei saa sisäistä paloa puuttua tilanteeseen.</p> <p>Jos Afrikassa hallintovirkamiehet eivät saa huolta nuorten näköalattomuudesta ja puuttuvista työpaikoista, he eivät tee kovin ponnekkaasti ja ymmärryksellä työtä <strong>pakolaisuuden estämiseksi</strong>. Kaikki pitäisi lähteä aktiivisista, huolta kantavista afrikkalaisista itsestään. Kaupungistuminen on väistämätön trendi. Suuret kaupungit (niissä yleensä vähemmän malariahyttysiä) tarjoaisivat turistikohteita, jotka ottaisivat osan esim Thaimaahan suuntautuvasta turismista.</p> <p>(kuva)</p> <p>Lähetystyö on tuottavinta. Kun ihmisen sydän muuttuu, myös aineellinen puoli tulee perässä.</p> <p>Valtion harjoittamaa hyvän tekemistä ulkomaille voidaan täydentää nykyistä enemmän yksityisin lahjoituksin. Hyväntekeväisyydellä on pitkät perinteet esim USA:ssa. Suomessakin on esimerkkejä: Supercell-miljonäärien lahjoitus 200 miljoonaa, lahjoitus tanssin talolle 15 miljoonaa sekä rahankeräys lastensairaalalle. Suomalaisille on kertynyt varoja, pelkästään käyttelytilien talletukset ovat nousseet vuoden 2012 43 miljardista 62 miljardiin 5 vuodessa (<a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000005133484.html"><u>HS 19.3.2017</u></a>). Kotitalouksien sijoitusvarallisuus on kasvanut vuoden 2007 180 miljardista vuonna 2016 280 miljardiin (<a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000005276626.html"><u>HS 3.7.2017</u></a>).</p> <p>Entä jos muut Euroopan maat sanovat, että jos kaikki leikkaisivat kehitysapua rajusti, niin pakolaisuus repsahtaisi vielä hallitsemattomammaksi. Mitä Suomi vastaa? Ensinnäkin Ruotsilla on velkaa vähemmän, sillä on varaa maksella kehitysapua, jos katsoo sen olevan tuotteliasta. <strong>Suomi on maksanut viimeisen 9 vuoden aikana noin 9 miljardia kehitysapua ja itse velkaantunut samalla yli 50 miljardia. Se ei ole oikein.</strong></p> <p>EU:n osalta edellä ei ole edes mainittuna seuraavia: Siirto rahoitusvakausrahastoon 18,5 miljoonaa ja Rahoitusvakausviraston toimintamenot 2,9 miljoonaa.</p> <p><strong>Alaviite 4</strong>: <strong>Pienemmät leikkauskohteet</strong></p> <p>En voi käsittää, miksi kaikenlaisessa pitää olla mukana: <a href="http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2018&amp;lang=fi&amp;maindoc=/2018/aky/aky.xml&amp;opennode=0:1:11:259:535:657:"><u>Aasian infrastruktuuri-investointipankin</u></a> peruspääoman merkintä, vuoden 2018 maksuosuus, 12,4 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, vasta-arvoltaan 11,6 miljoonaa euroa.</p> <p>&rdquo;Suomi on 29.6.2015 allekirjoittanut AIIB:n perustamissopimuksen tarkoituksena liittyä pankin perustajajäseneksi. AIIB:n peruspääoma on 100 mrd. Yhdysvaltain dollaria. Peruspääoma jaetaan maksettuihin osakkeisiin ja vaadittaessa maksettaviin osakkeisiin. Vaadittaessa maksettavasta osakepääomamerkinnästä voidaan vaatia maksua vain silloin, kun pankki tarvitsee suoritusta omien sitoumustensa täyttämiseksi. Liittyessään perustajajäseneksi Suomi merkitsee peruspääomaa 310,3 milj. Yhdysvaltain dollaria, mikä vastaa 0,3161 prosentin osuutta pankin kokonaispääomasta. Kun maksettavan pääoman osuus on 20&nbsp;%, Suomi maksaa 62 milj. Yhdysvaltain dollarin eli noin 55 milj. euron osuutensa tasaerissä viiden vuoden aikana lopun 248,3 milj. Yhdysvaltain dollarin eli noin 219 milj. euron jäädessä vaadittaessa maksettavaksi pääomaksi eli takuupääomaksi.&rdquo; (Lähde: Budjetti 2016)</p> <p>Naisille suunnattu innovaatiopalkinto, 118.000 euroa. Innovaatiopalkinto on vuosina 2017&mdash;2019 myönnettävä 110.000 euron suuruinen tunnustuspalkinto. Perustettu yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 110-vuotisen historian kunniaksi.</p> <p>Kulukuri ei ollut tiukka näissäkään 2017, kun laitettiin:</p> <p>a) Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlintaan 18 miljoonaa</p> <p>b) juhlavuoden säätiölle 50 miljoonan osakepotti (ja ilmeisesti miettimättä eri avustusorganisaatioiden päällekkäisyyttä, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Pelastakaa lapset ym)</p> <p>c) Suomi-Viro -kulttuurisäätiölle 6 miljoonaa.</p> <p><strong>Alaviite 5</strong>: <strong>Osingot laajemmin verolle</strong></p> <p><a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/07/8-miljardin-porssiosingoista-veroja-alle-400-miljoonaa"><u>Ylen artikkeli 7.3.2016</u></a>: &rdquo;Pitkän linjan sijoittaja Kim Lindström toteaa, että käytännössä piensijoittajat maksavat osinkoveron. &quot;Minusta se ei ole oikeudenmukaista. En ole koskaan ymmärtänyt logiikkaa että jos omistaa riittävän paljon, ei tarvitse maksaa veroa osingoistaan&quot;, Lindström sanoo Yleisradion MOT-ohjelmassa. Pitkän linjan sijoittaja Kim Lindström toteaa, että käytännössä piensijoittajat maksavat osinkoveron.</p> <p><strong>&rdquo;Verottaja saisi yli miljardin, jos kaikki maksaisivat osingoistaan täyden veron.&rdquo;</strong></p> <p>Säätiöiden osakeomistukset (<a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000002803034.html"><u>HS 22.2.2015</u></a>) ovat yhteensä noin 3,5 miljardia. Jos osinkotuotto on 4 %, osinkoja kertyy 140 miljoonaa, josta 34 % vero tuottaisi 48 miljoona. Holding-yhtiöiden omistukset ovat luokkaa 13 miljardia. 4 % tuotolla osingot 520 miljoonaa, josta verotuotto olisi 177 miljoonaa.</p> <p>Vaikka säätiö tai muu yhteisö olisi <a href="https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/tietoa-yritysverotuksesta/tuloverotus/yhdistys-ja-saatio/milloin_yhdistys_tai_saatio_on_yleishyo/"><u>yleishyödyllinen</u></a>, ei ole enää perusteltua nykyisessä tiukassa taloustilanteessa, etteikö sen tuottoja verotettaisi.</p> <p>Ei ole logiikkaa, että niinkin pieni omistusosuus kuin 10 % osinkoa maksavasta yhtiöstä, aikaansaa sen, että osinkoa saava yhtiö saa osingon verovapaasti. Jos vaadittava omistusosuus olisi yli 50 %, perustelu voisi olla organisaatiomuotojen verotuksellinen neutraalius eli se, että toimiminen tytäryhtiön kautta ei saisi olla verotuksellisesti kalliimpaa kuin toimiminen yhtenä yhtiönä.</p> <p>Kyseinen säännös <a href="https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2004/20040092.pdf"><u>EVL 6 a &sect;</u></a> on säädetty vuonna 2004.</p> <p>Vuonna 2004 Nokia tuotti 3 % Suomen bkt:sta. Nokia-kultakautta olivat vuodet 1999 &ndash; 2008. Ei ole ihme, että siihen aikaan on voitu tehdä anteliaita pykäliä. Tänä päivänä tähänkin pätee sama kuin kaikkeen verotukseen: missä raha liikkuu omistajalta toiselle, siinä on veronmaksukykyä. Tai sitten pitäisi ajaa hyvinvointivaltio alas.</p> <p>Sijoitusrahastot; Wikipedia: Kasvuosuuksien etu on verotuksellinen: Veronmaksu lykkääntyy tulevaisuuteen ja toistaiseksi säästetty vero on sijoitettuna sijoituskohteeseen. Etu voi olla merkittävä, varsinkin pitkäaikaiselle sijoittajalle, kunhan verotus ei kiristy. (On kasvu- ja tuotto-osuuksia.)</p> <p>Pitkällä aikavälillä työn verottaminen on yhä epämielekkäämpää ja pääomien verottaminen tulee vastaavasti keskeisemmäksi työkaluksi oikeudenmukaisen verojärjestelmän rakentamisessa.</p> <p>-Kun pörssiyhtiöt ovat jauhaneet yli 10 % tuottoa taantumassakin [kuva <a href="https://www.hs.fi/paivanlehti/30122017/art-2000005507357.html"><u>HS 30.12.17</u></a>], se tarkoittaa, että yritykset on skarpattu tuloskuntoon ja työntekijöitä voidaan kohdella kylmästi vähennyksiä toteutettaessa.</p> <p>Tällaisessa tilanteessa, että valtio velkaantuu koko ajan, ei ole hyväksyttävää, että osingon verotus siirtyy tulevaisuuteen. Valtiolla on nyt erityisen suuri intressi saada verotuloa sitä mukaan kuin osinkoa maksetaan.</p> <p>Jos valtiolla on mahdollisuus saada vuosittain miljardi euroa lisää pääomatuloveroa osinkojen verotuksesta, se määrä on syytä ottaa heti sisään veroina, eikä joskus 10-20 vuoden päästä.</p> <p>Yksityishenkilö voi käyttää holding-yhtiötä saadakseen osingot siihen ilman veroa. Jos holdingyhtiötä ei pureta, vaan se siirtyy perintönä, siirrosta menee pelkkä perintövero. Osingon verotus siirtyy sukupolvelta toiselle. Jos holdingyhtiön omistaja tekee huonoja sijoituksia tai alkuperäinen sijoituskohde menettää arvonsa, verottaja menettää piilevän verosaatavansa saman tien. Veron menetystä ei tapahtuisi, jos verotus tehtäisiin vuosittain osingon maksun jälkeen.</p> <p>Yksinkertainen laskelma osoittaa, että holdingyhtiön käyttämisellä aikaansaatava verotuksen siirtyminen kasvattaa näin toimivan tahon taloudellista vaikutusvaltaa verrattuna siihen henkilöön, joka ei käytä holdingyhtiötä.</p> <p>- Vuosi 1: Osinko 100 (miljoonaa euroa)</p> <p><strong>Holding-yhtiö A&nbsp;</strong>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; <strong>Henkilö B</strong>:lle jää osingosta veron jälkeen 70</p> <p>100</p> <p>- Vuosi 2: Osinko 100 (miljoonaa euroa)</p> <p>Holding-yhtiö A&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; B:lle jää osingosta veron jälkeen 70</p> <p>100 + 100 =200&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 70 + 70 = 140</p> <p>Kumpi näistä pystyy omaisuudellaan hankkimaan suuremman osuuden esim operaattori O:sta? Holding-yhtiö A.</p> <p>Mikä on hyväksyttävä peruste sille, että holdingyhtiön omistava X voi käyttää sijoitus- ja omistajavaltaa suuremmalla potentiaalilla; potentiaalilla, jossa on mukana piiloverovelkaosuus?</p> <p>Ei ole logiikkaa sanoa, että pääomatulovero on 30 %, mutta yksityishenkilöiden osingoista 15 % on verovapaata. Alempi 30 %:n verokanta on käytännössä 25,5 % ja ylempi 34 %:n verokanta on käytännössä 28,9 %. Tämä verovapaa osuus on peräisin vuodelta 2004 (ellei aiemmalta ajalta). Pörssisijoittamista on tuettu aikanaan mm leimaveron poistamisella. Tänä päivänä insentiivit (kannustimet) sijoittamiselle ovat sen verran suuret muutenkin, että veroprosentit voidaan nostaa bruttomääräisesti 30 ja 34 %:iin poistamalla verovapaa osuus. Tuotto noin 135 miljoonaa.</p> <p><strong>Alaviite 6</strong>: <strong>Sokerivero</strong></p> <p>VM:n muistiossa 27.3.2017 kiinnitin huomiota ainakin siihen väitteeseen sivulla 3, että sokerivero ei voisi perustua esimerkiksi vain lisätyn sokerin määrään. Veron perusteen tulisi olla tuotteen kokonaissokeripitoisuus. Tällöin siis maitosokeri ja hedelmäsokeri luettaisiin mukaan ja niiden päälle tulisi esim jugurttiin lisätty ruoko- tai juurikassokeri. -Kuitenkin ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm kirjoitti HS 30.10.2016: &rdquo;Sokeria koskevat terveyshaitat on liitetty nimenomaan lisättyyn sokeriin, ei siis elintarvikkeessa luontaisesti olevaan sokeriin.&rdquo;</p> <p>Sokeriveromuistiossa on viitettä muistakin <strong>epä-älyllisistä argumenteista</strong> (ovatko mahdollisesti peräisin lobbausjärjestöiltä):</p> <p>1) &quot;Jos sokeria verotetaan, se voidaan korvata muulla epäterveellisellä ainesosalla, kuten rasvalla.&quot; No ei kai Coca-Colan sokeria korvata rasvalla. Onko mitään järkevää esimerkkiä korvaamisesta?</p> <p>2) &quot;Kuluttajat voivat siirtyä muihin epäterveellisiin, kuten rasvaisiin tai suolaisiin tuotteisiin.&quot;</p> <p>Mielestäni kyllä sokerinhimo on sellainen, että ei sitä rasvainen korvaa eikä suolapähkinät.</p> <p>3) &quot;Joissakin tuotteissa sokeri on osa rakennetta, sitä olisi vaikea korvata muulla.&quot;</p> <p>Varmaan tikkareissa ja toffeessa, mutta nehän ovat juuri malliesimerkkejä epäterveellisistä, joissa sokeri muodostaa suuren osan koko tuotteesta, joita tulisi syödä rajoitetusti ja harkiten. Voisihan sitä paitsi sanoa, että korvatkaa toffeen sokeri grahamjauholla, niin tulee paljon terveellisempi Digestive-keksi (heh, heh). Ja kyllä niitä herkkuja - toffee mukaan lukien - ostetaan, vaikka olisi sokerivero hieman korottamassa hintaa.</p> <p>Vastaus virkamieheltä 14.9.2017: &rdquo;Sokeriveroa ei ole nyt selvitetty enempää. Sen sijaan on käynnistymässä laajempi tutkimushanke, jossa selvitetään eri ohjauskeinojen (ei pelkästään verotuksen) vaikutusta terveelliseen ravitsemukseen. Tuloksia saataneen aikaisintaan ensi vuoden [2018] lopussa.&rdquo; Vero olisi tehokkain (kun verotulojen saamiseen on suuri intressi), kyllä informaatiota jaetaan jo nykyisinkin.</p> <p>- Yksi ihminen voi kirjoittaa kansalaisaloitteen. Mutta yksi ihminen ei saa sitä eduskunnan käsiteltäväksi. <strong>Kun allekirjoitat <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2890"><u>kansalaisaloitteen</u></a>, aloite on myös sinun kannanottosi.</strong> Yhdessä voimme seurata mielenkiinnolla sen etenemistä.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansalaisaloite:

Valtion velkaantumisen lopettaminen. Ei jätetä velkaa lastemme maksettavaksi.

Tässä blogissa on pidemmät perustelut asialle.

Kansalaisaloitteen pääsisältö:

Tässä aloitteessa ei esitetä kansaneläkkeisiin tai työttömyyskorvauksiin, asumistukeen tai toimeentulotukeen mitään leikkauksia eikä indeksin jäädytyksiä. On olemassa muita keinoja kuin puuttua vähiten ansaitsevien rahantuloon. Pääasialliset keinot: kehitysapu, yritystuet, kuntien valtionosuudet ja osinkojen verottaminen. Ei esitetä korotettavaksi tuloveroja alle 50.000 euroa ansaitsevien osalta. Arvonlisäveroa ei ensisijassa esitetä korotettavaksi eikä ruoan osalta. Aloitteen on tarkoitus olla kaikkien kansalaisten ja puolueiden hyväksyttävissä, sosiaalisesti oikeudenmukainen.

Kansalaisaloite:

Valtiolle on otettu lisävelkaa jo 9 vuotta. Uutta velkaa on kertynyt yli 50 miljardia. Valtion velkaa on nyt yhteensä noin 108 miljardia, kun sitä vuonna 2008 oli 55 miljardia.

Hallituksen tavoite oli saada velkaantuminen loppumaan 2021 mennessä. On havaittu, että siihenkään ei päästä. Kun nyt on eletty nousukautta vasta vuosi, saattaisimme ajatella, että eiköhän alijäämä vuosi vuodelta pienene ja muutu ylijäämäksi.

Nousukaudessa tulee aikaansaada ylijäämää ja velkaa lyhentämällä puskureita (kykyä ottaa lisää velkaa seuraavassa taantumassa); tästä muistuttivat ekonomistit Korkman, Holmström ja Vihriälä 21.8.2017 sekä VM:n ylijohtaja Mikko Spolander 19.12.2017.

MUTTA YLIJÄÄMÄÄ EI TULE KERTYMÄÄN. Velkaa tullaan yhä vain ottamaan joka vuosi, myös vuonna 2019 3,4 miljardia ja sen jälkeisinä vuosinakin. VELAN OTOLLE EI NÄY LOPPUA. Päinvastoin 2020-luvulla tulevat suuret ikäluokat 80-vuoden ikään, jolloin sairauskulut kasvavat sekä tulee armeijan yli 10 miljardin hankinnat.

Suomi ei kykene lyhentämään valtion velkaa 2017 alkaneen nousukauden aikana yhtään euroa, vaikka talouskasvu jatkuisi ja työllisyyden kehitys olisi positiivinen. (Puh.kesk. 5.1.2018 VM:n ylijohtaja Mikko Spolander). Iltalehti 8.2.2018.

MITÄÄN PUSKUREITA EI SIIS SYNNY, toisin kuin oli aikaansaatu kurinalaisella politiikalla ennen 2008 alkanutta taantumaa.

Ei jatkuva velkaantuminen enää nousukaudessa ole mikään pakko. Laman alussa velkaantumista puolletaan elvytyksen nimissä. Nyt ei enää ole kyse siitä, vaan yhä jatkuvasta yli varojen elämisestä.

Jokainen oppositiopuolue esittää vaihtoehtobudjetissaan vain samaan budjettiraamiin sopivia ehdotuksia. Niissä otettaisiin velkaa käytännössä yhtä paljon kuin hallituksen budjettiesityksessä.

Kukaan kansanedustajista - ei edes hallituspuolueista - ei löydä vaihtoehtoa boxin ulkopuolelta. Ja esitä, että lopetetaan velkaantuminen nyt heti.

Miksi eduskunnassa ei ole kertaakaan keskusteltu, millä keinoilla velkaantuminen saataisiin HETI loppumaan? Tulppana on ollut pääministeri Juha Sipilä, koska hän linjasi, että leikkauskori on käytetty, ja koko hallitus sulkiessaan veronkorotuskorin pois käytöstä jo hallitusohjelmassa.

Kun ekonomistit eivät pidä suurta huutoa ja lyö nyrkkiä pöytään, niin heidän sanomansa on niin hiljainen, että se jää huomaamatta.

Virhekäsitykset:

Ensimmäinen: Liikkuu virhekäsitys siitä, että valtion velkoja ei edes tarvitsisi lyhentää. Eihän se niin ole, vaan mitä suurempi velka, sitä suurempi on pelkkä korkoriskikin: jos korkotaso nousee 1 prosenttiyksiköllä, 5 vuodessa velan osia uusittaessa korkokulut kasvavat miljardilla eurolla. Mistä se otetaan? Ei mistään, vaan otetaan myös sen maksamiseen lisää lainaa vain.

Toinen virhekäsitys on tuijottaa velan suhteeseen bkt:hen. Korkoriski on koko ajan olemassa, vaikka bkt olisi kasvanut. Ja kun tulee uusi taantuma, bkt taas sukeltaa, jolloin velkasuhde auttamatta huononee. Muut euromaat ovat huonoja vertailukohteita, koska niissäkin vetelä talouspolitiikka on johtanut korkeisiin velkaantumisasteisiin.

Ruotsilla ja Tanskalla velan suhde bkt:hen on vain luokkaa 40 %, kun Suomella se on ylittänyt EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 60 %:n rajan. Kyllä taloutta kyetään hoitamaan hyvin joissakin maissa.

Kolmas virhekäsitys on, että inflaatio syö velan pääomaa. Jokainen velanantaja kyllä haluaa inflaatiolta suojaavan koron. Nollakorkotilanne on poikkeuksellinen. Kun Suomi joutuu maksamaan vähintään inflaation suuruisen koron, niin pääoman pieneneminen reaaliarvoltaan kuittautuu maksettua korkoa vastaan. Nettolopputulosta voisi verrata korottomaan lainaan, jonka pääoma suurenee sen verran, että reaaliarvo säilyy (tai että korot lisättäisiin pääomaan). Siis maksettava takaisin joka tapauksessa yhtä paljon.

Neljäs virhekäsitys liittyy väitteeseen, että Suomella on saatavia enemmän kuin velkaa. Tosiasiassa nämä saatavat ovat eläkerahastojen, eikä eläkerahastojen pääomaa voida käyttää – ilman eläkejärjestelmän romuttumista – valtion velkojen lyhentämiseen.

Velkaantuminen saadaan loppumaan jo 2019 uusilla leikkauksilla ja joillakin veroratkaisuilla (syksyn 2018 budjetti)

A) Leikkaukset

1) Yritystuet

Suorat tuet 1,1 miljardia, verotuet 2,9 miljardia. Yhteensä 4 miljardia.

Leikataan päästökaupan kompensaatiotuki ja yritysten energiaverotuki. Nämä tekevät yhteensä noin 260 miljoonaa euroa (HS 13.6.2017, mielipidekirjoitus, Suomen yrittäjät).

Kukin puolue on voinut puolustaa omien eturyhmiensä tai arvojensa mukaisesi jotain tukea. Jos muuten ei päästä sovintoon, täytyy leikata kaikista tuista tasaisesti ainakin 10 %. Kertymä: 400.000 miljoonaa. Alaviite 1.

2) Kuntien valtionosuudet

Budjetti: 8,59 miljardia.

Tästä on varaa leikata 468 miljoonaa – 1 miljardi. Alaviite 2.

3) Ulkomaiden auttaminen mm. kehitysavun muodossa

Kehitysapuun laitetaan yhä 886 miljoonaa euroa.

Siitä voisi leikata 500 miljoonaa ilman, että yhdenkään puolueen kannatus kärsii.

Ei ole mitään järkeä avustaa Afrikkaa, jos itse velkaantuu samaan aikaan. Se on muiden asettamia mittareita, että kehitysavun pyritään olevan x % bkt:sta. Sellainen on voinut toimia silloin, kun ikärakenne Suomessa on ollut erilainen, mutta nyt eläkkeellä olevien määrä kasvaa kasvamistaan.

Tänä päivänä ulkomaiden auttamisen kokonaiskulut Suomelle ovat:

- nettomaksu EU:lle keskimäärin 400 - 500 miljoonaa euroa vuodessa. 2016 oli poikkeus 294 miljoonaa. Nettomaksusta käytetään EU:n hallintoon vain alle 10 %. Muu on tulonjakoa.

- kehitysapu 689 miljoonaa (sisältää humanitaarisen avun ja rauhanturvan) 

- Työ- ja elinkeinoministeriö, pakolaisten kotouttaminen: 244,2 miljoonaa

- Sisäministeriö, maahanmuutto, 240,4 miljoonaa

Edelliset yhteensä: 1,573 miljardia euroa. Alaviite 3.

4) RAY:n ja Veikkauksen voittovarat

Valtio saa RAY:ltä ja Veikkaukselta yhteensä noin 1,05 miljardia.

Sitä jaetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta mm. taiteelle 238 miljoonaa sekä STM:n toimesta avustuksina yhteisöille ja säätiöille 358 miljoonaa.

Tässä 1,05 miljardissa on varmasti uudelleen kohdistamisen varaa ainakin 300 - 400 miljoonaa. Kun kohdistetaan uudelleen valtion tavallisiin menoihin, niin syntyy säästöä.

Muuttuneessa tilanteessa kaikkea pitää tarkastella uudestaan.

Edelliset leikkaukset yhteensä 1,7 miljardia.

Pienemmät leikkauskohteet: Alaviite 4.

5) Ystävyysseurat 2 - 3 miljoonaa, 6) Pohjoismaiden ministerineuvosto 24 miljoonaa 7) Etyj 5 milj.

8) Lapsiasiavaltuutettu ja hänen toimistossaan oleva väki. Säästö noin 0,6 miljoonaa euroa.

Valtiolle syntyy uutta kulua 24 miljoonaa tiedustelulainsäädännöstä ja mm tiedusteluvaltuutetusta.

9) Kunniamerkit lopetetaan toistaiseksi, säästö 0,7 miljoonaa euroa.

Kunnian osoittamista merkeillä jatketaan, kun talous on itsekunnioituksemme säilymisen arvoisessa kunnossa. Valtio jakaa miljoonan teknologiapalkinnon kahden vuoden välein. Kuluja on kasvatettu, ja toisesta päästä ei ole karsittu. Turha jakaa kunniamerkkejä epädemokraattisten maiden johtajille.

Hallituksen kiky-tukemislinjaukseen liittyvässä liite 2:ssa oli listattu leikkauksia 959 miljoonan euron edestä. Ne ovat eri kohteita kuin edellä mainitut 1 - 7. Leikkauksia on siis kyllä löydettävissä.

B) Verotus: tässä järjestys keinojen käytön ensisijaisuudelle

1) Osingot laajemmin verolle, myös holdingyhtiöön maksetut ja vakuutusmaksukuoreen kertyvät, tuotto max noin miljardi euroa. Todennäköisemmin 200 – 400 miljoonaa. Myös varakkaiden säätiöiden tulee maksaa veroa. Sekä: Ei ole logiikkaa sanoa, että pääomatulovero on 30 %, mutta yksityishenkilöiden osingoista 15 % on verovapaata.  (Alaviite 5)

2) Sokerivero, tuotto 100 – 200 miljoonaa. Alaviite 6.

3) Yhteisöveroa voisi korottaa kahdella prosentilla määräaikaisesti, se ei ehdi karkottaa yhtään yhtiötä. Tuotto 400 miljoonaa euroa.

4) Uutena verona, pankkiverona kerättäisiin 100 miljoonaa, mutta vain yhden vuoden (yhtä hyvin kuin kerätään koko ajan vakuutusmaksuveroa).

5) Perintö- ja lahjaveron alentaminen kesken taantuman oli erikoinen. Kun palataan alentamista edeltävälle tasolle, kertyy 40 miljoonaa enemmän veroa.

6) Kilometrikorvaukset ovat ylikompensoivia, niin kuin vihreät toivat sille vaihtoehtobudjetissaan. Jos ajaa työajoa autolla 24.000 kilometriä vuodessa, saa 42 senttiä/km korvauksena noin 10.000 euroa. Siinä auton arvo on palautettu melko pian. Vaikutus max 140 miljoonaa.

7) Tuloveronkorotus suurituloisille; alarajana vähintään 50.000 euron vuositulot, tuotto jopa miljardi.

8) Jos vielä tarvitaan, niin alvia voisi korottaa hieman, mutta on otettava huomioon, että se tasaverona kohdistuu raskaammin pienituloisiin. Prosentin korotus ylempään 24 %:n verokantaan (ei ruokaan), vaikutus: 667 miljoonaa. (Tai kohtien 7 - 8 yhdistelmä).

Edellisten verokohtien yhteen laskettu kattavuus 2,6 miljardia.

Verotuksen kohdistaminen osinkoihin ja hyvätuloisiin ei ole pois kulutuksesta eikä näin ollen talouden rattaista, vaan se on pois säästämisestä ja sijoittamisesta.

Voi tulla ajatus, että verona kerättävä ehkä 2 miljardia ovat pois talouden rattaista ainakin joltain osin. Toki niin ovatkin, mutta jossain vaiheessa se yli varojen elämisenä velkarahoitettu talouden höttökerros täytyykin uskaltaa kuoria pois.

Veroja ei kerätä riittävästi (eikä tehdä leikkauksia), vaan otetaan vain hövelisti velkaa. Onko siinä mitään järkeä (valtion velkaantumisen näkökulmasta), että autoihin on joillakin varaa ottaa metallihohtoväri ja alumiinivanteet, joilla aiheutetaan 50 miljoonan euron siirto ulkomaille joka vuosi. Eivät ne tuo todellista lisäarvoa.

Veroaste on jo korkea. Niin onkin, mutta ei vaihtoehto ole velkaantumisen jatkuminen ja passiivisuus sen suhteen. Joitakin keinoja on vain käytettävä.

Miksi veroaste on korkea: Suomessa on maailman huippuluokkaa oleva koulutus, maailman paras erikoissairaanhoito (ainakin leikkaukset), sosiaalinen oikeudenmukaisuus, maantieteellinen sijainti meren takana, pieni kansa, viennistä riippuvainen, hallinto on hyvä, oikeusturvatakeet (valitusoikeus) maksavat nekin. Tanskassa veroaste on vielä korkeampi. Verojen maksaminen hyväksytään tarpeelliseksi, Iltalehti 30.10.2017.

Ikäsidonnaiset menot kasvavat sadoilla miljoonilla euroilla joka vuosi. Maalaisjärjellä voi ymmärtää, että kun emme halua heikentää terveydenhoidon tasoa, joitain toimia pitää tehdä vastaava euromäärä.

Verojen korottaminen ei edusta kuitenkaan näkemystä siitä, että ne jäisivät pysyvästi korotetuiksi. Mutta pitää maksaa edes osa siitä, mitä on kerätty velkaa. Talouspolitiikan arviointineuvosto kritisoi heti alkuun 26.1.2016 hallituksen ohjelmassa olevaa lausetta rajata verojen korottaminen pois keinovalikoimasta.

Niin saatiin 1990-luvun lamasta aiheutunut velkaantuminenkin päättymään 9 vuodessa (vuonna 1999) viime kädessä veroja korottamalla (Mitä – Missä – Milloin, 2000, sivu 243), vaikka se oli rajumpi kuin 2016 päättynyt taantuma.

Jos 85 % ehdotuksista kelpaa eduskunnalle toteuttamiskelpoiseksi, velkaantuminen saadaan lopetettua.

Me allekirjoittaneet kansalaiset vaadimme, että eduskunta tekee tarvittavat päätökset velkaantumisen lopettamisesta.

_________________________________________________________________

Lisäperustelut ja tausta-ajatukset:

Petteri Orpon voi olettaa tukevan tätä kansalaisaloitetta velkaantumisen lopettamisesta, koska hän ei omien sanojensa mukaan (27.4.2017) - joiden voi uskoa olevan vilpittömät - halua edistää minkään ryhmän vaan koko Suomen etua. Iltalehti 8.11.2017.

Orpo puhui lisäleikkausten mahdollisuudesta ja tarpeesta: 26.11.2016; 4.2.2017; Sipilä torjui lisäleikkaukset: 27.11.2016; 7.2.2017. Raimo Sailas ihmetteli sitä, että pääministeri voi olla näin eri mieltä kuin valtiovarainministeri, 24.1.2017.  HS 20.11.2017 näkee merkkejä talouskurin höltymisestä. Miksi hallitus ei uskaltanut tehdä suuria päätöksiä, HS 26.4.2017?

Myös Juha Sipilä saanee halun lunastaa pääministerikautensa alussa antamansa lupaukset ja hallitusohjelman tavoitteen velkaantumisen lopettamisesta. Tulos tai ulos.

Ei ole järkeä, että veroaste alenee ja velkaa vain otetaan  (Taloudellinen katsaus Talvi 2017, Valtiovarainministeriön julkaisu - 42a/2017 sivu 15) (taulukon alin rivi). KUVA. -Moni on sitä mieltä, että jos nyt nousukaudessa ei saada velkaantumista loppumaan, niin koska sitten?   Ylen analyysi / Minna Pantzar 9.8.2017; HS 9.8.2017 Jos yritystukia ei leikata nyt, niin koska?     Hallitus jatkaa löysäilyn perinnettä, Iltalehti / Mika Koskinen 31.8.2017.

 Ajatusprosessissa on kaksi tasoa:

1) Oletko samaa mieltä, että kyvyttömyys lyhentää valtion velkaa eurollakaan tämän nousukauden (oletus vaikka 2017 – 2025) aikana ei ole hyväksyttävää, vaan katastrofi.

2) Keinot: voit olla joltain osin eri mieltä keinoista. Mutta allekirjoittamalla kansalaisaloite asia saadaan ylipäätään eduskunnan käsittelyyn. Eduskunta voi olla vähän ihmeissään, kun aloite tulee kansalta.

- Jos ajattelet, että budjetti saadaan ylijäämäiseksi jollain muilla keinoilla, kuten lisäämällä talouskasvua tai panostamalla enemmän työllisyyteen (jotta työllisyys saataisiin pohjoismaiselle tasolle), niin näiden mainittujen keinojen tehoamisesta ei vain ole varmuutta. Jos ne varmuudella tehoaisivat, niitä olisi jo käytetty. VM:n Mikko Spolander ei ainakaan vaikuta uskovan, että olisi mitään ihmekonsteja. Petteri Orpo käyttää termiä katteeton toiveuni.

Suomen romahdukseen vaikutti Venäjän kaupan talouspakotteet, Nokiaan liitoksissa olleiden yritysten vaikeudet sekä sellun kysynnän alentuminen. Asioita, joita ei pysty korjaamaan kuin hitaasti.

- Joku ajattelee, että verojen alentaminen olisi keino lisätä yrittäjyyttä ja työnteon motivaatiota. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että verojen alentamisella on vain hyvin rajallinen vaikutus. Tutkimus oli Talouspolitiikan arviointineuvosto raportin 2015 tausta-aineistoa.

- On helppo heittää, että sosiaalitukia pitäisi leikata. Se olisi leikkaamista kaikkein köyhimmiltä ja vähentäisi suoraan ostovoimaa. Mutta kyllä kannustinloukkuja pitää purkaa ja sosiaaliturvaa muuttaa vastikkeelliseksi; KD:n puoluesihteeri Asmo Maanselän kirjoitus, Kauppalehti 20.1.2018.

- Kun työttömiä saadaan työllistettyä, työttömyysmenot vähentyvät ja verotulot kasvavat. Sehän on vain hienoa, jos päästään ykkösvaiheesta eli velkaantumisen lopettamisesta kakkosvaiheeseen eli velan lyhentämiseen. Juhana Vartiainen 21.9.2017

Työllisyystavoite 72 % voidaan saavuttaa, uutinen Uusi Suomi 22.12.2017.

71 % työllisyysaste olisi paras 26 vuoteen, HS 22.8.2017.

Kun ETLA:n ekonomisti Vesa Vihriälä totesi, että 72 % täytyy olla ehdoton minimi, Juha Sipilä muutti tavoitteen 75 %:iin. Se on vielä vaikeampi saavuttaa. Uusi Suomi 27.5.2017.

Suomen vasta päästessä kasvuvauhtiin maailmantalouden myönteinen kehitys on jatkunut jo kahdeksan vuotta. Koska noususuhdanteet kestävät yleensä 2–10 vuotta, Suomen talouskasvun kausi jää kovin lyhyeksi (HS 2.9.2017).

Jokainen voi maalaisjärjellä miettiä seuraavia:

1) On vastuutonta ottaa lisää lainaa, kun valtiolla ei ole tulevinakaan vuosina kykyä lyhentää lainaa YHTÄÄN. (Tämä ei ole jonkin pahimman skenaarion maalaus, vaan realiteetti, jonka varmistin VM:n ylijohtaja Mikko Spolanderilta 5.1.2018.)
2) Hyvinvoinnin ylläpitäminen velkarahalla on sairas yhtälö.

Eivät nämä ole vain minun omia ajatuksiani. Iiro Viinanen sanoi lehtihaastattelussa: ”On kaiken maailman tukia. Leikatkaa lisää.” Minulle hän vastasi 25.4.2017 viestillä: "Isänmaan etu olisi tasapaino ja nopeasti. Muita etuja ei tulisi hyysätä."

Raimo Sailas sanoi haastattelussa: ”Tosiasiat kannattaa tunnustaa ja tehdä taloutta vakauttavat leikkaukset. Sitten hallitus voisi keskittyä uutta kasvua luoviin toimiin ja rakenteellisiin uudistuksiin.”
Pääministerin ei olisi tullut asettua vastustamaan valtiovarainministeriä, joka esitti ainakin yhden miljardin lisäleikkausten tarvetta alkukeväästä 2017. (Lamantaittaja-kirja sivu 472.)

Presidentti Sauli Niinistö valtiopäivien avajaisissa 2013, kun hallitus teki suuria leikkauksia: ”Tekemättä ei voi jättää”. Ja 22.8.2014: ”Tämän päivän velka on huomisen veroa.”  Kai Mykkänen leikkaisi 1.9.2017.

Valtion velkaantumisen lopettamisen vaikutukset:

1) Velkaan liittyy korkoriski. Jos korkotaso nousee esim yhdellä prosenttiyksiköllä, 5 vuoden viiveellä se nostaa korkorasitetta yhdellä miljardilla eurolla. Mistä Suomi sen rahoittaisi? Ei mistään, muuta kuin ottamalla myös sen maksuun lisää velkaa.

2) Puskurien luominen eli velan lyhentäminen niin, että seuraavassa taantumassa on taas varaa ottaa uutta velkaa elvytyksen aikaansaamiseksi.

3) Vältetään EU:n holhous.

4) Säilytetään itsetuntomme.

Jos asioita ei hoideta niin, että velkaa päästään lyhentämään, niin aletaan sitten puhua asioista oikeilla nimillä. Silloin on edessä todella kivikkoista seuraavassa taantumassa.

Miten puolueettomat ekonomistit ja virkamiehet hoitaisivat Suomen taloutta?

1) Yritystukia leikattaisiin asteittain. 2) Kulukuri olisi tiukka kautta linjan. Mitään poliittista ääntenkalastelua ei olisi. 3) Budjetti laitettaisiin tasapainoon. 4) Puskureita kerättäisiin.5) Tarvittaessa korotettaisiin veroja. Viite: Arviointineuvosto 26.1.2016 ja VM:n raportti 7/2017 sivu 28.

Sixten Korkman Väärää talouspolitiikkaa, 2016, sivu 234: ”hyvin järjestetty talous kestää melko korkeita veroasteita ajautumatta niiden takia suuriin ongelmiin.” Alaviite: ”Sen johtopäätös on, että veroasteiden alentamisen myönteiset kasvuvaikutukset ovat kovin vaatimattomat.”

Jos hyvätuloiset laitetaan maksamaan veroa osingoista tai korotettua tuloveroa, heille syntyy kouriintuntuva intressi seurata valtion rahankäyttöä. Silloin alkaa piiska viuhua (kun sekä pienempi- että suurempituloiset kaikki yhdessä puuttuvat epäkohtiin) ja vähenee nykyinen leväperäinen rahankäyttö.

Muita muutoksia: Sopeutumiseläkkeet poistetaan myös maksussa olevien osalta, käyttäen perustuslainsäätämisjärjestystä. (Erillinen kansalaisaloite, hyvä asia.) Perusteet: 1) Suomi velkaantuu, ei ole varaa erityisetuuksien jakamiseen, ja 2) ne ex-kansanedustajat eivät voi väittää työvuosinaan ansainneensa sitä, että lekottelevat ennen eläkeikää.

Valtionyhtiöiden johtajien palkat ja muut etuudet laitettava sitovaan sääntelyyn. Tarkistetaan mitoitus Ulkopoliittisessa instituutissa ja Aleksanteri-instituutissa. Ne eivät tuota suoraan viivan alle mitään.

Tamminiemi (Kekkosen asunto) laitetaan myyntiin.

Ulkomailla sijaitsevat valtion omistamat tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöt ovat Villa Lante ja asunto Roomassa, Suomen Ranskan instituutti Pariisissa, Pohjoismaiden paviljonki (kolmasosa) ja Suomen Aalto-paviljonki Venetsiassa sekä Suomen Ateenan instituutti. Kiinteistöt on vuokrattu suomalaisille tiede- ja kulttuurisäätiöille. Vuokraustoiminta on tappiollista noin 1 miljoona. Myyntiä kannattaisi harkita.

Tallinna-tunneliin ei investoida julkista rahaa. Rakennuksia ei enää määrätä suojeltavaksi.

Maahanmuuttajat: palkka-ale voisi helpottaa työllistymään (uutinen 3.1.2018). Ruotsi. Tukien tason ei tarvitsisi olla yhtä korkea kuin Suomessa ikänsä asuneen perheen nuorella, jonka vanhemmat ovat maksaneet veroja Suomeen. Perustetta löytyy (perustuslaki ei ole este): Kansaneläkkeen määrä riippuu paitsi muista eläkkeistä myös 16 ja 65 ikävuoden välillä Suomessa asutun ajan pituudesta.

Lakkautetaan jäsenyys Pohjoismaiden ministerineuvostoon, ainakin jos maksuosuutta ei saada alle miljoonaksi. Kustannus vuodessa 24 miljoonaa. Sen ei tarvitse olla pysyvä elin, vaan neuvotteluita voidaan käydä, jos asiaa nousee esille. Kansalaisten tuoreessa muistissa on Stubbin turhautunut toteamus Pohjoismaiden ministerineuvoston työskentelystä. Jos järjestön budjetti on 100 miljoonaa, sillä on arviolta 900 pysyvää työntekijää!

Maksuosuus Pohjoismaiden ministerineuvoston talousarvioon 24.014.000 euroa

Maksuosuus YK:n talousarvioon 10.333.000

Maksuosuus YK:n rauhanturvajoukoille 32.926.000

Maksuosuudet muille YK:n alaisille järjestöille ja rahastoille 2.734.000

Kemiallisen aseen kieltojärjestön jäsenmaksu (OPCW) 340.000

Euroopan Neuvoston jäsenmaksut 3.510.000

OECD:n jäsenmaksu 2.989.000

WTO:n jäsenmaksu 953.000

Maksuosuudet Etyjin talousarvioihin 5.285.000

Ydinkoekieltosopimus; Suomen maksuosuus  525.000

Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) 1.140.000

Muut jäsenmaksut ja rahoitusosuudet 5.297.000

Yhteensä 90.046.000 euroa.

Kaikki tämä maksaa aivan liikaa.

Lopetetaan jäsenyys Etyjiin. Etyj (kylmän sodan aikana perustettu) on päällekkäinen ennen kaikkea EU:n kanssa. Etyjin tehtävät, esim Open skies -sopimukset, siirretään EU:n hoidettavaksi.

Erotaan Unescosta, kun USA ja Israel ovat näyttäneet esimerkkiä. Säästö noin 2 miljoonaa.

Euroopan neuvosto ja ihmisoikeustuomioistuin: ne tulisi lakkauttaa. On muitakin keinoja luoda julkisuutta epädemokraattisten maiden toimille. EU-tuomioistuin laittoi valtion veronsaajana polvilleen autoveropäätöksillään. Eiköhän siinä ole riittävästi ylikansallista puuttumista.

Yleissitovuuden lakkauttamista suosittelevat kaikki asiantuntijat. -Ylisuuret eläkkeet eivät sovi yhteen eläkeläisten määrän kasvun kanssa.

Sipilä pettyi suurituloisten talkoohenkeen. Siksi lainsäädäntö on oikea keino.

Armeijan hankinnoista tulisi käydä avoin keskustelu: laivat ovat haavoittuva kohde, kun meritorjuntaohjuksilla voitaisiin suojella merialue. Hävittäjiä voisi ostaa vain 40 ja säästyvistä varoista käyttää miljardin it-ohjuksiin. Säästöä tulisi 1 miljardi.

__________________________________ 

Alaviitteet

Alaviite 1: Yritystuet Linkit: HS  TEM     Raportti

Raportti sivu 2: Yritystukien arviointia: Uudistumisen ja kasvun näkökulmasta tukijärjestelmän suurimmat supistamis- ja kehittämistarpeet kohdistuvat verotukiin. Tehottomista tuista tulisi siirtyä pitkällä aikavälillä kohti kansantaloutta uudistavia tukia eli lähinnä yrityssektorin uudistumista tukeviin suoriin tukiin. Tällä hetkellä kaikista tuista uudistavia tukia arvioidaan olevan noin 400 milj. euroa (11 %). Muutokset tulisi tehdä asteittain pitkällä aikajänteellä, jotta yritykset kykenevät ennakoimaan muutoksia.

- Onko jokin yritystuki todella elinehto yritykselle vai vain kannattavuutta lisäävä. Jälkimmäinen tarkoittaa, että tuotantokustannukset ovat suuremmat, jos tuki poistetaan, mutta sen ei tarvitse suoraan nostaa tuotteen hintaa, jos yritys voi tyytyä pienempään katteeseen. Yhteisöveroprosentti on se majakka, joka näkyy ja voi karkottaa yrityksiä tulemasta Suomeen. Ei yritystuet.

Alaviite 2: Kuntien valtionosuudet

Laskentatavat leikkaukselle:

a) Valtion budjetti 55 – kuntien osuudet 9 = 46 miljardia.

Kuntien budjetit yhteensä 17 + em 9 = 26 miljardia.

46 + 26 = 72 miljardia euroa (valtion budjetti + kuntien budjetit)

Josta valtion osuus 46/72 = 64 %.

Kuntien osuus 26/72 = 36 %.

Leikkaustarve 3 miljardia jyvitettynä valtiolle 64 % ja kunnille 36 % eli pyöreästi 1 miljardia kunnille.

-> Leikkaus kuntien valtionosuuksiin 1 miljardia.

b) Toinen laskentatapa:

Valtion 55 miljardin budjettiin suhteutettuna 3 miljardin leikkaustarve on 5,4 %.

Kuntien valtion osuudet 8,59 miljardia x 5,4 % = 468 miljoonaa euroa.

Kimmo Tiilikainen mainitsi Espoossa 21.11.2017, että tämä hallitus ei ole jyrsinyt kuntien valtionosuuksia niin kuin edelliset, siksi kunnilla on nyt varaa kosteusvaurioremontteihin tai uudelleenrakentamiseen.

Kunnissa käytetään kuitenkin mutu-tuntumani mukaan rahaa leväperäisesti: Jyväskylä suunnittelee miljardihallia, Tampereella Kansi-projekti; Espoossa a) Kirkkojärvenrannan puistohanke 10 miljoonaa (ja tiedossa, että Espoonjoki tulvii niitylle!) sekä b) metron ilmoitustaulut Turunväylän varrella (mitä niillä on merkitystä, kun metro menee 5 minuutin välein). Olen tietoinen, että myös jotkin kunnat ovat velkaantuneet. Säästämiseen on vain ryhdyttävä kaikkien.

Kunnat otetaan tiukkaan seurantaan niin, että ne eivät vyörytä niiltä leikattua valtionosuutta kuntalaisille korottamalla kunnallisveroa. Kuntien tehtäviä voidaan karsia esim. kumoamalla Kuntalain 26-28 §:t (nuoriso-, vanhus- ja vammaisneuvostot).  Kuntien valtionosuuksia leikattiin ainakin 1997 budjetissa (Mitä-Missä-Milloin 1998 s. 9).

Sipilän hallitus jäädyttäessään indeksikorotukset jäädytti myös kuntien valtionosuuksien indeksikorotuksen.

Alaviite 3: Ulkomaiden auttaminen mm. kehitysavun muodossa

Björn Wahlroos lakkauttaisi kehitysavun. ”Wahlroos perustelee arviotaan bestseller-kirjalla Dead Aid (Kuollut apu). Sen tekijä on 40-vuotias sambialaissyntyinen naisekonomisti Dambisa Moyo, Oxfordin ja Harvardin kasvatti. Moyon mukaan Afrikan maiden saama kehitysapu on vahvistanut taloudellista riippuvuutta teollisuusmaista, edistänyt korruptiota ja viime kädessä pitkittänyt köyhyysongelmaa.” Moyon näkemyksiä tukevat myös ghanalainen YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan ja kaksi muuta Afrikan johtajaa. Samoin Erkki Tuomioja: "Moyon väärin suunnatun ja korruptiivisia rakenteita ylläpitävän kehitysyhteistyön kritiikki on täysin perusteltua samoin kuin hänen ohjelmallinen näkemyksensä, että kehitysyhteistyö tulee ajaa alas ja korvata normaaleilla kauppaan ja taloudelliseen yhteistyöhön liittyvillä rahavirroilla. [– –] Markkinavoimien kuri pitää huolen siitä, että rahahanat sulkeutuvat heti, jos tulosta ei synny tai raha katoaa väärinkäytöksiin.”

Suomen yrittäjät ry leikkaisi kehitysavusta (IL 25.4.2017).

Jos kehitysapu on kehitysmaan bkt:een suhteutettuna luokkaa 1 -2  %, sen verran sen maan pitäisi pystyä säästämään budjetissaan muista käyttökohteista ja pärjäämään ilman rahallista kehitysapuakin. Suomen valtion  säästötavoite on 1,6 % suhteutettuna bkt:een, jotta velkaantuminen loppuu.

- Esim sillä, että Suomi rahoittaa metsien parempaa käyttöä Vietnamissa, ei ole mitään tekemistä pakolaisvirran hallitsemisen kanssa. Mutta niin kauan kuin rahaa on käytettävissä, niin kyllä sille kohteita löytyy.

MOT 13.10.2016: Suomen maksama kehitysapu Sambian maatalousjärjestölle (ZNFU) oli kadonnut järjestön toimitusjohtajan X:n taskuihin. -Entinen suurlähettiläs ja kehitysapudiplomaatti Kääriäinen: ”Meidän (Suomen) kehitysyhteistyön päävastaanottajamaathan kuuluvat kaikki valtoimenaan olevan korruption kategoriaan. Hallintojärjestelmät ja kontrollijärjestelmät siellä ovat niin heikkoja, että korruptiota siellä on. Mitä enemmän rahaa on, niin sen suurempia summia tietenkin sieltä lähtee. Tässä tapauksessa on ollut harvinaisen härski tapaus.”

Miten kävi 1990-luvun lamassa: hallitus vähensi vuoden 1993 budjetissa kehitysapurahoja 0,4 %:iin (bkt:sta) vuosiksi 1993-95. (Mitä – Missä – Milloin 1993 s. 125.)

Bkt on tänä päivänä luokkaa 217 miljardia, siitä 0,4 % olisi 856 miljoonaa. Huom! 90-luvulla ei mennyt rahaa EU-budjetin kautta tulonsiirtoihin eikä pakolaisten auttamiseen. IL 18.12.2017

Tänä päivänä ulkomaiden auttamisen kokonaiseuromäärä on 1,573 miljardia. Siitä olisi siis varaa leikata 700 miljoonaa ennen kuin oltaisiin lamavuosien tasolla.

Niin kauan kuin Afrikassa ei ole yksittäisiä ihmisiä, jotka saavat auttamisen elämäntehtäväkseen, niin kuin Aurora Karamzin (Diakonissalaitoksen perustaja), kehitys on takaperoista eikä rahan syytäminen tuo pysyvää apua.

Perustarpeet tulevat täytetyiksi, kun porataan kaivot. Puhdas vesi. Niiden poraamiseen on ollut aikaa 50 vuotta. Koulutus ei maksa kuin kyniä ja paperia.

Seksuaalivalistuksen voi tehdä yksi kehitysaputyöntekijä kiertämällä maan koulut ja opettamalla opettajat jakamaan oikeaa tietoa. Perhesuunnittelu on onnistunut esimerkiksi Kiinassa.

Terveydenhoito maksaa, mutta Afrikassa ihmishenki ei ole afrikkalaisten omissa silmissä niin kallis kuin esim Suomessa. Jos heille on normaalia, että ihmisiä kuolee nuorena ja kuolee tauteihin, kukaan heistä ei saa sisäistä paloa puuttua tilanteeseen.

Jos Afrikassa hallintovirkamiehet eivät saa huolta nuorten näköalattomuudesta ja puuttuvista työpaikoista, he eivät tee kovin ponnekkaasti ja ymmärryksellä työtä pakolaisuuden estämiseksi. Kaikki pitäisi lähteä aktiivisista, huolta kantavista afrikkalaisista itsestään. Kaupungistuminen on väistämätön trendi. Suuret kaupungit (niissä yleensä vähemmän malariahyttysiä) tarjoaisivat turistikohteita, jotka ottaisivat osan esim Thaimaahan suuntautuvasta turismista.

(kuva)

Lähetystyö on tuottavinta. Kun ihmisen sydän muuttuu, myös aineellinen puoli tulee perässä.

Valtion harjoittamaa hyvän tekemistä ulkomaille voidaan täydentää nykyistä enemmän yksityisin lahjoituksin. Hyväntekeväisyydellä on pitkät perinteet esim USA:ssa. Suomessakin on esimerkkejä: Supercell-miljonäärien lahjoitus 200 miljoonaa, lahjoitus tanssin talolle 15 miljoonaa sekä rahankeräys lastensairaalalle. Suomalaisille on kertynyt varoja, pelkästään käyttelytilien talletukset ovat nousseet vuoden 2012 43 miljardista 62 miljardiin 5 vuodessa (HS 19.3.2017). Kotitalouksien sijoitusvarallisuus on kasvanut vuoden 2007 180 miljardista vuonna 2016 280 miljardiin (HS 3.7.2017).

Entä jos muut Euroopan maat sanovat, että jos kaikki leikkaisivat kehitysapua rajusti, niin pakolaisuus repsahtaisi vielä hallitsemattomammaksi. Mitä Suomi vastaa? Ensinnäkin Ruotsilla on velkaa vähemmän, sillä on varaa maksella kehitysapua, jos katsoo sen olevan tuotteliasta. Suomi on maksanut viimeisen 9 vuoden aikana noin 9 miljardia kehitysapua ja itse velkaantunut samalla yli 50 miljardia. Se ei ole oikein.

EU:n osalta edellä ei ole edes mainittuna seuraavia: Siirto rahoitusvakausrahastoon 18,5 miljoonaa ja Rahoitusvakausviraston toimintamenot 2,9 miljoonaa.

Alaviite 4: Pienemmät leikkauskohteet

En voi käsittää, miksi kaikenlaisessa pitää olla mukana: Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääoman merkintä, vuoden 2018 maksuosuus, 12,4 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, vasta-arvoltaan 11,6 miljoonaa euroa.

”Suomi on 29.6.2015 allekirjoittanut AIIB:n perustamissopimuksen tarkoituksena liittyä pankin perustajajäseneksi. AIIB:n peruspääoma on 100 mrd. Yhdysvaltain dollaria. Peruspääoma jaetaan maksettuihin osakkeisiin ja vaadittaessa maksettaviin osakkeisiin. Vaadittaessa maksettavasta osakepääomamerkinnästä voidaan vaatia maksua vain silloin, kun pankki tarvitsee suoritusta omien sitoumustensa täyttämiseksi. Liittyessään perustajajäseneksi Suomi merkitsee peruspääomaa 310,3 milj. Yhdysvaltain dollaria, mikä vastaa 0,3161 prosentin osuutta pankin kokonaispääomasta. Kun maksettavan pääoman osuus on 20 %, Suomi maksaa 62 milj. Yhdysvaltain dollarin eli noin 55 milj. euron osuutensa tasaerissä viiden vuoden aikana lopun 248,3 milj. Yhdysvaltain dollarin eli noin 219 milj. euron jäädessä vaadittaessa maksettavaksi pääomaksi eli takuupääomaksi.” (Lähde: Budjetti 2016)

Naisille suunnattu innovaatiopalkinto, 118.000 euroa. Innovaatiopalkinto on vuosina 2017—2019 myönnettävä 110.000 euron suuruinen tunnustuspalkinto. Perustettu yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 110-vuotisen historian kunniaksi.

Kulukuri ei ollut tiukka näissäkään 2017, kun laitettiin:

a) Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlintaan 18 miljoonaa

b) juhlavuoden säätiölle 50 miljoonan osakepotti (ja ilmeisesti miettimättä eri avustusorganisaatioiden päällekkäisyyttä, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Pelastakaa lapset ym)

c) Suomi-Viro -kulttuurisäätiölle 6 miljoonaa.

Alaviite 5: Osingot laajemmin verolle

Ylen artikkeli 7.3.2016: ”Pitkän linjan sijoittaja Kim Lindström toteaa, että käytännössä piensijoittajat maksavat osinkoveron. "Minusta se ei ole oikeudenmukaista. En ole koskaan ymmärtänyt logiikkaa että jos omistaa riittävän paljon, ei tarvitse maksaa veroa osingoistaan", Lindström sanoo Yleisradion MOT-ohjelmassa. Pitkän linjan sijoittaja Kim Lindström toteaa, että käytännössä piensijoittajat maksavat osinkoveron.

”Verottaja saisi yli miljardin, jos kaikki maksaisivat osingoistaan täyden veron.”

Säätiöiden osakeomistukset (HS 22.2.2015) ovat yhteensä noin 3,5 miljardia. Jos osinkotuotto on 4 %, osinkoja kertyy 140 miljoonaa, josta 34 % vero tuottaisi 48 miljoona. Holding-yhtiöiden omistukset ovat luokkaa 13 miljardia. 4 % tuotolla osingot 520 miljoonaa, josta verotuotto olisi 177 miljoonaa.

Vaikka säätiö tai muu yhteisö olisi yleishyödyllinen, ei ole enää perusteltua nykyisessä tiukassa taloustilanteessa, etteikö sen tuottoja verotettaisi.

Ei ole logiikkaa, että niinkin pieni omistusosuus kuin 10 % osinkoa maksavasta yhtiöstä, aikaansaa sen, että osinkoa saava yhtiö saa osingon verovapaasti. Jos vaadittava omistusosuus olisi yli 50 %, perustelu voisi olla organisaatiomuotojen verotuksellinen neutraalius eli se, että toimiminen tytäryhtiön kautta ei saisi olla verotuksellisesti kalliimpaa kuin toimiminen yhtenä yhtiönä.

Kyseinen säännös EVL 6 a § on säädetty vuonna 2004.

Vuonna 2004 Nokia tuotti 3 % Suomen bkt:sta. Nokia-kultakautta olivat vuodet 1999 – 2008. Ei ole ihme, että siihen aikaan on voitu tehdä anteliaita pykäliä. Tänä päivänä tähänkin pätee sama kuin kaikkeen verotukseen: missä raha liikkuu omistajalta toiselle, siinä on veronmaksukykyä. Tai sitten pitäisi ajaa hyvinvointivaltio alas.

Sijoitusrahastot; Wikipedia: Kasvuosuuksien etu on verotuksellinen: Veronmaksu lykkääntyy tulevaisuuteen ja toistaiseksi säästetty vero on sijoitettuna sijoituskohteeseen. Etu voi olla merkittävä, varsinkin pitkäaikaiselle sijoittajalle, kunhan verotus ei kiristy. (On kasvu- ja tuotto-osuuksia.)

Pitkällä aikavälillä työn verottaminen on yhä epämielekkäämpää ja pääomien verottaminen tulee vastaavasti keskeisemmäksi työkaluksi oikeudenmukaisen verojärjestelmän rakentamisessa.

-Kun pörssiyhtiöt ovat jauhaneet yli 10 % tuottoa taantumassakin [kuva HS 30.12.17], se tarkoittaa, että yritykset on skarpattu tuloskuntoon ja työntekijöitä voidaan kohdella kylmästi vähennyksiä toteutettaessa.

Tällaisessa tilanteessa, että valtio velkaantuu koko ajan, ei ole hyväksyttävää, että osingon verotus siirtyy tulevaisuuteen. Valtiolla on nyt erityisen suuri intressi saada verotuloa sitä mukaan kuin osinkoa maksetaan.

Jos valtiolla on mahdollisuus saada vuosittain miljardi euroa lisää pääomatuloveroa osinkojen verotuksesta, se määrä on syytä ottaa heti sisään veroina, eikä joskus 10-20 vuoden päästä.

Yksityishenkilö voi käyttää holding-yhtiötä saadakseen osingot siihen ilman veroa. Jos holdingyhtiötä ei pureta, vaan se siirtyy perintönä, siirrosta menee pelkkä perintövero. Osingon verotus siirtyy sukupolvelta toiselle. Jos holdingyhtiön omistaja tekee huonoja sijoituksia tai alkuperäinen sijoituskohde menettää arvonsa, verottaja menettää piilevän verosaatavansa saman tien. Veron menetystä ei tapahtuisi, jos verotus tehtäisiin vuosittain osingon maksun jälkeen.

Yksinkertainen laskelma osoittaa, että holdingyhtiön käyttämisellä aikaansaatava verotuksen siirtyminen kasvattaa näin toimivan tahon taloudellista vaikutusvaltaa verrattuna siihen henkilöön, joka ei käytä holdingyhtiötä.

- Vuosi 1: Osinko 100 (miljoonaa euroa)

Holding-yhtiö A                                                     Henkilö B:lle jää osingosta veron jälkeen 70

100

- Vuosi 2: Osinko 100 (miljoonaa euroa)

Holding-yhtiö A                                                     B:lle jää osingosta veron jälkeen 70

100 + 100 =200                                                     70 + 70 = 140

Kumpi näistä pystyy omaisuudellaan hankkimaan suuremman osuuden esim operaattori O:sta? Holding-yhtiö A.

Mikä on hyväksyttävä peruste sille, että holdingyhtiön omistava X voi käyttää sijoitus- ja omistajavaltaa suuremmalla potentiaalilla; potentiaalilla, jossa on mukana piiloverovelkaosuus?

Ei ole logiikkaa sanoa, että pääomatulovero on 30 %, mutta yksityishenkilöiden osingoista 15 % on verovapaata. Alempi 30 %:n verokanta on käytännössä 25,5 % ja ylempi 34 %:n verokanta on käytännössä 28,9 %. Tämä verovapaa osuus on peräisin vuodelta 2004 (ellei aiemmalta ajalta). Pörssisijoittamista on tuettu aikanaan mm leimaveron poistamisella. Tänä päivänä insentiivit (kannustimet) sijoittamiselle ovat sen verran suuret muutenkin, että veroprosentit voidaan nostaa bruttomääräisesti 30 ja 34 %:iin poistamalla verovapaa osuus. Tuotto noin 135 miljoonaa.

Alaviite 6: Sokerivero

VM:n muistiossa 27.3.2017 kiinnitin huomiota ainakin siihen väitteeseen sivulla 3, että sokerivero ei voisi perustua esimerkiksi vain lisätyn sokerin määrään. Veron perusteen tulisi olla tuotteen kokonaissokeripitoisuus. Tällöin siis maitosokeri ja hedelmäsokeri luettaisiin mukaan ja niiden päälle tulisi esim jugurttiin lisätty ruoko- tai juurikassokeri. -Kuitenkin ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm kirjoitti HS 30.10.2016: ”Sokeria koskevat terveyshaitat on liitetty nimenomaan lisättyyn sokeriin, ei siis elintarvikkeessa luontaisesti olevaan sokeriin.”

Sokeriveromuistiossa on viitettä muistakin epä-älyllisistä argumenteista (ovatko mahdollisesti peräisin lobbausjärjestöiltä):

1) "Jos sokeria verotetaan, se voidaan korvata muulla epäterveellisellä ainesosalla, kuten rasvalla." No ei kai Coca-Colan sokeria korvata rasvalla. Onko mitään järkevää esimerkkiä korvaamisesta?

2) "Kuluttajat voivat siirtyä muihin epäterveellisiin, kuten rasvaisiin tai suolaisiin tuotteisiin."

Mielestäni kyllä sokerinhimo on sellainen, että ei sitä rasvainen korvaa eikä suolapähkinät.

3) "Joissakin tuotteissa sokeri on osa rakennetta, sitä olisi vaikea korvata muulla."

Varmaan tikkareissa ja toffeessa, mutta nehän ovat juuri malliesimerkkejä epäterveellisistä, joissa sokeri muodostaa suuren osan koko tuotteesta, joita tulisi syödä rajoitetusti ja harkiten. Voisihan sitä paitsi sanoa, että korvatkaa toffeen sokeri grahamjauholla, niin tulee paljon terveellisempi Digestive-keksi (heh, heh). Ja kyllä niitä herkkuja - toffee mukaan lukien - ostetaan, vaikka olisi sokerivero hieman korottamassa hintaa.

Vastaus virkamieheltä 14.9.2017: ”Sokeriveroa ei ole nyt selvitetty enempää. Sen sijaan on käynnistymässä laajempi tutkimushanke, jossa selvitetään eri ohjauskeinojen (ei pelkästään verotuksen) vaikutusta terveelliseen ravitsemukseen. Tuloksia saataneen aikaisintaan ensi vuoden [2018] lopussa.” Vero olisi tehokkain (kun verotulojen saamiseen on suuri intressi), kyllä informaatiota jaetaan jo nykyisinkin.

- Yksi ihminen voi kirjoittaa kansalaisaloitteen. Mutta yksi ihminen ei saa sitä eduskunnan käsiteltäväksi. Kun allekirjoitat kansalaisaloitteen, aloite on myös sinun kannanottosi. Yhdessä voimme seurata mielenkiinnolla sen etenemistä.

 

]]>
21 http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249639-kansalaisaloite-valtion-velkaantumisen-lopettaminen#comments Valtion velka Valtion velkaantuminen Tue, 23 Jan 2018 11:58:04 +0000 Esko Nurminen http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249639-kansalaisaloite-valtion-velkaantumisen-lopettaminen
Jos korko nousee, valtio rahoittaa myös sen lisälainalla http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248194-jos-korko-nousee-valtio-rahoittaa-myos-sen-lisalainalla <p>&nbsp;</p><p>Jos korko nousee prosentin, niin korkomenot lisääntyvät miljardilla eurolla, vähitellen 5 vuodessa lainoja uusittaessa.</p><p>Kun sekin miljardi täytyisi rahoittaa lisälainanotolla, kyse on valtion maksukyvyttömyyden tilasta.</p><p>Liian pieni kassavirta. Ainakin pankissa velallinen, jolla ei ollut rahaa edes koron maksuun, sytytti punaisen lampun. [Tilanne olisi toisenlainen, jos olisi ylijäämää ja suurentunut korkomeno vain pienentäisi velan lyhentämiseen käytettävissä olevaa rahaa.]&nbsp;</p><p>&rdquo;Suomen talous kasvaa ripeää vauhtia. Lisäksi suotuisa suhdanne näyttäisi kestävän aiemmin arvioitua pidempään. Kasvu luo mahdollisuuksia kerätä julkiseen talouteen <strong>puskuria</strong> vaisumpien aikojen varalle ja viedä eteenpäin uudistuksia, joilla tuetaan työllisyyttä ja tuottavuuden kasvua pidemmällä aikavälillä&rdquo;, toteaa ylijohtaja, osastopäällikkö <a href="http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/noususuhdanne-jatkuu-tulevina-vuosina"><u>Mikko Spolander</u></a>.&rdquo;<a href="http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/noususuhdanne-jatkuu-tulevina-vuosina">http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/noususuhdanne-jatkuu-tulevina-vuosina</a></p><p>Mitä pitäisi tehdä, että velkaantuminen loppuisi aiemmin kuin 2021? Ja onko se loppumassa edes 2021?</p><p>Velkasuhde (velan suhde BKT:hen) tulee alentumaan hieman alle 60 %:iin 2019.</p><p>Velkasuhteeseen katsominen on kuitenkin petollista, koska kun tulee uusi taantuma, BKT taas sukeltaa.</p><p>VM:n dia 23:&nbsp;<a href="http://vm.fi/julkaisu?pubid=23403">http://vm.fi/julkaisu?pubid=23403</a></p><ul><li>Talous- ja työllisyyskehitys eivät kuitenkaan riitä tasapainottamaan julkista taloutta.</li></ul><p>Eli vaikka työllisyys kehittyisi hyvin, valtio yhä velkaantuu.</p><p>Jotain muita sopeutustoimia pitää tehdä.</p><p><a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005473162.html"><u>https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005473162.html</u></a></p><p>VM:n Spolander ja Yläoutinen: <strong>&quot;Uudistusten </strong>tarve on kiistaton. Nähtävissä oleva talouskasvu ei riitä rahoittamaan nykyisen lainsäädännön kansalaisille tarjoamia etuuksia ja palveluja pitkällä aikavälillä.&quot;</p><p>&hellip;&nbsp; &quot;Julkisen talouden rahoitusepätasapaino on rakenteellinen ongelma, jota suotuisa suhdanne ei ratkaise. Siksi tarvitaan uusia ratkaisuja, jotka lisäävät julkisen talouden tuloja ja pienentävät menoja pitkällä aikavälillä.</p><p>Näistä keinoista tehokkaimpia ovat julkisen palvelutuotannon tehostaminen ja työllisyysasteen nostaminen. Talouden voimavarat on saatava käyttöön aiempaa laajemmin. Voimme rahoittaa hyvinvointivaltion etuudet ja palvelut kestävästi vain, mikäli tuottavuutta ja työllisyyttä parannetaan nykytasosta.&quot;</p><p>-Mutta yllä olevan dian tekstin mukaan suotuisa työllisyyskehityskään ei riitä lopettamaan velkaantumista.</p><p><a href="http://vm.fi/documents/10623/4609452/TK+talvi+2017/21d72958-e3e6-4666-aa48-7fcb38f0053f?version=1.0"><u>VM:n raportti 42a/2017</u></a> sivu 55:</p><p>&rdquo;Julkinen talous on edelleen vuosikymmenen loppupuolella alijäämäinen. &rdquo;</p><p>&rdquo;Velka on 2020-luvulle tultaessa siten korkealla tasolla, minkä vuoksi julkisen talouden liikkumatila on aiempaa pienempi mahdollisen uuden taantuman tullen.&rdquo;</p><p><strong>Tavoitteeksi asetetaan, että valtion velka olisi 40 %:n tuntumassa suhteessa BKT:hen</strong>. (Talouspolitiikan lähtökohdat 2015-2019, Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoro, 13/2015, sivu 12.)&nbsp;</p><p><strong>Siihen ei olla pääsemässä läheskään </strong>(katso kuva), vaikka 2019 ollaan eletty nousukautta kolme vuotta ja ottaen huomioon, että velkasuhde tulee siitä eteenpäin vain huononemaan.</p><p>Vielä 2019 otettaisiin 3,4 miljardia euroa uutta velkaa (raportin sivu 60).</p><p>KOVA KYSYMYS: <strong>LYHENTÄÄKÖ SUOMI VELKAANSA OLLENKAAN</strong> tämän nousukauden aikana? Eletäänkö taas, niinkuin 2008 - 2016, toivoen, että seuraava vuosi olisi parempi kuin nykyinen (Sauli Niinistön sanat). Siis ajaudutaan.</p><p>Mitä vastaa Spolander, Uusitalo, Korkman, Vihriälä ja Vartiainen? Puhutaan puskurien keräämisen tarpeesta, mutta syntyykö niitä realistisesti?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Jos korko nousee prosentin, niin korkomenot lisääntyvät miljardilla eurolla, vähitellen 5 vuodessa lainoja uusittaessa.

Kun sekin miljardi täytyisi rahoittaa lisälainanotolla, kyse on valtion maksukyvyttömyyden tilasta.

Liian pieni kassavirta. Ainakin pankissa velallinen, jolla ei ollut rahaa edes koron maksuun, sytytti punaisen lampun. [Tilanne olisi toisenlainen, jos olisi ylijäämää ja suurentunut korkomeno vain pienentäisi velan lyhentämiseen käytettävissä olevaa rahaa.] 

”Suomen talous kasvaa ripeää vauhtia. Lisäksi suotuisa suhdanne näyttäisi kestävän aiemmin arvioitua pidempään. Kasvu luo mahdollisuuksia kerätä julkiseen talouteen puskuria vaisumpien aikojen varalle ja viedä eteenpäin uudistuksia, joilla tuetaan työllisyyttä ja tuottavuuden kasvua pidemmällä aikavälillä”, toteaa ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander.”http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/noususuhdanne-jatkuu-tulevina-vuosina

Mitä pitäisi tehdä, että velkaantuminen loppuisi aiemmin kuin 2021? Ja onko se loppumassa edes 2021?

Velkasuhde (velan suhde BKT:hen) tulee alentumaan hieman alle 60 %:iin 2019.

Velkasuhteeseen katsominen on kuitenkin petollista, koska kun tulee uusi taantuma, BKT taas sukeltaa.

VM:n dia 23: http://vm.fi/julkaisu?pubid=23403

  • Talous- ja työllisyyskehitys eivät kuitenkaan riitä tasapainottamaan julkista taloutta.

Eli vaikka työllisyys kehittyisi hyvin, valtio yhä velkaantuu.

Jotain muita sopeutustoimia pitää tehdä.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005473162.html

VM:n Spolander ja Yläoutinen: "Uudistusten tarve on kiistaton. Nähtävissä oleva talouskasvu ei riitä rahoittamaan nykyisen lainsäädännön kansalaisille tarjoamia etuuksia ja palveluja pitkällä aikavälillä."

…  "Julkisen talouden rahoitusepätasapaino on rakenteellinen ongelma, jota suotuisa suhdanne ei ratkaise. Siksi tarvitaan uusia ratkaisuja, jotka lisäävät julkisen talouden tuloja ja pienentävät menoja pitkällä aikavälillä.

Näistä keinoista tehokkaimpia ovat julkisen palvelutuotannon tehostaminen ja työllisyysasteen nostaminen. Talouden voimavarat on saatava käyttöön aiempaa laajemmin. Voimme rahoittaa hyvinvointivaltion etuudet ja palvelut kestävästi vain, mikäli tuottavuutta ja työllisyyttä parannetaan nykytasosta."

-Mutta yllä olevan dian tekstin mukaan suotuisa työllisyyskehityskään ei riitä lopettamaan velkaantumista.

VM:n raportti 42a/2017 sivu 55:

”Julkinen talous on edelleen vuosikymmenen loppupuolella alijäämäinen. ”

”Velka on 2020-luvulle tultaessa siten korkealla tasolla, minkä vuoksi julkisen talouden liikkumatila on aiempaa pienempi mahdollisen uuden taantuman tullen.”

Tavoitteeksi asetetaan, että valtion velka olisi 40 %:n tuntumassa suhteessa BKT:hen. (Talouspolitiikan lähtökohdat 2015-2019, Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoro, 13/2015, sivu 12.) 

Siihen ei olla pääsemässä läheskään (katso kuva), vaikka 2019 ollaan eletty nousukautta kolme vuotta ja ottaen huomioon, että velkasuhde tulee siitä eteenpäin vain huononemaan.

Vielä 2019 otettaisiin 3,4 miljardia euroa uutta velkaa (raportin sivu 60).

KOVA KYSYMYS: LYHENTÄÄKÖ SUOMI VELKAANSA OLLENKAAN tämän nousukauden aikana? Eletäänkö taas, niinkuin 2008 - 2016, toivoen, että seuraava vuosi olisi parempi kuin nykyinen (Sauli Niinistön sanat). Siis ajaudutaan.

Mitä vastaa Spolander, Uusitalo, Korkman, Vihriälä ja Vartiainen? Puhutaan puskurien keräämisen tarpeesta, mutta syntyykö niitä realistisesti?

]]>
24 http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248194-jos-korko-nousee-valtio-rahoittaa-myos-sen-lisalainalla#comments Valtion velka Valtion velkaantuminen Tue, 26 Dec 2017 18:23:28 +0000 Esko Nurminen http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248194-jos-korko-nousee-valtio-rahoittaa-myos-sen-lisalainalla
Linnassa juhlitaan velaksi ......taas. http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247059-linnassa-juhlitaan-velaksi <p>Linnassa tanssitaan taas kohta, shamppanja virtaa ja on mukavaa.</p><p>Valitettavasti kuluista vain ei pystytä huolehtimaan, maksajaa ei näille pidoille nimittäin löydy, ei ainakaan tänä päivänä. Kustannuksista vastaavat tulevat päättäjät ja tulevat veronmaksajat.</p><p>Luottoa läytyy ja sitä myös otetaan. Tämän päivän sukupolvi juhlii tulevien sukupolvien kustannuksella. Itsenäisyyspävää on tällä lailla velaksi juhlittu nyt jo kymmenen vuotta.&nbsp; Valtion budjetin ollessa negatiivinen ei tällaiseen juhlintaan ja shamppanjan kittaamiseen pitäisi olla&nbsp; mitään syytä.</p><p>Linnan juhlien kustannukset ovat perinteisesti olleet noin neljännesmiljoonaa.</p><p>Minun mielestäni tällainen rahan tuhlailu on suorastaan moraalitonta, vastuutonta ja tulevaisuuden veronmaksajista piittaamatonta.</p><hr /><p>Jos tämä sukupolvi haluaa juhlia, niin ainakin tämän sukupolven pitäisi maksaa omat juhlansa.&nbsp;</p><p>Linnan juhlat maksaa noin 250 000 &euro;.&nbsp; Löytyykö vaopaaehtoisia sponsoreita?</p><p>Minä en ainakaan halua maksaa näistä shamppanjajuhlista, ne eivät tarjoaa edes minkäänlaista viihdettä.</p><p>Onneksi en varmaan kuulu niihin näiden pitojen maksajiin, koska Suomen luotto riittänee niin pitkään kuin minä vielä veroja makselen ja velaksi näitä juhlia juhlittaneen vielä tulevinakin vuosina.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Linnassa tanssitaan taas kohta, shamppanja virtaa ja on mukavaa.

Valitettavasti kuluista vain ei pystytä huolehtimaan, maksajaa ei näille pidoille nimittäin löydy, ei ainakaan tänä päivänä. Kustannuksista vastaavat tulevat päättäjät ja tulevat veronmaksajat.

Luottoa läytyy ja sitä myös otetaan. Tämän päivän sukupolvi juhlii tulevien sukupolvien kustannuksella. Itsenäisyyspävää on tällä lailla velaksi juhlittu nyt jo kymmenen vuotta.  Valtion budjetin ollessa negatiivinen ei tällaiseen juhlintaan ja shamppanjan kittaamiseen pitäisi olla  mitään syytä.

Linnan juhlien kustannukset ovat perinteisesti olleet noin neljännesmiljoonaa.

Minun mielestäni tällainen rahan tuhlailu on suorastaan moraalitonta, vastuutonta ja tulevaisuuden veronmaksajista piittaamatonta.


Jos tämä sukupolvi haluaa juhlia, niin ainakin tämän sukupolven pitäisi maksaa omat juhlansa. 

Linnan juhlat maksaa noin 250 000 €.  Löytyykö vaopaaehtoisia sponsoreita?

Minä en ainakaan halua maksaa näistä shamppanjajuhlista, ne eivät tarjoaa edes minkäänlaista viihdettä.

Onneksi en varmaan kuulu niihin näiden pitojen maksajiin, koska Suomen luotto riittänee niin pitkään kuin minä vielä veroja makselen ja velaksi näitä juhlia juhlittaneen vielä tulevinakin vuosina.

]]>
50 http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247059-linnassa-juhlitaan-velaksi#comments Linnan juhlat Valtion velka Mon, 04 Dec 2017 07:12:04 +0000 Arto Vihavainen http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247059-linnassa-juhlitaan-velaksi
Talous ja valtion velka kasvavat http://alpoylitalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246757-talous-ja-valtion-velka-kasvavat <p>Talous ja valtion velka kasvavat Muutamia vuosia EU:n teollisuusmaiden jälkeen Suomikin pääsi viimein talouden kasvu-uralle. Sitä on ennustettu jo toista vuotta, mutta lukuja on jouduttu korjailemaan tuontuostakin ylös päin. Viimeisin ennuste on 3,6 %. Miten elämme laskusuhdanteessa omillamme, jos nousukausikin eletään velaksi?</p><p>Kaksituhattaluvun alkuvuosien kalliit palkkaratkaisut aiheuttivat kilpailukyvyn menetystä ja taantuman. Pitkän ja voimakkaaksi paisuneen taloustaantuman jälkeenkään syksyn palkkaneuvottelut eivät sujuneet vaikeuksitta ilman lakkoja tai niiden uhkia. Se kuvannee jonkinasteista työmo-raalin katoa ja piittaamattomuutta ammattiliittoihin kuulumattomia työtä tekeviä kohtaan.</p><p>Luotettavana lainaajana olemme kuitenkin voineet kattaa sosiaalisen turvaverkon rahoitusvajeen ja säilyttää sen avulla korkean elintason yli laman. Näin olemme saaneet elää ansiotasoa korkeampaa elintasoa ilman suhdannevaihtelujen aiheuttamia sudenkuoppia. - Emme voi kuitenkaan jatkaa elämää yli varojemme kasaten velkaa lastemme maksettavaksi.</p><p>Valtiolla on ollut toistaiseksi &rdquo;hyvinä&rdquo; aikoina kerättyä omaisuutta, jota myyden poliitikot ovat kyenneet peittelemään talouspolitiikassa tekemiään virheitä. Pääministeri Sipilä, suur- ja suhdetoi-mintaliikemies, vaati pääomat töihin. Niin tekivät edeltäjänsäkin peitellen virheitä ja myyden pilahintaan valtion omaisuutta. Heidi Hautala (vihr.) oli onnistua myymään Finnairinkin silloin, kun sen osake oli halvimmillaan. Tänä vuonna sen osakeen tuotto on ollut jo 180 %.</p><p>Presidentiksi pyrkivä Pekka Haavisto (vihr.) onnistui myymään monopoliasemassa olevan sähkön siirtoverkon ulkomaalaisille. Toivottavasti se tie on kuljettu nyt loppuun. Valtion tilintarkastajatkin ottivat kantaa siihen, kuinka kalliiksi tulevat EU-direktiivinvastaisesti toteutettu Natura 2000-suojeluohjelma, yms. suojelukohteet. Nyt ollaan tekemässä Rahjan ja Himangan saaristoon kansallispuistoa rajoittamaan ihmisten elämää. Tämän takana lienee taas Hiekkäsärkät.</p><p>Uusiutuvan energian tuotannossa on tehty suuria virheitä. Tuulivoima antaa tuottajalle valtavat voitot, joista pääosa menee kuitenkin verottamatta ulkomaalaisten omistamille yrityksille.</p><p>Eikö olisi viisaampaa ottaa mallia vaikkapa Ikeasta ja lisätä kansan vaurautta? Jalostaen puuta kustannustehokkaasti pidemmälle kuin muut ja satsaten omiin geopoliitisiin mahdollisuuksiin.</p><p>Pannaan pääomat töihin ja laitetaan kalavedet kuntoon. Työllistetään kalastuksen, kalan jalostuksen ja kalastusmatkailun avulla 25 - 35 000 ihmistä. Nämä investoinnit eivät karkaisi Kiinaan, vaan toisivat asiakkaita sieltä. Satsauksilla korvattaisiin esim. Norjasta tuodun kalan arvo: n. 500 milj. euroa. Kunnossa olevat vesistöt tuottavat arvokalaa vuodessa 25-35 kiloa hehtaarilta. Sisävesistömme pinta-ala on 3,4 milj. hehtaaria. Miksi emme käytä näitä mahdollisuuksia? Kalaa menisi lähes kaikkiin EU-maihin - samoin mutkan kautta Venäjälle ja Kiinaan.</p><p>Alpo Ylitalo Kokkola 2017-11-24</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Talous ja valtion velka kasvavat Muutamia vuosia EU:n teollisuusmaiden jälkeen Suomikin pääsi viimein talouden kasvu-uralle. Sitä on ennustettu jo toista vuotta, mutta lukuja on jouduttu korjailemaan tuontuostakin ylös päin. Viimeisin ennuste on 3,6 %. Miten elämme laskusuhdanteessa omillamme, jos nousukausikin eletään velaksi?

Kaksituhattaluvun alkuvuosien kalliit palkkaratkaisut aiheuttivat kilpailukyvyn menetystä ja taantuman. Pitkän ja voimakkaaksi paisuneen taloustaantuman jälkeenkään syksyn palkkaneuvottelut eivät sujuneet vaikeuksitta ilman lakkoja tai niiden uhkia. Se kuvannee jonkinasteista työmo-raalin katoa ja piittaamattomuutta ammattiliittoihin kuulumattomia työtä tekeviä kohtaan.

Luotettavana lainaajana olemme kuitenkin voineet kattaa sosiaalisen turvaverkon rahoitusvajeen ja säilyttää sen avulla korkean elintason yli laman. Näin olemme saaneet elää ansiotasoa korkeampaa elintasoa ilman suhdannevaihtelujen aiheuttamia sudenkuoppia. - Emme voi kuitenkaan jatkaa elämää yli varojemme kasaten velkaa lastemme maksettavaksi.

Valtiolla on ollut toistaiseksi ”hyvinä” aikoina kerättyä omaisuutta, jota myyden poliitikot ovat kyenneet peittelemään talouspolitiikassa tekemiään virheitä. Pääministeri Sipilä, suur- ja suhdetoi-mintaliikemies, vaati pääomat töihin. Niin tekivät edeltäjänsäkin peitellen virheitä ja myyden pilahintaan valtion omaisuutta. Heidi Hautala (vihr.) oli onnistua myymään Finnairinkin silloin, kun sen osake oli halvimmillaan. Tänä vuonna sen osakeen tuotto on ollut jo 180 %.

Presidentiksi pyrkivä Pekka Haavisto (vihr.) onnistui myymään monopoliasemassa olevan sähkön siirtoverkon ulkomaalaisille. Toivottavasti se tie on kuljettu nyt loppuun. Valtion tilintarkastajatkin ottivat kantaa siihen, kuinka kalliiksi tulevat EU-direktiivinvastaisesti toteutettu Natura 2000-suojeluohjelma, yms. suojelukohteet. Nyt ollaan tekemässä Rahjan ja Himangan saaristoon kansallispuistoa rajoittamaan ihmisten elämää. Tämän takana lienee taas Hiekkäsärkät.

Uusiutuvan energian tuotannossa on tehty suuria virheitä. Tuulivoima antaa tuottajalle valtavat voitot, joista pääosa menee kuitenkin verottamatta ulkomaalaisten omistamille yrityksille.

Eikö olisi viisaampaa ottaa mallia vaikkapa Ikeasta ja lisätä kansan vaurautta? Jalostaen puuta kustannustehokkaasti pidemmälle kuin muut ja satsaten omiin geopoliitisiin mahdollisuuksiin.

Pannaan pääomat töihin ja laitetaan kalavedet kuntoon. Työllistetään kalastuksen, kalan jalostuksen ja kalastusmatkailun avulla 25 - 35 000 ihmistä. Nämä investoinnit eivät karkaisi Kiinaan, vaan toisivat asiakkaita sieltä. Satsauksilla korvattaisiin esim. Norjasta tuodun kalan arvo: n. 500 milj. euroa. Kunnossa olevat vesistöt tuottavat arvokalaa vuodessa 25-35 kiloa hehtaarilta. Sisävesistömme pinta-ala on 3,4 milj. hehtaaria. Miksi emme käytä näitä mahdollisuuksia? Kalaa menisi lähes kaikkiin EU-maihin - samoin mutkan kautta Venäjälle ja Kiinaan.

Alpo Ylitalo Kokkola 2017-11-24

]]>
3 http://alpoylitalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246757-talous-ja-valtion-velka-kasvavat#comments Talous Valtion velka Tue, 28 Nov 2017 19:13:29 +0000 Alpo Ylitalo http://alpoylitalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246757-talous-ja-valtion-velka-kasvavat
Maahanmuutto murtaa budjettiraamin – Suomen huono-osaiset maksajina http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243252-maahanmuutto-murtaa-budjettiraamin-suomen-huono-osaiset-maksajina <p>Vihervasemmisto riehuu tuloeroista peittääkseen todelliset syyt pieni- ja keskituloisten köyhtymiseen. Köyhdyttäjä on maahanmuutto, joka maksaa vuositasolla suomalaisille ainakin 1,5 mrd euroa. Mistä se otetaan? Hallitus koettaa raapia sen tavallisilta ihmisiltä, köyhiltä, sairastavilta, sosiaalisten etujen saajilta eli niiltä jotka sosiaalipalveluja eniten käyttävät. Lääkkeiden omavastuut ovat nousseet ja vanhusten hoitopalkkiot hoitolaitoksissa ovat tämän vuoden aikana lähes kaksinkertaistuneet. Kaupunki on pienentänyt &quot;palvelusetelien&quot; arvoja. Jos ei ole omaa varallisuutta, kuole pois! Missä ovat näiden suomalaisten ihmisoikeudet, oikeus ihmisarvoiseen elämään?</p><p>Maahanmuuton kustannukset on asia, josta ei saa puhua. Puhe estetään syyttämällä ihmisiä populisteiksi, äärioikeistolaisiksi ja rasisteiksi, vaikka kysymys on vain siitä, miksi suomalaisten pitää houkutella tänne ilmaiseksi elätettäviä, jopa rikollisia ja henkilöllisyytensä hävittäneitä. Nämä yleisesti ottaen saavat jopa paremman ilmaisen elintason kuin mikä suomalaisilla keskivertokansalaisilla on. Tämä on väärin ja tästä pitää olla oikeus kansalaisten kesken, julkisissa medioissa ja parlamentissa puhua. Maahanmuutosta aiheutuvat laskelmat on kyettävä lyömään pöytään kansalaisten arvioitaviksi. Hyvän kodin tuntee siitä miten se kohtelee perheenjäseniään, hyvän maan siitä miten se kohtelee kansalaisiaan.</p><p>Suomen valtion ja koko julkisen vallan budjettiperiaate on, että eletään hallitusohjelmaan ja ns. neljän vuoden raamibudjettiin perustuvassa taloudessa. Menot on lyöty lukkoon neljän vuoden ajaksi. Ns. kehyksen sisällä voi tuloja ja menoja siirellä, mutta kehystä ei saa rikkoa.</p><p>Kymmeneen vuoteen omat rahat eivät ole riittäneet ja siksi on otettu uutta velkaa, jopa 10 mrd vuodessa. Tästä on säästöjen vuoksi &ndash; ja nykyisen hieman parantuneen viennin ansiosta &ndash; alettu päästä alemmalle tasolle niin että ensi vuodeksi otetaan budjettiesityksen mukaan 2,9 mrd lisää velkaa. &quot;Pääsemme&quot; noin 110 mrd velkatasoon, joka on hirvittävä summa jälkeläistemme maksettavaksi. Voiko tätä vauhtia velkaantuva kansakunta koskaan palauttaa menetettyä riippumattomuuttaan ja itsenäisyyttään?&nbsp;</p><p>Nyt on kitinää siitä, että köyhiltä on leikattu ja tuloerot ovat kasvaneet. Totta kai kansa köyhtyy, kun köyhät kärsivät säästöistä eniten.</p><p>Mutta eduskunnan ja hallituksen osoite suomalaisten syyllistämisestä on väärä. Syylliset ovat ne, jotka ovat tulleet suomalaisten ruokapöytään ja vierashuoneisiin vieraina, vieläpä tosi nirsoina elätettävinä, jotka häpeämättömästi moittivat saamiaan ilmaispalveluja.</p><p>Suomalainen periaate on, että kutsuttu vieras otetaan vastaan ja palvellaan enintään päivä pari, ja jos tämä ei älyä lähteä, hänelle aletaan vihjailla että vierailuaika on päättynyt. Jos hän ryhtyy töihin ja maksaa elantonsa, vierailu voi jatkua. Mutta isäntäväki aina määrää, kauanko vieras viipyy ja millä ehdoin. Kutsumatonta ei tarvitse sietää, varsinkaan huonosti käyttäytyvää.</p><p>Kutsuja &ndash; muuan pääministeri &ndash; on keskeisesti vastuullinen kaksi vuotta kestäneen vierailun kustannuksista. Olisikin reilua, että pääministeri <em>Juha Sipilä</em> (Suomen Keskusta) ja valtiovarainministeri <em>Petteri Orpo</em> (Kansallinen kokoomus) &ndash; sisäministerinä oli kutsutut vieraat päästämässä sisään &ndash; kertoisivat julkisesti mistä ylimääräiset kulut johtuvat, pyytäisivät virhettään anteeksi ja eduskunta ja hallitus alkaisivat yhdessä pohtia, miten noin 1,5 miljardin vuositason ylimääräinen valtion maksuerä saataisiin peitetyksi, jonka jälkeen oma kansa, sen veronmaksajajat ja huono-osaiset edunsaajat pääsisivät pois syytetyn penkistä.</p><p>Suomen kansa ei todellakaan ole syypää nyt sen osaksi tulleisiin kärsimyksiin. Kärsivällä kansalla on oltava oikeus huutaa ja laillisesti purkaa vihansa tätä hirvittävää vääryyttä vastaan, joka sen osaksi on muukalaisen kansainvaelluksen myötä tullut.</p><p>Vallitsee hirvittävä ristiriita siinä, että hyväntekijöinä itseään kehuvat maksattavat &rdquo;hyvät tekonsa&rdquo; valtiolla, joka maksattaa vieraslaskun huono-osaisimmilla suomalaisilla. Tämä ei sovi ainakaan minun oikeustajuuni. Niin kuin perheenpää päättää vieraistaan, on maan päämiesten ja puolueiden vastattava maansa vieraista. Tämä koskee ennen muita kansallisia puolueita, jollaisiksi Suomen Keskusta ja Kansallinen kokoomus ovat aikanaan ilmoittautuneet.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vihervasemmisto riehuu tuloeroista peittääkseen todelliset syyt pieni- ja keskituloisten köyhtymiseen. Köyhdyttäjä on maahanmuutto, joka maksaa vuositasolla suomalaisille ainakin 1,5 mrd euroa. Mistä se otetaan? Hallitus koettaa raapia sen tavallisilta ihmisiltä, köyhiltä, sairastavilta, sosiaalisten etujen saajilta eli niiltä jotka sosiaalipalveluja eniten käyttävät. Lääkkeiden omavastuut ovat nousseet ja vanhusten hoitopalkkiot hoitolaitoksissa ovat tämän vuoden aikana lähes kaksinkertaistuneet. Kaupunki on pienentänyt "palvelusetelien" arvoja. Jos ei ole omaa varallisuutta, kuole pois! Missä ovat näiden suomalaisten ihmisoikeudet, oikeus ihmisarvoiseen elämään?

Maahanmuuton kustannukset on asia, josta ei saa puhua. Puhe estetään syyttämällä ihmisiä populisteiksi, äärioikeistolaisiksi ja rasisteiksi, vaikka kysymys on vain siitä, miksi suomalaisten pitää houkutella tänne ilmaiseksi elätettäviä, jopa rikollisia ja henkilöllisyytensä hävittäneitä. Nämä yleisesti ottaen saavat jopa paremman ilmaisen elintason kuin mikä suomalaisilla keskivertokansalaisilla on. Tämä on väärin ja tästä pitää olla oikeus kansalaisten kesken, julkisissa medioissa ja parlamentissa puhua. Maahanmuutosta aiheutuvat laskelmat on kyettävä lyömään pöytään kansalaisten arvioitaviksi. Hyvän kodin tuntee siitä miten se kohtelee perheenjäseniään, hyvän maan siitä miten se kohtelee kansalaisiaan.

Suomen valtion ja koko julkisen vallan budjettiperiaate on, että eletään hallitusohjelmaan ja ns. neljän vuoden raamibudjettiin perustuvassa taloudessa. Menot on lyöty lukkoon neljän vuoden ajaksi. Ns. kehyksen sisällä voi tuloja ja menoja siirellä, mutta kehystä ei saa rikkoa.

Kymmeneen vuoteen omat rahat eivät ole riittäneet ja siksi on otettu uutta velkaa, jopa 10 mrd vuodessa. Tästä on säästöjen vuoksi – ja nykyisen hieman parantuneen viennin ansiosta – alettu päästä alemmalle tasolle niin että ensi vuodeksi otetaan budjettiesityksen mukaan 2,9 mrd lisää velkaa. "Pääsemme" noin 110 mrd velkatasoon, joka on hirvittävä summa jälkeläistemme maksettavaksi. Voiko tätä vauhtia velkaantuva kansakunta koskaan palauttaa menetettyä riippumattomuuttaan ja itsenäisyyttään? 

Nyt on kitinää siitä, että köyhiltä on leikattu ja tuloerot ovat kasvaneet. Totta kai kansa köyhtyy, kun köyhät kärsivät säästöistä eniten.

Mutta eduskunnan ja hallituksen osoite suomalaisten syyllistämisestä on väärä. Syylliset ovat ne, jotka ovat tulleet suomalaisten ruokapöytään ja vierashuoneisiin vieraina, vieläpä tosi nirsoina elätettävinä, jotka häpeämättömästi moittivat saamiaan ilmaispalveluja.

Suomalainen periaate on, että kutsuttu vieras otetaan vastaan ja palvellaan enintään päivä pari, ja jos tämä ei älyä lähteä, hänelle aletaan vihjailla että vierailuaika on päättynyt. Jos hän ryhtyy töihin ja maksaa elantonsa, vierailu voi jatkua. Mutta isäntäväki aina määrää, kauanko vieras viipyy ja millä ehdoin. Kutsumatonta ei tarvitse sietää, varsinkaan huonosti käyttäytyvää.

Kutsuja – muuan pääministeri – on keskeisesti vastuullinen kaksi vuotta kestäneen vierailun kustannuksista. Olisikin reilua, että pääministeri Juha Sipilä (Suomen Keskusta) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (Kansallinen kokoomus) – sisäministerinä oli kutsutut vieraat päästämässä sisään – kertoisivat julkisesti mistä ylimääräiset kulut johtuvat, pyytäisivät virhettään anteeksi ja eduskunta ja hallitus alkaisivat yhdessä pohtia, miten noin 1,5 miljardin vuositason ylimääräinen valtion maksuerä saataisiin peitetyksi, jonka jälkeen oma kansa, sen veronmaksajajat ja huono-osaiset edunsaajat pääsisivät pois syytetyn penkistä.

Suomen kansa ei todellakaan ole syypää nyt sen osaksi tulleisiin kärsimyksiin. Kärsivällä kansalla on oltava oikeus huutaa ja laillisesti purkaa vihansa tätä hirvittävää vääryyttä vastaan, joka sen osaksi on muukalaisen kansainvaelluksen myötä tullut.

Vallitsee hirvittävä ristiriita siinä, että hyväntekijöinä itseään kehuvat maksattavat ”hyvät tekonsa” valtiolla, joka maksattaa vieraslaskun huono-osaisimmilla suomalaisilla. Tämä ei sovi ainakaan minun oikeustajuuni. Niin kuin perheenpää päättää vieraistaan, on maan päämiesten ja puolueiden vastattava maansa vieraista. Tämä koskee ennen muita kansallisia puolueita, jollaisiksi Suomen Keskusta ja Kansallinen kokoomus ovat aikanaan ilmoittautuneet.

]]>
51 http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243252-maahanmuutto-murtaa-budjettiraamin-suomen-huono-osaiset-maksajina#comments Eriarvoisuus hallitus köyhyys Maahanmuutto Valtion velka Fri, 22 Sep 2017 08:37:29 +0000 Matti Kyllönen http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243252-maahanmuutto-murtaa-budjettiraamin-suomen-huono-osaiset-maksajina
Talous kasvaa, mutta velaksi eläminen ei lakkaa http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243092-talous-kasvaa-mutta-velaksi-elaminen-ei-lakkaa <p>Valtiovarainministeriön tiedotustilaisuudessa kerrottiin että VM tekee laskelmansa tulevaisuudesta suhdannevapaasti, siis niin että suhdannevaihteluita ei ole otettu huomioon. &nbsp;Suhdanteet menevät ja tulevat, mutta VM:n ennusteet ja niihin perustuvat suositukset ja ohjeet, sekä toimenpiteet noudattavat talouden kehityksen keskiarvoa.</p><p>Nyt kuitenkin VM ilmoittaa että vaikka maassa on noususuhdanne, joka on tilapäinen ja lyhytaikainen ilmiö, kuten aina, valtion budjettia ei saada nousunkaan aikana ylijäämäiseksi, vaan velaksi eläminen senkun jatkuu, vaikka talous kasvaa. &nbsp;Velkaantumisen vauhti tosin voi nousukauden aikana vähän laantua. &nbsp;Bruttokansantuotteen noususta johtuen velan määrä suhteessa nruttokansantuotteeseen saattaa vähän pienentyä, mutta velan määrä siis käytännössä kasvaa koko nousukauden ajan.</p><p>Kun sitten tulee seuraava lama, velkaantumisen vauhti taas senkun kasvaa ja bruttokansantuotteen heikentyessä velan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen alkaa sekin taas kasvamaan.</p><p>Koko ajan velka vain kasvaa.</p><p>Miten VM selittää tämän valtion velan jatkuvan kasvattamisen? &nbsp;Mihin se johtaa ja mihin se päätyy?</p><p>Onko tarkoitus saattaa Suomi perikatoon, vai onko tarkoitus vain pelastaa keskustan ja kokoomuksen äänimäärät seiuraavissa eduskuntavaaleissa?</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201709192200402525_pi.shtml" title="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201709192200402525_pi.shtml">http://www.iltalehti.fi/politiikka/201709192200402525_pi.shtml</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Valtiovarainministeriön tiedotustilaisuudessa kerrottiin että VM tekee laskelmansa tulevaisuudesta suhdannevapaasti, siis niin että suhdannevaihteluita ei ole otettu huomioon.  Suhdanteet menevät ja tulevat, mutta VM:n ennusteet ja niihin perustuvat suositukset ja ohjeet, sekä toimenpiteet noudattavat talouden kehityksen keskiarvoa.

Nyt kuitenkin VM ilmoittaa että vaikka maassa on noususuhdanne, joka on tilapäinen ja lyhytaikainen ilmiö, kuten aina, valtion budjettia ei saada nousunkaan aikana ylijäämäiseksi, vaan velaksi eläminen senkun jatkuu, vaikka talous kasvaa.  Velkaantumisen vauhti tosin voi nousukauden aikana vähän laantua.  Bruttokansantuotteen noususta johtuen velan määrä suhteessa nruttokansantuotteeseen saattaa vähän pienentyä, mutta velan määrä siis käytännössä kasvaa koko nousukauden ajan.

Kun sitten tulee seuraava lama, velkaantumisen vauhti taas senkun kasvaa ja bruttokansantuotteen heikentyessä velan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen alkaa sekin taas kasvamaan.

Koko ajan velka vain kasvaa.

Miten VM selittää tämän valtion velan jatkuvan kasvattamisen?  Mihin se johtaa ja mihin se päätyy?

Onko tarkoitus saattaa Suomi perikatoon, vai onko tarkoitus vain pelastaa keskustan ja kokoomuksen äänimäärät seiuraavissa eduskuntavaaleissa?

 

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201709192200402525_pi.shtml

 

]]>
3 http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243092-talous-kasvaa-mutta-velaksi-elaminen-ei-lakkaa#comments Valtion velka Valtiovarainministeriö Tue, 19 Sep 2017 09:17:51 +0000 Arto Vihavainen http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243092-talous-kasvaa-mutta-velaksi-elaminen-ei-lakkaa
"Ruma korkoriski" http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239238-ruma-korkoriski <p>VM Petteri Orpo kirjoitti juhannuksen alla (21.6.2017) blogissaan: <a href="http://www.petteriorpo.fi/2017/06/vahvan-talouskasvun-pitaa-rohkaista-muttei-sokaista/"><u>http://www.petteriorpo.fi/2017/06/vahvan-talouskasvun-pitaa-rohkaista-muttei-sokaista/</u></a></p><p>&rdquo;<em>Julkinen talous on edelleen rakenteellisesti kestämättömällä pohjalla. Elämme velaksi, tänäkin vuonna noin viisi miljardia. Talouden ankeiden vuosien aikana kerätty velkavuori, <strong>yli 100 miljardia valtionvelkaa</strong>, ei ole kadonnut minnekään. Valtava velkasäkki pitää sisällään ruman korkoriskin kaikille suomalaisille.&rdquo;</em></p><p><em>*</em></p><p><strong>Kuntien velka ja korjausvelka</strong></p><p>Mikko Kangasoja kirjoitti tänään blogissaan: <a href="http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239219-suomen-velka-on-vaitettya-paljon-isompi"><u>http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239219-suomen-velka-on-vaitettya-paljon-isompi</u></a></p><p>Hän summasi velkaa näin:</p><p><strong>&rdquo;Valtiolla on <a href="http://velkakello.fi/" target="_blank"><u>velkaa </u></a>105 miljardia, <a href="http://tilastokeskus.fi/til/kta/2015/kta_2015_2016-06-03_tie_001_fi.html?ad=notify" target="_blank"><u>kunnilla </u></a>33 miljardia. Näihin lukuihin ei sisälly 30-50 miljardia <a href="http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/rakennus/suomella-on-30-50-miljardia-korjausvelkaa-rapautuminen-kiihtyy-ja-riskit-kasvavat-6632787" target="_blank"><u>korjausvelkaa</u></a>.</strong></p><p>&nbsp;<em>Pahimmillaan velkaa on <strong>kunnat ja valtio yhteenlaskettuna 188 miljardia</strong>. Korjausvelka on enimmäkseen kuntien kontolla, mikä antaa tylyn kuvan: 33 miljardin velka voikin olla 83</em> miljardia.&rdquo;</p><p><em>*</em></p><p><strong>Vielä rumempi korkoriski</strong></p><p>&rdquo;Ruma korkoriski&rdquo; pätee valtionvelan ohella muuhun julkiseen velkaan + yksityisten kotitalouksien velkavuoreen, joka on tuplaantunut tällä vuosikymmenellä:</p><p>Juhannuksen alla uutisoitiin:</p><p><strong>Kaikkiaan asuntokunnilla oli velkaa 117,8 miljardia euroa.</strong></p><p><a href="https://www.ilkka.fi/uutiset/talous/p%C3%A4%C3%A4kaupunkiseudulla-suurimmat-asuntovelat-1.2321916"><u>https://www.ilkka.fi/uutiset/talous/p%C3%A4%C3%A4kaupunkiseudulla-suurimmat-asuntovelat-1.2321916</u></a></p><p>Katso: Kotitalouksien velkaantuneisuus&nbsp; - Päivitetty: 16.3.2017 - &nbsp;seuraava päivitys: 13.7.2017 - Findikaattori: <a href="http://findikaattori.fi/fi/28"><u>http://findikaattori.fi/fi/28</u></a></p><p>*</p><p>Kun summaamme näitä yhteen saamme melkoisen paukun:</p><p><strong>Valtio 105 mrd &euro;</strong></p><p><strong>Kunnat 33 mrd</strong></p><p><strong>Korjausvelka 50 mrd</strong></p><p><strong>Kotitaloudet 117,8 mrd</strong></p><p><strong>TOTAL:&nbsp; 205,8 miljardia euroa</strong></p><p>*</p><p>Mitä ihmettä me ja meidän sukupolvemme on oikein ajatellut, kun olemme eläneet näin?</p><p>*</p><p>Pelkästään yhden %-yksikön nousu koroissa merkitsee 2,05 miljardia vuodessa.</p><p>Mutta mitä onkaan +5 %-yksikköä.&nbsp; Sekään ei ole mahdoton!</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> VM Petteri Orpo kirjoitti juhannuksen alla (21.6.2017) blogissaan: http://www.petteriorpo.fi/2017/06/vahvan-talouskasvun-pitaa-rohkaista-muttei-sokaista/

Julkinen talous on edelleen rakenteellisesti kestämättömällä pohjalla. Elämme velaksi, tänäkin vuonna noin viisi miljardia. Talouden ankeiden vuosien aikana kerätty velkavuori, yli 100 miljardia valtionvelkaa, ei ole kadonnut minnekään. Valtava velkasäkki pitää sisällään ruman korkoriskin kaikille suomalaisille.”

*

Kuntien velka ja korjausvelka

Mikko Kangasoja kirjoitti tänään blogissaan: http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239219-suomen-velka-on-vaitettya-paljon-isompi

Hän summasi velkaa näin:

”Valtiolla on velkaa 105 miljardia, kunnilla 33 miljardia. Näihin lukuihin ei sisälly 30-50 miljardia korjausvelkaa.

 Pahimmillaan velkaa on kunnat ja valtio yhteenlaskettuna 188 miljardia. Korjausvelka on enimmäkseen kuntien kontolla, mikä antaa tylyn kuvan: 33 miljardin velka voikin olla 83 miljardia.”

*

Vielä rumempi korkoriski

”Ruma korkoriski” pätee valtionvelan ohella muuhun julkiseen velkaan + yksityisten kotitalouksien velkavuoreen, joka on tuplaantunut tällä vuosikymmenellä:

Juhannuksen alla uutisoitiin:

Kaikkiaan asuntokunnilla oli velkaa 117,8 miljardia euroa.

https://www.ilkka.fi/uutiset/talous/p%C3%A4%C3%A4kaupunkiseudulla-suurimmat-asuntovelat-1.2321916

Katso: Kotitalouksien velkaantuneisuus  - Päivitetty: 16.3.2017 -  seuraava päivitys: 13.7.2017 - Findikaattori: http://findikaattori.fi/fi/28

*

Kun summaamme näitä yhteen saamme melkoisen paukun:

Valtio 105 mrd €

Kunnat 33 mrd

Korjausvelka 50 mrd

Kotitaloudet 117,8 mrd

TOTAL:  205,8 miljardia euroa

*

Mitä ihmettä me ja meidän sukupolvemme on oikein ajatellut, kun olemme eläneet näin?

*

Pelkästään yhden %-yksikön nousu koroissa merkitsee 2,05 miljardia vuodessa.

Mutta mitä onkaan +5 %-yksikköä.  Sekään ei ole mahdoton!

 

]]>
7 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239238-ruma-korkoriski#comments Eurokriisi Korkoriski Kotitalouksien velka Petteri Orpo Valtion vastuut Valtion velka Velka Mon, 26 Jun 2017 08:14:55 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239238-ruma-korkoriski
Suomen velka on väitettyä paljon isompi http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239219-suomen-velka-on-vaitettya-paljon-isompi <p><strong>Valtiolla on <a href="http://velkakello.fi/">velkaa </a>105 miljardia, <a href="http://tilastokeskus.fi/til/kta/2015/kta_2015_2016-06-03_tie_001_fi.html?ad=notify">kunnilla </a>33 miljardia. Näihin lukuihin ei sisälly 30-50 miljardia <a href="http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/rakennus/suomella-on-30-50-miljardia-korjausvelkaa-rapautuminen-kiihtyy-ja-riskit-kasvavat-6632787">korjausvelkaa</a>.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Pahimmillaan velkaa on kunnat ja valtio yhteenlaskettuna 188 miljardia. Korjausvelka on enimmäkseen kuntien kontolla, mikä antaa tylyn kuvan: 33 miljardin velka voikin olla 83 miljardia.</p><p>&nbsp;</p><p>Voiko korjausvelkaa pitää todellisena velkana, kuten rahavelkaa? Se on itseasiassa pahempaa velkaa, koska sen korkoa on vaikea arvioida ja on taatusti paljon korkeampi kuin rahavelan. Siitä huolen pitävät korjaamattomuudesta aiheutuvat lisäkorjaukset ja haitat, kuten homesairaudet. Kunnat ovat siis vaivihkaa laistaneet velvollisuuksistaan huolehtia yhteisestä omaisuudesta. Jäljet on nähty, uudehkojakin rakennuksia on homehtunut pilalle. On rakennettu väärin ja käytetty väärin. Jos haluat pilata rakennuksen, anna se kunnalle.</p><p>&nbsp;</p><p>Olemme siis todellisuudessa velkaantuneempia kuin kuvittelemme. Lisäksi velkaisuuttamme <a href="https://ek.fi/mita-teemme/talous/julkinen-talous/julkinen-velka-kasvaa/">kaunistavat </a>yksityiset eläkerahastot, joihin kansalaiset ovat keränneet rahojaan. Koska niin on lailla pakotettu, kuvitellaan kansalaisten rahoja voitavan katsoa valtion ja kuntien rahaksi. Velkaisuuden mittaamisella pyritään kuitenkin seuraamaan, onko velkaa liikaa omaisuuteen nähden. Valtio katsoo silmänkääntötempulla kansalaisten rahat omakseen kuin parhaassakin kommunismissa. Yksityiset eläkerahastot eivät anna penniäkään julkiselle sektorille, eivätkä siten ole avuksi valtion velan maksussa. Vastaavasti, jos määrättäisiin kansalaiset lailla pistämään rahansa pankkiin, kuviteltaisiinko sitten se omaisuus julkisen sektorin rahaksi?</p><p>&nbsp;</p><p>Millä perusteella julkisenkaan sektorin työntekijöiden maksamat eläkerahat ylipäätään kuuluvat valtiolle tai kunnille? Suomipoika osaa kikkailla. Sen ansiosta olemme <a href="http://blog.hse-econ.fi/?p=6897">nettovelassa </a>maailman seitsemänneksi vähiten velkaantunut maa. Joku voi ihmetellä, millä paukuilla se on saatu aikaan, kun velkaa on lapioitu ysärilamasta alkaen. Jos niin ei olisi, kilpailisimme rikkaimpien öljymaiden kanssa nettovelan määrässä. Vielä 50-luvulla maa oli rutiköyhä ja sotakorvauksista selviämässä, eikä vieläkään ole löytynyt öljyä. Jokin ei täsmää ja se on eläkerahat. Valtio pitää niitä tilastoissa kuin ominaan. Niillä ei julkisen sektorin velkoja maksella edes periaatteessa.</p><p>&nbsp;</p><p>Niinpä korjausvelka on oikeaa velkaa ja sitä on uhkaavasti hurjan paljon. Edelleen, eläkerahat eivät ole valtion tai kuntien vaan kansalaisten rahoja. Julkisen sektorin velkatilanne on poliitikoiden puheita paljon pahempi.</p> Valtiolla on velkaa 105 miljardia, kunnilla 33 miljardia. Näihin lukuihin ei sisälly 30-50 miljardia korjausvelkaa.

 

Pahimmillaan velkaa on kunnat ja valtio yhteenlaskettuna 188 miljardia. Korjausvelka on enimmäkseen kuntien kontolla, mikä antaa tylyn kuvan: 33 miljardin velka voikin olla 83 miljardia.

 

Voiko korjausvelkaa pitää todellisena velkana, kuten rahavelkaa? Se on itseasiassa pahempaa velkaa, koska sen korkoa on vaikea arvioida ja on taatusti paljon korkeampi kuin rahavelan. Siitä huolen pitävät korjaamattomuudesta aiheutuvat lisäkorjaukset ja haitat, kuten homesairaudet. Kunnat ovat siis vaivihkaa laistaneet velvollisuuksistaan huolehtia yhteisestä omaisuudesta. Jäljet on nähty, uudehkojakin rakennuksia on homehtunut pilalle. On rakennettu väärin ja käytetty väärin. Jos haluat pilata rakennuksen, anna se kunnalle.

 

Olemme siis todellisuudessa velkaantuneempia kuin kuvittelemme. Lisäksi velkaisuuttamme kaunistavat yksityiset eläkerahastot, joihin kansalaiset ovat keränneet rahojaan. Koska niin on lailla pakotettu, kuvitellaan kansalaisten rahoja voitavan katsoa valtion ja kuntien rahaksi. Velkaisuuden mittaamisella pyritään kuitenkin seuraamaan, onko velkaa liikaa omaisuuteen nähden. Valtio katsoo silmänkääntötempulla kansalaisten rahat omakseen kuin parhaassakin kommunismissa. Yksityiset eläkerahastot eivät anna penniäkään julkiselle sektorille, eivätkä siten ole avuksi valtion velan maksussa. Vastaavasti, jos määrättäisiin kansalaiset lailla pistämään rahansa pankkiin, kuviteltaisiinko sitten se omaisuus julkisen sektorin rahaksi?

 

Millä perusteella julkisenkaan sektorin työntekijöiden maksamat eläkerahat ylipäätään kuuluvat valtiolle tai kunnille? Suomipoika osaa kikkailla. Sen ansiosta olemme nettovelassa maailman seitsemänneksi vähiten velkaantunut maa. Joku voi ihmetellä, millä paukuilla se on saatu aikaan, kun velkaa on lapioitu ysärilamasta alkaen. Jos niin ei olisi, kilpailisimme rikkaimpien öljymaiden kanssa nettovelan määrässä. Vielä 50-luvulla maa oli rutiköyhä ja sotakorvauksista selviämässä, eikä vieläkään ole löytynyt öljyä. Jokin ei täsmää ja se on eläkerahat. Valtio pitää niitä tilastoissa kuin ominaan. Niillä ei julkisen sektorin velkoja maksella edes periaatteessa.

 

Niinpä korjausvelka on oikeaa velkaa ja sitä on uhkaavasti hurjan paljon. Edelleen, eläkerahat eivät ole valtion tai kuntien vaan kansalaisten rahoja. Julkisen sektorin velkatilanne on poliitikoiden puheita paljon pahempi.

]]>
40 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239219-suomen-velka-on-vaitettya-paljon-isompi#comments Raha Eläkerahastot Julkinen velka Korjausvelka Valtion velka Mon, 26 Jun 2017 06:00:00 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239219-suomen-velka-on-vaitettya-paljon-isompi
Taloudessa edessä nousukausi - silti velka uhkaa räjähtää http://villekalervovalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230163-taloudessa-edessa-nousukausi-silti-velka-uhkaa-rajahtaa <p>OP-ryhmä julkaisi eilen talousennusteen, jonka mukaan Suomessa on edessä nousukausi. Tämä pitää paikkansa. Myös <a href="http://www.finanssiala.fi/tilastot/FK-tilasto-talousennusteet.pdf">muut ennustajat</a> ovat samaa mieltä siitä, että pitkä taantuma on nyt ohi. Tämä on mainio asia! Vain talouskasvu mahdollistaa vaurauden ja hyvän, tasa-arvoisen yhteiskunnan.</p><p>Toisaalta eilen julkaistiin myös <a href="https://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/wordpress/wp-content/uploads/2017/01/economic-policy-council-report-2016.pdf">talouspolitiikan arviointineuvoston raportti</a>, jossa arvioidaan talouspolitiikan isojen tavoitteiden toteutumista. Sen viesti on karu: työllisyys ei ole nousemassa riittävän korkealle tasolle, jotta julkinen velkaantuminen taittuisi. Jo nyt velkaa on enemmän kuin pitäisi: 60 prosentin EU-raja on ylitetty. Valtiolla on velkaa tämän vuoden lopussa yli 111 miljardia. Se on <a href="http://velkakello.fi/">noin 20&nbsp;000 euroa jokaista suomalaista kohden</a>&nbsp;- siis jokaista lasta ja vanhusta kohden, ei pelkästään työssäkäyviä. Henkilöille jyvitetty velkamme kasvaa noin 1000 eurolla vuosittain.</p><p>Julkiset menot ovat pysyvästi paljon suuremmat kuin tulot. Näköpiirissä ei ole mitään kasvua, mikä tämän alijäämän kuittaisi. Velkaantuminen siis jatkuu, isoista tasapainotustoimista huolimatta. Yhteensä nykyinen ja edellinen hallitus ovat leikanneet julkisia menoja noin 7 miljardilla ja korottaneet veroja noin 3 miljardilla. Tällä velkaantumista on saatu hidastettu, mutta ei pysäytettyä.</p><p><a href="http://villekalervovalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227027-julkisen-talouden-tila-ei-ole-mielipidekysymys">Julkinen velka uhkaa räjähtää 2020-luvun lopulta alkaen.</a> Vaikka taloudessa vallitsisi koko ajan poutasää, menopaineet ovat kovat. Pääasiallinen syy isoihin paineisiin on väestön yleinen ikääntyminen. Esimerkiksi vanhustenhuollon suorat kustannukset uhkaavat nousta vuoteen 2035 mennessä noin 70 prosentilla! Ikääntymisen tuomat kustannukset eivät ole kenenkään ikäihmisen syy. Kaikilla on oikeus hyvään hoitoon ja huolenpitoon. Juuri tästä syystä meidän on varmistettava, että myös tulevaisuudessa meillä on varaa ylläpitää terveydenhuoltoa, koulutusta, turvallisuutta ja niin edelleen.</p><p>Mikäli meno jatkuu, tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta ei kestä. Emme voi elää loputtomasti reilusti yli varojemme. Edes valtiot eivät pysty siihen, vaikka joskus muuta väitetäänkin. Valtio voi mennä konkurssiin, näitä tapauksia historiassa pilvin pimein. Silloin kärsijöinä ovat nimenomaan heikompiosaiset. Konkurssi on ääriesimerkki, mutta samanlaiset vaikutukset ovat kriisin pakottamalla äkkijarrutuksella.</p><p>Talouden orastava nousukausi antaa nyt pelitilaa tehdä tarvittavia uudistuksia. Tilaisuus on käytettävä kaikin keinoin hyödyksi. Julkisen sektorin tuottavuudessa on edelleen tehtävää, vaikka sote-uudistus ja kuntien parantuneet toimintatavat helpottavatkin tilannetta. Työmarkkinoita täytyy päivittää tähän päivään, jotta mahdollisimman moni saisi tilaisuuden tehdä töitä. Sosiaaliturvan pitää kannustaa osallistumaan, ei jäämään sohvan nurkkaan. Korkeakoulutuksen rakenteita pitää uskaltaa uudistaa, jotta tuotamme oikeasti riittävästi huippuosaamista ja teknologiaa, emme vain tusinatutkintoja. Perhevapaiden uudistaminen parantaisi työllisyyden lisäksi työelämän tasa-arvoa. Asuntotuotantoon tarvitaan vauhtia. Vaadittavien toimien lista on pitkä. Kyllä Suomessa tiedetään, mitä tehdä pitää, kunhan siihen löydetään riittävä rohkeus.</p><p>Suomi on hieno maa! Se ansaitsee pitkäjänteistä, parhaaseen tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja rohkeutta uudistua. Ongelmamme eivät ole mahdottomia. 100-vuotias Suomi on selvinnyt pahemmastakin - ja kulkenut aina kohti parempaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> OP-ryhmä julkaisi eilen talousennusteen, jonka mukaan Suomessa on edessä nousukausi. Tämä pitää paikkansa. Myös muut ennustajat ovat samaa mieltä siitä, että pitkä taantuma on nyt ohi. Tämä on mainio asia! Vain talouskasvu mahdollistaa vaurauden ja hyvän, tasa-arvoisen yhteiskunnan.

Toisaalta eilen julkaistiin myös talouspolitiikan arviointineuvoston raportti, jossa arvioidaan talouspolitiikan isojen tavoitteiden toteutumista. Sen viesti on karu: työllisyys ei ole nousemassa riittävän korkealle tasolle, jotta julkinen velkaantuminen taittuisi. Jo nyt velkaa on enemmän kuin pitäisi: 60 prosentin EU-raja on ylitetty. Valtiolla on velkaa tämän vuoden lopussa yli 111 miljardia. Se on noin 20 000 euroa jokaista suomalaista kohden - siis jokaista lasta ja vanhusta kohden, ei pelkästään työssäkäyviä. Henkilöille jyvitetty velkamme kasvaa noin 1000 eurolla vuosittain.

Julkiset menot ovat pysyvästi paljon suuremmat kuin tulot. Näköpiirissä ei ole mitään kasvua, mikä tämän alijäämän kuittaisi. Velkaantuminen siis jatkuu, isoista tasapainotustoimista huolimatta. Yhteensä nykyinen ja edellinen hallitus ovat leikanneet julkisia menoja noin 7 miljardilla ja korottaneet veroja noin 3 miljardilla. Tällä velkaantumista on saatu hidastettu, mutta ei pysäytettyä.

Julkinen velka uhkaa räjähtää 2020-luvun lopulta alkaen. Vaikka taloudessa vallitsisi koko ajan poutasää, menopaineet ovat kovat. Pääasiallinen syy isoihin paineisiin on väestön yleinen ikääntyminen. Esimerkiksi vanhustenhuollon suorat kustannukset uhkaavat nousta vuoteen 2035 mennessä noin 70 prosentilla! Ikääntymisen tuomat kustannukset eivät ole kenenkään ikäihmisen syy. Kaikilla on oikeus hyvään hoitoon ja huolenpitoon. Juuri tästä syystä meidän on varmistettava, että myös tulevaisuudessa meillä on varaa ylläpitää terveydenhuoltoa, koulutusta, turvallisuutta ja niin edelleen.

Mikäli meno jatkuu, tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta ei kestä. Emme voi elää loputtomasti reilusti yli varojemme. Edes valtiot eivät pysty siihen, vaikka joskus muuta väitetäänkin. Valtio voi mennä konkurssiin, näitä tapauksia historiassa pilvin pimein. Silloin kärsijöinä ovat nimenomaan heikompiosaiset. Konkurssi on ääriesimerkki, mutta samanlaiset vaikutukset ovat kriisin pakottamalla äkkijarrutuksella.

Talouden orastava nousukausi antaa nyt pelitilaa tehdä tarvittavia uudistuksia. Tilaisuus on käytettävä kaikin keinoin hyödyksi. Julkisen sektorin tuottavuudessa on edelleen tehtävää, vaikka sote-uudistus ja kuntien parantuneet toimintatavat helpottavatkin tilannetta. Työmarkkinoita täytyy päivittää tähän päivään, jotta mahdollisimman moni saisi tilaisuuden tehdä töitä. Sosiaaliturvan pitää kannustaa osallistumaan, ei jäämään sohvan nurkkaan. Korkeakoulutuksen rakenteita pitää uskaltaa uudistaa, jotta tuotamme oikeasti riittävästi huippuosaamista ja teknologiaa, emme vain tusinatutkintoja. Perhevapaiden uudistaminen parantaisi työllisyyden lisäksi työelämän tasa-arvoa. Asuntotuotantoon tarvitaan vauhtia. Vaadittavien toimien lista on pitkä. Kyllä Suomessa tiedetään, mitä tehdä pitää, kunhan siihen löydetään riittävä rohkeus.

Suomi on hieno maa! Se ansaitsee pitkäjänteistä, parhaaseen tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja rohkeutta uudistua. Ongelmamme eivät ole mahdottomia. 100-vuotias Suomi on selvinnyt pahemmastakin - ja kulkenut aina kohti parempaa.

]]>
13 http://villekalervovalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230163-taloudessa-edessa-nousukausi-silti-velka-uhkaa-rajahtaa#comments Hyvinvointivaltio Taantuma Valtion velka Valtion velkaantuminen Valtiontalous Wed, 25 Jan 2017 14:16:53 +0000 Ville Valkonen http://villekalervovalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230163-taloudessa-edessa-nousukausi-silti-velka-uhkaa-rajahtaa
Kerjäämisen ammattilaiset http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226874-kerjaamisen-ammattilaiset <p>On ankeaa aikaa. Olisi kiva päästä jonnekin aurinkoon. Pääsikö Suomen Madeiran instituuttiin töihin? Ai, semmoista ei olekaan. No, Rooma, Lontoo tai Ateena kelpaisivat&hellip;.&nbsp; Instituutteja näkyy olevan 16, eli niin monta kivaa työpaikkaa, mutta niihin pääsemiseksi tarvitaan varmaan jäsenkirja tai muita suhteita. Lienee tyytyminen suomalaisiin vaihtoehtoihin. Ehkä joku tutkimusasema Lapin laskettelurinteiden lähellä tai saaristossa hyvien kalavesien lähellä sopisi. &nbsp;No, ei tässä mitään erityistä ole. Ystäväni Gdanskin yliopistossa kertoi, että heillä (yliopistossa) kolme isoa purjealusta, koska kaikki tiedekunnat halusivat tutustua Itämeren ominaisuuksiin, etenkin kesä(loma)aikaan&hellip;</p><p>Mutta palataan kovalle maalle, ja haikaillaan hyvien työpaikkojen perään. Ainakin SITRA kuulostaisi hyvältä&hellip; 139 työpaikkaa, 38 miljoonan kulut ja 710 miljoonan euron tase. Tuntuisi, että siellä pääsisi helpolla. Kertoisi silmäätekevien seminaareissa, että Suomessa tarvitaan joustavuutta, avoimuutta, innovatiivisuutta, sosiaalista pääomaa, kaukokatseisuutta&nbsp; - Himasen kirjastahan näitä fraaseja löytyy. Mutta onko mitään muuta?</p><p>Miksi ihmeessä Suomessa tarvitaan tuhansia järjestöjä ja organisaatioita? Ymmärtäisin, jos ne olisivat ihmisten vapaaehtoisuuteen perustuvia, mutta kun ne ovat nykyään kaikki veronmaksajien rahoilla toimivia. Näennäisesti suurin syyllinen on Raha-automaattiyhdistys, joka vuosittain syytää yli 300 miljoonaa (315 M vuonna 2016) erilasille järjestöille ja hankkeille. Eri ministeriöt ja kunnat kilpailevat RAY:n kanssa rahojen jakamisessa sadoille jopa tuhansille järjestöille. Tulos on vähän sama kuin kehitysavussa: löysä raha tuhoaa kaiken vapaaehtoisuuden ja synnyttää omituisen kerjäläissektorin julkisen vallan ja yksityisen sektorin väliin. Olennaiseksi tulee vain kyky puhutella oikein (ainakin poliittisesti korrektisti) rahan jakajia. Vastusta eriarvoistumista, syrjäytymistä, rasismia, tuloeroja, turvattomuutta&hellip;.. Panosta kaikki energiasi raha-anomusten pysääminen.</p><p>Joskus aikanaan olin sitä mieltä, että suomalaiset peliyhtiöt ovat hyviä taatessaan sen, että pelitoiminnan tuotot menevät kotimaahan eikä ulkomaisten suuryhtiöiden taskuihin. Mutta kun seuraa, mihin esimerkiksi RAY:n rahat menevät, en ole lainkaan varma siitä, että kotimainen pelimonopoli on perusteltua. Veikkauksen toimintaidea (sehän ei itse jaa avustuksia) on tuntunut paremmalta, mutta kun ajattelee, mihin voittovarat käytetään, ei ole enää niin varma asiasta. Kummalle sinä antaisit Veikkauksen voittovarat, Ladbrokesin osakkeenomistajille vain Pertti Alajalle? Onko Kansallisooppera sinun mielestäsi 40 miljoonan euron avustusten arvoinen? Mihin ihmeeseen muuten tarvitaan näitä mielettömän kalliita kulisseja? Emme enää elä aikaa, jolloin esitysten seuraamiseen tarvittiin Colosseumin tapaisia rakennuksia. Jokainen voi kotiteatterissaan seurata mitä tahansa performanssia ja kustannukset ovat minimaalisia suhteessa siihen, mitä esimerkiksi oopperanäytökset maksavat.</p><p>Järjestöt eivät elä omilla tuloillaan vaan ruinaamalla muilta, käytännössä veronmaksajilta. Jäsenmaksujen osuus esim. KEPAn tapaisilla ammattikerjäläisille on vain pari prosenttia. Kerjääminen taas edellyttää jotain tuotetta, jolla voidaan vedota ihmisten jaloimpiin tai alhaisimpiin tunteisiin. Yleensä kannattaa tietenkin korostaa hyvyyttä, auttamisen halua, välittämistä, ihmisten hätää ja niin edelleen. Potentiaalinen auttaja ei halua leimautua pahaksi, sydämettömäksi julmuriksi. Ja järjestöt toki osaavat itsekin käyttää leimakirvestä asian selkiyttämiseksi. Toki hyvin tepsii sekin, että vedotaan pelkoon ja jopa vihaan. Vai miltä kuulostavat seuraavat väitteet: Pääomapiirit vievät leivän suustasi (ala Lohtander). Saatana hukuttaa sinut tulijärveen (tämä oli ennen kuin kirkko itse pelästyi sanomaansa). Maapallo kuumenee ja syttyy palamaan. Uskokoon kuka haluaa, mutta miksi valtion pitäisi tuke näitä pelottelijoita? Eivätkö ne ole vain moderni versio keskiajan anekaupasta? &nbsp;</p><p>Julkiset menot Suomessa on maailman suurimmat, jos vertailukohtana pidetään kokonaistuotannon arvoa. Itse asiassa ne ovat paljon suuremmat kuin tilipidossa mitatut julkisen sektorin menot, koska monet (useimmat?) järjestöt tai organisaatiot (ns. kolmas sektori) ovat itse asiassa vain julkisen sektorin jatkeita. Jopa Julkisen sanan neuvosto saa osan tuloistaan valtionavustuksina! On satoja &ndash; ehkä tuhansia &ndash; turhia instituutteja ja yhteisöjä, joka kasvattavat valtion velkataakkaa ilman, että niiden tarpeellisuutta ja tehokkuutta koskaan arvioitaisiin. Valtaosa niistä ei edes julkista taseitaan tai tuloslaskelmiaan! Ne ovat vain aikojen saatossa kyenneet luomaan itselleen sellaiset verkostot hyvistä &rdquo;veljistä&rdquo; ja aina persaukisista poliitikoista, että kukaan ei tohdi kyseenalaistaa niitä. Jos valtion tai kuntien menoja yritetään supistaa, tarjolle esitetään vain vanhusten hoitokodit ja sairaaloiden ensiapu. Mediakin on ollut aika hampaaton tässä suhteessa; vai koska olette nähneet analyyseja, joissa kyseenalaistettaisiin nykyjärjestelmää. Järjestöissähän on niin kivoja ihmisiä. Ja ne ovat aina samaa mieltä kuin mekin!</p><p>Matti Viren</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> On ankeaa aikaa. Olisi kiva päästä jonnekin aurinkoon. Pääsikö Suomen Madeiran instituuttiin töihin? Ai, semmoista ei olekaan. No, Rooma, Lontoo tai Ateena kelpaisivat….  Instituutteja näkyy olevan 16, eli niin monta kivaa työpaikkaa, mutta niihin pääsemiseksi tarvitaan varmaan jäsenkirja tai muita suhteita. Lienee tyytyminen suomalaisiin vaihtoehtoihin. Ehkä joku tutkimusasema Lapin laskettelurinteiden lähellä tai saaristossa hyvien kalavesien lähellä sopisi.  No, ei tässä mitään erityistä ole. Ystäväni Gdanskin yliopistossa kertoi, että heillä (yliopistossa) kolme isoa purjealusta, koska kaikki tiedekunnat halusivat tutustua Itämeren ominaisuuksiin, etenkin kesä(loma)aikaan…

Mutta palataan kovalle maalle, ja haikaillaan hyvien työpaikkojen perään. Ainakin SITRA kuulostaisi hyvältä… 139 työpaikkaa, 38 miljoonan kulut ja 710 miljoonan euron tase. Tuntuisi, että siellä pääsisi helpolla. Kertoisi silmäätekevien seminaareissa, että Suomessa tarvitaan joustavuutta, avoimuutta, innovatiivisuutta, sosiaalista pääomaa, kaukokatseisuutta  - Himasen kirjastahan näitä fraaseja löytyy. Mutta onko mitään muuta?

Miksi ihmeessä Suomessa tarvitaan tuhansia järjestöjä ja organisaatioita? Ymmärtäisin, jos ne olisivat ihmisten vapaaehtoisuuteen perustuvia, mutta kun ne ovat nykyään kaikki veronmaksajien rahoilla toimivia. Näennäisesti suurin syyllinen on Raha-automaattiyhdistys, joka vuosittain syytää yli 300 miljoonaa (315 M vuonna 2016) erilasille järjestöille ja hankkeille. Eri ministeriöt ja kunnat kilpailevat RAY:n kanssa rahojen jakamisessa sadoille jopa tuhansille järjestöille. Tulos on vähän sama kuin kehitysavussa: löysä raha tuhoaa kaiken vapaaehtoisuuden ja synnyttää omituisen kerjäläissektorin julkisen vallan ja yksityisen sektorin väliin. Olennaiseksi tulee vain kyky puhutella oikein (ainakin poliittisesti korrektisti) rahan jakajia. Vastusta eriarvoistumista, syrjäytymistä, rasismia, tuloeroja, turvattomuutta….. Panosta kaikki energiasi raha-anomusten pysääminen.

Joskus aikanaan olin sitä mieltä, että suomalaiset peliyhtiöt ovat hyviä taatessaan sen, että pelitoiminnan tuotot menevät kotimaahan eikä ulkomaisten suuryhtiöiden taskuihin. Mutta kun seuraa, mihin esimerkiksi RAY:n rahat menevät, en ole lainkaan varma siitä, että kotimainen pelimonopoli on perusteltua. Veikkauksen toimintaidea (sehän ei itse jaa avustuksia) on tuntunut paremmalta, mutta kun ajattelee, mihin voittovarat käytetään, ei ole enää niin varma asiasta. Kummalle sinä antaisit Veikkauksen voittovarat, Ladbrokesin osakkeenomistajille vain Pertti Alajalle? Onko Kansallisooppera sinun mielestäsi 40 miljoonan euron avustusten arvoinen? Mihin ihmeeseen muuten tarvitaan näitä mielettömän kalliita kulisseja? Emme enää elä aikaa, jolloin esitysten seuraamiseen tarvittiin Colosseumin tapaisia rakennuksia. Jokainen voi kotiteatterissaan seurata mitä tahansa performanssia ja kustannukset ovat minimaalisia suhteessa siihen, mitä esimerkiksi oopperanäytökset maksavat.

Järjestöt eivät elä omilla tuloillaan vaan ruinaamalla muilta, käytännössä veronmaksajilta. Jäsenmaksujen osuus esim. KEPAn tapaisilla ammattikerjäläisille on vain pari prosenttia. Kerjääminen taas edellyttää jotain tuotetta, jolla voidaan vedota ihmisten jaloimpiin tai alhaisimpiin tunteisiin. Yleensä kannattaa tietenkin korostaa hyvyyttä, auttamisen halua, välittämistä, ihmisten hätää ja niin edelleen. Potentiaalinen auttaja ei halua leimautua pahaksi, sydämettömäksi julmuriksi. Ja järjestöt toki osaavat itsekin käyttää leimakirvestä asian selkiyttämiseksi. Toki hyvin tepsii sekin, että vedotaan pelkoon ja jopa vihaan. Vai miltä kuulostavat seuraavat väitteet: Pääomapiirit vievät leivän suustasi (ala Lohtander). Saatana hukuttaa sinut tulijärveen (tämä oli ennen kuin kirkko itse pelästyi sanomaansa). Maapallo kuumenee ja syttyy palamaan. Uskokoon kuka haluaa, mutta miksi valtion pitäisi tuke näitä pelottelijoita? Eivätkö ne ole vain moderni versio keskiajan anekaupasta?  

Julkiset menot Suomessa on maailman suurimmat, jos vertailukohtana pidetään kokonaistuotannon arvoa. Itse asiassa ne ovat paljon suuremmat kuin tilipidossa mitatut julkisen sektorin menot, koska monet (useimmat?) järjestöt tai organisaatiot (ns. kolmas sektori) ovat itse asiassa vain julkisen sektorin jatkeita. Jopa Julkisen sanan neuvosto saa osan tuloistaan valtionavustuksina! On satoja – ehkä tuhansia – turhia instituutteja ja yhteisöjä, joka kasvattavat valtion velkataakkaa ilman, että niiden tarpeellisuutta ja tehokkuutta koskaan arvioitaisiin. Valtaosa niistä ei edes julkista taseitaan tai tuloslaskelmiaan! Ne ovat vain aikojen saatossa kyenneet luomaan itselleen sellaiset verkostot hyvistä ”veljistä” ja aina persaukisista poliitikoista, että kukaan ei tohdi kyseenalaistaa niitä. Jos valtion tai kuntien menoja yritetään supistaa, tarjolle esitetään vain vanhusten hoitokodit ja sairaaloiden ensiapu. Mediakin on ollut aika hampaaton tässä suhteessa; vai koska olette nähneet analyyseja, joissa kyseenalaistettaisiin nykyjärjestelmää. Järjestöissähän on niin kivoja ihmisiä. Ja ne ovat aina samaa mieltä kuin mekin!

Matti Viren

]]>
31 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226874-kerjaamisen-ammattilaiset#comments Avustusjärjestöt Työpaikat Valtion velka Sat, 26 Nov 2016 17:20:45 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226874-kerjaamisen-ammattilaiset
Miksi hallitus velkaannuttaa valtiota? http://anttikoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223144-miksi-hallitus-velkaannuttaa-valtiota <p>Eduskunnassa on eilen ja tänään käsitelty vuoden 2017 budjettia, joka on lähetekeskustelussa. Virallisemmalta nimeltäänhän budjetti on valtion talousarvio.</p><p>Pääpiirteittäin budjetti on yllätyksetön. Se perustuu pitkälti valtiontalouden kehyksiin, jotka on jo keväällä sovittu. Eräs asia kuitenkin ihmetyttää.</p><p>Kokoomuksen ja keskustan riveistä opetetaan jatkuvasti salin vasemmalle laidalle, miten valtion velkaantuminen on vakava asia, ja pitää saada loppumaan. Lisäksi&nbsp;osaavasti kerrotaan&nbsp;miten tärkeää on saada talouskasvua, koska kakkua pitää ensin leipoa ennen kuin sitä jakaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Tähän nähden hallituksen teot hämmentävät.</p><p>Ensi vuonna valtio ottaa <a href="http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2017&amp;lang=fi&amp;maindoc=/2017/tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&amp;opennode=0:1:3:5:">5,5 miljardia euroa lisää velkaa</a>. Se on enemmän kuin vuonna 2015, kun edellinen hallitus lopetteli työtään.&nbsp;Hallitus esittää budjetissa&nbsp;5,5 miljardia euroa lisävelkaa valtiolle,&nbsp;ja velkasuhde nousee.&nbsp;</p><p>Lisäksi kasvuennusteita korjataan jatkuvasti alaspäin. Vähän aikaa sitten uutisoitiin <a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/suomen-vienti-romahti-taas-13-6580408">viennin&nbsp;romahtaneen </a>peräti 13 prosenttia heinäkuussa verrattuna vuoden takaiseen. Tämän vuoden huhti-kesäkuussa <a href="http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2016/09/06/suomen-talouskasvu-huhtikesakuussa-00-/20169222/12">talouskasvu on ollut 0,0 prosenttia </a>Tilastokeskuksen mukaan. Missä hallituksen mainostama velan taittaminen ja kasvu?</p><p>&nbsp;</p><p>Kysynkin keskustalta ja kokoomukselta: Jos velkaantuminen on mielestänne vakava asia, miksi ette vähennä sitä? Miksi lastaatte nuorten niskaan&nbsp;yli 5,5 miljardia lisävelkaa vuodessa?</p><p>&nbsp;</p><p>Kun sanat ja teot ovat eri paria, jäljet näkyvät. Ainakin näiden velkalukujen valossa Kokoomuksen ja Keskustan maine tiukkoina taloudenpitäjinä&nbsp;taitaa olla&nbsp;ylimitoitettu.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunnassa on eilen ja tänään käsitelty vuoden 2017 budjettia, joka on lähetekeskustelussa. Virallisemmalta nimeltäänhän budjetti on valtion talousarvio.

Pääpiirteittäin budjetti on yllätyksetön. Se perustuu pitkälti valtiontalouden kehyksiin, jotka on jo keväällä sovittu. Eräs asia kuitenkin ihmetyttää.

Kokoomuksen ja keskustan riveistä opetetaan jatkuvasti salin vasemmalle laidalle, miten valtion velkaantuminen on vakava asia, ja pitää saada loppumaan. Lisäksi osaavasti kerrotaan miten tärkeää on saada talouskasvua, koska kakkua pitää ensin leipoa ennen kuin sitä jakaa.

 

Tähän nähden hallituksen teot hämmentävät.

Ensi vuonna valtio ottaa 5,5 miljardia euroa lisää velkaa. Se on enemmän kuin vuonna 2015, kun edellinen hallitus lopetteli työtään. Hallitus esittää budjetissa 5,5 miljardia euroa lisävelkaa valtiolle, ja velkasuhde nousee. 

Lisäksi kasvuennusteita korjataan jatkuvasti alaspäin. Vähän aikaa sitten uutisoitiin viennin romahtaneen peräti 13 prosenttia heinäkuussa verrattuna vuoden takaiseen. Tämän vuoden huhti-kesäkuussa talouskasvu on ollut 0,0 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan. Missä hallituksen mainostama velan taittaminen ja kasvu?

 

Kysynkin keskustalta ja kokoomukselta: Jos velkaantuminen on mielestänne vakava asia, miksi ette vähennä sitä? Miksi lastaatte nuorten niskaan yli 5,5 miljardia lisävelkaa vuodessa?

 

Kun sanat ja teot ovat eri paria, jäljet näkyvät. Ainakin näiden velkalukujen valossa Kokoomuksen ja Keskustan maine tiukkoina taloudenpitäjinä taitaa olla ylimitoitettu.

]]>
20 http://anttikoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223144-miksi-hallitus-velkaannuttaa-valtiota#comments Budjetti Kansantalous Valtion velka Wed, 21 Sep 2016 12:19:48 +0000 Antti Koskela http://anttikoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223144-miksi-hallitus-velkaannuttaa-valtiota
Sanomalehti Karjalainen sensuroi http://kallekalpa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220231-sanomalehti-karjalainen-sensuroi <p>Tein eilen kommentteja sosialististen kerjäläistasavaltojen pää-äänenkannattajaan Sanomalehti Karjalaisen pääkirjoitukseen, jossa valheellisesti esitettiin, että Joensuussa olisi vuokra-asuntopula,&nbsp;ja heti DDR:n politbyroon sensorit iski. Kirjoitus ole seuraavanlainen:</p><p>Minkäänlaista asuntopulaa ei ole Joensuussa. Karjalainen suoltaa valheellista propagandaa ja varmaankin sensuroi tämän viestin eli rajoittaa sananvapautta. Asuntoja on koko ajan vuokralla ja tyhjillään. Lisäksi Joensuussa on paljon myymättömiä asuntoja, jotka tuskin koskaan löytävät omistajaa. Niiden mielestä on asuntopulaa, jotka haluavat luksusasumista ilmaiseksi. Koko ajan on tarjolla opiskelijoille sopivia soluasuntoja, mutta nykyajan nuoret on &quot;pois pilattu&quot; ja kaikille pitäisi olla luksusyksiö ja vieläpä alihintaisella vuokralla. Jos haluaa yksiön keskustasta, sen voi ostaa tai vuokrata markkinahinnalla. Yhteiskunnan ei tule kustantaa kenellekään uusia yksiöitä. Vain työtä tekemällä pitää elintaso ansaita, ei yhteiskunnan tuella. Nyt tilanne on se, että työssäkäyvä ei pysty hankkimaan uutta asuntoa, mutta sosiaalipummeille ja opiskelijoille niitä tuntuu riittävän ja lisää sosialistit rakentavat kaupunkilaisten veroeuroilla.</p><p>Tämä holtiton rahankäyttö on yksi syy Suomen velkaantumiseen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tein eilen kommentteja sosialististen kerjäläistasavaltojen pää-äänenkannattajaan Sanomalehti Karjalaisen pääkirjoitukseen, jossa valheellisesti esitettiin, että Joensuussa olisi vuokra-asuntopula, ja heti DDR:n politbyroon sensorit iski. Kirjoitus ole seuraavanlainen:

Minkäänlaista asuntopulaa ei ole Joensuussa. Karjalainen suoltaa valheellista propagandaa ja varmaankin sensuroi tämän viestin eli rajoittaa sananvapautta. Asuntoja on koko ajan vuokralla ja tyhjillään. Lisäksi Joensuussa on paljon myymättömiä asuntoja, jotka tuskin koskaan löytävät omistajaa. Niiden mielestä on asuntopulaa, jotka haluavat luksusasumista ilmaiseksi. Koko ajan on tarjolla opiskelijoille sopivia soluasuntoja, mutta nykyajan nuoret on "pois pilattu" ja kaikille pitäisi olla luksusyksiö ja vieläpä alihintaisella vuokralla. Jos haluaa yksiön keskustasta, sen voi ostaa tai vuokrata markkinahinnalla. Yhteiskunnan ei tule kustantaa kenellekään uusia yksiöitä. Vain työtä tekemällä pitää elintaso ansaita, ei yhteiskunnan tuella. Nyt tilanne on se, että työssäkäyvä ei pysty hankkimaan uutta asuntoa, mutta sosiaalipummeille ja opiskelijoille niitä tuntuu riittävän ja lisää sosialistit rakentavat kaupunkilaisten veroeuroilla.

Tämä holtiton rahankäyttö on yksi syy Suomen velkaantumiseen.

]]>
0 http://kallekalpa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220231-sanomalehti-karjalainen-sensuroi#comments Sosiaalinen asuttaminen Sosialismi Valtion velka Vuokra-asunnot Wed, 20 Jul 2016 06:45:14 +0000 Kalle Kalpa http://kallekalpa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220231-sanomalehti-karjalainen-sensuroi
Markoissa ja euroissa http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218862-markoissa-ja-euroissa <p>&nbsp;</p><p>1990-luvun lamassa 1989 revalvoitiin 4 prosenttia, 1991 devalvoitiin 14 prosenttiyksikköä ja vuonna 1992 markka pantiin kellumaan. Taloskasvu lähti vuoden 1993 lopulla käyntiin,kun kelluva valuutta löysi arvonsa, kun se oli devalvoitunut muistaakseni 27 prosenttia. Näin löytyi taloudellinen pohja kasvulle.</p><p>Hallituksen suunnitelmissa 10 miljardin alijäämän kattaminen tapahtuisi 4 miljadia rakenteellisilla uudistuksilla, 4 miljardia leikkauksilla ja 2 miljadia talouskasvulla. Tasapaino pitäisi saavuttaa vuonna 2021. Onnistuuko ?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

1990-luvun lamassa 1989 revalvoitiin 4 prosenttia, 1991 devalvoitiin 14 prosenttiyksikköä ja vuonna 1992 markka pantiin kellumaan. Taloskasvu lähti vuoden 1993 lopulla käyntiin,kun kelluva valuutta löysi arvonsa, kun se oli devalvoitunut muistaakseni 27 prosenttia. Näin löytyi taloudellinen pohja kasvulle.

Hallituksen suunnitelmissa 10 miljardin alijäämän kattaminen tapahtuisi 4 miljadia rakenteellisilla uudistuksilla, 4 miljardia leikkauksilla ja 2 miljadia talouskasvulla. Tasapaino pitäisi saavuttaa vuonna 2021. Onnistuuko ?

]]>
7 http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218862-markoissa-ja-euroissa#comments Kilpailukyky Talouskasvu Valtion velka Tue, 21 Jun 2016 18:45:33 +0000 Pauli Pitkänen http://paulijuhanipitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218862-markoissa-ja-euroissa
Reilu meininki suomalaiseen tyyliin http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212879-reilu-meininki-suomalaiseen-tyyliin <p>En oikein ymmärrä politiikkaa&hellip; Tietääkseni meillä on oikeisto- ja vasemmistopuolueita. Kun oikeistopuolueet (kokoomus) ovat vallassa, verot kiristyvät ja julkiset menot kasvavat tavallista enemmän. Muualla maailmassa tämä menee jotenkin muuten, mutta meillähän onkin suomalainen järjestelmä.</p><p>Mutta en kyllä ymmärrä vasemmistopuolueidenkaan toiminnan logiikkaa. Juuri nyt kuuluu kova huuto siitä, että opintotukia leikataan. Paavi Arhinmäki kertoo tiedotteessaan 1.3, että &rdquo;opiskelijat ovat jo valmiiksi kaikkein pienituloisin väestöryhmä ja nyt hallitus on kirveellä lohkaisemassa heidän perustoimeentulostaan yli 25 prosenttia pois. Moni opiskelija joutuu nyt jo värjöttelemään leipäjonoissa. Ministeri Grahn-Laasonen haluaa ajaa loputkin opiskelijat leipäjonoihin.&rdquo;</p><p>Hetkinen. Miten tämä nyt menikään. Ainakin yliopisto-opiskelijat ovat maan kaikkien hyväosaisin väestöryhmä. Yliopistoon päässeen elinikäiset tulot kasvavat (verojen jälkeen) keskimäärin puolella miljoonalla eurolla sillä siunatulla hetkellä, kun tieto opiskelupaikasta tulee verrattuna niihin huonompiosaisiin tovereihin, joiden osaksi jää siirtyminen työelämään. Parhaiten palkatuilla, kuten juristeilla, opiskelupaikka tietää keskimäärin yli miljoonan euron lisätuloja. Ilmainen opetus kustantaa keskimäärin 40&nbsp;000 euroa tutkintoa kohden erilaisten tulonsiirtojen (opinto- ja asumistuki, ateriatuki, opintolainojen subventiot ja erilaiset alennukset) tehdessä saman verran. Ne jotka jäävät opiskelupaikkaa paitsi, eivät saa mitään &ndash; saavathan he tosin maksaa korkeasti koulutettujen ilmaisen opiskelun ja tuet. Rahaa köyhiltä rikkaille. Siinä on reilu meininki suomalaiseen tyyliin.</p><p>Niin sanottu ilmainen korkeakouluopetus ei ole ainoa asia, joka tökkii. Ajatellaan vaikka maahanmuuttoa. Vasemmistopuolueet kannattavat ehkä kiivaimmin maahanmuuton lisäämistä, vaikka selvää on, että maahanmuutto merkitsee matalapalkka-aloilla elintason (palkkojen) selvää laskua. Sen sijaan pääoman tuotto kasvaa työvoiman määrän kasvaessa ja siten myös pääomatulot kasvavat. Tuloerot kasvavat osin tästä syystä ja osin siitä syystä, että palkkojen lasku kohdistuu nimenomaan alhaisen tuottavuuden työtehtäviin, kun taas korkeasti koulutetuilla (ja pääomaa omistavilla) tulot kasvavat. Luulisi, että tämä on juuri sitä kehitystä, jota vasemmiston pitäisi vastustaa, mutta ei, päinvastoin.</p><p>Yhtä vähän ymmärrän vasemmiston haikailua inflaation perään ja intoa vaatia elvytystä kaikissa suhdannevaiheissa. Kaikessa raadollisuudessaan elvytys tarkoittaa tulojen siirtämistä tulevilta sukupolvilta nykyisille: lainaamista ilman, että lainan antajan hyväksyntää kysytään. Vanhassa maailmassa tämä oli vielä verraten kivutonta, kun elintaso kasvoi reipasta vauhtia niin, että yhden sukupolven aikana tulot kasvoivat yli kaksinkertaisiksi (3 %:n talouskasvu tekee 30 vuodessa 143 %). Mutta ajat ovat muuttuneet. Nyt on täysin mahdollista, että henkeä kohden lasketun BKT:n kasvu jää nollaan &ndash; tai ainakin luku on kovin, kovin pieni (esimerkiksi &frac12; prosentin vuosikasvu tekee 30 vuodessa vain 16 %). Verotus tulee joka tapauksessa kiristymään ja voi hyvinkin olla, että seuraava sukupolvi on ensimmäistä kertaa vuosisatoihin huonotuloisempi kuin nykyinen. Miten ratkaisemme tämän ongelman? Lahjoitamme seuraavalle sukupolvelle julkista velkaa 100 % BKT:n arvoon suhteutettuna. Miltä muuten tuntuisi jos perunkirjoituksessa lätkäistäisiin käteen velkakirja, jossa velkasumma vastaisi kahden vuoden työtuloja. Sanottaisiinko, että olipa tämä vanhemmilta reilu meininki. Vai olisiko se vain tasa-arvoa? &nbsp;</p><p><a href="http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/viewFile/4418/4156" title="http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/viewFile/4418/4156">http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/viewFile/4418/4156</a></p><p>Matti Viren</p> En oikein ymmärrä politiikkaa… Tietääkseni meillä on oikeisto- ja vasemmistopuolueita. Kun oikeistopuolueet (kokoomus) ovat vallassa, verot kiristyvät ja julkiset menot kasvavat tavallista enemmän. Muualla maailmassa tämä menee jotenkin muuten, mutta meillähän onkin suomalainen järjestelmä.

Mutta en kyllä ymmärrä vasemmistopuolueidenkaan toiminnan logiikkaa. Juuri nyt kuuluu kova huuto siitä, että opintotukia leikataan. Paavi Arhinmäki kertoo tiedotteessaan 1.3, että ”opiskelijat ovat jo valmiiksi kaikkein pienituloisin väestöryhmä ja nyt hallitus on kirveellä lohkaisemassa heidän perustoimeentulostaan yli 25 prosenttia pois. Moni opiskelija joutuu nyt jo värjöttelemään leipäjonoissa. Ministeri Grahn-Laasonen haluaa ajaa loputkin opiskelijat leipäjonoihin.”

Hetkinen. Miten tämä nyt menikään. Ainakin yliopisto-opiskelijat ovat maan kaikkien hyväosaisin väestöryhmä. Yliopistoon päässeen elinikäiset tulot kasvavat (verojen jälkeen) keskimäärin puolella miljoonalla eurolla sillä siunatulla hetkellä, kun tieto opiskelupaikasta tulee verrattuna niihin huonompiosaisiin tovereihin, joiden osaksi jää siirtyminen työelämään. Parhaiten palkatuilla, kuten juristeilla, opiskelupaikka tietää keskimäärin yli miljoonan euron lisätuloja. Ilmainen opetus kustantaa keskimäärin 40 000 euroa tutkintoa kohden erilaisten tulonsiirtojen (opinto- ja asumistuki, ateriatuki, opintolainojen subventiot ja erilaiset alennukset) tehdessä saman verran. Ne jotka jäävät opiskelupaikkaa paitsi, eivät saa mitään – saavathan he tosin maksaa korkeasti koulutettujen ilmaisen opiskelun ja tuet. Rahaa köyhiltä rikkaille. Siinä on reilu meininki suomalaiseen tyyliin.

Niin sanottu ilmainen korkeakouluopetus ei ole ainoa asia, joka tökkii. Ajatellaan vaikka maahanmuuttoa. Vasemmistopuolueet kannattavat ehkä kiivaimmin maahanmuuton lisäämistä, vaikka selvää on, että maahanmuutto merkitsee matalapalkka-aloilla elintason (palkkojen) selvää laskua. Sen sijaan pääoman tuotto kasvaa työvoiman määrän kasvaessa ja siten myös pääomatulot kasvavat. Tuloerot kasvavat osin tästä syystä ja osin siitä syystä, että palkkojen lasku kohdistuu nimenomaan alhaisen tuottavuuden työtehtäviin, kun taas korkeasti koulutetuilla (ja pääomaa omistavilla) tulot kasvavat. Luulisi, että tämä on juuri sitä kehitystä, jota vasemmiston pitäisi vastustaa, mutta ei, päinvastoin.

Yhtä vähän ymmärrän vasemmiston haikailua inflaation perään ja intoa vaatia elvytystä kaikissa suhdannevaiheissa. Kaikessa raadollisuudessaan elvytys tarkoittaa tulojen siirtämistä tulevilta sukupolvilta nykyisille: lainaamista ilman, että lainan antajan hyväksyntää kysytään. Vanhassa maailmassa tämä oli vielä verraten kivutonta, kun elintaso kasvoi reipasta vauhtia niin, että yhden sukupolven aikana tulot kasvoivat yli kaksinkertaisiksi (3 %:n talouskasvu tekee 30 vuodessa 143 %). Mutta ajat ovat muuttuneet. Nyt on täysin mahdollista, että henkeä kohden lasketun BKT:n kasvu jää nollaan – tai ainakin luku on kovin, kovin pieni (esimerkiksi ½ prosentin vuosikasvu tekee 30 vuodessa vain 16 %). Verotus tulee joka tapauksessa kiristymään ja voi hyvinkin olla, että seuraava sukupolvi on ensimmäistä kertaa vuosisatoihin huonotuloisempi kuin nykyinen. Miten ratkaisemme tämän ongelman? Lahjoitamme seuraavalle sukupolvelle julkista velkaa 100 % BKT:n arvoon suhteutettuna. Miltä muuten tuntuisi jos perunkirjoituksessa lätkäistäisiin käteen velkakirja, jossa velkasumma vastaisi kahden vuoden työtuloja. Sanottaisiinko, että olipa tämä vanhemmilta reilu meininki. Vai olisiko se vain tasa-arvoa?  

http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/viewFile/4418/4156

Matti Viren

]]>
123 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212879-reilu-meininki-suomalaiseen-tyyliin#comments Kotimaa Maahanmuutto Puoluepolitiikka Valtion velka Verot Tue, 01 Mar 2016 19:44:56 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212879-reilu-meininki-suomalaiseen-tyyliin