Huoltosuhde http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/135842/all Fri, 12 Apr 2019 13:22:59 +0300 fi Huoltosuhteessa ei kyse käsipareista http://henrihkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274192-huoltosuhteessa-ei-kyse-kasipareista <p>Suomen ikääntyvästä väestöstä, pienenevistä uusista ikäluokista ja siten ylösalaisin kääntyvästä ikäpyramidista on tehty keppihevonen voimakkaalle ulkoperäisen työvoiman lisäämiselle. Heikkenevää huoltosuhdetta käytetään perusteena esimerkiksi saatavuusharkinnan poistamiselle. Huoltosuhdetta ei kuitenkaan pitäisi katsoa vain yksioikoisesti niin sanottujen auttavien käsiparien näkökulmasta. Huoltosuhteessa on kyse taloudesta ja maksajista.</p><p>Keskustelussa huoltosuhteesta käytetään tunteisiin vetoavaa viestintää vaikkapa siitä, kuka hoitaa vanhuksemme tulevaisuudessa. Huoltosuhde alistetaan tällöin ainoastaan väestöä lukumääräisesti tarkastelevaksi mittariksi. Todenmukainen kysymyksenasettelu huoltosuhteen kannalta keskittyy siihen, mistä yhteiskunnan varat saadaan tilanteessa, jossa yhä suurempi osa väestöstä on työvoiman ulkopuolella.</p><p>Ratkaisu työvoiman ulkopuolella olevan väestön huoltamiseen ei tietenkään voi olla se, että tämän väestönosan osuutta kasvatetaan entisestään. Tähän tilanteeseen ratkaisuksi ehdotettu työperäinen maahanmuutto kuitenkin ajautuu. Maahanmuutto toimisi avaintekijänä taloudelliseen kysymyksenasetteluun, mikäli se olisi yhteiskunnalle tuottava ilmiö. Maahanmuuttajat &ndash; nimenomaiset työperäiset maahanmuuttajat mukaan lukien &ndash; aiheuttavat kuitenkin yhteiskunnalle enemmän kustannuksia kuin pystyvät tuottamaan sille takaisin. Näin ollen huoltosuhde heikkenee entisestään maahanmuutosta.</p><p>Paljon puhuttu saatavuusharkinnan poistaminen korostaa asetelmaa. Saatavuusharkinta koskettaa matalapalkkaisia aloja. Näille aloille töihin tulevat maahanmuuttajat eivät kykene elättämään palkallaan itseään, jolloin yhteiskunta tulee paikkaamaan tilannetta tulonsiirroin. Tämä luonnollisesti lisää menoja ja kasvattaa tilanteen kestämättömyyttä.</p><p>Saatavuusharkinnan poistamiseen tähtäävissä pyrkimyksissä tavoitteena on saada matalapalkkaisille aloille kilpailutilanne, joka polkisi palkkakustannuksia alas. Tavoite on äärimmäisen lyhytnäköistä politiikkaa, sillä seuraukset jäävät yhteiskunnan ja siten suoraan veronmaksajien maksettavaksi. Niin sanottujen osaajien kannalta rekrytoinnin esteitä ei ole, sillä saatavuusharkinta ei koske korkeaa osaamista edellyttäviä asiantuntijatehtäviä. Todellista hyötyä ja tuottavuutta Suomelle synnyttävän maahanmuuton kanssa ei siis ole olemassa ongelmaa, jota käytetään saatavuusharkinnan poistamisen puolesta propagoinnissa.</p><p>Maahanmuuttajien jäädessä maahan heidän työttömyyslukunsa kehittyvät väärään suuntaan eli työttömyys kasvaa. Vain harva maahanmuuttajaryhmä tuottaa yhteiskunnalle enemmän kuin he kuluttavat yhteiskuntaa tulonsiirtojen muodossa. Kun puhtaan taloudellisten seikkojen lisäksi yhtälöön lisätään maahanmuuton aiheuttamat sosiaaliset ongelmat, on kerrassaan mahdotonta nähdä maahanmuuttoa ratkaisuna huoltosuhteeseen saati muihinkaan yhteiskunnan ongelmiin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen ikääntyvästä väestöstä, pienenevistä uusista ikäluokista ja siten ylösalaisin kääntyvästä ikäpyramidista on tehty keppihevonen voimakkaalle ulkoperäisen työvoiman lisäämiselle. Heikkenevää huoltosuhdetta käytetään perusteena esimerkiksi saatavuusharkinnan poistamiselle. Huoltosuhdetta ei kuitenkaan pitäisi katsoa vain yksioikoisesti niin sanottujen auttavien käsiparien näkökulmasta. Huoltosuhteessa on kyse taloudesta ja maksajista.

Keskustelussa huoltosuhteesta käytetään tunteisiin vetoavaa viestintää vaikkapa siitä, kuka hoitaa vanhuksemme tulevaisuudessa. Huoltosuhde alistetaan tällöin ainoastaan väestöä lukumääräisesti tarkastelevaksi mittariksi. Todenmukainen kysymyksenasettelu huoltosuhteen kannalta keskittyy siihen, mistä yhteiskunnan varat saadaan tilanteessa, jossa yhä suurempi osa väestöstä on työvoiman ulkopuolella.

Ratkaisu työvoiman ulkopuolella olevan väestön huoltamiseen ei tietenkään voi olla se, että tämän väestönosan osuutta kasvatetaan entisestään. Tähän tilanteeseen ratkaisuksi ehdotettu työperäinen maahanmuutto kuitenkin ajautuu. Maahanmuutto toimisi avaintekijänä taloudelliseen kysymyksenasetteluun, mikäli se olisi yhteiskunnalle tuottava ilmiö. Maahanmuuttajat – nimenomaiset työperäiset maahanmuuttajat mukaan lukien – aiheuttavat kuitenkin yhteiskunnalle enemmän kustannuksia kuin pystyvät tuottamaan sille takaisin. Näin ollen huoltosuhde heikkenee entisestään maahanmuutosta.

Paljon puhuttu saatavuusharkinnan poistaminen korostaa asetelmaa. Saatavuusharkinta koskettaa matalapalkkaisia aloja. Näille aloille töihin tulevat maahanmuuttajat eivät kykene elättämään palkallaan itseään, jolloin yhteiskunta tulee paikkaamaan tilannetta tulonsiirroin. Tämä luonnollisesti lisää menoja ja kasvattaa tilanteen kestämättömyyttä.

Saatavuusharkinnan poistamiseen tähtäävissä pyrkimyksissä tavoitteena on saada matalapalkkaisille aloille kilpailutilanne, joka polkisi palkkakustannuksia alas. Tavoite on äärimmäisen lyhytnäköistä politiikkaa, sillä seuraukset jäävät yhteiskunnan ja siten suoraan veronmaksajien maksettavaksi. Niin sanottujen osaajien kannalta rekrytoinnin esteitä ei ole, sillä saatavuusharkinta ei koske korkeaa osaamista edellyttäviä asiantuntijatehtäviä. Todellista hyötyä ja tuottavuutta Suomelle synnyttävän maahanmuuton kanssa ei siis ole olemassa ongelmaa, jota käytetään saatavuusharkinnan poistamisen puolesta propagoinnissa.

Maahanmuuttajien jäädessä maahan heidän työttömyyslukunsa kehittyvät väärään suuntaan eli työttömyys kasvaa. Vain harva maahanmuuttajaryhmä tuottaa yhteiskunnalle enemmän kuin he kuluttavat yhteiskuntaa tulonsiirtojen muodossa. Kun puhtaan taloudellisten seikkojen lisäksi yhtälöön lisätään maahanmuuton aiheuttamat sosiaaliset ongelmat, on kerrassaan mahdotonta nähdä maahanmuuttoa ratkaisuna huoltosuhteeseen saati muihinkaan yhteiskunnan ongelmiin.

]]>
0 http://henrihkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274192-huoltosuhteessa-ei-kyse-kasipareista#comments Eduskuntavaalit2019 Huoltosuhde Maahanmuutto Saatavuusharkinta Talous Fri, 12 Apr 2019 10:22:59 +0000 Henri Häkkilä http://henrihkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274192-huoltosuhteessa-ei-kyse-kasipareista
Ne maahanmuuttajat http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274059-ne-maahanmuuttajat <p>Näin vaalien alla jää murehtimaan sitä, että maahanmuutosta ei kyetty neljän vuoden aikana tekemään sellaista viranomaisselvitystä, jossa olisi tehty selväksi edes sitä, mitkä ovat perusasiat maahanmuuton demografiassa ja taloudessa. Nyt voi huoleti kutsua A:tä B:ksi ja mustaa valkoiseksi, eikä kukaan huutele perään.</p><p>Mitä ne perusasiat sitten ovat? Kai alkeellisin tosiasia on, että maahanmuuttajat ovat erilaisia, jopa niin pitkälle, että ei voi puhua keskimääräisestä maahanmuuttajasta (no, ei kai keskimääräistä ihmistä edes ole olemassakaan, mutta ei takerruta näin vaikeisiin asioihin). Väestötilastojen perusteella voi kuitenkin aika pitkälle päätellä, keitä Suomeen on tullut ja on tulossa. Pari kuvaa ehkä auttaa konkretisoimaan asiaa. Kuviossa 1 on väestön muutos 1990-2018 syntyvaltion mukaan 1990-2018 suhteutettuna vuoden 1990 koko väestöön. Vastaavasti kuviossa 2 on väestön muutos viimeisen 10 vuoden aikana. Kuvioista voi ainakin minun mielestäni nähdä sen, että Suomeen on enenevässä määrin tulossa väestöä nimenomaan kehitysmaista. Kehittyneistä teollisuusmaista (esim. USA) Suomi ei kykene houkuttelemaan maahanmuuttajia kuin nimeksi. Muista pohjoismaista tänne ei tule juuri ketään. Tähän asti maahanmuuttoa on dominoinut kaksi lähtömaata: Viro ja Venäjä. Viron osalta maahanmuutto on loppunut; Virossa syntyneiden lukumäärä on itse asiassa supistunut aivan viime vuosina. Venäjän osalta tilanne on samansuuntainen, ja voi hyvin kuvitella 2028 Venäjä on pudonnut kuvioissa keskikastiin.</p><p>Se, että maahanmuuttajat tulevat pääasiassa entisen Neuvoliiton alueelta ja kehitysmaista ennakoi väistämättä sitä, että tulijoiden tulot ja varallisuus ovat keskimäärin pienempiä kuin kantaväestöllä. Näinhän se tietysti onkin, jos katsoo tulonjakotilastoa: maahanmuuttajat ovat voimakkaasti yliedustettuna alimmissa tuloluokissa ja vastaavasti yliedustettuina ylimmissä tuloluokissa (kun osuuksia vertaa väestöosuuksiin; katkoviiva). Kehityskulkua on havainnollistettu kuviolla 3, joka tosin koskee käytettävissä olevia tuloja, eli tuloja julkisen vallan tulonsiirtojen jälkeen. Meillähän alimmissa tuloluokissa julkiselta sektorilta saadut tulonsiirrot muodostavat leijonan osan käytettävissä olevista tuloista. Suomessa ei ainakaan minun tietääkseni ole ulkomaalaisia miljonäärejä. USA:ssa miljardöörejä (omaisuus yli miljardi dollaria) on joidenkin lehtitietojen mukaan 45 (joidenkin 33). Joka kolmannen miljardöörin sanotaan olevan joko maahanmuuttaja tai maahanmuuttajan lapsi. Samalla tavalla Isossa-Britanniassa vain kuusi kahdestakymmenestä kaikkein rikkaimmista oli syntynyt siellä. Näyttäisi siltä, että Suomessa ei päästä edes miljoonan euron rajan yli. Kai sekin jotain kertoo, miten houkutteleva Suomi on ulkomaalaisille &rdquo;huippuosaajille&rdquo;. No, kun katselee postista tipahtanutta veroilmoitusta ja käy tankkaamassa pyörillä kulkevan ilmastomuutoksen aiheuttajan huoltoasemalla, asiaan ei tarvita enempää lisävalaistusta.</p><p>Voi muuten kuvitella, millainen somemyrsky syntyisi, jos joku ehdottaisi miljardöörien houkuttelemista Suomeen: varallisuusvero heti ja tuloveroon uusi supersolidaarisuuslisä (99 %). Mitään vakavasti otettava keskustelu esimerkiksi ns. pisteyttämisestä ei Suomessa käydä, ja siksi toiseksi miksi sitä käytäisiinkään, koska (käytännössä) kaikki saavat tänne tulla.</p><p>Ympyrä sulkeutuu vielä, kun tarkastelee, miten maahanmuuttajat työllistyvät. Vaikka työllistymisien suhteen ilmoilla on kaikenlaista tilastollista kohinaa, vastaus on yksinkertainen: keskimäärin huonosti. Ongelmallista on vielä se, että ne kansalaisuudet, jotka maahanmuuttoa enenevässä määrin nykyään dominoivat (kuviot 1 ja 2), ovat työllisyysasteiden suhteen kaikkein heikoimmilla (kuvio 4). Kuviossa ovat mukana korkeimmat ja alhaisimmat työllisyysasteet lukujen koskiessa Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaisesti eri maiden kansalaisia, eivät siis kaikkia niin sanottuja ulkomaalaistaustaisia, joita ehkä useiten käytetään tilastovertailuissa (ulkomaalais-taustaisissa ovat mukana myös kaikki ne joiden molemmat vanhemmat, tai ainoa tiedossa oleva vanhempi, on syntynyt ulkomailla). On luvalla sanoa vaikea ymmärtää, miten voidaan ilman mitään varauksia tehdä päätelmiä tyyliin: huoltosuhdetta ei kyetä parantamaan tai eläkkeitä maksamaan ilman maahanmuuttoa. Ei talouspolitiikka sentään niin yksinkertaista ole. Itse asiassa kuulostaa hieman samanlaiselta kuin jos huoltoasemalla komentaisi myyjää laittamaan tankkiin jotain nestettä, sama mitä, kunhan on &rdquo;juoksevaa&rdquo;.</p><p><a href="https://www.forbes.com/sites/denizcam/2016/03/10/american-dreamers-45-foreign-born-billionaires-who-got-rich-in-the-u-s/#185b27004af1">https://www.forbes.com/sites/denizcam/2016/03/10/american-dreamers-45-foreign-born-billionaires-who-got-rich-in-the-u-s/#185b27004af1</a></p><p><a href="https://bic.financial-planning.com/news/1-in-3-us-millionaires-foreign-born-or-first-gen-americans">https://bic.financial-planning.com/news/1-in-3-us-millionaires-foreign-born-or-first-gen-americans</a></p><p><a href="https://www.ft.com/content/7ad37dec-1486-11dd-a741-0000779fd2ac">https://www.ft.com/content/7ad37dec-1486-11dd-a741-0000779fd2ac</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Näin vaalien alla jää murehtimaan sitä, että maahanmuutosta ei kyetty neljän vuoden aikana tekemään sellaista viranomaisselvitystä, jossa olisi tehty selväksi edes sitä, mitkä ovat perusasiat maahanmuuton demografiassa ja taloudessa. Nyt voi huoleti kutsua A:tä B:ksi ja mustaa valkoiseksi, eikä kukaan huutele perään.

Mitä ne perusasiat sitten ovat? Kai alkeellisin tosiasia on, että maahanmuuttajat ovat erilaisia, jopa niin pitkälle, että ei voi puhua keskimääräisestä maahanmuuttajasta (no, ei kai keskimääräistä ihmistä edes ole olemassakaan, mutta ei takerruta näin vaikeisiin asioihin). Väestötilastojen perusteella voi kuitenkin aika pitkälle päätellä, keitä Suomeen on tullut ja on tulossa. Pari kuvaa ehkä auttaa konkretisoimaan asiaa. Kuviossa 1 on väestön muutos 1990-2018 syntyvaltion mukaan 1990-2018 suhteutettuna vuoden 1990 koko väestöön. Vastaavasti kuviossa 2 on väestön muutos viimeisen 10 vuoden aikana. Kuvioista voi ainakin minun mielestäni nähdä sen, että Suomeen on enenevässä määrin tulossa väestöä nimenomaan kehitysmaista. Kehittyneistä teollisuusmaista (esim. USA) Suomi ei kykene houkuttelemaan maahanmuuttajia kuin nimeksi. Muista pohjoismaista tänne ei tule juuri ketään. Tähän asti maahanmuuttoa on dominoinut kaksi lähtömaata: Viro ja Venäjä. Viron osalta maahanmuutto on loppunut; Virossa syntyneiden lukumäärä on itse asiassa supistunut aivan viime vuosina. Venäjän osalta tilanne on samansuuntainen, ja voi hyvin kuvitella 2028 Venäjä on pudonnut kuvioissa keskikastiin.

Se, että maahanmuuttajat tulevat pääasiassa entisen Neuvoliiton alueelta ja kehitysmaista ennakoi väistämättä sitä, että tulijoiden tulot ja varallisuus ovat keskimäärin pienempiä kuin kantaväestöllä. Näinhän se tietysti onkin, jos katsoo tulonjakotilastoa: maahanmuuttajat ovat voimakkaasti yliedustettuna alimmissa tuloluokissa ja vastaavasti yliedustettuina ylimmissä tuloluokissa (kun osuuksia vertaa väestöosuuksiin; katkoviiva). Kehityskulkua on havainnollistettu kuviolla 3, joka tosin koskee käytettävissä olevia tuloja, eli tuloja julkisen vallan tulonsiirtojen jälkeen. Meillähän alimmissa tuloluokissa julkiselta sektorilta saadut tulonsiirrot muodostavat leijonan osan käytettävissä olevista tuloista. Suomessa ei ainakaan minun tietääkseni ole ulkomaalaisia miljonäärejä. USA:ssa miljardöörejä (omaisuus yli miljardi dollaria) on joidenkin lehtitietojen mukaan 45 (joidenkin 33). Joka kolmannen miljardöörin sanotaan olevan joko maahanmuuttaja tai maahanmuuttajan lapsi. Samalla tavalla Isossa-Britanniassa vain kuusi kahdestakymmenestä kaikkein rikkaimmista oli syntynyt siellä. Näyttäisi siltä, että Suomessa ei päästä edes miljoonan euron rajan yli. Kai sekin jotain kertoo, miten houkutteleva Suomi on ulkomaalaisille ”huippuosaajille”. No, kun katselee postista tipahtanutta veroilmoitusta ja käy tankkaamassa pyörillä kulkevan ilmastomuutoksen aiheuttajan huoltoasemalla, asiaan ei tarvita enempää lisävalaistusta.

Voi muuten kuvitella, millainen somemyrsky syntyisi, jos joku ehdottaisi miljardöörien houkuttelemista Suomeen: varallisuusvero heti ja tuloveroon uusi supersolidaarisuuslisä (99 %). Mitään vakavasti otettava keskustelu esimerkiksi ns. pisteyttämisestä ei Suomessa käydä, ja siksi toiseksi miksi sitä käytäisiinkään, koska (käytännössä) kaikki saavat tänne tulla.

Ympyrä sulkeutuu vielä, kun tarkastelee, miten maahanmuuttajat työllistyvät. Vaikka työllistymisien suhteen ilmoilla on kaikenlaista tilastollista kohinaa, vastaus on yksinkertainen: keskimäärin huonosti. Ongelmallista on vielä se, että ne kansalaisuudet, jotka maahanmuuttoa enenevässä määrin nykyään dominoivat (kuviot 1 ja 2), ovat työllisyysasteiden suhteen kaikkein heikoimmilla (kuvio 4). Kuviossa ovat mukana korkeimmat ja alhaisimmat työllisyysasteet lukujen koskiessa Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaisesti eri maiden kansalaisia, eivät siis kaikkia niin sanottuja ulkomaalaistaustaisia, joita ehkä useiten käytetään tilastovertailuissa (ulkomaalais-taustaisissa ovat mukana myös kaikki ne joiden molemmat vanhemmat, tai ainoa tiedossa oleva vanhempi, on syntynyt ulkomailla). On luvalla sanoa vaikea ymmärtää, miten voidaan ilman mitään varauksia tehdä päätelmiä tyyliin: huoltosuhdetta ei kyetä parantamaan tai eläkkeitä maksamaan ilman maahanmuuttoa. Ei talouspolitiikka sentään niin yksinkertaista ole. Itse asiassa kuulostaa hieman samanlaiselta kuin jos huoltoasemalla komentaisi myyjää laittamaan tankkiin jotain nestettä, sama mitä, kunhan on ”juoksevaa”.

https://www.forbes.com/sites/denizcam/2016/03/10/american-dreamers-45-foreign-born-billionaires-who-got-rich-in-the-u-s/#185b27004af1

https://bic.financial-planning.com/news/1-in-3-us-millionaires-foreign-born-or-first-gen-americans

https://www.ft.com/content/7ad37dec-1486-11dd-a741-0000779fd2ac

 

 

 

 

]]>
7 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274059-ne-maahanmuuttajat#comments Eläkkeet Huoltosuhde Maahanmuutto Thu, 11 Apr 2019 08:01:24 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274059-ne-maahanmuuttajat
Eva Biaudet'n ja Aino Pennasen klubi jakoi kulttuuripalkinnon Ilta-Sanomille!? http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273142-eva-biaudetn-ja-aino-pennasen-klubi-jakoi-kulttuuripalkinnon-ilta-sanomille <p>Suomen KHN-Klubi on alan kv. kattojärjestön auktorisoitu Suomen kansallinen jäsenjärjestö, joka karttaa valikoivasti henkilöönkäypää yksityisyysjulkisuutta.&nbsp;Julkisen Sanan Neuvostoa lähellä olevilta tietolähteiltä saamiemme tietojen mukaan Suomen KHN-klubin takana on mm. sellaisia tunnettuja mielipidevaikuttajia kuin Eva <strong>Biaudet </strong>ja Aino <strong>Pennanen </strong>sekä eräitä julkisesti ja kulissien takana edelleentoimivia ex-yya-poliitikkoja.</p><p>KHN Suomi on ehdottanut julkisuudessa mm. että sloganin &#39;<em>on lottovoitto syntyä Suomeen</em>&#39; sana <em>lottovoitto </em>tulisi maabrändihoukuttimena päivittää <em>eurojackpotvoitoksi </em>viimeistään nyt, kun toteama &#39;<em>Suomi on maailman onnellisin maa</em>&#39; on jo liki yhtä kattavasti tunnettu maailmalla kuin tuo jo aiemmin yleisessä tiedossa laajalti ollut kansallinen peliriippuvuusdiagnoosimme. Myös sana <em>syntyä </em>tulee kv. yhteyksissä korvata sanalla <em>päästä</em>.</p><p><strong>Entä Nyt! </strong>Suomalaisen kolumnistiikkakritiikin vallitsevassa pinnallisen huulenheiton puujalkaistamassa kaanonilmapiirissä on hienoa havaita, että asiakeskeistä vähemmänkin feikkimielisiä tosielämäilmiöitä sentään vielä aika ajoin päästyy tarkoin varjeltuun &#39;ei tule kuuloonkaan&#39; -mediaeetteriimme. Vuoden himoituin kultainen oikeaoppisuuspysti on saajalleen aina loistava juttu muutenkin kuin vain vimmatun ulkokiiltonsa puolesta (kuva). Ajatellaanpa vaikka palkittujen urakehityksen odotettavissa olevia potentiaalisia noste-, työntö-, veto-, flow- ja momentumkäänteitä kansallisen kulttuurihistorianvirran turbulenteissa kuohuissa.&nbsp;</p><p>Vuoden 2019 <a href="http://rescordis.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/273139-ja-kukkahattuneuvoston-vuoden-2019-kultaisen-kakkahuttu-pytyn-saa" target="_blank">Kultaisen Kakkahuttu-pytyn edistyksellisen kolumnistiikan sarjassa saa Ilta-Sanomien p</a>...&nbsp;<br />&nbsp;<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen KHN-Klubi on alan kv. kattojärjestön auktorisoitu Suomen kansallinen jäsenjärjestö, joka karttaa valikoivasti henkilöönkäypää yksityisyysjulkisuutta. Julkisen Sanan Neuvostoa lähellä olevilta tietolähteiltä saamiemme tietojen mukaan Suomen KHN-klubin takana on mm. sellaisia tunnettuja mielipidevaikuttajia kuin Eva Biaudet ja Aino Pennanen sekä eräitä julkisesti ja kulissien takana edelleentoimivia ex-yya-poliitikkoja.

KHN Suomi on ehdottanut julkisuudessa mm. että sloganin 'on lottovoitto syntyä Suomeen' sana lottovoitto tulisi maabrändihoukuttimena päivittää eurojackpotvoitoksi viimeistään nyt, kun toteama 'Suomi on maailman onnellisin maa' on jo liki yhtä kattavasti tunnettu maailmalla kuin tuo jo aiemmin yleisessä tiedossa laajalti ollut kansallinen peliriippuvuusdiagnoosimme. Myös sana syntyä tulee kv. yhteyksissä korvata sanalla päästä.

Entä Nyt! Suomalaisen kolumnistiikkakritiikin vallitsevassa pinnallisen huulenheiton puujalkaistamassa kaanonilmapiirissä on hienoa havaita, että asiakeskeistä vähemmänkin feikkimielisiä tosielämäilmiöitä sentään vielä aika ajoin päästyy tarkoin varjeltuun 'ei tule kuuloonkaan' -mediaeetteriimme. Vuoden himoituin kultainen oikeaoppisuuspysti on saajalleen aina loistava juttu muutenkin kuin vain vimmatun ulkokiiltonsa puolesta (kuva). Ajatellaanpa vaikka palkittujen urakehityksen odotettavissa olevia potentiaalisia noste-, työntö-, veto-, flow- ja momentumkäänteitä kansallisen kulttuurihistorianvirran turbulenteissa kuohuissa. 

Vuoden 2019 Kultaisen Kakkahuttu-pytyn edistyksellisen kolumnistiikan sarjassa saa Ilta-Sanomien p... 
 
 

]]>
2 http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273142-eva-biaudetn-ja-aino-pennasen-klubi-jakoi-kulttuuripalkinnon-ilta-sanomille#comments Bisquit Huhtikuun ekapv Huoltosuhde Journalistipalkinto Kolumni jota ei voi edes kommentoida. Palkinnot Mon, 01 Apr 2019 11:11:48 +0000 Veikko Savolainen http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273142-eva-biaudetn-ja-aino-pennasen-klubi-jakoi-kulttuuripalkinnon-ilta-sanomille
Lapsityöläinen Suomessa http://laurakorpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272503-lapsityolainen-suomessa <p>Varhaiskasvatuslaki varmistaa päivähoitopaikan jokaiselle lapselle noin 9 kuukauden ikäisestä lukien. Lapsi on oikeutettu 4 tunnin päivähoitoon, jos hänen vanhemmistaan ainakin toinen on kotona, muut lapset ovat oikeutettuja kokopäiväpaikkaan. Helsinki tarjoaa täyspäiväisen hoidon edelleen kaikille.</p><p>Päivähoitojärjestelmä on Helsingissä työssäkäyvän näkökulmasta kriisissä. Työssäkäyvän lapsi ei saa päivähoitopaikkaa läheskään aina kodin tai vanhemman työpaikan läheisyydestä, jolloin joka päivä aikaa kuluu sekä ennen työpäivää että työpäivän jälkeen matkustamiseen. Lapsen kannalta tämä tarkoittaa sitä, että lapsen työpäivä venyy helposti kymmentuntiseksi.</p><p>Päivähoidon osalta olisi syytä palata juurille ainakin siltä osin kuin kyse on pienten, alle 3-vuotiaiden lasten hoidosta. Päivähoitojärjestelmä on tarpeellinen pienelle lapselle siksi, että lapsella olisi turvallinen hoito sen ajan, kun vanhempi käy töissä tai opiskelee. Jos hoidon tarvetta ei ole, ei päivähoito tarjoa mitään lisää verrattuna siihen, että alle 3-vuotias olisi kotona oman vanhempansa hoidossa. Sosiaalitapaukset ovat asia erikseen, mutta joidenkin vanhempien kyvyttömyys huolehtia lapsistaan ei voi ohjata järjestelmää kokonaisuudessaan, vaan sen on oltava poikkeusmahdollisuus.</p><p>Ei voi olla niin, että ainoastaan heillä, jotka eivät työskentele, on vapaus valita. Nimittäin sillä työssäkäyvällä vanhemmalla ei ole valinnanmahdollisuutta. Hänen on järjestettävä lapselleen hoito, jos aikoo ylipäätänsä käydä töissä. Yhteiskunnan pitäisi tehdä arvovalinta. Kun Suomi tuskailee huoltosuhdeongelmissa, pitäisi ensisijaisesti varmistaa se, että vanhemman työssäkäyntiä oikeasti tuetaan. Työssäkäyntiä ei tue se, että lapselle tarjotaan hoitopaikkaa tunnin matkan päästä kotoa. Kun kotona olevien vanhempien lapset vievät tarpeettomasti paikkoja jo valmiiksi heikosti resurssoidusta päivähoidosta, tarkoittaa tämä sitä, että työssäkäyvän lapsi joutuu kaikista heikoimpaan asemaan.</p><p>Lasten oikeudet turvattaisiin parhaiten, jos oikeus päivähoitopaikkaan rajattaisiin alle 3&ndash;vuotiaiden osalta vain heille, joiden vanhemmat ovat töissä tai opiskelevat, ja 3-vuotiaiden osalta noudatettaisiin lain mahdollistamaa 4 tunnin hoitoaikaa, jos vanhempi on kotona. Silloin se pieni lapsi, jonka vanhempi on kotona, saisi viettää elämänsä ensivuodet parhaassa mahdollisessa hoidossa, nimittäin oman vanhempansa hoivissa. Ja vastaavasti ne lapset, jotka oikeasti tarvitsevat päivähoitopaikan, saisivat sen lähempää kotoa, kohtuullisen kokoisissa päiväkotiryhmissä. Silloin turvattaisiin kohtuullinen työpäivän pituus työssäkäyvänkin lapselle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Varhaiskasvatuslaki varmistaa päivähoitopaikan jokaiselle lapselle noin 9 kuukauden ikäisestä lukien. Lapsi on oikeutettu 4 tunnin päivähoitoon, jos hänen vanhemmistaan ainakin toinen on kotona, muut lapset ovat oikeutettuja kokopäiväpaikkaan. Helsinki tarjoaa täyspäiväisen hoidon edelleen kaikille.

Päivähoitojärjestelmä on Helsingissä työssäkäyvän näkökulmasta kriisissä. Työssäkäyvän lapsi ei saa päivähoitopaikkaa läheskään aina kodin tai vanhemman työpaikan läheisyydestä, jolloin joka päivä aikaa kuluu sekä ennen työpäivää että työpäivän jälkeen matkustamiseen. Lapsen kannalta tämä tarkoittaa sitä, että lapsen työpäivä venyy helposti kymmentuntiseksi.

Päivähoidon osalta olisi syytä palata juurille ainakin siltä osin kuin kyse on pienten, alle 3-vuotiaiden lasten hoidosta. Päivähoitojärjestelmä on tarpeellinen pienelle lapselle siksi, että lapsella olisi turvallinen hoito sen ajan, kun vanhempi käy töissä tai opiskelee. Jos hoidon tarvetta ei ole, ei päivähoito tarjoa mitään lisää verrattuna siihen, että alle 3-vuotias olisi kotona oman vanhempansa hoidossa. Sosiaalitapaukset ovat asia erikseen, mutta joidenkin vanhempien kyvyttömyys huolehtia lapsistaan ei voi ohjata järjestelmää kokonaisuudessaan, vaan sen on oltava poikkeusmahdollisuus.

Ei voi olla niin, että ainoastaan heillä, jotka eivät työskentele, on vapaus valita. Nimittäin sillä työssäkäyvällä vanhemmalla ei ole valinnanmahdollisuutta. Hänen on järjestettävä lapselleen hoito, jos aikoo ylipäätänsä käydä töissä. Yhteiskunnan pitäisi tehdä arvovalinta. Kun Suomi tuskailee huoltosuhdeongelmissa, pitäisi ensisijaisesti varmistaa se, että vanhemman työssäkäyntiä oikeasti tuetaan. Työssäkäyntiä ei tue se, että lapselle tarjotaan hoitopaikkaa tunnin matkan päästä kotoa. Kun kotona olevien vanhempien lapset vievät tarpeettomasti paikkoja jo valmiiksi heikosti resurssoidusta päivähoidosta, tarkoittaa tämä sitä, että työssäkäyvän lapsi joutuu kaikista heikoimpaan asemaan.

Lasten oikeudet turvattaisiin parhaiten, jos oikeus päivähoitopaikkaan rajattaisiin alle 3–vuotiaiden osalta vain heille, joiden vanhemmat ovat töissä tai opiskelevat, ja 3-vuotiaiden osalta noudatettaisiin lain mahdollistamaa 4 tunnin hoitoaikaa, jos vanhempi on kotona. Silloin se pieni lapsi, jonka vanhempi on kotona, saisi viettää elämänsä ensivuodet parhaassa mahdollisessa hoidossa, nimittäin oman vanhempansa hoivissa. Ja vastaavasti ne lapset, jotka oikeasti tarvitsevat päivähoitopaikan, saisivat sen lähempää kotoa, kohtuullisen kokoisissa päiväkotiryhmissä. Silloin turvattaisiin kohtuullinen työpäivän pituus työssäkäyvänkin lapselle.

]]>
0 http://laurakorpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272503-lapsityolainen-suomessa#comments Huoltosuhde Päivähoito Työssäkäynti Mon, 25 Mar 2019 07:39:18 +0000 Laura Korpinen http://laurakorpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272503-lapsityolainen-suomessa
Herra Hakkarainen http://laurakorpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272414-herra-hakkarainen <p>Perussuomalaisena ehdokkaana saan toistuvasti kuulla piikittelyä kanssaehdokkaitteni edesottamuksista.</p><p>Nämä kanssaehdokkaitteni tekemiset ovat itselleni täysin yhdentekeviä eivätkä vaikuta ehdokkaana olemiseeni.</p><p>Olen Perussuomalaisten ehdokkaana, koska meillä ei ole varaa nykyisenkaltaiseen maahanmuuttoon, joka lisää turvattomuutta, rasittaa talouttamme, heikentää huoltosuhdettamme ja luo keskuuteemme rinnakkaisyhteiskunnan, joka pitää naisia vähempiarvoisina kuin miehiä. Yhden yhteiskunnan varaan jättäytyneen maahanmuuttajan elättämiseen menee keskituloisen suomalaisen koko vuotuinen tulovero. Vuotuinen kokonaislasku yhteiskunnalle epäonnistuneesta maahanmuutosta on varovaisten arvioiden mukaan 3,2 miljardia euroa. Perussuomalaiset haluavat tähän muutosta, toisin kuin vanhat valtapuolueet.</p><p>Lasku yhteiskunnalle ja naisille pysyvät, vaikka kanssaehdokaskollegani käyttäytyisivät kuinka salonkikelpoisesti tahansa.</p><p>Ainoa keino vaikuttaa Suomen kannalta tuhoisaan kehitykseen on saada politiikan suunta muuttumaan, ja se tapahtuu äänestämällä Perussuomalaisia. Ei pitämällä yksittäisille ehdokkaille käytöskoulua.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perussuomalaisena ehdokkaana saan toistuvasti kuulla piikittelyä kanssaehdokkaitteni edesottamuksista.

Nämä kanssaehdokkaitteni tekemiset ovat itselleni täysin yhdentekeviä eivätkä vaikuta ehdokkaana olemiseeni.

Olen Perussuomalaisten ehdokkaana, koska meillä ei ole varaa nykyisenkaltaiseen maahanmuuttoon, joka lisää turvattomuutta, rasittaa talouttamme, heikentää huoltosuhdettamme ja luo keskuuteemme rinnakkaisyhteiskunnan, joka pitää naisia vähempiarvoisina kuin miehiä. Yhden yhteiskunnan varaan jättäytyneen maahanmuuttajan elättämiseen menee keskituloisen suomalaisen koko vuotuinen tulovero. Vuotuinen kokonaislasku yhteiskunnalle epäonnistuneesta maahanmuutosta on varovaisten arvioiden mukaan 3,2 miljardia euroa. Perussuomalaiset haluavat tähän muutosta, toisin kuin vanhat valtapuolueet.

Lasku yhteiskunnalle ja naisille pysyvät, vaikka kanssaehdokaskollegani käyttäytyisivät kuinka salonkikelpoisesti tahansa.

Ainoa keino vaikuttaa Suomen kannalta tuhoisaan kehitykseen on saada politiikan suunta muuttumaan, ja se tapahtuu äänestämällä Perussuomalaisia. Ei pitämällä yksittäisille ehdokkaille käytöskoulua.

]]>
33 http://laurakorpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272414-herra-hakkarainen#comments 2019 eduskuntavaalit Helsingin Perussuomalaiset Huoltosuhde Maahanmuutto Sun, 24 Mar 2019 05:55:25 +0000 Laura Korpinen http://laurakorpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272414-herra-hakkarainen
Tuumailua tasaverosta http://laurakorpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271817-tuumailua-tasaverosta <p>Joissain vaalikoneissa on kysytty suhtautumista ansiotulojen tasaveroon. Pidän keskeisenä tavoitteena työn verotuksen alentamista, mutta en ole lähtökohtaisesti koskaan kokenut suurta epäoikeudenmukaisuuden tunnetta siitä, että ansiotuloja verotetaan progressiivisesti.</p><p>Jäin kuitenkin miettimään ansiotulojen tasaveroa ratkaisuna helpottamaan kasvavaa eläkemaksutaakkaa. Jos Suomessa otettaisiin ansiotuloverotuksessa käyttöön sama 20 % tasaverokanta, kuin mikä on yhteisöverokantana, mielenkiinto palkkatulon muuntamiseen pääomatuloksi poistuisi tai ainakin vähenisi merkittävästi. Koska eläkemaksuja ei makseta pääomatuloista, vaan palkkatuloista, on oletettavaa, että näin voitaisiin merkittävästi kasvattaa eläkemaksukertymää.</p><p>Eläkepommin uhatessa tämä olisi mielestäni vähintäänkin selvittämisen arvoinen asia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Joissain vaalikoneissa on kysytty suhtautumista ansiotulojen tasaveroon. Pidän keskeisenä tavoitteena työn verotuksen alentamista, mutta en ole lähtökohtaisesti koskaan kokenut suurta epäoikeudenmukaisuuden tunnetta siitä, että ansiotuloja verotetaan progressiivisesti.

Jäin kuitenkin miettimään ansiotulojen tasaveroa ratkaisuna helpottamaan kasvavaa eläkemaksutaakkaa. Jos Suomessa otettaisiin ansiotuloverotuksessa käyttöön sama 20 % tasaverokanta, kuin mikä on yhteisöverokantana, mielenkiinto palkkatulon muuntamiseen pääomatuloksi poistuisi tai ainakin vähenisi merkittävästi. Koska eläkemaksuja ei makseta pääomatuloista, vaan palkkatuloista, on oletettavaa, että näin voitaisiin merkittävästi kasvattaa eläkemaksukertymää.

Eläkepommin uhatessa tämä olisi mielestäni vähintäänkin selvittämisen arvoinen asia.

]]>
9 http://laurakorpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271817-tuumailua-tasaverosta#comments Ansioverotus Eläke Huoltosuhde Tasavero Sun, 17 Mar 2019 05:46:56 +0000 Laura Korpinen http://laurakorpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271817-tuumailua-tasaverosta
Maahanmuuttajastakin mallikansalainen http://danielrahman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269340-maahanmuuttajastakin-mallikansalainen <p>Yksi yhteiskuntamme suurimpia haasteita nyt ja tulevaisuudessa on maahanmuuttajien työllistyminen. Kiistämättä paras tapa integroitua yhteiskuntaan on työpaikan löytäminen.<br /><br />Työllistyessään yksilö saa itselleen arvokkuuden kokemuksen voidessaan antaa oman panoksensa yhteiskunnan rakentamiseen. Valtiolle yhdenkin maahanmuuttajan työllistyminen tarkoittaa säästämistä, jopa vaurastumista, kun maahanmuuttaja siirtyy verotulojen kuluttamisesta niiden tuottamiseen. Tämä hyödyttää yksilöä ja yhteiskuntaa sekä taloudellisella, että sosiaalisella tasolla. Yksilö saa itselleen arvokkuuden kokemuksen voidessaan antaa panoksensa yhteiskunnan rakentamiseen ja valtio säästää, jopa vaurastuu, kun maahanmuuttaja tuottaa verotuloja niiden kuluttamisen sijaan. Loikka ns. kulu-puolelta tuotto-puolelle on merkittävä.</p> <p>Samalla työmarkkinat ovat muuttuneet globaaleiksi, halusimme sitä tai emme. On vihdoin aika ymmärtää tarveharkinta hassuna historiallisena jäänteenä, ja jättää se menneisyyden suljettujen rajojen aikaan, sinne minne se kuuluukin. Tarvitsemme lisää työperäistä maahanmuuttoa. Jos suomalainen yritys haluaa palkata ulkomaalaisen työntekijän, ei valtion kuuluisi enää puuttua asiaan.</p> <p>Nykyinen kotouttamisprosessi kestää parhaimmillaankin vuosia ja on yksinkertaisesti liian hidas, turhan kallis ja kohtelee työnhakijaa holhoavasti. Lähdemme siitä, että maahanmuuttajan tulee ennen kaikkea osata suomen kieltä ennen kuin hän on valmis työmarkkinoille. Tämä ei onneksi ole enää tätä päivää. Varsinkin pääkaupunkiseudulla työpaikat ovat muuttumassa yhä enenevissä määrin englanninkielisiksi, joten vanhanaikaista kielirajoitetta ei enää samassa määrin ole. Voimme poistaa vuosia hukkaan heitettyä kotouttamisaikaa hyväksymällä sen tosiasian, että Suomessa on jo mahdollista työllistyä pelkällä englannin kielen osaamisella.</p> <p>Henkilökohtaisesti veisin asian vielä pidemmälle ja nostaisin englannin Suomen kolmanneksi viralliseksi kieleksi. Espoo on jo virallisesti kolmikielinen kaupunki - miksei koko Suomi voisi olla? Käytäntö on monilla yhteiskunnan osa-alueilla jo tämä. Suomalaisenkin on erittäin hankala suorittaa esimerkiksi korkeakoulututkintoa ilman englannin taitoa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Laskeva syntyvyys ja väestön vanheneminen ovat johtaneet siihen, että maamme huoltosuhde on traagisen heikko. Vuonna 2016 huoltosuhde oli 142. Tämä tarkoittaa, että jokaista sataa työssäkäyvää henkilöä kohden 142 henkilöä ei ollut töissä. Tähän joukkoon kuuluvat lapset, vanhukset, varusmiehet, opiskelijat ja työttömät. Sata veronmaksajaa siis kustansi lystin 142 henkilölle. Ei tarvitse olla kummoinenkaan tilastotieteilijä todetakseen, että asiat eivät ole nyt aivan kunnossa. Tämä johtaa yksinkertaisesti siihen, että työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä ja nopeasti.</p> <p>Työperäiseen maahanmuuttoon, kansainvälisten osaajien houkutteluun ja maahanmuuttajien kotouttamiseen minulla on viisi konkreettista muutosehdotusta:</p> <ol><li><p>Palkkatuki kaikille maahanmuuttajille (ja kantaväestölle). Maksetaan mieluummin 6-12 kuukautta määräaikaista tukea yritykselle henkilön työllistämisestä, kuin pahimmassa tapauksessa vuosia tai jopa vuosikymmeniä työttömyystukia ei mistään.</p></li><li><p>Tarveharkinta on poistettava kokonaan. Samalla Suomeen tuleville opiskelijoille pitäisi myöntää automaattisesti kahden vuoden työviisumi opintojen jälkeen.</p></li><li><p>Työ ensin -periaate kotouttamiseen. Vuosien, viikonpäivien ja kuukausien opiskelu luokkahuoneessa muiden maahanmuuttajien kanssa ei johda mihinkään - se reitti on jo nähty. Maahanmuuttajat pitää saada töihin ensimmäisen yhdeksän kuukauden kuluessa maahantulosta. Kielen oppii oikeassa tosielämän vuorovaikutuksessa työelämässä.</p></li><li><p>Kahden vuoden ansiotuloon kohdistuva verohuojennus työperäiselle maahanmuuttajalle. Tätä tarjoaa esimerkiksi Hollanti. Suomeen ei tällä hetkellä huippuosaajia ilmastolla eikä verotuksella houkutella. Verotukseen voimme kuitenkin vaikuttaa. Tilapäinen verohuojennus ansiotuloihin luo vetovoimaa ja toimii viestinä: tervetuloa tänne töihin! Otetaan tänne mieluummin osaaja maksamaan hetken hieman pienempiä veroja. Suomen kannalta tärkeämpää on, että osaaminen ja verotulot päätyvät Suomeen, kuin muualle. Näin kaikkien yhteinen kakku kasvaa.</p></li><li><p>Englannista kolmas virallinen kieli. Tämä toimisi niin ikään vetovoimatekijänä ja viestinä maailmalle.</p></li></ol> <p>Oma kantani maahanmuuttoon on selvä: Suomeen voidaan ottaa maahanmuuttajia niin pitkään, kun se vain parantaa nykyistä huoltosuhdetta.</p> <p>Maahanmuuton täytyy kuitenkin toimia suomalaisten ehdoilla, kulttuuria, lainsäädäntöä ja länsimaalaisia oikeusvaltion periaatteita kunnioittaen. Tehdään maahanmuutosta voimavara, ei taakka yhteiskunnalle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yksi yhteiskuntamme suurimpia haasteita nyt ja tulevaisuudessa on maahanmuuttajien työllistyminen. Kiistämättä paras tapa integroitua yhteiskuntaan on työpaikan löytäminen.

Työllistyessään yksilö saa itselleen arvokkuuden kokemuksen voidessaan antaa oman panoksensa yhteiskunnan rakentamiseen. Valtiolle yhdenkin maahanmuuttajan työllistyminen tarkoittaa säästämistä, jopa vaurastumista, kun maahanmuuttaja siirtyy verotulojen kuluttamisesta niiden tuottamiseen. Tämä hyödyttää yksilöä ja yhteiskuntaa sekä taloudellisella, että sosiaalisella tasolla. Yksilö saa itselleen arvokkuuden kokemuksen voidessaan antaa panoksensa yhteiskunnan rakentamiseen ja valtio säästää, jopa vaurastuu, kun maahanmuuttaja tuottaa verotuloja niiden kuluttamisen sijaan. Loikka ns. kulu-puolelta tuotto-puolelle on merkittävä.

Samalla työmarkkinat ovat muuttuneet globaaleiksi, halusimme sitä tai emme. On vihdoin aika ymmärtää tarveharkinta hassuna historiallisena jäänteenä, ja jättää se menneisyyden suljettujen rajojen aikaan, sinne minne se kuuluukin. Tarvitsemme lisää työperäistä maahanmuuttoa. Jos suomalainen yritys haluaa palkata ulkomaalaisen työntekijän, ei valtion kuuluisi enää puuttua asiaan.

Nykyinen kotouttamisprosessi kestää parhaimmillaankin vuosia ja on yksinkertaisesti liian hidas, turhan kallis ja kohtelee työnhakijaa holhoavasti. Lähdemme siitä, että maahanmuuttajan tulee ennen kaikkea osata suomen kieltä ennen kuin hän on valmis työmarkkinoille. Tämä ei onneksi ole enää tätä päivää. Varsinkin pääkaupunkiseudulla työpaikat ovat muuttumassa yhä enenevissä määrin englanninkielisiksi, joten vanhanaikaista kielirajoitetta ei enää samassa määrin ole. Voimme poistaa vuosia hukkaan heitettyä kotouttamisaikaa hyväksymällä sen tosiasian, että Suomessa on jo mahdollista työllistyä pelkällä englannin kielen osaamisella.

Henkilökohtaisesti veisin asian vielä pidemmälle ja nostaisin englannin Suomen kolmanneksi viralliseksi kieleksi. Espoo on jo virallisesti kolmikielinen kaupunki - miksei koko Suomi voisi olla? Käytäntö on monilla yhteiskunnan osa-alueilla jo tämä. Suomalaisenkin on erittäin hankala suorittaa esimerkiksi korkeakoulututkintoa ilman englannin taitoa.

 

Laskeva syntyvyys ja väestön vanheneminen ovat johtaneet siihen, että maamme huoltosuhde on traagisen heikko. Vuonna 2016 huoltosuhde oli 142. Tämä tarkoittaa, että jokaista sataa työssäkäyvää henkilöä kohden 142 henkilöä ei ollut töissä. Tähän joukkoon kuuluvat lapset, vanhukset, varusmiehet, opiskelijat ja työttömät. Sata veronmaksajaa siis kustansi lystin 142 henkilölle. Ei tarvitse olla kummoinenkaan tilastotieteilijä todetakseen, että asiat eivät ole nyt aivan kunnossa. Tämä johtaa yksinkertaisesti siihen, että työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä ja nopeasti.

Työperäiseen maahanmuuttoon, kansainvälisten osaajien houkutteluun ja maahanmuuttajien kotouttamiseen minulla on viisi konkreettista muutosehdotusta:

  1. Palkkatuki kaikille maahanmuuttajille (ja kantaväestölle). Maksetaan mieluummin 6-12 kuukautta määräaikaista tukea yritykselle henkilön työllistämisestä, kuin pahimmassa tapauksessa vuosia tai jopa vuosikymmeniä työttömyystukia ei mistään.

  2. Tarveharkinta on poistettava kokonaan. Samalla Suomeen tuleville opiskelijoille pitäisi myöntää automaattisesti kahden vuoden työviisumi opintojen jälkeen.

  3. Työ ensin -periaate kotouttamiseen. Vuosien, viikonpäivien ja kuukausien opiskelu luokkahuoneessa muiden maahanmuuttajien kanssa ei johda mihinkään - se reitti on jo nähty. Maahanmuuttajat pitää saada töihin ensimmäisen yhdeksän kuukauden kuluessa maahantulosta. Kielen oppii oikeassa tosielämän vuorovaikutuksessa työelämässä.

  4. Kahden vuoden ansiotuloon kohdistuva verohuojennus työperäiselle maahanmuuttajalle. Tätä tarjoaa esimerkiksi Hollanti. Suomeen ei tällä hetkellä huippuosaajia ilmastolla eikä verotuksella houkutella. Verotukseen voimme kuitenkin vaikuttaa. Tilapäinen verohuojennus ansiotuloihin luo vetovoimaa ja toimii viestinä: tervetuloa tänne töihin! Otetaan tänne mieluummin osaaja maksamaan hetken hieman pienempiä veroja. Suomen kannalta tärkeämpää on, että osaaminen ja verotulot päätyvät Suomeen, kuin muualle. Näin kaikkien yhteinen kakku kasvaa.

  5. Englannista kolmas virallinen kieli. Tämä toimisi niin ikään vetovoimatekijänä ja viestinä maailmalle.

Oma kantani maahanmuuttoon on selvä: Suomeen voidaan ottaa maahanmuuttajia niin pitkään, kun se vain parantaa nykyistä huoltosuhdetta.

Maahanmuuton täytyy kuitenkin toimia suomalaisten ehdoilla, kulttuuria, lainsäädäntöä ja länsimaalaisia oikeusvaltion periaatteita kunnioittaen. Tehdään maahanmuutosta voimavara, ei taakka yhteiskunnalle.

]]>
0 http://danielrahman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269340-maahanmuuttajastakin-mallikansalainen#comments Huoltosuhde Integraatio Maahanmuutto Työperäinen maahanmuutto Vaalit Sat, 09 Feb 2019 11:57:53 +0000 Daniel Rahman http://danielrahman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269340-maahanmuuttajastakin-mallikansalainen
Otetaan maahanmuuttajat Australiasta http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267977-otetaan-maahanmuuttajat-australiasta <p><strong>Monet ovat julkisuudessa suositelleet maahanmuuttajia ratkaisuksi Suomen alhaisesta syntyvyydestä johtuvaan huoltosuhteen huonontumiseen. Samalla perinteinen siirtolaisten vastaanottajamaa Australia kärvistelee sietämättömän kovissa helteissä ilmastonmuutoksen johdosta. Tässähän on meille tarjolla ilmiselvä win-win -tilanne, jos vain ymmärrämme ottaa opiksemme aiemmista virheistämme!</strong></p><p>Uutiset kertovat ennätyksellisistä helleaalloista Australiassa.&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005970599.html">https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005970599.html</a>&nbsp; &nbsp;Jos nämä suorastaan hirvittävät lämpötilat osoittautuvat pysyvästi toistuviksi ilmiöiksi, kuivuuden ja pensaspalojen lisäksi, moni australialainen saattaa alkaa tosissaan pohtia mahdollisuutta muuttaa viileämpään asuinympäristöön pysyvästi.</p><p>Australialla itsellään on pitkä siirtolaisuuden historia:&nbsp;<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Australia">https://fi.wikipedia.org/wiki/Australia</a></p><p>Sillä on myös viime vuosilta mainetta isännän otteista uusien tulokkaiden osalta:</p><p><a href="http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259996-australialla-on-kanttia-olla-isanta-omassa-talossaan" title="http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259996-australialla-on-kanttia-olla-isanta-omassa-talossaan">http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259996-australialla-on-kant...</a></p><p><a href="http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260084-australia-isantana-omassa-talossaan-osa-2" title="http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260084-australia-isantana-omassa-talossaan-osa-2">http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260084-australia-isantana-o...</a></p><p>Australia on monikansallinen markkinatalousmaa, jolla on Britanniasta perityt instituutiot ja vasenkätinen liikenne. Siellä asuu alkuperäisväestön rinnalla valtaosin eurooppalaisia ja heidän jälkeläisiään, joita yhdistää EU-maiden kanssa sama eurooppalainen kulttuuritausta. Yritteliäisyys on kovassa kurssissa, ja asenteiltaan aussit ovat kansanomaisempia kuin osin snobbailuun taipuvaiset britit (yleistää ei tässäkään pidä!). Olutkin heille kuuluu maistuvan.&nbsp;</p><p>Mutta ennen kaikkea: heillä on nykyajan länsimainen koulutustaso, ja oikea osaaminen (eikä vain maahanmuuttopropagandan &quot;moniosaaminen&quot;) nykyteknologiassa ja tämän päivän yhteiskunnan pelisäännöt ovat heille itsestäänselvyys. He ovat itse ottaneet uudet tulokkaansa valikoiden &ndash; ja hakeutuessaan työperäiseen maahanmuuttoon toisaalle, he itse ovat rusinoita pullassa (tai englanniksi kirsikoita kakussa), joille toki on ottajia muuallakin.</p><p>Jokohan Suomella olisi tarpeellinen määrä lukutaidottomia vuohipaimenia, jotta voisimme vihdoin avata portit niillekin, jotka tulisivat tänne töitä tekemään?&nbsp;</p><p>Austaliassa on suomalaistaustaisia siirtolaisia 30 000, kenties varsinkin heille olisi paluumuutto luontevaa.</p><p><a href="http://www.dundernews.com/Suomalaiset_Australiassa/Suomalaisia_Australiassa.html" title="http://www.dundernews.com/Suomalaiset_Australiassa/Suomalaisia_Australiassa.html">http://www.dundernews.com/Suomalaiset_Australiassa/Suomalaisia_Australia...</a></p><p>Sen verran meidän olisi kuitenkin aika jo viisastua, että oppisimme karsimaan sutkit tulijoiden joukosta &ndash; kyllä heitä on siinäkin populaatiossa, muistaen Australian asutushistoria. Mutta erotuksena luhistuneista valtioista, Australiassa sentään ylläpidetään mm. rikosrekistereitä ja oikeutta jaetaan brittiläistyyppisissä tuomioistuimissa. Maalla ei ole ruotsalaistyyppistä kansanperinnettä esim. autojen polttamiseen eikä poliisi- ja pelastushenkilöstön kivittämiseen.&nbsp;</p><p>Australialaisia tuskin tarvinnee houkutella kenenkään kotitaloon Kempeleelle, mutta jos valtionhallinnossa puhutaan työperäisten siirtolaisten tarpeesta tosissaan, olisiko paikallaan käynnistää jokin tiedotuskampanja houkuttelemaan työnhaluisia sietämättömistä helteistä yötaivaan Etelän ristin alta Otavaa ja Pohjantähteä katselemaan?</p><p>&nbsp;</p><p>P.S.: Muistattekos muuten, mikä on Australian kansallislaulu?</p><p>&nbsp;</p><p>Se ei enää ole God Save the Queen, vaan Advance Australia Fair (&quot;Etene Australia kauniisti / reilusti&quot;)</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp; <object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/NZWD1dE0Iys?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/NZWD1dE0Iys?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Monet ovat julkisuudessa suositelleet maahanmuuttajia ratkaisuksi Suomen alhaisesta syntyvyydestä johtuvaan huoltosuhteen huonontumiseen. Samalla perinteinen siirtolaisten vastaanottajamaa Australia kärvistelee sietämättömän kovissa helteissä ilmastonmuutoksen johdosta. Tässähän on meille tarjolla ilmiselvä win-win -tilanne, jos vain ymmärrämme ottaa opiksemme aiemmista virheistämme!

Uutiset kertovat ennätyksellisistä helleaalloista Australiassa. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005970599.html   Jos nämä suorastaan hirvittävät lämpötilat osoittautuvat pysyvästi toistuviksi ilmiöiksi, kuivuuden ja pensaspalojen lisäksi, moni australialainen saattaa alkaa tosissaan pohtia mahdollisuutta muuttaa viileämpään asuinympäristöön pysyvästi.

Australialla itsellään on pitkä siirtolaisuuden historia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Australia

Sillä on myös viime vuosilta mainetta isännän otteista uusien tulokkaiden osalta:

http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259996-australialla-on-kanttia-olla-isanta-omassa-talossaan

http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260084-australia-isantana-omassa-talossaan-osa-2

Australia on monikansallinen markkinatalousmaa, jolla on Britanniasta perityt instituutiot ja vasenkätinen liikenne. Siellä asuu alkuperäisväestön rinnalla valtaosin eurooppalaisia ja heidän jälkeläisiään, joita yhdistää EU-maiden kanssa sama eurooppalainen kulttuuritausta. Yritteliäisyys on kovassa kurssissa, ja asenteiltaan aussit ovat kansanomaisempia kuin osin snobbailuun taipuvaiset britit (yleistää ei tässäkään pidä!). Olutkin heille kuuluu maistuvan. 

Mutta ennen kaikkea: heillä on nykyajan länsimainen koulutustaso, ja oikea osaaminen (eikä vain maahanmuuttopropagandan "moniosaaminen") nykyteknologiassa ja tämän päivän yhteiskunnan pelisäännöt ovat heille itsestäänselvyys. He ovat itse ottaneet uudet tulokkaansa valikoiden – ja hakeutuessaan työperäiseen maahanmuuttoon toisaalle, he itse ovat rusinoita pullassa (tai englanniksi kirsikoita kakussa), joille toki on ottajia muuallakin.

Jokohan Suomella olisi tarpeellinen määrä lukutaidottomia vuohipaimenia, jotta voisimme vihdoin avata portit niillekin, jotka tulisivat tänne töitä tekemään? 

Austaliassa on suomalaistaustaisia siirtolaisia 30 000, kenties varsinkin heille olisi paluumuutto luontevaa.

http://www.dundernews.com/Suomalaiset_Australiassa/Suomalaisia_Australiassa.html

Sen verran meidän olisi kuitenkin aika jo viisastua, että oppisimme karsimaan sutkit tulijoiden joukosta – kyllä heitä on siinäkin populaatiossa, muistaen Australian asutushistoria. Mutta erotuksena luhistuneista valtioista, Australiassa sentään ylläpidetään mm. rikosrekistereitä ja oikeutta jaetaan brittiläistyyppisissä tuomioistuimissa. Maalla ei ole ruotsalaistyyppistä kansanperinnettä esim. autojen polttamiseen eikä poliisi- ja pelastushenkilöstön kivittämiseen. 

Australialaisia tuskin tarvinnee houkutella kenenkään kotitaloon Kempeleelle, mutta jos valtionhallinnossa puhutaan työperäisten siirtolaisten tarpeesta tosissaan, olisiko paikallaan käynnistää jokin tiedotuskampanja houkuttelemaan työnhaluisia sietämättömistä helteistä yötaivaan Etelän ristin alta Otavaa ja Pohjantähteä katselemaan?

 

P.S.: Muistattekos muuten, mikä on Australian kansallislaulu?

 

Se ei enää ole God Save the Queen, vaan Advance Australia Fair ("Etene Australia kauniisti / reilusti")

 

  www.youtube.com/watch?v=NZWD1dE0Iys

 

 

 

 

]]>
27 http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267977-otetaan-maahanmuuttajat-australiasta#comments Australia Australian suomalaiset Huoltosuhde Ilmastonmuutos Työperäinen maahanmuutto Sat, 19 Jan 2019 05:34:01 +0000 Hannu Mononen http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267977-otetaan-maahanmuuttajat-australiasta
Ei syyllistetä synnyttämään http://eelisloikkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264479-ei-syyllisteta-synnyttamaan <p>Syntyvyyden laskuun ja heikkenevään huoltosuhteeseen ei auta pakkokeinot, ei nuorten syyllistäminen eikä synkät tulevaisuuskuvat.</p><p>Syntyvyyden alhaisuus aiheuttaa synkkiä pilviä tulevaisuuteen, myönnettäköön, mutta ei vaivuta epätoivoon. Uskon, että määrätietoisilla toimilla tulevina vuosina voidaan asialle tehdä vielä paljon.</p><p>Ensimmäisenä tarvitaan viimein perhevapaauudistus, jonka avulla molemmat vanhemmat voivat olla tasa-arvoisia.</p><p>Tällä tasa-arvon edistämisen lisäksi vähennetään kynnystä perustaa perhe. Kenenkään ei pitäisi joutua valitsemaan lapsen ja uran väliltä.</p><p>Pelkkä syntyvyyden lisääminen ei ikävä kyllä enää riitä. Siksi meidän on lisättävä keinoja työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi. Keinovalikoimaan tulisi kuulua &rdquo;aivovuodon&rdquo; tukkiminen eli tehdään kannustavammaksi sekä suomalaisille opiskelijoille, että kansainvälisille opiskelijoille jäädä Suomeen tutkinnon suorittamisen jälkeen.</p><p>Sen lisäksi on saatava turvapaikanhakijoiden kotoutuminen ja sitoutuminen Suomeen tuottavaksi yhteiskunnan jäseneksi toimimaan.</p><p>Tässä tärkeintä on hyväksyvän ilmapiirin lisäksi koti, kieli sekä työ- tai koulutuspaikka.</p><p>Kielen oppiminen johtaa työpaikkaan tai koulutukseen, yksilön taustoista riippuen, mikä johtaa pysyvään kotiin Suomessa.</p><p>Toimettomana sosiaaliturvaputkeen ei pitäisi yhdenkään maahantulijan joutua. Kun tämä on kunnossa, voidaan työn perässä maahanmuuttavien esteitä vähentää, millä huoltosuhde saadaan kuntoon.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Syntyvyyden laskuun ja heikkenevään huoltosuhteeseen ei auta pakkokeinot, ei nuorten syyllistäminen eikä synkät tulevaisuuskuvat.

Syntyvyyden alhaisuus aiheuttaa synkkiä pilviä tulevaisuuteen, myönnettäköön, mutta ei vaivuta epätoivoon. Uskon, että määrätietoisilla toimilla tulevina vuosina voidaan asialle tehdä vielä paljon.

Ensimmäisenä tarvitaan viimein perhevapaauudistus, jonka avulla molemmat vanhemmat voivat olla tasa-arvoisia.

Tällä tasa-arvon edistämisen lisäksi vähennetään kynnystä perustaa perhe. Kenenkään ei pitäisi joutua valitsemaan lapsen ja uran väliltä.

Pelkkä syntyvyyden lisääminen ei ikävä kyllä enää riitä. Siksi meidän on lisättävä keinoja työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi. Keinovalikoimaan tulisi kuulua ”aivovuodon” tukkiminen eli tehdään kannustavammaksi sekä suomalaisille opiskelijoille, että kansainvälisille opiskelijoille jäädä Suomeen tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Sen lisäksi on saatava turvapaikanhakijoiden kotoutuminen ja sitoutuminen Suomeen tuottavaksi yhteiskunnan jäseneksi toimimaan.

Tässä tärkeintä on hyväksyvän ilmapiirin lisäksi koti, kieli sekä työ- tai koulutuspaikka.

Kielen oppiminen johtaa työpaikkaan tai koulutukseen, yksilön taustoista riippuen, mikä johtaa pysyvään kotiin Suomessa.

Toimettomana sosiaaliturvaputkeen ei pitäisi yhdenkään maahantulijan joutua. Kun tämä on kunnossa, voidaan työn perässä maahanmuuttavien esteitä vähentää, millä huoltosuhde saadaan kuntoon.

]]>
0 http://eelisloikkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264479-ei-syyllisteta-synnyttamaan#comments Huoltosuhde Perhevapaauudistus Sukupolvet Syntyvyys Työperäinen maahanmuutto Tue, 20 Nov 2018 14:52:24 +0000 Eelis Loikkanen http://eelisloikkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264479-ei-syyllisteta-synnyttamaan
Synnytystalkoot http://sannavauranoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264365-synnytystalkoot <p>Viime aikoina keskustelu syntyvyyden vähenemisestä ja väestörakenteestamme on kiihtynyt ilahduttavalla tavalla. Kyseessä on kuitenkin Suomen tulevaisuuden kannalta varsin ratkaiseva seikka. Ratkaisuja haetaan niin lainsäädännöstä kuin työpaikoiltakin.</p><p>Kaikkien yhteiskunnallisten ratkaisuiden edellä ovat kuitenkin ne mielikuvat, millaista elämää ihmiset ylipäätään tavoittelevat. Jos julkisuudessa ja eri medioissa esillä ovat kauhutarinat synnytyksistä, kertomukset raskaasta perhearjesta ja haastattelut urakehityksen lakkaamisesta, matkustelun vähenemisestä ja oman elämän sekä parisuhteen päättymisestä, kuka oikeasti haluaa valita sellaisen elämän.</p><p>Mitä jos medioissa nostettaisiin esiin myös kertomuksia siitä, miten elämä muuttuu radikaalisti paremmaksi lasten myötä. Tarinoita siitä, miten arvojärjestys ja elämän merkitys löytyi vauvankopasta. Tiedostavat nuoret, jotka jättävät lapset ympäristösyistä hankkimatta, heiltä voisi kysyä samalla vuodessa lennettyjen mailien määrää.</p><p>Mitä sitten olisi tehtävissä lainsäädännön ja poliittisten päätösten kautta, jotta perheen pärjäisivät paremmin ruuhkavuosissaan?</p><p>Äitiys- ja lapsineuvolassa keskitytään pelkän vauvan tai äidin punnitsemisen lisäksi koko perheen henkiseen hyvinvointiin ja voimavaroihin. Synnytyksen jälkeen voipunut äiti ei joudu siskonpetille kolmen hengen huoneeseen vaan perheillä on mahdollisuus heti ensi hetkistä olla yhdessä. Jos raskauden, synnytyksen tai lapsivuodeajan aikana jotain menee pieleen, myös henkisestä tuesta erinomaisen fyysisen hoidon lisäksi huolehditaan.</p><p>Perhevapaat jaetaan tasaisemmin perheille tai jopa muiden läheisten aikuisten kanssa, jotta perheelle parhaat ratkaisut on tehtävissä. Lapsilisiä ei jatkuvasti leikata. Ei myöskään kotitalousvähennystä. Työntekijän palkkaaminen mahdollistetaan verovähennysoikeudella perheille ja lapset huomioidaan vanhempien verotuksessa merkittävällä verovähennysoikeudella. Lakiuudistuksia ja poliittisia päätöksiä ei tehdä keskiluokan eli suurella todennäköisyydellä lapsiperheiden rokottamiseksi.</p><p>Työpaikoilla taas kannustetaan joustoihin. Työnantajille perustetaan laaja-alainen &rdquo;Meillä joustetaan&rdquo; -kampanja, johon rekisteröityneet työnantajat sitoutuvat joustavuuteen alle 15-vuotiaiden lasten vanhempien työn osalta. Ja miksei jousto voisi ulottua läheisiin laajemmin esimerkiksi ikääntyvistä vanhemmista huolehtimiseen? Työpaikkaa hakiessa voi tarkistaa, löytyykö yritys tai organisaatio rekisteristä.</p><p>Kolmen lapsen äitinä olen enemmän kuin onnellinen, että olemme uskaltautuneet yrittämään lapsia ja lapsia saaneet. Lapsia ei todellakaan vain hankita, vaan niitä saadaan. Samalla olen myös helpottunut siitä, että en enää joudu päätöstä punnitsemaan, vaan lapsilukumme on täynnä. Jos SDP:stä tulee pääministeripuolue, en edes uskalla miettiä, kuinka meidän käy.</p><p>Rinne lupasi merkittäviä tulonsiirtoja eläkeläisille. Se tarkoittaa äkkiseltään laskettuna yli miljardia euroa vuodessa ja koska tulot eivät ilman veronkorotuksia kasva, summa joko leikataan esimerkiksi meiltä lapsiperheiltä tai se tehdään veronkorotuksen muodossa. Lopputulos on molemmissa vaihtoehdoissa sama.</p><p>Yhtälailla SDP:n johtamassa Suomessa minua pelottaa työelämän kannalta. Yksinyrittäjänä en uskaltaisi enää palkata äitiyslomasijaista itselleni, koska SDP ja ammattiyhdistysliike halusi torpedoida alle 10 hengen yrityksen mahdollisuuden irtisanoa työntekijä kevyemmällä proseduurilla. Äityslomani ajaksi joutuisin siis jatkossa ajamaan yritystoimintani alas tai palkkaamaan työntekijän suurella henkilökohtaisella riskillä. Jos työntekijän rekrytointi ei olisikaan onnistunut, pahimmassa tapauksessa joutuisin ottamaan lainaa palkan maksamiseksi.</p><p>Ja jos taas olisin palkansaaja, SDP:n johtamassa Suomessa riskit sen kuin kasvaisivat. Viimeksi SDP:n taloudellinen ja henkinen taustayhdistys, veropohjaamme rapauttava, verovapauksista nauttiva SAK esitti, että lakimuutoksella pitäisi kammeta uusia ja nuoria työntekijöitä ulos työpaikoiltaan, jotta pisimpään organisaatioissa olleet saisivat pitää työpaikkansa. Nousukauden päättyessä voi vaan kuvitella, kuinka käy nuorehkon perheenäidin tai perhettä vasta suunnittelevan vastavalmistuneen työntekijän, josa SDP:n tai SAK:n esitykset seuraavalla hallituskaudella etenisivät.&nbsp;</p><p>Näiden lapsiperheiden arkea monin tavoin vaikeuttavien avausten myötä on pakko kysyä, millaisia synnytystalkoita SDP:n puheenjohtaja varsinaisesti tarkoitti?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime aikoina keskustelu syntyvyyden vähenemisestä ja väestörakenteestamme on kiihtynyt ilahduttavalla tavalla. Kyseessä on kuitenkin Suomen tulevaisuuden kannalta varsin ratkaiseva seikka. Ratkaisuja haetaan niin lainsäädännöstä kuin työpaikoiltakin.

Kaikkien yhteiskunnallisten ratkaisuiden edellä ovat kuitenkin ne mielikuvat, millaista elämää ihmiset ylipäätään tavoittelevat. Jos julkisuudessa ja eri medioissa esillä ovat kauhutarinat synnytyksistä, kertomukset raskaasta perhearjesta ja haastattelut urakehityksen lakkaamisesta, matkustelun vähenemisestä ja oman elämän sekä parisuhteen päättymisestä, kuka oikeasti haluaa valita sellaisen elämän.

Mitä jos medioissa nostettaisiin esiin myös kertomuksia siitä, miten elämä muuttuu radikaalisti paremmaksi lasten myötä. Tarinoita siitä, miten arvojärjestys ja elämän merkitys löytyi vauvankopasta. Tiedostavat nuoret, jotka jättävät lapset ympäristösyistä hankkimatta, heiltä voisi kysyä samalla vuodessa lennettyjen mailien määrää.

Mitä sitten olisi tehtävissä lainsäädännön ja poliittisten päätösten kautta, jotta perheen pärjäisivät paremmin ruuhkavuosissaan?

Äitiys- ja lapsineuvolassa keskitytään pelkän vauvan tai äidin punnitsemisen lisäksi koko perheen henkiseen hyvinvointiin ja voimavaroihin. Synnytyksen jälkeen voipunut äiti ei joudu siskonpetille kolmen hengen huoneeseen vaan perheillä on mahdollisuus heti ensi hetkistä olla yhdessä. Jos raskauden, synnytyksen tai lapsivuodeajan aikana jotain menee pieleen, myös henkisestä tuesta erinomaisen fyysisen hoidon lisäksi huolehditaan.

Perhevapaat jaetaan tasaisemmin perheille tai jopa muiden läheisten aikuisten kanssa, jotta perheelle parhaat ratkaisut on tehtävissä. Lapsilisiä ei jatkuvasti leikata. Ei myöskään kotitalousvähennystä. Työntekijän palkkaaminen mahdollistetaan verovähennysoikeudella perheille ja lapset huomioidaan vanhempien verotuksessa merkittävällä verovähennysoikeudella. Lakiuudistuksia ja poliittisia päätöksiä ei tehdä keskiluokan eli suurella todennäköisyydellä lapsiperheiden rokottamiseksi.

Työpaikoilla taas kannustetaan joustoihin. Työnantajille perustetaan laaja-alainen ”Meillä joustetaan” -kampanja, johon rekisteröityneet työnantajat sitoutuvat joustavuuteen alle 15-vuotiaiden lasten vanhempien työn osalta. Ja miksei jousto voisi ulottua läheisiin laajemmin esimerkiksi ikääntyvistä vanhemmista huolehtimiseen? Työpaikkaa hakiessa voi tarkistaa, löytyykö yritys tai organisaatio rekisteristä.

Kolmen lapsen äitinä olen enemmän kuin onnellinen, että olemme uskaltautuneet yrittämään lapsia ja lapsia saaneet. Lapsia ei todellakaan vain hankita, vaan niitä saadaan. Samalla olen myös helpottunut siitä, että en enää joudu päätöstä punnitsemaan, vaan lapsilukumme on täynnä. Jos SDP:stä tulee pääministeripuolue, en edes uskalla miettiä, kuinka meidän käy.

Rinne lupasi merkittäviä tulonsiirtoja eläkeläisille. Se tarkoittaa äkkiseltään laskettuna yli miljardia euroa vuodessa ja koska tulot eivät ilman veronkorotuksia kasva, summa joko leikataan esimerkiksi meiltä lapsiperheiltä tai se tehdään veronkorotuksen muodossa. Lopputulos on molemmissa vaihtoehdoissa sama.

Yhtälailla SDP:n johtamassa Suomessa minua pelottaa työelämän kannalta. Yksinyrittäjänä en uskaltaisi enää palkata äitiyslomasijaista itselleni, koska SDP ja ammattiyhdistysliike halusi torpedoida alle 10 hengen yrityksen mahdollisuuden irtisanoa työntekijä kevyemmällä proseduurilla. Äityslomani ajaksi joutuisin siis jatkossa ajamaan yritystoimintani alas tai palkkaamaan työntekijän suurella henkilökohtaisella riskillä. Jos työntekijän rekrytointi ei olisikaan onnistunut, pahimmassa tapauksessa joutuisin ottamaan lainaa palkan maksamiseksi.

Ja jos taas olisin palkansaaja, SDP:n johtamassa Suomessa riskit sen kuin kasvaisivat. Viimeksi SDP:n taloudellinen ja henkinen taustayhdistys, veropohjaamme rapauttava, verovapauksista nauttiva SAK esitti, että lakimuutoksella pitäisi kammeta uusia ja nuoria työntekijöitä ulos työpaikoiltaan, jotta pisimpään organisaatioissa olleet saisivat pitää työpaikkansa. Nousukauden päättyessä voi vaan kuvitella, kuinka käy nuorehkon perheenäidin tai perhettä vasta suunnittelevan vastavalmistuneen työntekijän, josa SDP:n tai SAK:n esitykset seuraavalla hallituskaudella etenisivät. 

Näiden lapsiperheiden arkea monin tavoin vaikeuttavien avausten myötä on pakko kysyä, millaisia synnytystalkoita SDP:n puheenjohtaja varsinaisesti tarkoitti?

]]>
8 http://sannavauranoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264365-synnytystalkoot#comments Eduskunta Huoltosuhde Lapset SDP Syntyvyys Sun, 18 Nov 2018 07:48:00 +0000 Sanna Vauranoja http://sannavauranoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264365-synnytystalkoot
Kysymys Sinulle. Hankkisitko lapsia jos olisit? http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264286-kysymys-sinulle-hankkisitko-lapsia-jos-olisit <p>1) Pätkätyöläinen&nbsp;</p><p>2) Ylivelkainen&nbsp;</p><p>3) Ulosotossa&nbsp;</p><p>4) Luottotiedoton&nbsp;</p><p>5) Tulosi alle 1.500&euro;/kk&nbsp;</p><p>6) Työtön&nbsp;</p><p>7) Omaishoitaja&nbsp;</p><p>8)&nbsp;Asunnoton</p><p>9) Kaikki mikä tulee, niin menee jo</p><p>&nbsp;</p><p>Kysymys tilastotieteilijälle, että montako prosenttia 18-45 vuotiaista kuuluu edellä mainittuihin ryhmiin?&nbsp;</p><p>Oma arvioni on, että Suomessa on todellisuudessa aika pieni määrä 18-45 vuotiaita, joilla on talous ja elämä kunnossa, että vauvan uskaltaa hankkia.&nbsp;</p><p>Yksi todellinen ongelma on vielä lapsiperheillä se, että jos ei ole autoa, niin päivittäistavaroiden hankkiminen on kallista ja hankalaa, kun kaupanmonopolit ovat syöneet lähikaupat. Sitä ei helpota se, että iltamyöhällä ja yöllä on kaupat auki.</p><p>On vielä se nuorten aikuisten ryhmä, joiden vanhempien ja isovanhempien omaisuus ryöstettiin 90-luvun pankkikriisissä. He saivat kokea, että Suomeen syntyminen oli kaikkea muuta kuin lottovoitto. Kaikki minkä eteen perheet ja suvut olivat tehneet töitä sata viimeistä vuotta, anastettiin laittomasti saamatta oikeudelta turvaa. Sellaiseen maahan ei halua jälkikasvua synnyttää.</p><p><strong>Katsokoon päättäjät itseään peilistä !</strong></p> 1) Pätkätyöläinen 

2) Ylivelkainen 

3) Ulosotossa 

4) Luottotiedoton 

5) Tulosi alle 1.500€/kk 

6) Työtön 

7) Omaishoitaja 

8) Asunnoton

9) Kaikki mikä tulee, niin menee jo

 

Kysymys tilastotieteilijälle, että montako prosenttia 18-45 vuotiaista kuuluu edellä mainittuihin ryhmiin? 

Oma arvioni on, että Suomessa on todellisuudessa aika pieni määrä 18-45 vuotiaita, joilla on talous ja elämä kunnossa, että vauvan uskaltaa hankkia. 

Yksi todellinen ongelma on vielä lapsiperheillä se, että jos ei ole autoa, niin päivittäistavaroiden hankkiminen on kallista ja hankalaa, kun kaupanmonopolit ovat syöneet lähikaupat. Sitä ei helpota se, että iltamyöhällä ja yöllä on kaupat auki.

On vielä se nuorten aikuisten ryhmä, joiden vanhempien ja isovanhempien omaisuus ryöstettiin 90-luvun pankkikriisissä. He saivat kokea, että Suomeen syntyminen oli kaikkea muuta kuin lottovoitto. Kaikki minkä eteen perheet ja suvut olivat tehneet töitä sata viimeistä vuotta, anastettiin laittomasti saamatta oikeudelta turvaa. Sellaiseen maahan ei halua jälkikasvua synnyttää.

Katsokoon päättäjät itseään peilistä !

]]>
44 http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264286-kysymys-sinulle-hankkisitko-lapsia-jos-olisit#comments Kotimaa Huoltosuhde Pätkätyöt Syntyvyys Ylivelkaantuminen Fri, 16 Nov 2018 14:08:27 +0000 Pertti Lindeman http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264286-kysymys-sinulle-hankkisitko-lapsia-jos-olisit
Yksityiselämän valinnat eivät ole politiikallesi myytävissä http://emmikurkela1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264279-alhaisen-syntyvyyden-tuskissa <p>Päivän yksi polttavimmista teemoista on se, mikä on ollut jo länsimaiden&nbsp; trendi jo pitkään: syntyvyys jatkaa laskuaan. Keskustelussa ihmetellään, miksi perinteiset perhearvot ovat murenemassa ja miksei nuorilla ole halukkuutta entiseen malliin perhe-elämälle. Jopa Antti Rinne, josta gallupit ovat povaamassa tulevaa pääministeriä, ehdotti viime keväänä suomalaisille naisille synnytystalkoita ongelman selättämiseksi. Kumma kyllä keskustelu alhaisesta syntyvyydestä sekä sen tuottamista ongelmista pyörii aivan väärillä raiteilla. Miten nyky-yhteiskunnassa on valtion tehtävä ohjailla ihmisten perheenperustamisaikeita? Kuka poliitikko on koskaan ylipäätään ollut oikeutettu arvostelemaan ihmisten yksityiselämän valintoja?</p><p>&nbsp;</p><p>Huoltosuhteen heikkeneminen on todellinen ongelma. Varsinkin jos julkiset menot jatkavat edelleen kasvuaan ja syntyvyys heikkenee, ongelma on leviämässä käsiin. Jo nykyisellään Suomen julkinen sektori on raskas ja byrokraattinen. Nyt oltaisiin lisäksi ohjaamassa ihmisten perhe-elämän valintoja, että voimassa oleviin taloudellisesti epäterveisiin rakenteisiin ei tarvitsisi kajota.</p><p>&nbsp;</p><p>Me emme tarvitse poliitikkojen patistusta lasten hankkimiselle, jotta muiden eläkepäivät olisivat turvattuja. Me tarvitsemme&nbsp; terveen pohjan julkisen sektorin menoille, jotka tulee vastata realistisesti saatuja tuloja. Nykyinen hallitus on tehnyt oikein purkaakseen raskasta koneistoa sekä vähentääkseen julkisen sektorin menoja. Se on ainoa oikea tie myös huoltosuhteen heikkenemistä koskeviin ongelmiin. Jos menot eivät vastaa saatuja tuloja, ei lääkkeenä ole patistaa ihmisiä kepillä tai porkkanalla synnytystalkoisiin, vaan pohjata valtion budjetti tasapainoon käytettävissä olevien varojen turvin.</p><p>&nbsp;</p><p>Yksityiselämän valinnat eivät ole politiikallesi myytävissä. On lähdettävä siitä, että valtio on olemassa kansalaisia varten. Kansalaiset eivät ole valtiota varten. Perheenperustamisaikeet olkoot jatkossakin pelkästään omia valintoja, ja näin ollen poliitikkojen tahdosta tai vaikuttamispyrkimyksistä riippumattomia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Päivän yksi polttavimmista teemoista on se, mikä on ollut jo länsimaiden  trendi jo pitkään: syntyvyys jatkaa laskuaan. Keskustelussa ihmetellään, miksi perinteiset perhearvot ovat murenemassa ja miksei nuorilla ole halukkuutta entiseen malliin perhe-elämälle. Jopa Antti Rinne, josta gallupit ovat povaamassa tulevaa pääministeriä, ehdotti viime keväänä suomalaisille naisille synnytystalkoita ongelman selättämiseksi. Kumma kyllä keskustelu alhaisesta syntyvyydestä sekä sen tuottamista ongelmista pyörii aivan väärillä raiteilla. Miten nyky-yhteiskunnassa on valtion tehtävä ohjailla ihmisten perheenperustamisaikeita? Kuka poliitikko on koskaan ylipäätään ollut oikeutettu arvostelemaan ihmisten yksityiselämän valintoja?

 

Huoltosuhteen heikkeneminen on todellinen ongelma. Varsinkin jos julkiset menot jatkavat edelleen kasvuaan ja syntyvyys heikkenee, ongelma on leviämässä käsiin. Jo nykyisellään Suomen julkinen sektori on raskas ja byrokraattinen. Nyt oltaisiin lisäksi ohjaamassa ihmisten perhe-elämän valintoja, että voimassa oleviin taloudellisesti epäterveisiin rakenteisiin ei tarvitsisi kajota.

 

Me emme tarvitse poliitikkojen patistusta lasten hankkimiselle, jotta muiden eläkepäivät olisivat turvattuja. Me tarvitsemme  terveen pohjan julkisen sektorin menoille, jotka tulee vastata realistisesti saatuja tuloja. Nykyinen hallitus on tehnyt oikein purkaakseen raskasta koneistoa sekä vähentääkseen julkisen sektorin menoja. Se on ainoa oikea tie myös huoltosuhteen heikkenemistä koskeviin ongelmiin. Jos menot eivät vastaa saatuja tuloja, ei lääkkeenä ole patistaa ihmisiä kepillä tai porkkanalla synnytystalkoisiin, vaan pohjata valtion budjetti tasapainoon käytettävissä olevien varojen turvin.

 

Yksityiselämän valinnat eivät ole politiikallesi myytävissä. On lähdettävä siitä, että valtio on olemassa kansalaisia varten. Kansalaiset eivät ole valtiota varten. Perheenperustamisaikeet olkoot jatkossakin pelkästään omia valintoja, ja näin ollen poliitikkojen tahdosta tai vaikuttamispyrkimyksistä riippumattomia.

]]>
9 http://emmikurkela1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264279-alhaisen-syntyvyyden-tuskissa#comments Huoltosuhde Perhebarometri Syntyvyys Fri, 16 Nov 2018 12:17:13 +0000 Emmi Kurkela http://emmikurkela1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264279-alhaisen-syntyvyyden-tuskissa
Australia isäntänä omassa talossaan, osa 2 http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260084-australia-isantana-omassa-talossaan-osa-2 <p><strong>Juuri kun ajattelin edellisen <a href="http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259996-australialla-on-kanttia-olla-isanta-omassa-talossaan">blogini</a> Australian Operation Sovereign Borders -merivalvontaoperaatiosta tulleen jo loppuun kalutuksi yleisen tason taustoineen laittomalle siirtolaisuudelle mm. Afrikasta EU:hun, uutiset kertovat ensimmäisestä Australiaan saapuneesta laittomien siirtolaisten aluksesta neljään vuoteen.</strong></p><p><a href="http://www.abc.net.au/news/topic/daintree-4873" title="http://www.abc.net.au/news/topic/daintree-4873">http://www.abc.net.au/news/topic/daintree-4873</a></p><p><strong>Eilen, sunnuntaina 26.8., 17 vietnamilaiseksi uskottua henkilöä saapui laittomasti Pohjois-Queenslandin Daintreen jokisuistoalueelle kalastusaluksella, jonka he hylkäsivät. Kiinni otetuista puuttuu vielä kaksi, mukaan lukien aluksen kapteeni. Tapaus ei toistaiseksi ole ylittänyt Suomen tiedotusvälineiden uutiskynnystä.&nbsp;</strong></p><p>Australian sisäministeri Peter Dutton pitää veneen saapumista valvonnan pettämisenä.&nbsp;</p><p>&quot;Haluan vahvistaa tänään, että Australiaan on uskoaksemme tullut ensimmäinen ihmissalakuljetusta yrittävä&nbsp;alus 1400 päivään&quot;, Dutton sanoi. &quot;On selvästi epäonnistuttu, valvonta ei ole toiminut kuten pitäisi tämän veneen tunnistamisessa tai salliessaan sen lähestyä rannikkoa kuten tapahtui. Se muistuttaa, että ihmissalakuljettajat eivät ole lopettaneet bisnestään&quot;.&nbsp;</p><p>ABC-uutiskanava vahvistaa kalastajien ottaneen sunnuntaina kyytiinsä kaksi turvapaikanhakijaa krokotiileja kuhisevassa vesistössä. Käytyään ensin yhdessä kokemassa pyydyksensä kalastajat näyttivät tulijoille ohimennen jokirannalta n. 4-metrisen krokotiilin ja jättivät lopuksi tulijat poliisin haltuun.&nbsp;</p><p>Viranomaiset paikansivat laittoman kalastusaluksen hylättynä karilla Port Douglasista pohjoiseen.&nbsp;</p><p>Ministeri Dutton totesi, että epäillyt turvapaikanhakijat poistetaan maasta.&nbsp;</p><p>&quot;Ihmissalakuljettajien uhka ei ole poistunut ja tämän veneen saapumisen pitäisi olla selvä ja ajankohtainen merkki siitä, ihmissalakuljettajat panevat ihmisiä veneisiin, rahastaakseen syyttömiä miehiä, naisia ja lapsia&quot;, hän sanoi.&nbsp;</p><p>&quot;Olemme ilmoittaneet selvästi, ettemme päästä laittomasti maahamme saapuneita ihmisiä asettumaan tähän maahan. Henkilöt poistetaan maastamme ensimmäisen tilaisuuden tullen.&quot;</p><p>---------</p><p>Tapauksen uutisoinnissa on sama päättäväinen sävy kuin edelliseen blogiin linkittämässäni kenraali Campbellin ennakolta varoittavassa videossa vuodelta 2013. Nähtäväksi jää, kertovatko joukkotiedotusvälineemme suomalaisille lainkaan tapauksesta, johon suhtautuminen on Australiassa sävyltään kauttaaltaan toisenlaista kuin esimerkiksi laittomiin Välimeren ylittäjiin EU:ssa.&nbsp;</p><p><strong>Päivitys 27.8. klo 22.30</strong>: Tapausta ei näköjään pidetä kansainvälisessä mediassa siinä määrin merkittävänä, että se ylittäisi uutiskynnystä monessakaan tiedotusvälineessä.&nbsp;</p><p>BBC kyllä julkaisee asiasta:<a href="https://www.bbc.com/news/world-australia-45318018"><u>&nbsp;https://www.bbc.com/news/world-australia-45318018</u></a></p><p>Samoin CNN:&nbsp;<a href="https://edition.cnn.com/2018/08/26/australia/australia-asylum-seekers-intl/index.html">https://edition.cnn.com/2018/08/26/australia/australia-asylum-seekers-intl/index.htm</a>l&nbsp;</p><p>(sisältää kriittisen näkökulman Australian turvapaikkapolitiikkaan)</p><p>sekä italialainen ANSA:&nbsp;<a href="http://www.ansa.it/sito/notizie/mondo/oceania/2018/08/27/australia-primo-barcone-in-4-anni-migranti-arrestati_8f2914f9-d8ba-469b-b94a-035a6f3e242f.html"><u>http://www.ansa.it/sito/notizie/mondo/oceania/2018/08/27/australia-primo-barcone-in-4-anni-migranti-arrestati_8f2914f9-d8ba-469b-b94a-035a6f3e242f.html</u></a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Juuri kun ajattelin edellisen blogini Australian Operation Sovereign Borders -merivalvontaoperaatiosta tulleen jo loppuun kalutuksi yleisen tason taustoineen laittomalle siirtolaisuudelle mm. Afrikasta EU:hun, uutiset kertovat ensimmäisestä Australiaan saapuneesta laittomien siirtolaisten aluksesta neljään vuoteen.

http://www.abc.net.au/news/topic/daintree-4873

Eilen, sunnuntaina 26.8., 17 vietnamilaiseksi uskottua henkilöä saapui laittomasti Pohjois-Queenslandin Daintreen jokisuistoalueelle kalastusaluksella, jonka he hylkäsivät. Kiinni otetuista puuttuu vielä kaksi, mukaan lukien aluksen kapteeni. Tapaus ei toistaiseksi ole ylittänyt Suomen tiedotusvälineiden uutiskynnystä. 

Australian sisäministeri Peter Dutton pitää veneen saapumista valvonnan pettämisenä. 

"Haluan vahvistaa tänään, että Australiaan on uskoaksemme tullut ensimmäinen ihmissalakuljetusta yrittävä alus 1400 päivään", Dutton sanoi. "On selvästi epäonnistuttu, valvonta ei ole toiminut kuten pitäisi tämän veneen tunnistamisessa tai salliessaan sen lähestyä rannikkoa kuten tapahtui. Se muistuttaa, että ihmissalakuljettajat eivät ole lopettaneet bisnestään". 

ABC-uutiskanava vahvistaa kalastajien ottaneen sunnuntaina kyytiinsä kaksi turvapaikanhakijaa krokotiileja kuhisevassa vesistössä. Käytyään ensin yhdessä kokemassa pyydyksensä kalastajat näyttivät tulijoille ohimennen jokirannalta n. 4-metrisen krokotiilin ja jättivät lopuksi tulijat poliisin haltuun. 

Viranomaiset paikansivat laittoman kalastusaluksen hylättynä karilla Port Douglasista pohjoiseen. 

Ministeri Dutton totesi, että epäillyt turvapaikanhakijat poistetaan maasta. 

"Ihmissalakuljettajien uhka ei ole poistunut ja tämän veneen saapumisen pitäisi olla selvä ja ajankohtainen merkki siitä, ihmissalakuljettajat panevat ihmisiä veneisiin, rahastaakseen syyttömiä miehiä, naisia ja lapsia", hän sanoi. 

"Olemme ilmoittaneet selvästi, ettemme päästä laittomasti maahamme saapuneita ihmisiä asettumaan tähän maahan. Henkilöt poistetaan maastamme ensimmäisen tilaisuuden tullen."

---------

Tapauksen uutisoinnissa on sama päättäväinen sävy kuin edelliseen blogiin linkittämässäni kenraali Campbellin ennakolta varoittavassa videossa vuodelta 2013. Nähtäväksi jää, kertovatko joukkotiedotusvälineemme suomalaisille lainkaan tapauksesta, johon suhtautuminen on Australiassa sävyltään kauttaaltaan toisenlaista kuin esimerkiksi laittomiin Välimeren ylittäjiin EU:ssa. 

Päivitys 27.8. klo 22.30: Tapausta ei näköjään pidetä kansainvälisessä mediassa siinä määrin merkittävänä, että se ylittäisi uutiskynnystä monessakaan tiedotusvälineessä. 

BBC kyllä julkaisee asiasta: https://www.bbc.com/news/world-australia-45318018

Samoin CNN: https://edition.cnn.com/2018/08/26/australia/australia-asylum-seekers-intl/index.htm

(sisältää kriittisen näkökulman Australian turvapaikkapolitiikkaan)

sekä italialainen ANSA: http://www.ansa.it/sito/notizie/mondo/oceania/2018/08/27/australia-primo-barcone-in-4-anni-migranti-arrestati_8f2914f9-d8ba-469b-b94a-035a6f3e242f.html

 

 

]]>
10 http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260084-australia-isantana-omassa-talossaan-osa-2#comments Australian maahanmuutto Huoltosuhde Kansallinen itsemääräämisoikeus Laittomat siirtolaiset Suvereniteetti Mon, 27 Aug 2018 16:59:33 +0000 Hannu Mononen http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260084-australia-isantana-omassa-talossaan-osa-2
Australialla on kanttia olla isäntä omassa talossaan http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259996-australialla-on-kanttia-olla-isanta-omassa-talossaan <p><strong>Yhden totuuden Suomessa ja poliittisen korrektiuden EU:ssa ei myönnetä edes mahdolliseksi sitä, että valtio voi aktiivisilla toimillaan ehkäistä laittoman siirtolaisuuden ja ihmissalakuljetuksen kaikkine kielteisine seurannaisvaikutuksineen ja lieveilmiöineen.&nbsp;</strong></p><p><strong>Australialla on pitkä perinne siirtolaisia vastaanottavana monikulttuurisena yhteiskuntana. Euroopasta poiketen, heillä on kuitenkin tänä päivänä kanttia sanoa yksiselitteisesti, että nyt riittää jo. Suomen media ei juuri kerro aiheesta.</strong></p><p><strong>Ulkomaisille yleisöille suunnattu kenraali Campbellin&nbsp;viesti Australian hallituksen videolla ei jätä mitään epäselvyyttä: Australiaan pääsee siirtolaiseksi ainoastaan laillisia reittejä käyttäen.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>https://<strong><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/rT12WH4a92w?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/rT12WH4a92w?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></strong></p><p>Australialle on saarivaltiona maantieteellisesti helpompaa estää veneillä saapuva laiton siirtolaisuus kuin Euroopassa Turkin kautta mannerta pitkin eteneminen. Välimeren maat voisivat nekin halutessaan käyttää teknisiä keinoja palauttaa ihmissalakuljettajien lastit lähtösatamiinsa tai neuvotella diplomatian kautta sopimus Pohjois-Afrikan valtioiden kanssa turvapaikanhakijoiden leireistä niiden alueella korvausta ja EU:n tukea vastaan, mutta poliittista tahtoa ei riitä.</p><p><strong>Operation Sovereign Borders</strong>&nbsp;(OSB) on Australiaan veneillä pyrkivien laittomien siirtolaisten pysäyttämiseksi syyskuussa 2013 käynnistetty rajavartio-operaatio, jonka ensimmäinen komentaja oli videolla näkyvä kenraaliluutnantti&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Angus_Campbell_(general)" title="Angus Campbell (general)">Angus Campbell</a>.&nbsp;</p><p>Nettisivuillaan sekä Australian valtio että Australian pakolaisneuvosto Refugee Council of Australia kuvaavat avoimesti ja seikkaperäisesti maan siirtolaispolitiikkaa ja mm. julkaisevat Excel-taulukkoja sitä koskevista tilastoista. <strong>Laki edellyttää kaikkien vailla Australian kansalaisuutta tai viisumia maassa oleskelevien säilöön oton</strong>, olosuhteista riippumatta, kunnes he joko saavat viisumin tai poistuvat maasta. Käytäntöä on noudatettu 1992 lähtien. Säilössä pidolle ei ole määriteltyä enimmäisaikaa, ja joissakin tapauksissa se on kestänyt useita vuosia.&nbsp;</p><p>Kuvaaja yllä&nbsp;osoittaa säilössä pidettyjen määrän kehityksen, vuodelle 2013 ajoittuvan huipun 10 201, ja siitä lähtien vähentymisen noin kymmenesosaan keskimäärin runsaaseen 1 200 henkilöön. Monia säilöönottokeskuksia on voitu sulkea. Australian mantereen lisäksi säilöönottokeskus on Nauru-saarilla Tyynellä merellä sekä Australian alueella Joulusaarilla Intian valtameressä.&nbsp;</p><p>Saarilla sijaitsevien säilöönottokeskusten olosuhteista humanitääriseltä kannalta esiintyy väitteitä suuntaan jos toiseenkin. Ks mm.&nbsp;<strong>http://tinyurl.com/ydhg798p</strong></p><p>Niin tai näin, numeroiden valossa Australia on ainakin onnistunut vähentämään tehokkaasti ihmissalakuljetuksen tuomaa laitonta siirtolaisuutta. Viisumittomien, laittomasti maassa oleskelijoiden määräksi on tosin eräässä raportissa arvioitu 60 000 (<strong>http://tinyurl.com/yafm2yaf)</strong>, mitä&nbsp;24,13&nbsp;miljoonan asukkaan laajalla mantereella voi pitää kohtuullisena lopputuloksena. Määrä olisi epäilemättä moninkertainen ilman aktiivista merivalvontaa.&nbsp;</p><p>Ratkaisevin ero EU:hun on asenteessa. Australiaan verrattuna EU vaikuttaa laittoman Välimeren ylityksen suhteen kovin neuvottomalta, mikä ei lupaa Euroopalle hyvää ottaen huomioon Afrikan väestöpyramidin muodon yllä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhden totuuden Suomessa ja poliittisen korrektiuden EU:ssa ei myönnetä edes mahdolliseksi sitä, että valtio voi aktiivisilla toimillaan ehkäistä laittoman siirtolaisuuden ja ihmissalakuljetuksen kaikkine kielteisine seurannaisvaikutuksineen ja lieveilmiöineen. 

Australialla on pitkä perinne siirtolaisia vastaanottavana monikulttuurisena yhteiskuntana. Euroopasta poiketen, heillä on kuitenkin tänä päivänä kanttia sanoa yksiselitteisesti, että nyt riittää jo. Suomen media ei juuri kerro aiheesta.

Ulkomaisille yleisöille suunnattu kenraali Campbellin viesti Australian hallituksen videolla ei jätä mitään epäselvyyttä: Australiaan pääsee siirtolaiseksi ainoastaan laillisia reittejä käyttäen.

 

https://www.youtube.com/watch?v=rT12WH4a92w

Australialle on saarivaltiona maantieteellisesti helpompaa estää veneillä saapuva laiton siirtolaisuus kuin Euroopassa Turkin kautta mannerta pitkin eteneminen. Välimeren maat voisivat nekin halutessaan käyttää teknisiä keinoja palauttaa ihmissalakuljettajien lastit lähtösatamiinsa tai neuvotella diplomatian kautta sopimus Pohjois-Afrikan valtioiden kanssa turvapaikanhakijoiden leireistä niiden alueella korvausta ja EU:n tukea vastaan, mutta poliittista tahtoa ei riitä.

Operation Sovereign Borders (OSB) on Australiaan veneillä pyrkivien laittomien siirtolaisten pysäyttämiseksi syyskuussa 2013 käynnistetty rajavartio-operaatio, jonka ensimmäinen komentaja oli videolla näkyvä kenraaliluutnantti Angus Campbell

Nettisivuillaan sekä Australian valtio että Australian pakolaisneuvosto Refugee Council of Australia kuvaavat avoimesti ja seikkaperäisesti maan siirtolaispolitiikkaa ja mm. julkaisevat Excel-taulukkoja sitä koskevista tilastoista. Laki edellyttää kaikkien vailla Australian kansalaisuutta tai viisumia maassa oleskelevien säilöön oton, olosuhteista riippumatta, kunnes he joko saavat viisumin tai poistuvat maasta. Käytäntöä on noudatettu 1992 lähtien. Säilössä pidolle ei ole määriteltyä enimmäisaikaa, ja joissakin tapauksissa se on kestänyt useita vuosia. 

Kuvaaja yllä osoittaa säilössä pidettyjen määrän kehityksen, vuodelle 2013 ajoittuvan huipun 10 201, ja siitä lähtien vähentymisen noin kymmenesosaan keskimäärin runsaaseen 1 200 henkilöön. Monia säilöönottokeskuksia on voitu sulkea. Australian mantereen lisäksi säilöönottokeskus on Nauru-saarilla Tyynellä merellä sekä Australian alueella Joulusaarilla Intian valtameressä. 

Saarilla sijaitsevien säilöönottokeskusten olosuhteista humanitääriseltä kannalta esiintyy väitteitä suuntaan jos toiseenkin. Ks mm. http://tinyurl.com/ydhg798p

Niin tai näin, numeroiden valossa Australia on ainakin onnistunut vähentämään tehokkaasti ihmissalakuljetuksen tuomaa laitonta siirtolaisuutta. Viisumittomien, laittomasti maassa oleskelijoiden määräksi on tosin eräässä raportissa arvioitu 60 000 (http://tinyurl.com/yafm2yaf), mitä 24,13 miljoonan asukkaan laajalla mantereella voi pitää kohtuullisena lopputuloksena. Määrä olisi epäilemättä moninkertainen ilman aktiivista merivalvontaa. 

Ratkaisevin ero EU:hun on asenteessa. Australiaan verrattuna EU vaikuttaa laittoman Välimeren ylityksen suhteen kovin neuvottomalta, mikä ei lupaa Euroopalle hyvää ottaen huomioon Afrikan väestöpyramidin muodon yllä. 

 

 

 

 

]]>
67 http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259996-australialla-on-kanttia-olla-isanta-omassa-talossaan#comments Australian maahanmuutto Huoltosuhde Kansallinen itsemääräämisoikeus Laittomat siirtolaiset Suvereniteetti Sat, 25 Aug 2018 11:45:10 +0000 Hannu Mononen http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259996-australialla-on-kanttia-olla-isanta-omassa-talossaan
Juhana Vartiaisen painajainen eduskuntasalissa http://vuojalamaggat.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253588-juhana-vartiaisen-painajainen-eduskuntasalissa <p>Täysistunnon loppupuolella Juhana torkahti. Sehän oli jo varsin luonnollista kuuttakymmentä käyvälle miehelle. Tosin tällä erää hän vaipui tavallista syvempään uneen ja päätyi keskelle pahinta painajaisunta. Oli syntynyt mummien kansanliike. &nbsp;</p><p>Muutama velikulta, talouspuolen Veijo ja insinööri Pauli olivat keksineet alkaa laskea vanhempien näkymättömän työn arvoa ja kestävyysvajetta. Pauli kehitti kaavion, jossa miinusta tuli niin yhden lapsen kuin lapsettomasta perheestä, kahdenlapsen perhe pääsi nollille ja kolme oli jo plussan puolella. Positiivinen kate X lähti ärhäkkäästi kumuloitumaan mummien ja pappojen kohdalla.</p><p>Paulin kaaviossa jälkikasvua kumuloitui sitä aktiivisemmin mitä nuorempia vanhemmat ja isovanhemmat olivat. Nuoret isovanhemmat kun jaksoivat olla energisesti tukemassa työnpuristuksissa olevia perheitä &ndash; parhaiten tässä selvisivät työttömät ja pätkätyölliset isovanhemmat. Lopputuloksena oli se, että mitä hoiva-alttiimpia isovanhemmat olivat, sitä enemmän lapsenlapsia syntyi. &nbsp;Velikullat menivät väittämään, että työttömien isovanhempien positiivinen rooli kestävyysvajeen ja huoltosuhteen selättämisessä olisi merkittävä, ja tästä heitä on kiittäminen &ndash; ei aktiivimallilla rankaiseminen.</p><p>Metoo -kampanjan huumassa mummit järjestäytyivät ja alkoivat vaatia uutta jakoa veromarkoille, joka pohjaisi jälkikasvun määrän ja näkymättömän hoivatyön indeksille.</p><p>Joku valopää oli vielä lisännyt vettä myllyyn usuttaen pienituloisia isovanhempia muuttamaan pois pääkaupunkiseudun asuntokeinottelijoiden mekasta. Maaseutupitäjissä asuminen oli edullisia ja lähiruoka oli taattu paikallisilta maatiloilta.&nbsp; Kermana kakun päällä oli maaseutujen kalaisat vedet, kotipuutarhat, riistarikkaat ja marjaiset metsät. Maakuntien keskukset alkoivat voimallisesti houkutella muuttajia.</p><p>&nbsp;Juhanan painajainen paheni, sillä koulutettu jälkikasvu lapsineen &ndash; lääkärit, arkkitehdit ja insinöörit - alkoivat myös suunnitella muuttoa yhdessä vanhempiensa kanssa. He halusivat tarjota tasapainoisen kasvuympäristön lapsilleen. Näytti siltä, että valtio oli ajautumassa kaaokseen ja koko yhteiskunta oli vaipumassa vanhakantaiseen suurperhelaitosjärjestelmään.</p><p>Kansanliike velloi.&nbsp; Aktiiviset mummit ja papat kokoontuivat vaatimaan oikeuksiaan eduskuntatalon edessä. Juhana piti mennä puhumaan järkeä isovanhemmille, olisi tehtävä selväksi, että kestävyysvaje vaatisi hieman kipua ja uhrauksia - kaikkihan eivät voi olla voittajia. Juhana käveli esiintymislavalle ja etsi puheensa käsikirjoitusta, sitä ei ollut. Hän näki silmiensä edessä mummien valtavan kansanmassan huutamassa suut ammollaan iskulauseita &ndash; tuntui kuin muorit olisivat humalassa. Painajainen syveni syvenemistään, Juhanan äänihuulet olivat lamautuneet eikä ääntä tullut. &nbsp;Hän yritti, yritti ja lopulta onnistui - padot murtuivat. Juhana tunsi kuinka hän huusi mikrofoniin: &rdquo;Mummot kuriin, mummot kuriin!&rdquo; &nbsp;</p><p>Juhana heräsi omaan ääneensä. Eduskuntasalissa oli hiljaista ja kaikki olivat kääntyneet katsomaan kysyvästi huutavaa miestä, joka räpsytteli hämmentyneenä silmiään ja pyyhkäisi kosteata suupieltään.</p><p>&rdquo;Anteeksi, taisin torkahtaa, onneksi kaikki oli vain unta.&rdquo; Juhana tuumi helpottuneena kollegoilleen.</p><p>Hetken päästä vaimon messinger piippasi. Juhanalta tuli viesti: &rdquo;Tiedoksi: Lindénin Suvi iski markkinointirakoon, jos lähdettäisiin Suvin firman järjestämille <em>solidaarisuus- ja empatiakursseille</em>, voisimme samalla kysellä Suvilta, miten niitä kouluikäisiä adoptiolapsia saisi hankittua.&rdquo;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Täysistunnon loppupuolella Juhana torkahti. Sehän oli jo varsin luonnollista kuuttakymmentä käyvälle miehelle. Tosin tällä erää hän vaipui tavallista syvempään uneen ja päätyi keskelle pahinta painajaisunta. Oli syntynyt mummien kansanliike.  

Muutama velikulta, talouspuolen Veijo ja insinööri Pauli olivat keksineet alkaa laskea vanhempien näkymättömän työn arvoa ja kestävyysvajetta. Pauli kehitti kaavion, jossa miinusta tuli niin yhden lapsen kuin lapsettomasta perheestä, kahdenlapsen perhe pääsi nollille ja kolme oli jo plussan puolella. Positiivinen kate X lähti ärhäkkäästi kumuloitumaan mummien ja pappojen kohdalla.

Paulin kaaviossa jälkikasvua kumuloitui sitä aktiivisemmin mitä nuorempia vanhemmat ja isovanhemmat olivat. Nuoret isovanhemmat kun jaksoivat olla energisesti tukemassa työnpuristuksissa olevia perheitä – parhaiten tässä selvisivät työttömät ja pätkätyölliset isovanhemmat. Lopputuloksena oli se, että mitä hoiva-alttiimpia isovanhemmat olivat, sitä enemmän lapsenlapsia syntyi.  Velikullat menivät väittämään, että työttömien isovanhempien positiivinen rooli kestävyysvajeen ja huoltosuhteen selättämisessä olisi merkittävä, ja tästä heitä on kiittäminen – ei aktiivimallilla rankaiseminen.

Metoo -kampanjan huumassa mummit järjestäytyivät ja alkoivat vaatia uutta jakoa veromarkoille, joka pohjaisi jälkikasvun määrän ja näkymättömän hoivatyön indeksille.

Joku valopää oli vielä lisännyt vettä myllyyn usuttaen pienituloisia isovanhempia muuttamaan pois pääkaupunkiseudun asuntokeinottelijoiden mekasta. Maaseutupitäjissä asuminen oli edullisia ja lähiruoka oli taattu paikallisilta maatiloilta.  Kermana kakun päällä oli maaseutujen kalaisat vedet, kotipuutarhat, riistarikkaat ja marjaiset metsät. Maakuntien keskukset alkoivat voimallisesti houkutella muuttajia.

 Juhanan painajainen paheni, sillä koulutettu jälkikasvu lapsineen – lääkärit, arkkitehdit ja insinöörit - alkoivat myös suunnitella muuttoa yhdessä vanhempiensa kanssa. He halusivat tarjota tasapainoisen kasvuympäristön lapsilleen. Näytti siltä, että valtio oli ajautumassa kaaokseen ja koko yhteiskunta oli vaipumassa vanhakantaiseen suurperhelaitosjärjestelmään.

Kansanliike velloi.  Aktiiviset mummit ja papat kokoontuivat vaatimaan oikeuksiaan eduskuntatalon edessä. Juhana piti mennä puhumaan järkeä isovanhemmille, olisi tehtävä selväksi, että kestävyysvaje vaatisi hieman kipua ja uhrauksia - kaikkihan eivät voi olla voittajia. Juhana käveli esiintymislavalle ja etsi puheensa käsikirjoitusta, sitä ei ollut. Hän näki silmiensä edessä mummien valtavan kansanmassan huutamassa suut ammollaan iskulauseita – tuntui kuin muorit olisivat humalassa. Painajainen syveni syvenemistään, Juhanan äänihuulet olivat lamautuneet eikä ääntä tullut.  Hän yritti, yritti ja lopulta onnistui - padot murtuivat. Juhana tunsi kuinka hän huusi mikrofoniin: ”Mummot kuriin, mummot kuriin!”  

Juhana heräsi omaan ääneensä. Eduskuntasalissa oli hiljaista ja kaikki olivat kääntyneet katsomaan kysyvästi huutavaa miestä, joka räpsytteli hämmentyneenä silmiään ja pyyhkäisi kosteata suupieltään.

”Anteeksi, taisin torkahtaa, onneksi kaikki oli vain unta.” Juhana tuumi helpottuneena kollegoilleen.

Hetken päästä vaimon messinger piippasi. Juhanalta tuli viesti: ”Tiedoksi: Lindénin Suvi iski markkinointirakoon, jos lähdettäisiin Suvin firman järjestämille solidaarisuus- ja empatiakursseille, voisimme samalla kysellä Suvilta, miten niitä kouluikäisiä adoptiolapsia saisi hankittua.”

]]>
0 http://vuojalamaggat.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253588-juhana-vartiaisen-painajainen-eduskuntasalissa#comments Aktiivimalli Huoltosuhde Kestävyyvaje Suomalaisten syntyvyys Tue, 10 Apr 2018 07:45:02 +0000 Terhi Vuojala-Magga http://vuojalamaggat.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253588-juhana-vartiaisen-painajainen-eduskuntasalissa