Caruna http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/159349/all Wed, 20 Mar 2019 17:31:05 +0200 fi Taas sähkö siirtyy, kalliimmaksi http://tervoneneduskuntaan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272136-taas-sahko-siirtyy-kalliimmaksi <p>Siirtohintoihin reippaita korotuksia kaipaileva Caruna keksii aina jonkin syyn nostaa hintoja, nythän he tekevät investointeja 10-15 vuodessa, jotka normaalisti tehtäisiin 40-60v aikana, eli nelinkertaisessa ajassa.&nbsp;</p> <p>Siirtoyhtiöt saavat laillisesti nostaa maksuja 15% vuodessa, joka tarkoittaa siirtomaksun kaksinkertaistumista noin viiden vuoden välein, &nbsp;tällöin heillä on jo 10v kuluttua nelinkertainen laskutus alkuperäiseen verrattuna, ja viidentoista vuoden kohdalla 8 kertainen alkuperäiseen, tämän jälkeen hinnan pitäisi siis oletuksen mukaan laskea nopeasti koska aikaa on mennyt 15 vuotta ja saatava laskutus on kaksinkertainen investointitahtiin nähden.&nbsp;</p> <p>Verkkoyhtiöt tuottavat jo nyt hulppeita voittoja omistajilleen, ovathan ne kuitenkin hallinnoimassa paljolti verorahoilla rakennettuja verkkoja, jotka erään presidenttiehdokkaan toimesta myytiin sopivasti tarjoavalle.&nbsp;</p> <p>Epäilemättä sähköautojen yleistyminen aiheuttaa jälleen uusimispaineita sähköverkkoon, jolloin tätä 15% korotuspainetta siirtyilee tulevaisuuteenkin, ja sähköistyvässä suomessa päästäänkin jo 2043 nautiskelemaan 66 kertaisista siirtohinnoista 2013 verrattuna.&nbsp;<br /><br />Lakiin on siis syytä kirjata myös alennuspakko siirtohinnoille, kunhan nykyinen toimintavarmuuslaki on saatu suoritettua, mikäli verkkoyhtiöille koituu kuluja sähköautoista, tätä ei tule ottaa lainsäädännössä huomioon, luulisi verkkoyhtiöiden olevan mielissään kun kysyntä lisääntyy ja joudutaan tekemään investointeja kysyntään vastaamiseksi.&nbsp;</p> <p>Ne ketkä ihmettelevät tuota hintaa 10,00 2013 kohdalla voivat olla huoletta missään ei ollut noin halpaa siirtoa tuolloin, mutta luvulla ei ole väliä, taulukko demonstroi vain 15% korotusten vaikusta alkuperäiseen hintaan.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Siirtohintoihin reippaita korotuksia kaipaileva Caruna keksii aina jonkin syyn nostaa hintoja, nythän he tekevät investointeja 10-15 vuodessa, jotka normaalisti tehtäisiin 40-60v aikana, eli nelinkertaisessa ajassa. 

Siirtoyhtiöt saavat laillisesti nostaa maksuja 15% vuodessa, joka tarkoittaa siirtomaksun kaksinkertaistumista noin viiden vuoden välein,  tällöin heillä on jo 10v kuluttua nelinkertainen laskutus alkuperäiseen verrattuna, ja viidentoista vuoden kohdalla 8 kertainen alkuperäiseen, tämän jälkeen hinnan pitäisi siis oletuksen mukaan laskea nopeasti koska aikaa on mennyt 15 vuotta ja saatava laskutus on kaksinkertainen investointitahtiin nähden. 

Verkkoyhtiöt tuottavat jo nyt hulppeita voittoja omistajilleen, ovathan ne kuitenkin hallinnoimassa paljolti verorahoilla rakennettuja verkkoja, jotka erään presidenttiehdokkaan toimesta myytiin sopivasti tarjoavalle. 

Epäilemättä sähköautojen yleistyminen aiheuttaa jälleen uusimispaineita sähköverkkoon, jolloin tätä 15% korotuspainetta siirtyilee tulevaisuuteenkin, ja sähköistyvässä suomessa päästäänkin jo 2043 nautiskelemaan 66 kertaisista siirtohinnoista 2013 verrattuna. 

Lakiin on siis syytä kirjata myös alennuspakko siirtohinnoille, kunhan nykyinen toimintavarmuuslaki on saatu suoritettua, mikäli verkkoyhtiöille koituu kuluja sähköautoista, tätä ei tule ottaa lainsäädännössä huomioon, luulisi verkkoyhtiöiden olevan mielissään kun kysyntä lisääntyy ja joudutaan tekemään investointeja kysyntään vastaamiseksi. 

Ne ketkä ihmettelevät tuota hintaa 10,00 2013 kohdalla voivat olla huoletta missään ei ollut noin halpaa siirtoa tuolloin, mutta luvulla ei ole väliä, taulukko demonstroi vain 15% korotusten vaikusta alkuperäiseen hintaan. 

]]>
3 http://tervoneneduskuntaan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272136-taas-sahko-siirtyy-kalliimmaksi#comments Caruna Elinkustannukset Sähkö Sähkön siirtohinnat Wed, 20 Mar 2019 15:31:05 +0000 Janne Tervonen http://tervoneneduskuntaan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272136-taas-sahko-siirtyy-kalliimmaksi
Carunan hunajaa http://ullakaukola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269870-carunan-hunajaa <p>Kataisen hallituksen päätös, joka mahdollisti Fortumille sähköverkkonsa myynnin ulkomaiseen omistukseen oli yksi typerimpiä päätöksiä, joita on tehty. Kritisoin päätöstä blogissani jo tammikuussa 2014. <a href="http://ullakaukola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/157694-sahkoverkosta-ja-tienkayttomaksuista" target="_blank">Uuden Suomen Puheenvuoroni tammikuu 2014</a></p><p>Pääministeri Katainen ja ministeri Vapaavuori vannoivat, että sähkönsiirtohinnat eivät tule nousemaan. No, jokainen meistä tietää, kuinka on käynyt.</p><p>Pääsin 7.2.2019 haastamaan Carunan toimitusjohtajaa Tomi Yli-Kyynyä sähköasioista. Lue koko juttu APU-lehdestä 14.2.2019 tai alla olevien linkkien kautta.</p><p><a href="https://www.apu.fi/artikkelit/sahkonsiirtoyhtio-carunan-toimitusjohtaja-meista-ei-paase-eroon-kuin-muuttamalla">Kaukola-Yli-Kyyny osa 1/2 APU-lehti 14.2.2019</a></p><p><a href="https://www.apu.fi/artikkelit/carunan-toimitusjohtaja-puolustaa-kohuttua-verotyokalua-tama-on-normaali-saanto">Kaukola-Yli-Kyyny osa 2/2 APU-lehti 14.2.2019</a></p><p>&nbsp;</p><p>Näin tapaaminen eteni:</p><p>Omistajaohjauksella määritellään syyt, miksi valtio on mukana omistamassa jotakin yritystä.</p><p>Mekään emme tässä istuisi, ellei Kataisen hallitus olisi joulukuussa 2013 muuttanut syytä omistaa Fortumia.</p><p>Aiemmin oli kirjattu, että valtio omistaa Fortumia, koska haluaa, että &rdquo;sähkön tuotannon ja JAKELUN toimivuus eli energiansaannin häiriöttömyys varmistetaan myös poikkeusoloissa&rdquo;. Jakelu-sana poistettiin ja niin Fortum kykeni myymään sähköverkkonsa Suomi Power Networksille eli nykyiselle Carunalle.</p><ol><li><strong>Onko teidän mielestänne sähkön jakelun toimivuus poikkeusoloissa strategisesti tärkeää?</strong></li><li><strong>Nyt Carunan omistavat kanadalais-australialaiset omistajat. Mitäpä jos Caruna myydään kiinalaisille tai venäläisille? Muuttaako se suhtautumistanne?</strong></li></ol><p>On kaksi asiaa, jotka Carunan toiminnassa puhuttavat tavallisia ihmisiä. Ensimmäinen on se, että sanotaan Carunan minimoivan Suomeen maksamansa yhteisöverot.</p><p>Finwatchin mukaan Suomi menetti Carunan verosuunittelun vuoksi yhteisöveroja vuonna 2017 12 miljoonaa euroa. Tämä sen vuoksi, että Caruna ottaa osakkailta lainoja, joista maksetaan ylisuurta korkoa ja korot vähennetään liikevoitosta ennen verojen maksamista.</p><p>Vuonna 2016 <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Yle">Yle</a> uutisoi, että Caruna olisi maksanut vuoden 2014 50 miljoonan euron liikevoitostaan veroja vain noin 800 000 euroa eli 1,6 prosenttia. Lain mukaan konsernin sisäisissä lainoissa on noudatettava niin sanottua siirtohinnoitteluperiaatetta. Tämän periaatteen mukaan konsernin sisäisistä lainoista ei saa periä markkinatasoa merkittävästi korkeampaa korkoa.</p><p>Yksinkertainen esimerkki:</p><p>Jos vaimonne lähettäisi teidät pankkiin hakemaan lainaa ja palaisitte pankista ja kertoisitte, että saitte lainan 8,50 %:n korolla. Veikkaan, että vaimonne pillastuisi ja ilmoittaisi, että teitä on huijattu ylisuurella korolla ja patistaisi teidät takaisin pankkiin.</p><ol><li><strong>Sivuillanne sanotte, että Caruna toimii läpinäkyvästi ja vastuullisesti. Miksi Caruna maksaa osakkailtaan ottamistaan lainoista ylisuurta korkoa ja siten minimoi veronsa Suomeen? Onko se mielestänne moraalisesti oikein?</strong></li></ol><p>Toinen asia, joka ihmisiä puhuttaa ovat sähkönsiirtohinnat. Caruna ilmoitti nostavansa hintojaan vuonna 2014 lähes 40 %, mutta kuluttaja-asiamies puuttui asiaan ja lopulta korotus oli 20 %. Heinäkuussa 2018 korotitte hintoja 6,5 %. Nykyisin hintoja voi korottaa maksimissaan 15 % vuodessa.</p><p>Sähkömarkkinalaki velvoittaa verkkoyhtiöt parantamaan sähkön jakelun toimitusvarmuutta. Mutta laki ei velvoita kaivamaan maakaapeleita, jotka ovat kalliita. Kilometri maakaapelia hankalassa paikassa voi maksaa 100&nbsp;000 euroa. Vuonna 2016 Carunan hinnat olivat halvimpien joukossa. Vuonna 2018 Carunan hinnat olivat top 10:ssä, vaikka verkkopituus/asiakas on Carunalla vain Suomen keskitasoa. (Suomessa on 77 sähköverkkoyhtiötä).</p><ol><li><strong>Mikä kimmoke Carunalla on etsiä kokonaisedullinen tapa huolehtia sähkön jakelun toimitusvarmuudesta eikä vain kaivaa maakaapeleita? Mitä muita tapoja on käytössä kuin kaapelointi ja kuinka paljon niitä käytetään?</strong></li><li><strong>Kun hintoja voi korottaa 15 % vuodessa, niin onko piikki nyt auki?</strong></li><li><strong>Mitä tapahtuu vuoden 2028 jälkeen, laskevatko hinnat?</strong></li><li><strong>Jos sähkönsiirto olisi oikeasti kilpailtu ala ja jos asiakas oikeasti voisi vaihtaa sähkönsiirtoyhtiötä, niin mitä keinoja Caruna käyttäisi, jotta asiakkaan siirtohinnat olisivat kohtuulliset, mutta että sähkön jakelun toimitusvarmuus kyettäisiin varmistamaan?</strong></li></ol><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kataisen hallituksen päätös, joka mahdollisti Fortumille sähköverkkonsa myynnin ulkomaiseen omistukseen oli yksi typerimpiä päätöksiä, joita on tehty. Kritisoin päätöstä blogissani jo tammikuussa 2014. Uuden Suomen Puheenvuoroni tammikuu 2014

Pääministeri Katainen ja ministeri Vapaavuori vannoivat, että sähkönsiirtohinnat eivät tule nousemaan. No, jokainen meistä tietää, kuinka on käynyt.

Pääsin 7.2.2019 haastamaan Carunan toimitusjohtajaa Tomi Yli-Kyynyä sähköasioista. Lue koko juttu APU-lehdestä 14.2.2019 tai alla olevien linkkien kautta.

Kaukola-Yli-Kyyny osa 1/2 APU-lehti 14.2.2019

Kaukola-Yli-Kyyny osa 2/2 APU-lehti 14.2.2019

 

Näin tapaaminen eteni:

Omistajaohjauksella määritellään syyt, miksi valtio on mukana omistamassa jotakin yritystä.

Mekään emme tässä istuisi, ellei Kataisen hallitus olisi joulukuussa 2013 muuttanut syytä omistaa Fortumia.

Aiemmin oli kirjattu, että valtio omistaa Fortumia, koska haluaa, että ”sähkön tuotannon ja JAKELUN toimivuus eli energiansaannin häiriöttömyys varmistetaan myös poikkeusoloissa”. Jakelu-sana poistettiin ja niin Fortum kykeni myymään sähköverkkonsa Suomi Power Networksille eli nykyiselle Carunalle.

  1. Onko teidän mielestänne sähkön jakelun toimivuus poikkeusoloissa strategisesti tärkeää?
  2. Nyt Carunan omistavat kanadalais-australialaiset omistajat. Mitäpä jos Caruna myydään kiinalaisille tai venäläisille? Muuttaako se suhtautumistanne?

On kaksi asiaa, jotka Carunan toiminnassa puhuttavat tavallisia ihmisiä. Ensimmäinen on se, että sanotaan Carunan minimoivan Suomeen maksamansa yhteisöverot.

Finwatchin mukaan Suomi menetti Carunan verosuunittelun vuoksi yhteisöveroja vuonna 2017 12 miljoonaa euroa. Tämä sen vuoksi, että Caruna ottaa osakkailta lainoja, joista maksetaan ylisuurta korkoa ja korot vähennetään liikevoitosta ennen verojen maksamista.

Vuonna 2016 Yle uutisoi, että Caruna olisi maksanut vuoden 2014 50 miljoonan euron liikevoitostaan veroja vain noin 800 000 euroa eli 1,6 prosenttia. Lain mukaan konsernin sisäisissä lainoissa on noudatettava niin sanottua siirtohinnoitteluperiaatetta. Tämän periaatteen mukaan konsernin sisäisistä lainoista ei saa periä markkinatasoa merkittävästi korkeampaa korkoa.

Yksinkertainen esimerkki:

Jos vaimonne lähettäisi teidät pankkiin hakemaan lainaa ja palaisitte pankista ja kertoisitte, että saitte lainan 8,50 %:n korolla. Veikkaan, että vaimonne pillastuisi ja ilmoittaisi, että teitä on huijattu ylisuurella korolla ja patistaisi teidät takaisin pankkiin.

  1. Sivuillanne sanotte, että Caruna toimii läpinäkyvästi ja vastuullisesti. Miksi Caruna maksaa osakkailtaan ottamistaan lainoista ylisuurta korkoa ja siten minimoi veronsa Suomeen? Onko se mielestänne moraalisesti oikein?

Toinen asia, joka ihmisiä puhuttaa ovat sähkönsiirtohinnat. Caruna ilmoitti nostavansa hintojaan vuonna 2014 lähes 40 %, mutta kuluttaja-asiamies puuttui asiaan ja lopulta korotus oli 20 %. Heinäkuussa 2018 korotitte hintoja 6,5 %. Nykyisin hintoja voi korottaa maksimissaan 15 % vuodessa.

Sähkömarkkinalaki velvoittaa verkkoyhtiöt parantamaan sähkön jakelun toimitusvarmuutta. Mutta laki ei velvoita kaivamaan maakaapeleita, jotka ovat kalliita. Kilometri maakaapelia hankalassa paikassa voi maksaa 100 000 euroa. Vuonna 2016 Carunan hinnat olivat halvimpien joukossa. Vuonna 2018 Carunan hinnat olivat top 10:ssä, vaikka verkkopituus/asiakas on Carunalla vain Suomen keskitasoa. (Suomessa on 77 sähköverkkoyhtiötä).

  1. Mikä kimmoke Carunalla on etsiä kokonaisedullinen tapa huolehtia sähkön jakelun toimitusvarmuudesta eikä vain kaivaa maakaapeleita? Mitä muita tapoja on käytössä kuin kaapelointi ja kuinka paljon niitä käytetään?
  2. Kun hintoja voi korottaa 15 % vuodessa, niin onko piikki nyt auki?
  3. Mitä tapahtuu vuoden 2028 jälkeen, laskevatko hinnat?
  4. Jos sähkönsiirto olisi oikeasti kilpailtu ala ja jos asiakas oikeasti voisi vaihtaa sähkönsiirtoyhtiötä, niin mitä keinoja Caruna käyttäisi, jotta asiakkaan siirtohinnat olisivat kohtuulliset, mutta että sähkön jakelun toimitusvarmuus kyettäisiin varmistamaan?
]]>
0 http://ullakaukola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269870-carunan-hunajaa#comments Caruna Fortumin verkon myynti Kataisen hallitus Luonnollinen monopoli Luonollinen monopoli Sähkönsiirto Mon, 18 Feb 2019 16:33:15 +0000 Ulla Kaukola http://ullakaukola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269870-carunan-hunajaa
Ilmarinen veroparatiisien bulvaani http://raffu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268609-ilmarinen-veroparatiisien-bulvaani <p>Työeläkeyhtiöiden rooli näkyy olevan vain ulkomaisten veroparatiisiyhtiöiden lihottaminen.</p><p>Pahin case taitaa olla tapaus Caruna, jossa Ilmarinen rahoitti ja taitaa olla 49 % osuudella mukana.</p><p>Kyseessä laillistettu monopoli eli mitä enempi Ilmarinen ja Caruna pystyi maksamaan verkoista ja Caruna nyt jälkikäteen tekemään kuluja, niin sitä enempi sähkönsiirrosta saa &quot;laillisesti&quot; kiskoa.&nbsp;&nbsp; Tämähän ei tähän jää eli olisi toki hienoa, jos Ilmarinen saisi siis 49 % osuudella tuloakin tuosta, Nope!</p><p>Carunan emoyhtiö siirtää tulot&nbsp; näppärästi korkokikkailun ansiosta itselleen eikä edes murusia jää Ilmariselle tai Suomen verottajalle, ja tähän ei Ilmarinen voi puuttua mitenkään koska on vähemmistöosakas (Siis Carunan ja emoyhtiön väliseen korkokikkailusopimukseen), voi voi.</p><p>Mutta näköjään osittain samanlaisen kuvion voi toteuttaa jopa terveydenhuollossa, tapaus Esperin malliin. Siinä vaan paska jää työeläkeyhtiön käteen.</p><p>Nämä tuskin jäävät tähän mutta Carunan case pitäisi ainakin herättää työeläkeyhtiöiden valvojat. Missä muissa tapauksissa Suomalaiset eläkeyhtiöt sinisilmäisinä vedätettävinä?&nbsp; Rahan jälkiä kantsis pikkasen seurailla ja vastuuhenkilöitä...</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Työeläkeyhtiöiden rooli näkyy olevan vain ulkomaisten veroparatiisiyhtiöiden lihottaminen.

Pahin case taitaa olla tapaus Caruna, jossa Ilmarinen rahoitti ja taitaa olla 49 % osuudella mukana.

Kyseessä laillistettu monopoli eli mitä enempi Ilmarinen ja Caruna pystyi maksamaan verkoista ja Caruna nyt jälkikäteen tekemään kuluja, niin sitä enempi sähkönsiirrosta saa "laillisesti" kiskoa.   Tämähän ei tähän jää eli olisi toki hienoa, jos Ilmarinen saisi siis 49 % osuudella tuloakin tuosta, Nope!

Carunan emoyhtiö siirtää tulot  näppärästi korkokikkailun ansiosta itselleen eikä edes murusia jää Ilmariselle tai Suomen verottajalle, ja tähän ei Ilmarinen voi puuttua mitenkään koska on vähemmistöosakas (Siis Carunan ja emoyhtiön väliseen korkokikkailusopimukseen), voi voi.

Mutta näköjään osittain samanlaisen kuvion voi toteuttaa jopa terveydenhuollossa, tapaus Esperin malliin. Siinä vaan paska jää työeläkeyhtiön käteen.

Nämä tuskin jäävät tähän mutta Carunan case pitäisi ainakin herättää työeläkeyhtiöiden valvojat. Missä muissa tapauksissa Suomalaiset eläkeyhtiöt sinisilmäisinä vedätettävinä?  Rahan jälkiä kantsis pikkasen seurailla ja vastuuhenkilöitä...

]]>
1 http://raffu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268609-ilmarinen-veroparatiisien-bulvaani#comments Caruna Esperi Tue, 29 Jan 2019 09:56:52 +0000 Rafael Rantala http://raffu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268609-ilmarinen-veroparatiisien-bulvaani
Ilmarinen veroparatiisien bulvaani http://raffu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268608-ilmarinen-veroparatiisien-bulvaani <p>Työeläkeyhtiöiden rooli näkyy olevan vain ulkomaisten veroparatiisiyhtiöiden lihottaminen.</p><p>Pahin case taitaa olla tapaus Caruna, jossa Ilmarinen rahoitti ja taitaa olla 49 % osuudella mukana.</p><p>Kyseessä laillistettu monopoli eli mitä enempi Ilmarinen ja Caruna pystyi maksamaan verkoista ja Carunan nyt jälkikäteen tekemään kuluja, niin sitä enempi sähkönsiirrosta saa &quot;laillisesti&quot; kiskoa.&nbsp;&nbsp; Tämähän ei tähän jää eli olisi toki hienoa, jos Ilmarinen saisi siis 49 % osuudella tuloakin tuosta, Nope!</p><p>Carunan emoyhtiö siirtää tulot&nbsp; näppärästi korkokikkailun ansiosta itselleen eikä edes murusia jää Ilmariselle tai Suomen verottajalle, ja tähän ei Ilmarinen voi puuttua mitenkään koska on vähemmistöosakas (Siis Carunan ja emoyhtiön väliseen korkokikkailusopimukseen), voi voi.</p><p>Mutta näköjään osittain samanlaisen kuvion voi toteuttaa jopa terveydenhuollossa, tapaus Esperin malliin. Siinä vaan paska jää työeläkeyhtiön käteen.</p><p>Nämä tuskin jäävät tähän mutta Carunan case pitäisi ainakin herättää työeläkeyhtiöiden valvojat. Missä muissa tapauksissa Suomalaiset eläkeyhtiöt sinisilmäisinä vedätettävinä?&nbsp; Rahan jälkiä kantsis pikkasen seurailla ja vastuuhenkilöitä...</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Työeläkeyhtiöiden rooli näkyy olevan vain ulkomaisten veroparatiisiyhtiöiden lihottaminen.

Pahin case taitaa olla tapaus Caruna, jossa Ilmarinen rahoitti ja taitaa olla 49 % osuudella mukana.

Kyseessä laillistettu monopoli eli mitä enempi Ilmarinen ja Caruna pystyi maksamaan verkoista ja Carunan nyt jälkikäteen tekemään kuluja, niin sitä enempi sähkönsiirrosta saa "laillisesti" kiskoa.   Tämähän ei tähän jää eli olisi toki hienoa, jos Ilmarinen saisi siis 49 % osuudella tuloakin tuosta, Nope!

Carunan emoyhtiö siirtää tulot  näppärästi korkokikkailun ansiosta itselleen eikä edes murusia jää Ilmariselle tai Suomen verottajalle, ja tähän ei Ilmarinen voi puuttua mitenkään koska on vähemmistöosakas (Siis Carunan ja emoyhtiön väliseen korkokikkailusopimukseen), voi voi.

Mutta näköjään osittain samanlaisen kuvion voi toteuttaa jopa terveydenhuollossa, tapaus Esperin malliin. Siinä vaan paska jää työeläkeyhtiön käteen.

Nämä tuskin jäävät tähän mutta Carunan case pitäisi ainakin herättää työeläkeyhtiöiden valvojat. Missä muissa tapauksissa Suomalaiset eläkeyhtiöt sinisilmäisinä vedätettävinä?  Rahan jälkiä kantsis pikkasen seurailla ja vastuuhenkilöitä...

]]>
0 http://raffu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268608-ilmarinen-veroparatiisien-bulvaani#comments Caruna Esperi Tue, 29 Jan 2019 09:56:50 +0000 Rafael Rantala http://raffu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268608-ilmarinen-veroparatiisien-bulvaani
Sähkönsiirto on osa kokonaisturvallisuutta http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266785-sahkonsiirto-on-osa-kokonaisturvallisuutta <p>Tätä kirjoittaessani yli 80000 taloutta on ilman <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005952157.html?ref=rss">sähköä</a> Aapeli-myrskyn aiheuttamien tuhojen takia. Tämä on jälleen kerran vakava muistutus yhteiskuntamme haavoittuvuudesta. Mikäli sähköt menevät, ei suurimmalla osalla ole olemassa mitään varajärjestelmää ja erityisesti maalla yksin asuvat vanhukset ovat tällöin usein tiukoilla. Erityisen vaikeaksi tilanteen tekee, että myös viranomaisverkko ja viestiyhteydet lakkaavat toimimasta laajamittaisessa sähkökatkoksessa.</p><p>Perustuslakimme takaa kansalaisille oikeuden turvallisuuteen ja toimiva sähkönjakelu on tärkeä osa kokonaisturvallisuutta. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt ovat varmistaneet, että maanpäällisen sähköverkon viat ovat jokavuotinen ilmiö, johon pitää varautua. Sähkönsiirto on monilla alueilla kuitenkin jo nyt kohtuuttoman kallista, eikä tästä varautumisesta voi aiheutua enää lisäkustannuksia kuluttajille.</p><p>Tämän kevään hallitusneuvotteluissa on päätettävä myös toimenpiteistä sähkönjakelun turvaamiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa tämän pitää tarkoittaa valtion tukiohjelmaa maakaapeloinnin toteuttamiseksi pahimmilla ongelma-alueilla.&nbsp;</p><p>Toinen ja huomattavasti suurempi keskustelu tulee käydä verkkoyhtiöiden roolista yhteiskunnassa. Kataisen hallituksen toteuttaman surkean Caruna-kaupan tulokset ovat nyt kaikkien nähtävillä. Sähköverkkoyhtiöillä on toimissaan luonnollinen monopoli, joten toiminta- ja hinnoittelu ei kehity kilpailun kautta. Energiaviraston hinnoitteluvalvonnasta huolimatta kuluttajilta pyritään aina niistämään se, mikä niistettävissä on. Valtion ei olisi koskaan tullut luopua tällaisesta omistuksesta.</p><p>Sipilän hallitus asetti sähkön siirtohintojen korotukselle <a href="https://www.energiauutiset.fi/uutiset/sahkon-siirtohinnoille-korotuskatto.html">hintakaton</a>, joka on erinomainen alku tilanteen korjaamiseksi. Seuraavaksi tulisi asettaa katto luonnollisessa monopolissa toimivien verkkoyhtiöiden liiketoiminnan tuotolle. Toinen mahdollisuus on vakavasti pohtia, tulisiko maamme koko sähköverkko kansallistaa kokonaisturvallisuuden nimissä? Näistäkin asioista pitää käydä vakava keskustelu kevään hallitusneuvotteluissa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tätä kirjoittaessani yli 80000 taloutta on ilman sähköä Aapeli-myrskyn aiheuttamien tuhojen takia. Tämä on jälleen kerran vakava muistutus yhteiskuntamme haavoittuvuudesta. Mikäli sähköt menevät, ei suurimmalla osalla ole olemassa mitään varajärjestelmää ja erityisesti maalla yksin asuvat vanhukset ovat tällöin usein tiukoilla. Erityisen vaikeaksi tilanteen tekee, että myös viranomaisverkko ja viestiyhteydet lakkaavat toimimasta laajamittaisessa sähkökatkoksessa.

Perustuslakimme takaa kansalaisille oikeuden turvallisuuteen ja toimiva sähkönjakelu on tärkeä osa kokonaisturvallisuutta. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt ovat varmistaneet, että maanpäällisen sähköverkon viat ovat jokavuotinen ilmiö, johon pitää varautua. Sähkönsiirto on monilla alueilla kuitenkin jo nyt kohtuuttoman kallista, eikä tästä varautumisesta voi aiheutua enää lisäkustannuksia kuluttajille.

Tämän kevään hallitusneuvotteluissa on päätettävä myös toimenpiteistä sähkönjakelun turvaamiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa tämän pitää tarkoittaa valtion tukiohjelmaa maakaapeloinnin toteuttamiseksi pahimmilla ongelma-alueilla. 

Toinen ja huomattavasti suurempi keskustelu tulee käydä verkkoyhtiöiden roolista yhteiskunnassa. Kataisen hallituksen toteuttaman surkean Caruna-kaupan tulokset ovat nyt kaikkien nähtävillä. Sähköverkkoyhtiöillä on toimissaan luonnollinen monopoli, joten toiminta- ja hinnoittelu ei kehity kilpailun kautta. Energiaviraston hinnoitteluvalvonnasta huolimatta kuluttajilta pyritään aina niistämään se, mikä niistettävissä on. Valtion ei olisi koskaan tullut luopua tällaisesta omistuksesta.

Sipilän hallitus asetti sähkön siirtohintojen korotukselle hintakaton, joka on erinomainen alku tilanteen korjaamiseksi. Seuraavaksi tulisi asettaa katto luonnollisessa monopolissa toimivien verkkoyhtiöiden liiketoiminnan tuotolle. Toinen mahdollisuus on vakavasti pohtia, tulisiko maamme koko sähköverkko kansallistaa kokonaisturvallisuuden nimissä? Näistäkin asioista pitää käydä vakava keskustelu kevään hallitusneuvotteluissa.

]]>
19 http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266785-sahkonsiirto-on-osa-kokonaisturvallisuutta#comments Aapeli-myrsky Caruna Sähkönsiirto Sähkönsiirtomaksut Wed, 02 Jan 2019 09:08:11 +0000 Mikko Kärnä http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266785-sahkonsiirto-on-osa-kokonaisturvallisuutta
Sähkön siirtohintojen korotukset eivät ole Carunan vika http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266033-sahkon-siirtohintojen-korotukset-eivat-ole-carunan-vika <p>Viime vuosina sähkön siirtohintojen nousemisen maskotiksi on julkisessa keskustelussa valittu verkkoyhtiö Caruna. Tosiasia kuitenkin on se, että näistä korotuksista saamme kiittää vain ja ainoastaan huonoa politiikkaa, eikä Caruna edes ole läheskään ahkerin siirtohintojen korottaja, kuten alla olevasta kaaviosta ja linkeistä voi tarkastaa.</p><p>Sähkön hintojen korotukseen on useampia syitä. Tärkein on se, että vuonna 2011, Tapani-myrskyn aiheuttamien sähkökatkojen jälkeen, poliitikot painoivat paniikkinappia ja tekivät jotain, jotta näyttäisi siltä, että he tekisivät jotain. Kataisen hallitus sääti, että toimitusvarmuutta on parannettava, mikä käytännössä johtaa kaapeleiden kaivamiseen maahan, mikä puolestaan on pirun kallista puuhaa.</p><p>Suomen infrastruktuuri, kuten tiestöt ja sähköverkot, on jätetty ajallaan korjaamatta ja niinpä niiden korjausvelka on useita miljardeja euroja. Kun tähän päälle heitetään vielä miljarditolkulla lisää velvoitteita, niin on selvää, että kantaverkosta huolehtimisen hinta nousee ja kuluttajan kukkaro kärsii. Nuorten kannattaa olla tässäkin asiassa hereillä, koska lasku on lankeamassa nuoremmille sukupolville, aivan kuten valtionvelan ja eläkejärjestelmänkin kanssa on käymässä.</p><p>Infrastruktuuria ei kuitenkaan voi jättää korjaamatta ja tietty toimitusvarmuus sähkön kaltaiselle välttämättömyyshyödykkeelle on taattava. Ainoa varma asia siis on se, etteivät sähkön siirtohintojen korotukset tule loppumaan aivan lähivuosina. Osa näistä pääomista menee vaadittuihin korjauksiin, mutta niin yksityiset omistajat kuin kaupunkien omistamat sähköyhtiötkin vetävät välistä minkä pystyvät, luonnollinen monopoli kun on oiva tuloautomaatti.</p><p>Mitä asialle sitten voidaan tehdä? Kuluttajan voi lohduttaa itseään sillä, että sähkö on Suomessa edelleen varsin halpaa, jos verrataan vaikkapa Energiewende-maihin Saksaan ja Tanskaan. Poliittisesti olisi viisasta yrittää keventää toimitusvarmuudelle asetettua vaatimusta ja pitää sähkön hinta alhaalla luvittamalla energiayhtiöille halpaa sähköä tuottavia laitoksia. Ja jokainen täysi-ikäinen voi tietysti äänestämällä varmistaa, että eduskunnassa on jatkossa enemmän logiikkaa ja matematiikkaa ymmärtäviä kansanedustajia. Vinkki vinkki;)</p><p><a href="https://l.facebook.com/l.php?u=https%3A%2F%2Fyle.fi%2Fuutiset%2F3-6810328%3Ffbclid%3DIwAR2VROqVymXsZWk3wIfpINIiF87rfX-lSLLvOJHDN1OGTd_qfUDt2K3cxbg&amp;h=AT3LMimTbnszOESp0p0o7vm1sJ1h3luxBugbn-0pacqqKbD15QSyfHw8DW0ruCG7HLxuLEVt4s-advVL_dhGCbX5ajkJ6ZI6QFNc6TDlBKl5rnWaKNuGIIDFKX0SIarmUxQ6Qhs3bURZYtKZWlueM_KfaoXJ9szTrUzock0cQ7A88XLLgmcYiM5eikQrqXyBAJ_5jF9bP6-iHi5tGy5edwiJ3C2odsuNMEEF28UUOrOWHjGaX8iQS1wS11r9hIqZm_jx2aTytIks230lW-tCbk0SwNb2CXdFjvoYO3N6eFlkFjNuE08bdpRNXKyBWEx7DslUYSYfxGryM2EcJRMRxG8wA7HcARbOP2bPzSpxizO5WfqM1_GsJVoGJcNKDsp8blZ49JU7yv29H4S0pNgcqYAEDPJTfGGg9FW6xsDGEdv1Tfm7j3h9ny6N-LGE3lOt_Ze7QhkHNNk16uPE8-nd4L-e-BDC7CMgrozeJtIUAdwIJr7rV1ZXOg_SvfG3jh18GnxqCFh8ABwf814OblE8YhZT6VngJX97WYQQnX5TOAHNnDTdQ6MnAJZg9F54m7WKsb3h1nTZXuq4222zc0zwACD5zt4uc4mmWk8-_fzgp0qPTHR2ubirNLGm7g" rel="noopener nofollow" target="_blank">https://yle.fi/uutiset/3-6810328</a><br /><a href="https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005922003.html?fbclid=IwAR2HjZxA5XdccYLsBUfoI1FDuQkFowNG8jwa3fNzlpFd8xaJ_w346v5ZG7A" rel="noopener nofollow" target="_blank">https://www.is.fi/taloussan&hellip;/oma-raha/art-2000005922003.html</a><br /><a href="https://l.facebook.com/l.php?u=https%3A%2F%2Fwww.is.fi%2Ftaloussanomat%2Fart-2000005922926.html%3Ffbclid%3DIwAR3vomNVQUs-wNdEylmLyyirE5mB1JV_jwZa5kgvIR3_p71ni1bEFCwKWM8&amp;h=AT2P5jUFu3eNWmXdQPhhY3nuPJDJfGLpVubxsmgt1d6kuxYgJQxCmuB7OqpcWsxHIRa1fHdEqJJ4XIJGvbelEXMkurLAWYwlGaarnd_H4pMjigU6MHAIX8BoD5Jov6oCDhIvGbeBKE5Etz0H0F2H50C0g5lDwjpUspCEfeLXdLzol4H-ElXqaQYakRl3sIngpAnjXjWP7sh8V-OGdAz4yUyk_GRyGU8g-asdJ1agKiNtUsCmhtq6CvGepXg10Nki9HHBNY3ApxTeAYgPSOYZUnPfZyiERfTd3s7Wwly1IuvrAHoEDIwDCI31lYcjyr1HdGrHicCHNU0a9FA5p6ZD9AJDj08SB7LKUazVCtoCzpAC513Fx8nw6bAEWHAIefI1pgcTspuVcn7LoeLWioJyrFzksn1xscOZBy1XxID5gaZwq0ie67WBEEFR3Ie0WIsiAR7zOGhkqtmY5lHZ6BQZnEbwPJatWfVROVJObikaBcrAFo-9Zhir-pyU2POjMb3v6Xp7RL6UHZCpCN1aORZWw2xncekfuv-LvoxUxHc5ucB8yssSLLMFEWJoQrxZBA6BtsJXpoAdF8yLVsA5kx57fWJqQGOS58nRD5UpVBkE2CrcC2BkMSp6iYD5LA" rel="noopener nofollow" target="_blank">https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005922926.html</a><br /><a href="https://l.facebook.com/l.php?u=https%3A%2F%2Fwww.rakennusteollisuus.fi%2FTietoa-alasta%2FKorjausrakentaminen1%2FKorjausvelka%2F%3Ffbclid%3DIwAR2PH-8_2i4ycG7vTUhWkr77Itea_860pPhKk-XgShnPRQOCJMlOaqGK0hE&amp;h=AT3drieSa02uMOXwNzsfX2k3cVf60Th6v93knmwt-Apy21Vlr98egfjyQD7rHSEdHcxjYTb6ddcWxs-oBlK0eZQ50zlBagGZfz8i__kaoPXp80YV_xRRGBi4-FE73XKhFymSfxWzUkIED5RVY43246CIPJ35F84ZtTF_W7CxC12oIr2SqdvzSK73j1xGE7QYdrmmdABOZOv2j-njRAyr_X_6omaqYv7-jPyn_jZM86P0KnX4rz46Hbv88jO0JoIUXzJ0xokMosUYqeeTaem3iYsFdQ37E3eaCLW9MAYMwu2veymW0SeCmGQamImBxvpoAlkJmCsuoqoQrf0bCNkgpCnHiGCvxgA8qZV8W9XJZsJu-0NBMVYjZrp76yw2BmmsM6ji6EI6gv25tvcqxWM4rjNpPWLRUI5HsQgK25ksZtvbfQCetLx3Edm_nnN0R-NWWXbnYDuUoO9oDThCQJl8gNJxw_tUtyFo_Iia0ogWaXyBDXtRLM2KBLDUO8aUiFGqnUi1XnKgy50PzjBZH5OV0HqsUL7VkO_NcRB1d799zIFAne_W4baNfsP7F_j26FGRIFGNO__LmHiy3gqDPuQs2BM5rm-wTaThOcvjkEc7avN6EUZAeAR78ml52w" rel="noopener nofollow" target="_blank">https://www.rakennusteollisuus.fi/&hellip;/Korjausra&hellip;/Korjausvelka/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime vuosina sähkön siirtohintojen nousemisen maskotiksi on julkisessa keskustelussa valittu verkkoyhtiö Caruna. Tosiasia kuitenkin on se, että näistä korotuksista saamme kiittää vain ja ainoastaan huonoa politiikkaa, eikä Caruna edes ole läheskään ahkerin siirtohintojen korottaja, kuten alla olevasta kaaviosta ja linkeistä voi tarkastaa.

Sähkön hintojen korotukseen on useampia syitä. Tärkein on se, että vuonna 2011, Tapani-myrskyn aiheuttamien sähkökatkojen jälkeen, poliitikot painoivat paniikkinappia ja tekivät jotain, jotta näyttäisi siltä, että he tekisivät jotain. Kataisen hallitus sääti, että toimitusvarmuutta on parannettava, mikä käytännössä johtaa kaapeleiden kaivamiseen maahan, mikä puolestaan on pirun kallista puuhaa.

Suomen infrastruktuuri, kuten tiestöt ja sähköverkot, on jätetty ajallaan korjaamatta ja niinpä niiden korjausvelka on useita miljardeja euroja. Kun tähän päälle heitetään vielä miljarditolkulla lisää velvoitteita, niin on selvää, että kantaverkosta huolehtimisen hinta nousee ja kuluttajan kukkaro kärsii. Nuorten kannattaa olla tässäkin asiassa hereillä, koska lasku on lankeamassa nuoremmille sukupolville, aivan kuten valtionvelan ja eläkejärjestelmänkin kanssa on käymässä.

Infrastruktuuria ei kuitenkaan voi jättää korjaamatta ja tietty toimitusvarmuus sähkön kaltaiselle välttämättömyyshyödykkeelle on taattava. Ainoa varma asia siis on se, etteivät sähkön siirtohintojen korotukset tule loppumaan aivan lähivuosina. Osa näistä pääomista menee vaadittuihin korjauksiin, mutta niin yksityiset omistajat kuin kaupunkien omistamat sähköyhtiötkin vetävät välistä minkä pystyvät, luonnollinen monopoli kun on oiva tuloautomaatti.

Mitä asialle sitten voidaan tehdä? Kuluttajan voi lohduttaa itseään sillä, että sähkö on Suomessa edelleen varsin halpaa, jos verrataan vaikkapa Energiewende-maihin Saksaan ja Tanskaan. Poliittisesti olisi viisasta yrittää keventää toimitusvarmuudelle asetettua vaatimusta ja pitää sähkön hinta alhaalla luvittamalla energiayhtiöille halpaa sähköä tuottavia laitoksia. Ja jokainen täysi-ikäinen voi tietysti äänestämällä varmistaa, että eduskunnassa on jatkossa enemmän logiikkaa ja matematiikkaa ymmärtäviä kansanedustajia. Vinkki vinkki;)

https://yle.fi/uutiset/3-6810328
https://www.is.fi/taloussan…/oma-raha/art-2000005922003.html
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005922926.html
https://www.rakennusteollisuus.fi/…/Korjausra…/Korjausvelka/

]]>
25 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266033-sahkon-siirtohintojen-korotukset-eivat-ole-carunan-vika#comments Caruna Kataisen hallitus matematiikka Sähkö Siirtohinta Tue, 18 Dec 2018 06:15:00 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266033-sahkon-siirtohintojen-korotukset-eivat-ole-carunan-vika
Vastuu perusinfrastruktuurista kuuluu valtiolle http://liikenteesta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265265-vastuu-perusinfrastruktuurista-kuuluu-valtiolle <p>Muutaman viime hallituksen aikana päättäjien taholta toisteltu mantra on, että yksityistäminen lisää tehokkuutta. Tällä pyritään perustelemaan pyrkimystä paikata valtiontaloutta myymällä erinäisiä valtion hallinnoimia yrityksiä ja toimintoja. Monien seikkojen suhteen yksityinen kilpailu ehkä toimintaa tehostaakin, mutta tietyt, yhteiskunnan perustoimintoihin kuuluvat asiat tulee pitää valtion hallinnassa. Varsinkin, kun niiden myyminen harvoin on kansantalouden tai kansalaisten edun mukaista.</p> <p>Surullisenkuuluisa on sähkönjakeluyhtiö Carunan tapaus, jossa sähkönjakeluun liittyvää infrastruktuuria myytiin institutionaalisille sijoittajille. Yhteiskunnan peruspalveluiden, joihin sähkönjakelu kuuluu, tarkoituksena on tuottaa kansalaisille palveluita joko yhteiskunnan (siis veronmaksajien) kokonaan maksamina tai kohtuullisella kustannuksella käyttäjille &ndash; joka tapauksessa ilman tuotto-odotusta.</p> <p>Kun toiminta siirretään sijoittajille, on tuotto-odotus väistämätön seuraus. Jos suomalaisen, kohtuullisen hyvin toimivan yhteiskunnan peruspalvelu myydään tuottoa haluaville sijoittajille, on tuoton saamiseen kärjistäen kaksi tapaa: palveluiden heikentäminen tai hinnan korottaminen. Usein molemmat.</p> <p>Tämän vuoksi esimerkiksi kaavailut valtion tieverkon yhtiöittämisestä ja yksityistämisestä tulee unohtaa pysyvästi. Vaikka yhtiöittäminen sinänsä lisää toiminnan joustavuutta, on se ensimmäinen askel kohti yksityistämistä ja infrastruktuurin hallinnan on ehdottomasti säilyttävä valtiolla. On täyttä itsensä pettämistä uskotella itselleen, että esimerkiksi jo nyt rapistuvan tieverkon ylläpitoa voidaan tehostaa, jos vastuu sen kehittämisestä annetaan yksityisille sijoittajille.</p> <p>Toinen suunnitelma, joka tulee kuopata, on pitkään kaavailtu raideliikenteen avaaminen kilpailulle. Iso-Britanniassa näin tehtiin 1990-luvun alkupuolella. Siellä pitkät alueelliset sopimukset takasivat, että kilpailu oli lähinnä näennäistä, eikä yhtiöillä ollut hintavalvontaa tai intressejä kalustoinvestointeihin. Palveluiden käyttäjälle yksityistäminen on näkynyt lipun hintojen nousuna ja palvelutason heikkenemisenä. Veronmaksajakaan ei kiitä: valtion tuki on liki tuplaantunut yksityistämistä edeltäneeseen aikaan.</p> <p>Vaikka julkinen hallinta tuokin toimintoihin kankeutta, tuo se myös varmuutta. Kilpailun ja valtiojohtoisuuden välillä tulee löytää terve tasapaino, ja kaikki perusinfrastuktuuriin liittyvät asiat tulee pitää valtion omistuksessa. Valitettavasti Carunan ostaminen takaisin valtiolle lienee yhteiskunnan normaalissa tilassa mahdotonta, kuka nyt lypsävää lehmää myisi? Kukapa tosiaan.</p> <p>Mitä sen sijaan voimme tehdä, on tulevien yksityistämisten estäminen.</p> <p>Piditkö lukemastasi?&nbsp;<a href="http://www.petrisuuronen.fi/liity-kannattajiin/">Liity kannattajiin</a>!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Muutaman viime hallituksen aikana päättäjien taholta toisteltu mantra on, että yksityistäminen lisää tehokkuutta. Tällä pyritään perustelemaan pyrkimystä paikata valtiontaloutta myymällä erinäisiä valtion hallinnoimia yrityksiä ja toimintoja. Monien seikkojen suhteen yksityinen kilpailu ehkä toimintaa tehostaakin, mutta tietyt, yhteiskunnan perustoimintoihin kuuluvat asiat tulee pitää valtion hallinnassa. Varsinkin, kun niiden myyminen harvoin on kansantalouden tai kansalaisten edun mukaista.

Surullisenkuuluisa on sähkönjakeluyhtiö Carunan tapaus, jossa sähkönjakeluun liittyvää infrastruktuuria myytiin institutionaalisille sijoittajille. Yhteiskunnan peruspalveluiden, joihin sähkönjakelu kuuluu, tarkoituksena on tuottaa kansalaisille palveluita joko yhteiskunnan (siis veronmaksajien) kokonaan maksamina tai kohtuullisella kustannuksella käyttäjille – joka tapauksessa ilman tuotto-odotusta.

Kun toiminta siirretään sijoittajille, on tuotto-odotus väistämätön seuraus. Jos suomalaisen, kohtuullisen hyvin toimivan yhteiskunnan peruspalvelu myydään tuottoa haluaville sijoittajille, on tuoton saamiseen kärjistäen kaksi tapaa: palveluiden heikentäminen tai hinnan korottaminen. Usein molemmat.

Tämän vuoksi esimerkiksi kaavailut valtion tieverkon yhtiöittämisestä ja yksityistämisestä tulee unohtaa pysyvästi. Vaikka yhtiöittäminen sinänsä lisää toiminnan joustavuutta, on se ensimmäinen askel kohti yksityistämistä ja infrastruktuurin hallinnan on ehdottomasti säilyttävä valtiolla. On täyttä itsensä pettämistä uskotella itselleen, että esimerkiksi jo nyt rapistuvan tieverkon ylläpitoa voidaan tehostaa, jos vastuu sen kehittämisestä annetaan yksityisille sijoittajille.

Toinen suunnitelma, joka tulee kuopata, on pitkään kaavailtu raideliikenteen avaaminen kilpailulle. Iso-Britanniassa näin tehtiin 1990-luvun alkupuolella. Siellä pitkät alueelliset sopimukset takasivat, että kilpailu oli lähinnä näennäistä, eikä yhtiöillä ollut hintavalvontaa tai intressejä kalustoinvestointeihin. Palveluiden käyttäjälle yksityistäminen on näkynyt lipun hintojen nousuna ja palvelutason heikkenemisenä. Veronmaksajakaan ei kiitä: valtion tuki on liki tuplaantunut yksityistämistä edeltäneeseen aikaan.

Vaikka julkinen hallinta tuokin toimintoihin kankeutta, tuo se myös varmuutta. Kilpailun ja valtiojohtoisuuden välillä tulee löytää terve tasapaino, ja kaikki perusinfrastuktuuriin liittyvät asiat tulee pitää valtion omistuksessa. Valitettavasti Carunan ostaminen takaisin valtiolle lienee yhteiskunnan normaalissa tilassa mahdotonta, kuka nyt lypsävää lehmää myisi? Kukapa tosiaan.

Mitä sen sijaan voimme tehdä, on tulevien yksityistämisten estäminen.

Piditkö lukemastasi? Liity kannattajiin!

]]>
2 http://liikenteesta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265265-vastuu-perusinfrastruktuurista-kuuluu-valtiolle#comments Caruna Infrastruktuuri kilpailu Yhtiöittäminen Yksityistäminen Wed, 05 Dec 2018 15:16:10 +0000 Petri Suuronen http://liikenteesta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265265-vastuu-perusinfrastruktuurista-kuuluu-valtiolle
’Kapina’ valtion omistajapolitiikkaa kohtaan http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263312-kapina-valtion-omistajapolitiikkaa-kohtaan <p>Poliitikot ovat vältelleet vastuutaan sähköverkkoyhtiö Carunan kaupasta kuten kaikista muistakin valtion omistajaohjauksen lypsävien lehmien järjettömistä yksityistämisistä. Mitään ei ole otettu opiksi, vaikka Suomen luonnonvaroista tai valtiollisesti rakennetuista infraverkoista kuluttajien tai veronmaksajien rahoilla hakataan satojen miljoonien voittoja ulkomaisille omistajille eikä veroja makseta edes Suomeen. <strong>Sipilän</strong> hallitus meinaa siirtää veronmaksajien rahat seuraavaksi sote-yhtiöiden taskuun ja yksityistämällä tieverkot myös tiemonopolien taskuun.<br /><br />Suomen hallitus siunasi vuonna 2013 Suomen suurimman sähkönsiirtoyhtiön, Fortumin, verkon myynnin paria viikkoa ennemmin perutetulle Suomi Power Networks Oy:lle, joka sittemmin muutti nimensä Carunaksi. Myynnistä päätti hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta, jota johti pääministeri <strong>Jyrki Katainen (kok.)</strong>. Elinkeinoministerinä istui<strong> Jan Vapaavuori (kok.)</strong>, valtiovarainministerinä <strong>Jutta Urpilainen (sd.)</strong> ja valtionohjauksesta vastaavana ministerinä <strong>Pekka Haavisto (vihr.). </strong>Päätöstä oli valmisteltu pienessä piirissä omistajaohjaus&shy;yksikössä sekä työ- ja elinkeinoministeriössä eikä siitä käyty minkäänlaisia neuvotteluja ennen kyseistä ministerivaliokunnan kokousta.</p> <p>Vastaavia esimerkkejä on Suomi täynnä. Digita &ndash; Ylen jakeluverkon yhtiöittämisen tulos, joka myytiin pilkkahintaan Ranskaan ja josta se päätyi Yhdysvaltojen kautta Australiaan. Myynnin jälkeen Yle ja muut suomalaiset mediayhtiöt ovat ostaneet Digitalta tv ja radio-kaistoja lähetyksilleen. Omistat talon, jonka myyt ja jäät asumaan siihen kalliilla vuokralla ja muutaman vuoden päästä olet maksanut vuokrana myynnistä saamasi rahat uudelle omistajalle etkä omista yhtään mitään, mutta vuokraa maksat silti. Digitan myyntiä junaili Ylen silloinen toimitusjohtaja <strong>Arne Wessberg (sd.).</strong> Liikenneministerinä oli <strong>Olli-Pekka Heinonen (kok.</strong>).</p> <p>Näitä Suomen kansan olemassaolon turvaamiseksi perustettuja valtionyhtiöitä on myyty sen minkä poliitikot ovat kerenneet ja uskaltaneet. Ostajat ovat aina löytyneet nopeasti sillä hinta on ollut ostajan näkökulmasta ns. kohdillaan. Fortum, Neste, Veitsiluoto, Sisu-Auto, Valmet, Enso, Sponda, Patria, Partek, Suomen Autokatsastus, Outokumpu, Rautaruukki, Kone, Tikkurila, Sampo Pankki, Kemira, TeliaSonera, Destia ja mitä näitä nyt onkaan. Valtio on saanut myynneistään noin 20 mrd &euro; potin. Summa olisi ollut huomattavasti suurempi jos valtio olisi jatkanut omistajana kyseisissä yrityksissä.<br /><br />Tavallinen kansalainen ajattelee helposti että tällainen viheliäinen touhu ei voi loputtomiin jatkua mutta totuus on huomattavasti karmaisevampaa. Nykyinen eduskunta ja erityisesti hallituspuolueet kaavailevat tieverkoston yksityistämistä. Raideliikenteestä osa jo yksityistettiin. Infra, mikä on rakennettu yhteisin varoin ja työtunnein, myydään ihan noin vain jos vain joku jotain kehtaa maksaa. Sen jälkeen alkaa ikuinen rahastus sillä teiden ja raiteiden käyttö ei lopu lähitulevaisuudessa ja sinä maksat.</p> <p>Pahempaa on vielä luvassa sillä sosiaali ja terveysala on suuren yksityistämispaineen alla = SOTE. Yksityiset toimijat haluavat maksimi tuotot ja raha otetaan sieltä mistä se tulee helposti. Sinut tullaan pisteyttämään sen mukaan paljon SINÄ rasitat terveydenhuoltoa, toisin sanoen paljonko hoitosi maksaa. SOTE-sekoilu on mennyt jo niin pitkälle että vallitsevana ehdotuksena on malli jossa yksityinen yritys saa rahaa siitä, että &rdquo;ongelmia ei siirretä&rdquo;. Eli käytännössä yritys saa lisää rahaa, kun se ei lähetä potilaita eteenpäin, vaikka jatkohoidolle olisi tarvetta.&nbsp;</p> <p>Kohta on jo liian myöhäistä herätä ja laittaa rötösherrat kuriin. Yrittää pitää ja siksi ihmettelen, jos Suomen kansa ei nouse hiljaiseen tai näkyvämpään &rsquo;kapinaan&rsquo; ensi kevään vaaleissa suomalaisia kupanneita valtapuolueita ja poliittista eliittiä vastaan. Suomi voisi olla hyvä maa, jos nykyiset poliitikot ja johtavat virkamiehet laitettaisiin kiertoon kuten Yhdysvalloissa vaalien jälkeen. Kainuulaisena on helppo yhtyä Kekkosen sanoihin: Saatanan tunarit!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Poliitikot ovat vältelleet vastuutaan sähköverkkoyhtiö Carunan kaupasta kuten kaikista muistakin valtion omistajaohjauksen lypsävien lehmien järjettömistä yksityistämisistä. Mitään ei ole otettu opiksi, vaikka Suomen luonnonvaroista tai valtiollisesti rakennetuista infraverkoista kuluttajien tai veronmaksajien rahoilla hakataan satojen miljoonien voittoja ulkomaisille omistajille eikä veroja makseta edes Suomeen. Sipilän hallitus meinaa siirtää veronmaksajien rahat seuraavaksi sote-yhtiöiden taskuun ja yksityistämällä tieverkot myös tiemonopolien taskuun.

Suomen hallitus siunasi vuonna 2013 Suomen suurimman sähkönsiirtoyhtiön, Fortumin, verkon myynnin paria viikkoa ennemmin perutetulle Suomi Power Networks Oy:lle, joka sittemmin muutti nimensä Carunaksi. Myynnistä päätti hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta, jota johti pääministeri Jyrki Katainen (kok.). Elinkeinoministerinä istui Jan Vapaavuori (kok.), valtiovarainministerinä Jutta Urpilainen (sd.) ja valtionohjauksesta vastaavana ministerinä Pekka Haavisto (vihr.). Päätöstä oli valmisteltu pienessä piirissä omistajaohjaus­yksikössä sekä työ- ja elinkeinoministeriössä eikä siitä käyty minkäänlaisia neuvotteluja ennen kyseistä ministerivaliokunnan kokousta.

Vastaavia esimerkkejä on Suomi täynnä. Digita – Ylen jakeluverkon yhtiöittämisen tulos, joka myytiin pilkkahintaan Ranskaan ja josta se päätyi Yhdysvaltojen kautta Australiaan. Myynnin jälkeen Yle ja muut suomalaiset mediayhtiöt ovat ostaneet Digitalta tv ja radio-kaistoja lähetyksilleen. Omistat talon, jonka myyt ja jäät asumaan siihen kalliilla vuokralla ja muutaman vuoden päästä olet maksanut vuokrana myynnistä saamasi rahat uudelle omistajalle etkä omista yhtään mitään, mutta vuokraa maksat silti. Digitan myyntiä junaili Ylen silloinen toimitusjohtaja Arne Wessberg (sd.). Liikenneministerinä oli Olli-Pekka Heinonen (kok.).

Näitä Suomen kansan olemassaolon turvaamiseksi perustettuja valtionyhtiöitä on myyty sen minkä poliitikot ovat kerenneet ja uskaltaneet. Ostajat ovat aina löytyneet nopeasti sillä hinta on ollut ostajan näkökulmasta ns. kohdillaan. Fortum, Neste, Veitsiluoto, Sisu-Auto, Valmet, Enso, Sponda, Patria, Partek, Suomen Autokatsastus, Outokumpu, Rautaruukki, Kone, Tikkurila, Sampo Pankki, Kemira, TeliaSonera, Destia ja mitä näitä nyt onkaan. Valtio on saanut myynneistään noin 20 mrd € potin. Summa olisi ollut huomattavasti suurempi jos valtio olisi jatkanut omistajana kyseisissä yrityksissä.

Tavallinen kansalainen ajattelee helposti että tällainen viheliäinen touhu ei voi loputtomiin jatkua mutta totuus on huomattavasti karmaisevampaa. Nykyinen eduskunta ja erityisesti hallituspuolueet kaavailevat tieverkoston yksityistämistä. Raideliikenteestä osa jo yksityistettiin. Infra, mikä on rakennettu yhteisin varoin ja työtunnein, myydään ihan noin vain jos vain joku jotain kehtaa maksaa. Sen jälkeen alkaa ikuinen rahastus sillä teiden ja raiteiden käyttö ei lopu lähitulevaisuudessa ja sinä maksat.

Pahempaa on vielä luvassa sillä sosiaali ja terveysala on suuren yksityistämispaineen alla = SOTE. Yksityiset toimijat haluavat maksimi tuotot ja raha otetaan sieltä mistä se tulee helposti. Sinut tullaan pisteyttämään sen mukaan paljon SINÄ rasitat terveydenhuoltoa, toisin sanoen paljonko hoitosi maksaa. SOTE-sekoilu on mennyt jo niin pitkälle että vallitsevana ehdotuksena on malli jossa yksityinen yritys saa rahaa siitä, että ”ongelmia ei siirretä”. Eli käytännössä yritys saa lisää rahaa, kun se ei lähetä potilaita eteenpäin, vaikka jatkohoidolle olisi tarvetta. 

Kohta on jo liian myöhäistä herätä ja laittaa rötösherrat kuriin. Yrittää pitää ja siksi ihmettelen, jos Suomen kansa ei nouse hiljaiseen tai näkyvämpään ’kapinaan’ ensi kevään vaaleissa suomalaisia kupanneita valtapuolueita ja poliittista eliittiä vastaan. Suomi voisi olla hyvä maa, jos nykyiset poliitikot ja johtavat virkamiehet laitettaisiin kiertoon kuten Yhdysvalloissa vaalien jälkeen. Kainuulaisena on helppo yhtyä Kekkosen sanoihin: Saatanan tunarit!

]]>
4 http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263312-kapina-valtion-omistajapolitiikkaa-kohtaan#comments Caruna Politiikka Verotus Yksityistäminen Mon, 29 Oct 2018 09:27:22 +0000 Sami Kilpeläinen http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263312-kapina-valtion-omistajapolitiikkaa-kohtaan
Carunan viestintä herätti enemmän kysymyksiä http://jussisalokangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256043-carunan-viestinta-heratti-enemman-kysymyksia <p>Muutama päivä sitten julkaisin blogikirjoituksen Carunan markkinointikirjeessä olevasta tietoturvahaavoittuvuudesta. Tämän muun muassa Iltalehti bongasi. Ajattelin jättäväni asian tähän, mutta eniten koko jutussa harmitti Carunan viestinnän tahaton tai tahallinen väärinymmärtäminen.</p><p>Pahin pelkoni osoittautui toteen, sillä kyseisen haavoittuvuuden kautta olisi saanut (tai joku sai) urkittua Carunan asiakkaiden nimen, puhelinnumeron ja sähköpostiosoitteen.</p><p>Ilmoitin asiasta yhtiölle välittömästi chatin kautta, sillä käytännössä omatkin asiakastietoni olivat vaarassa päätyä kolmansin käsiin tai on myös mahdollista, että näin on myös käynyt.</p><p>Yllätyin kuitenkin hieman Carunan viestinnän tai IT-osaston vastaanotosta. Carunan viestintäjohtaja otti kantaa väitteisiin myöhemmin:</p><p>&quot;Viestit on lähetetty salatun yhteyden kautta ja ne on toimitettu asianmukaisiin sähköpostiosoitteisiin. Sähköpostissa oli linkki/kehotus käydä tarkistamassa omat tiedot linkin kautta. Linkki on https/ssl- yhteydellä salattu <strong>eli yhtä turvallinen kuin verkkopankki</strong>, Vanhanen vakuuttaa&quot;. Caruna vakuutti, että kaikki on kunnossa.</p><p>Kommentti sai aikaan itsessäni naurahduksia. Eikö Caruna tosissaan tunnista, mistä asiassa on kysymys vai onko kysymys kriisiviestintästrategiasta, jossa kuuta väitetään juustoksi?</p><p>Kysymys ei myöskään ollut toimittajalle suoralta kädeltä annetusta vastauksesta, vaan heillä oli muutama tunti aikaa valmistella näitä vastauksia. Nämä vastaukset herättivät ainakin IT-ammattilaisten kesken suurta naurua&nbsp; ja LinkedInissä muun muassa tätä kutsuttiin asiakkaan aliarvioimiseksi.</p><p>Joka tapauksessa Caruna sulki palvelunsa, vaikka heidän käsityksen mukaan palvelu oli yhtä turvallinen kuin verkkopankki ja kaiken piti olla kunnossa.</p><p>Pieni faktakertaus Carunalle:</p><p>1) Sähköposti liikkuu suojaamattomassa muodossa. Se ei varsinaisesti ollut tämän haavoittuvuuden ongelma.</p><p>2) Se, että linkki/selailu on salattu HTTPS/SSL -salauksella, ei vielä tarkoita, että viesti olisi turvallinen. SSL-salaus ei millään tavalla turvannut asiakkaiden tietoja tässä eikä järjestelmä faktisesti ollut yhtä turvallinen kuin verkkopankki. Kuka tahansa henkilö menemällä https:// -yhteyteen olisi saanut ko. viestin auki. Tilanne rinnastuisi siihen, jos taloyhtiön huoltomiehen yleisavain olisi unohdettu taloyhtiön hiekkalaatikolle, mutta huoltoyhtiö kertoisi lukkojen olevan toiminnassa ja kunnossa.</p><p>Käytännössä lataamalla kotikoneelle tai muutamalle pilvipalvelimelle ns. crawlereita, koko tietokanta olisi saatu muumassa tunnissa imuroitua palvelimelta. Yksi tietokone pystyy hakemaan 50-100 sivua per sekunti riippuen palvelimen vastaanottokyvystä. Toki kyselyiden määrää voi rajoittaa palvelimelta, mutta epäilen, että näin olisi tehty. Kun otetaan mukaan muutama pilvipalvelin, tehokkuus nousee huomattavasti korkeammaksi.&nbsp;</p><p>Toisessa artikkelissa Carunan tietohallintojohtaja kertoi vielä mystisemmin ongelman korjauksesta: &quot;Kunhan robotin sieltä blokkaa, se on turvallinen.&quot; Mitäh? Mistä hän oikein puhuu? Jos tietohallintojohtaja tarkoitti näitä crawlereita, ne pystyy käyttämään helposti eri IP-osoitteita tai käyttämään proxyjä. Niitä on myös aika mahdoton blokata. Tämäkään ei ole riittävä tietoturvatoimenpide.</p><p>Carunan tietohallintojohtaja kertoi, että numerosarjat eivät olleet vierekkäin, vaan 1/30 000 olisi osunut oikeaan. Käytännössä matemaattisesti laskien yksi tietokone olisi saanut yhden asiakkaan tiedot noin 30 minuutissa (huomioimatta lukuisia crawlereita, joiden avulla päästäisiin huomattavasti korkeampaan lukuun ja riippuen täysin palvelimen ja crawlerin nopeudesta). Tämän olisi voinut tehdä huomaamatta yön yli muutaman päivän ajan kuka tahansa monella eri crawlerilla. Yksikin paljastus on mielestäni kuitenkin liikaa.</p><p>Koko viestin idea oli se, ettei yksittäinen asiakas käsipelillä saa auki toisen viestejä, enkä niin ole väittänyt. Kysymys oli siitä, että teknisesti vähänkin IT-asioista perillä oleva henkilö voi saada asiakastiedot ladattua palvelimelta käyttäen internetissä yleisesti saatavilla olevilla työkaluilla. Se olisi toki tietomurto, joka on rikos, mutta usein näillä identiteettivarkailla on käytössä Tor-verkkoa tai muita proxyjä, joten kiinnijäämisen riski on todella alhainen.</p><p>Käytännössä Carunan järjestelmä ei toteuta tietosuoja-asetuksen mukaista oletusarvoista tietoturvaa, sillä pääsyä asiakastietoihin ei teknisesti oltu millään tavalla suojattu. Yrityksenä en lähtisi kutsumaan haavoittuvuutta lieväksi, jos kysymys on ollut näin alkeellisesta virheestä, joka on kenen tahansa huomattavissa. Enemmän tämä herätti kysymyksiä siitä, miten Caruna käsittelee luottamuksellisia asiakastietoja. Siinä tilanteessa itse en lähtisi selittämään kuuta juustoksi ja kiistämään tietoturvahuolia, vaan palkitsisin asiakasta siitä, että tiedot todennäköisesti jäivät talon sisäiseksi.</p><p>Jos virhe ei olisi tullut kauttani Carunan tietoon, todennäköisesti viikon kuluessa tämäkin tietokanta olisi julkaistu jossain palstalla.&nbsp;Kirjoitin tästä asiasta blogin, koska ajattelin, että se on tehokkain tapa saada myös pidettyä omat asiakastiedot poissa tietovuodosta ja että tietovuoto myös otettaisiin yhtiössä vakavasti.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Muutama päivä sitten julkaisin blogikirjoituksen Carunan markkinointikirjeessä olevasta tietoturvahaavoittuvuudesta. Tämän muun muassa Iltalehti bongasi. Ajattelin jättäväni asian tähän, mutta eniten koko jutussa harmitti Carunan viestinnän tahaton tai tahallinen väärinymmärtäminen.

Pahin pelkoni osoittautui toteen, sillä kyseisen haavoittuvuuden kautta olisi saanut (tai joku sai) urkittua Carunan asiakkaiden nimen, puhelinnumeron ja sähköpostiosoitteen.

Ilmoitin asiasta yhtiölle välittömästi chatin kautta, sillä käytännössä omatkin asiakastietoni olivat vaarassa päätyä kolmansin käsiin tai on myös mahdollista, että näin on myös käynyt.

Yllätyin kuitenkin hieman Carunan viestinnän tai IT-osaston vastaanotosta. Carunan viestintäjohtaja otti kantaa väitteisiin myöhemmin:

"Viestit on lähetetty salatun yhteyden kautta ja ne on toimitettu asianmukaisiin sähköpostiosoitteisiin. Sähköpostissa oli linkki/kehotus käydä tarkistamassa omat tiedot linkin kautta. Linkki on https/ssl- yhteydellä salattu eli yhtä turvallinen kuin verkkopankki, Vanhanen vakuuttaa". Caruna vakuutti, että kaikki on kunnossa.

Kommentti sai aikaan itsessäni naurahduksia. Eikö Caruna tosissaan tunnista, mistä asiassa on kysymys vai onko kysymys kriisiviestintästrategiasta, jossa kuuta väitetään juustoksi?

Kysymys ei myöskään ollut toimittajalle suoralta kädeltä annetusta vastauksesta, vaan heillä oli muutama tunti aikaa valmistella näitä vastauksia. Nämä vastaukset herättivät ainakin IT-ammattilaisten kesken suurta naurua  ja LinkedInissä muun muassa tätä kutsuttiin asiakkaan aliarvioimiseksi.

Joka tapauksessa Caruna sulki palvelunsa, vaikka heidän käsityksen mukaan palvelu oli yhtä turvallinen kuin verkkopankki ja kaiken piti olla kunnossa.

Pieni faktakertaus Carunalle:

1) Sähköposti liikkuu suojaamattomassa muodossa. Se ei varsinaisesti ollut tämän haavoittuvuuden ongelma.

2) Se, että linkki/selailu on salattu HTTPS/SSL -salauksella, ei vielä tarkoita, että viesti olisi turvallinen. SSL-salaus ei millään tavalla turvannut asiakkaiden tietoja tässä eikä järjestelmä faktisesti ollut yhtä turvallinen kuin verkkopankki. Kuka tahansa henkilö menemällä https:// -yhteyteen olisi saanut ko. viestin auki. Tilanne rinnastuisi siihen, jos taloyhtiön huoltomiehen yleisavain olisi unohdettu taloyhtiön hiekkalaatikolle, mutta huoltoyhtiö kertoisi lukkojen olevan toiminnassa ja kunnossa.

Käytännössä lataamalla kotikoneelle tai muutamalle pilvipalvelimelle ns. crawlereita, koko tietokanta olisi saatu muumassa tunnissa imuroitua palvelimelta. Yksi tietokone pystyy hakemaan 50-100 sivua per sekunti riippuen palvelimen vastaanottokyvystä. Toki kyselyiden määrää voi rajoittaa palvelimelta, mutta epäilen, että näin olisi tehty. Kun otetaan mukaan muutama pilvipalvelin, tehokkuus nousee huomattavasti korkeammaksi. 

Toisessa artikkelissa Carunan tietohallintojohtaja kertoi vielä mystisemmin ongelman korjauksesta: "Kunhan robotin sieltä blokkaa, se on turvallinen." Mitäh? Mistä hän oikein puhuu? Jos tietohallintojohtaja tarkoitti näitä crawlereita, ne pystyy käyttämään helposti eri IP-osoitteita tai käyttämään proxyjä. Niitä on myös aika mahdoton blokata. Tämäkään ei ole riittävä tietoturvatoimenpide.

Carunan tietohallintojohtaja kertoi, että numerosarjat eivät olleet vierekkäin, vaan 1/30 000 olisi osunut oikeaan. Käytännössä matemaattisesti laskien yksi tietokone olisi saanut yhden asiakkaan tiedot noin 30 minuutissa (huomioimatta lukuisia crawlereita, joiden avulla päästäisiin huomattavasti korkeampaan lukuun ja riippuen täysin palvelimen ja crawlerin nopeudesta). Tämän olisi voinut tehdä huomaamatta yön yli muutaman päivän ajan kuka tahansa monella eri crawlerilla. Yksikin paljastus on mielestäni kuitenkin liikaa.

Koko viestin idea oli se, ettei yksittäinen asiakas käsipelillä saa auki toisen viestejä, enkä niin ole väittänyt. Kysymys oli siitä, että teknisesti vähänkin IT-asioista perillä oleva henkilö voi saada asiakastiedot ladattua palvelimelta käyttäen internetissä yleisesti saatavilla olevilla työkaluilla. Se olisi toki tietomurto, joka on rikos, mutta usein näillä identiteettivarkailla on käytössä Tor-verkkoa tai muita proxyjä, joten kiinnijäämisen riski on todella alhainen.

Käytännössä Carunan järjestelmä ei toteuta tietosuoja-asetuksen mukaista oletusarvoista tietoturvaa, sillä pääsyä asiakastietoihin ei teknisesti oltu millään tavalla suojattu. Yrityksenä en lähtisi kutsumaan haavoittuvuutta lieväksi, jos kysymys on ollut näin alkeellisesta virheestä, joka on kenen tahansa huomattavissa. Enemmän tämä herätti kysymyksiä siitä, miten Caruna käsittelee luottamuksellisia asiakastietoja. Siinä tilanteessa itse en lähtisi selittämään kuuta juustoksi ja kiistämään tietoturvahuolia, vaan palkitsisin asiakasta siitä, että tiedot todennäköisesti jäivät talon sisäiseksi.

Jos virhe ei olisi tullut kauttani Carunan tietoon, todennäköisesti viikon kuluessa tämäkin tietokanta olisi julkaistu jossain palstalla. Kirjoitin tästä asiasta blogin, koska ajattelin, että se on tehokkain tapa saada myös pidettyä omat asiakastiedot poissa tietovuodosta ja että tietovuoto myös otettaisiin yhtiössä vakavasti. 

 

]]>
1 http://jussisalokangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256043-carunan-viestinta-heratti-enemman-kysymyksia#comments Kotimaa Caruna Gdpr Tietoturva Viestintä Tue, 29 May 2018 12:01:09 +0000 Jussi Salokangas http://jussisalokangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256043-carunan-viestinta-heratti-enemman-kysymyksia
Sähkönsiirtohinnat kuriin! http://hannelekukkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255885-sahkonsiirtohinnat-kuriin <p>Taas tuli postiluukusta sähkönsiirtolasku. Se on karu lappu, kun sähkönsiirto maksaa jo enemmän kuin itse sähkö - minullakin kuukaudessa lähes sata euroa. Huh!<br /><br />Sähkönsiirtomaksuilla on toki hyvä tarkoitus, sähköverkkojen ylläpitäminen. Mutta maksut ovat jo mielestäni kohtuuttomia. Sähkönsiirtoyhtiöni Caruna vielä nostaa sänkönsiirtohintoja 1.7. alkaen, ja todellinen korotus veroineen on 6.5 prosenttia.<br /><br />Perussuomalaiset haluavat, että asuminen ei maksa liikaa. Esitimmekin syksyn vaihtoehtobudjetissa, että sähkönsiirtomaksut pidetään kohtuullisina rajoittamalla nykyistä tuottokattoa. Tuottokatto laskettaisiin 7 prosentista 4.5:een prosenttiin.<br /><br />Typerintä on se, että ongelma juontaa juurensa Fortumin sähköverkon myyntiin v. 2013. Tällöin ulkomaiset sijoitusyhtiöt saivat suurimman omistusosuuden Fortumin sähköverkkoihin, ja pääsivät päättämään sähkönsiirtohinnoista. Olikin virhe myydä pääosin valtio-omisteisen Fortumin sähköverkot ulkomaisille sijoittajille, ja siirtää kansallisomaisuutta ulkomaisiin käsiin.<br /><br /><em>(kirjoituksessa on hyödynnetty muun muassa PS-lehden 5/2018 artikkelia)</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Taas tuli postiluukusta sähkönsiirtolasku. Se on karu lappu, kun sähkönsiirto maksaa jo enemmän kuin itse sähkö - minullakin kuukaudessa lähes sata euroa. Huh!

Sähkönsiirtomaksuilla on toki hyvä tarkoitus, sähköverkkojen ylläpitäminen. Mutta maksut ovat jo mielestäni kohtuuttomia. Sähkönsiirtoyhtiöni Caruna vielä nostaa sänkönsiirtohintoja 1.7. alkaen, ja todellinen korotus veroineen on 6.5 prosenttia.

Perussuomalaiset haluavat, että asuminen ei maksa liikaa. Esitimmekin syksyn vaihtoehtobudjetissa, että sähkönsiirtomaksut pidetään kohtuullisina rajoittamalla nykyistä tuottokattoa. Tuottokatto laskettaisiin 7 prosentista 4.5:een prosenttiin.

Typerintä on se, että ongelma juontaa juurensa Fortumin sähköverkon myyntiin v. 2013. Tällöin ulkomaiset sijoitusyhtiöt saivat suurimman omistusosuuden Fortumin sähköverkkoihin, ja pääsivät päättämään sähkönsiirtohinnoista. Olikin virhe myydä pääosin valtio-omisteisen Fortumin sähköverkot ulkomaisille sijoittajille, ja siirtää kansallisomaisuutta ulkomaisiin käsiin.

(kirjoituksessa on hyödynnetty muun muassa PS-lehden 5/2018 artikkelia)

]]>
0 http://hannelekukkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255885-sahkonsiirtohinnat-kuriin#comments Caruna Fortumin verkon myynti Sähkönsiirtomaksut Tuottokatto Sat, 26 May 2018 18:52:19 +0000 Mervi Syväranta http://hannelekukkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255885-sahkonsiirtohinnat-kuriin
Sähkön siirtomaksun jatkuva nousu - kiinteät maksut jopa 57% http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250926-sahkon-siirtomaksun-jatkuva-nousu-kiinteat-maksut-jopa-57 <p>Sähkön siirtohinnat jatkavat nousuaan kuten kuvan Energiaviraston statistiikka kertoo. Erityisesti kiinteät maksut ovat nousseet koko 2010-luvun, joten vähän sähköä käyttävät ovat kärsineet noususta suhteessa enemmän. <a href="https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/sahkon-saastaminen-ei-kannata-varsinkaan-pienessa-taloudessa-jakelun-kiinteat-maksut-haukkaavat-jopa-57-laskusta-6701499">Tekniikka&amp;Talous-lehti kertoo</a> seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Vuoden 2017 alussa kerrostalohuoneistossa asuvan tyyppikäyttäjän, jonka kulutus on 2000 kilowattituntia vuodessa, kiinteiden maksujen osuus sähkön jakelumaksuista oli noussut lähes 57 prosenttiin.</em>&quot;</p><p>Mietittäessä kannustamista energian säästämiseen on kehityssuunta aivan väärä.&nbsp;Jotenkin tuntuu kovin kummalliselta, että kerrostalojen vähän sähköä käyttävät kotitaloudet ovat suhteessa eniten maksamassa sähköverkon toimitusvarmuuden parantamista. Uutisen mukaan Energiavirasto jopa ennustaa, että energiaperusteinen maksukomponentti saattaa kadota kokonaan siirtohinnoittelusta.</p><p><strong>Verkkopalvelumaksujen korostuskatto</strong></p><p>Sähkömarkkinalakiin 1.9.2017 lisätyn säädöksen ja uuden maakaasumarkkinalain myötä verkonhaltija saa korottaa verkkopalvelumaksuja enintään 15 prosenttia korotusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana keräämiinsä maksuihin verrattuina.</p><p>Mitä tämä sitten voi viiden vuoden korotusten myötä pahimmillaan tarkoittaa mikäli korotus tehdään täysimääräisenä?</p><p>Lasketaan yksinkertaistettuna tuo sadan euron siirtomaksulle:</p><p>100 euroa x 1,15 x 1,15 x 1,15 x 1,15 x 1,15 = 201,14 euroa</p><p>Vuosittainen 15% kuulostaa vielä nipinnapin kohtuulliselta, mutta sen toistuessa lain sallimissa puitteissa vuosittain päästään viidellä korotuksella jo yli 100%:n hinnannousuun? Aika karua - paitsi toki Carunalle.</p><p><strong>Luonnollisen monopolin vaikeus</strong></p><p>Toisaalta on tärkeää parantaa sähköverkon toimitusvarmuutta, mutta kuinka paljon ja mihin hintaan? Energiavirasto arvioi korotusten kohtuullisuutta peilaten niitä sähköverkon parantamiseen liittyviin investointeihin. Ilmeisesti toistaiseksi ollaan korotukset katsottu oikeudenmukaisiksi.</p><p>Vaikkapa Kainuun tapahtumat tykkylumen vuoksi olivat toki hankalia. Kuitenkin on varmaan tarpeen pohtia kuinka paljon ratkaistaan ongelmia sähköverkkoinfran parantamisella ja toisaalta sitten paikallisilla varavoimajärjestelyillä.</p><p>Asiakkaallehan tämä luonnollinen monopoli on hankala ja hinnankorotukset ovat lähinnä ilmoitusasia. Esimerkiksi Vantaan Energia parisen vuotta sitten ilmoitti kirjeellä kuinka yösähkö muuttuu siten, että se alkaa aiemman klo 21:n sijasta klo 22 ja sunnuntai ei enää ole halvemman sähkön piirissä. Tämä vähäpätöiseltä vaikuttava muutos nosti sähkölaskua selvästi, kun sunnuntaina vietetään aikaa paljon kotona sekä esim saunominen ajoittui usein tuohon yhdeksän aikaan. Mutta mitäs teet muuta kuin hyväksyt, et mitään. Sama pätee näihin vuosittaisiin korotuksiin.</p><p>No, ulkomaiset pääomasijoittajat laskivat asiat ja ovat sijoittaneet tänne merkittäviä määriä. Miksi sitten vaikkapa Fortum katsoi tarpeelliseksi rahastaa verkkonsa ja sijoittaa myöhemmin rahat Saksaan Juniperiin on minulle arvoitus.</p><p><strong>Sähkön kuluttajahinta vielä kohtuullinen</strong></p><p>Euroopan tasolla sähkön hinta on velä varsin kohtuullinen, mutta suunta on huolestuttava. Se että moni sähkön säästämiseen pyrkivä kuluttaja ei enää juurikaan hyödy energiansäästöstä, on kuitenkin aivan vääränlainen kannustin.</p><p>Muutoinkin yllättävän vähällä huomioarvolla on tällä hetkellä energian säästäminen. Lähinnä tunnutaan keskittyvän siihen, että energiantuotantoa pyritään lisäämään eri tuotantotavoilla. Teollisuudella on erilaiset tuet ja helpotukset, mutta tavallisen kuluttajan hinta on jatkuvassa nousussa.</p> Sähkön siirtohinnat jatkavat nousuaan kuten kuvan Energiaviraston statistiikka kertoo. Erityisesti kiinteät maksut ovat nousseet koko 2010-luvun, joten vähän sähköä käyttävät ovat kärsineet noususta suhteessa enemmän. Tekniikka&Talous-lehti kertoo seuraavaa:

"Vuoden 2017 alussa kerrostalohuoneistossa asuvan tyyppikäyttäjän, jonka kulutus on 2000 kilowattituntia vuodessa, kiinteiden maksujen osuus sähkön jakelumaksuista oli noussut lähes 57 prosenttiin."

Mietittäessä kannustamista energian säästämiseen on kehityssuunta aivan väärä. Jotenkin tuntuu kovin kummalliselta, että kerrostalojen vähän sähköä käyttävät kotitaloudet ovat suhteessa eniten maksamassa sähköverkon toimitusvarmuuden parantamista. Uutisen mukaan Energiavirasto jopa ennustaa, että energiaperusteinen maksukomponentti saattaa kadota kokonaan siirtohinnoittelusta.

Verkkopalvelumaksujen korostuskatto

Sähkömarkkinalakiin 1.9.2017 lisätyn säädöksen ja uuden maakaasumarkkinalain myötä verkonhaltija saa korottaa verkkopalvelumaksuja enintään 15 prosenttia korotusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana keräämiinsä maksuihin verrattuina.

Mitä tämä sitten voi viiden vuoden korotusten myötä pahimmillaan tarkoittaa mikäli korotus tehdään täysimääräisenä?

Lasketaan yksinkertaistettuna tuo sadan euron siirtomaksulle:

100 euroa x 1,15 x 1,15 x 1,15 x 1,15 x 1,15 = 201,14 euroa

Vuosittainen 15% kuulostaa vielä nipinnapin kohtuulliselta, mutta sen toistuessa lain sallimissa puitteissa vuosittain päästään viidellä korotuksella jo yli 100%:n hinnannousuun? Aika karua - paitsi toki Carunalle.

Luonnollisen monopolin vaikeus

Toisaalta on tärkeää parantaa sähköverkon toimitusvarmuutta, mutta kuinka paljon ja mihin hintaan? Energiavirasto arvioi korotusten kohtuullisuutta peilaten niitä sähköverkon parantamiseen liittyviin investointeihin. Ilmeisesti toistaiseksi ollaan korotukset katsottu oikeudenmukaisiksi.

Vaikkapa Kainuun tapahtumat tykkylumen vuoksi olivat toki hankalia. Kuitenkin on varmaan tarpeen pohtia kuinka paljon ratkaistaan ongelmia sähköverkkoinfran parantamisella ja toisaalta sitten paikallisilla varavoimajärjestelyillä.

Asiakkaallehan tämä luonnollinen monopoli on hankala ja hinnankorotukset ovat lähinnä ilmoitusasia. Esimerkiksi Vantaan Energia parisen vuotta sitten ilmoitti kirjeellä kuinka yösähkö muuttuu siten, että se alkaa aiemman klo 21:n sijasta klo 22 ja sunnuntai ei enää ole halvemman sähkön piirissä. Tämä vähäpätöiseltä vaikuttava muutos nosti sähkölaskua selvästi, kun sunnuntaina vietetään aikaa paljon kotona sekä esim saunominen ajoittui usein tuohon yhdeksän aikaan. Mutta mitäs teet muuta kuin hyväksyt, et mitään. Sama pätee näihin vuosittaisiin korotuksiin.

No, ulkomaiset pääomasijoittajat laskivat asiat ja ovat sijoittaneet tänne merkittäviä määriä. Miksi sitten vaikkapa Fortum katsoi tarpeelliseksi rahastaa verkkonsa ja sijoittaa myöhemmin rahat Saksaan Juniperiin on minulle arvoitus.

Sähkön kuluttajahinta vielä kohtuullinen

Euroopan tasolla sähkön hinta on velä varsin kohtuullinen, mutta suunta on huolestuttava. Se että moni sähkön säästämiseen pyrkivä kuluttaja ei enää juurikaan hyödy energiansäästöstä, on kuitenkin aivan vääränlainen kannustin.

Muutoinkin yllättävän vähällä huomioarvolla on tällä hetkellä energian säästäminen. Lähinnä tunnutaan keskittyvän siihen, että energiantuotantoa pyritään lisäämään eri tuotantotavoilla. Teollisuudella on erilaiset tuet ja helpotukset, mutta tavallisen kuluttajan hinta on jatkuvassa nousussa.

]]>
44 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250926-sahkon-siirtomaksun-jatkuva-nousu-kiinteat-maksut-jopa-57#comments Kotimaa Caruna Energia Hinnannousu Sähkön kulutus Sähkön siirtohinnat Wed, 14 Feb 2018 08:07:00 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250926-sahkon-siirtomaksun-jatkuva-nousu-kiinteat-maksut-jopa-57
Espoolainen murhenäytelmä http://mattila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247524-espoolainen-murhenaytelma <p>Espoo yksityisti taannoin sähköyhtiönsä. Ei pitänyt näkyä loppukäyttäjälle mitenkään. Seuraavassa kuvailen nykytilannetta tavallisen hengityskonepotilaan näkökulmasta.</p><p>Lupaa lumisadetta. Siispä aamulla kannut täyteen vettä ja hoitajalle varavoimakoulutuksen kertaus.</p><p>Aamuvuoro meni ihmetellessä: koko maan peitti ohut lumihuntu mutta sähköt olivat yhä päällä. Carunan häiriökartta ei siis tällä kertaa vastannut yksi yhteen lumipeitekarttaa. Vasta neljän maissa pätkäisi ensimmäisen kerran.</p><p>Hengityskoneiden akuissa on virtaa yhteensä 3x8 tunniksi, joten hengenhätää ei ole: tiukan paikan tullen ehtii pakolaiseksi Vantaan tai Helsingin puolelle. Parin tunnin katkon jälkeen kuitenkin UPSeista loppuu virta. Siinä vaiheessa muutun kommunikaatiokyvyttömäksi tietokoneen näytön sammuessa ja kiukkuiseksi ilmapatjan tyhjentyessä. Kun UPSeissa on varaus laskenut 40 %:iin, lähdetään kytkemään varasyöttöä päälle. Vaihtoehtoina on sähkön syöttö varavirtaryhmään joko auton invertteriltä tai erilliseltä aggregaatilta. Sähköpyörätuolissakin olisi hyvä akku, mutta sairaala on erikoisella hoitolaitedirektiivin tulkinnallaan kieltänyt sen käytön varavoimanlähteenä. (Pöydällä edessäni nököttävä tietokone on kuulemma hoitolaite.)</p><p>Tragedian ensimmäinen näytös kesti vain puoli tuntia, joten varavoiman perään ei tarvinnut mennä. Varahengityskone irrotettiin jo sääennusteen perusteella seinästä jännitepiikkien varalta (sairaala kielsi hengityskoneen pistämisen UPSin taa hoitolaitedirektiivin nojalla). Väliajalla ehdittiin sopivasti nauttia kahvit ennen toisen näytöksen alkua.</p><p>Oli jo pimeä, joten hoitajalle annettiin otsalamppu. Ei sentään sitä rakennusaikaista, jossa luki sinisellä &rdquo;Espoon sähkö&rdquo;. Näytös kesti kolme varttia ja UPSit pysyivät riittävän täynnä ehdittyään väliajalla ahmia vaihtelevaa virtaa.</p><p>Lumisade oli toiseen väliaikaan mennyt vedeksi, mutta tuoreessa muistissa oli kesäiset tihkusateen aiheuttamat kolmen ja viiden tunnin katkot (tai sitten varpunen oli kieltomerkkejä uhmaten istunut langalle, mene tiedä). &nbsp;Joka tapauksessa näytelmä jatkui.</p><p>Kolmanteen näytökseen sattui vuoronvaihto. Ehdotin vaimolle että menisi sytyttämään merkkivalkeita opastamaan pimeydessä bussipysäkiltä tänne vaeltavaa yövuoron hoitajaa pahimpien karikoiden ohi, mutta kännykän valo näkyi riittävän. Hoitajan saavuttua lyötiin otsalamppu päähän ja sanottiin että vessaa on turha vetää.</p><p>Kolmas näytös huipentui välkyntään, jonka seurauksena hengityskone ei enää ottanut virtaa sähköjen palattua. Minut siirrettiin toiseen hengityskoneeseen että päiväkone saatiin sammutettua. Se tepsi. Nyt odotetaan, vieläkö on encore luvassa.</p><p>Näin. Rohkenisin naapurikuntien tilanteeseen verraten sanoa, että kyllä se omistajanmuutos vaan näkyy. Meillä ei vaimon kanssa ole hätää, ollaan jo sen verran tottuneita espoolaisia, mutta muualta tulevia hoitajia ja avustajia käy vähän sääliksi. Paitsi viime kesän nepalilaista avustajaa, joka ilahtui että tämähän on ihan kuin hänen kotimaassaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Espoo yksityisti taannoin sähköyhtiönsä. Ei pitänyt näkyä loppukäyttäjälle mitenkään. Seuraavassa kuvailen nykytilannetta tavallisen hengityskonepotilaan näkökulmasta.

Lupaa lumisadetta. Siispä aamulla kannut täyteen vettä ja hoitajalle varavoimakoulutuksen kertaus.

Aamuvuoro meni ihmetellessä: koko maan peitti ohut lumihuntu mutta sähköt olivat yhä päällä. Carunan häiriökartta ei siis tällä kertaa vastannut yksi yhteen lumipeitekarttaa. Vasta neljän maissa pätkäisi ensimmäisen kerran.

Hengityskoneiden akuissa on virtaa yhteensä 3x8 tunniksi, joten hengenhätää ei ole: tiukan paikan tullen ehtii pakolaiseksi Vantaan tai Helsingin puolelle. Parin tunnin katkon jälkeen kuitenkin UPSeista loppuu virta. Siinä vaiheessa muutun kommunikaatiokyvyttömäksi tietokoneen näytön sammuessa ja kiukkuiseksi ilmapatjan tyhjentyessä. Kun UPSeissa on varaus laskenut 40 %:iin, lähdetään kytkemään varasyöttöä päälle. Vaihtoehtoina on sähkön syöttö varavirtaryhmään joko auton invertteriltä tai erilliseltä aggregaatilta. Sähköpyörätuolissakin olisi hyvä akku, mutta sairaala on erikoisella hoitolaitedirektiivin tulkinnallaan kieltänyt sen käytön varavoimanlähteenä. (Pöydällä edessäni nököttävä tietokone on kuulemma hoitolaite.)

Tragedian ensimmäinen näytös kesti vain puoli tuntia, joten varavoiman perään ei tarvinnut mennä. Varahengityskone irrotettiin jo sääennusteen perusteella seinästä jännitepiikkien varalta (sairaala kielsi hengityskoneen pistämisen UPSin taa hoitolaitedirektiivin nojalla). Väliajalla ehdittiin sopivasti nauttia kahvit ennen toisen näytöksen alkua.

Oli jo pimeä, joten hoitajalle annettiin otsalamppu. Ei sentään sitä rakennusaikaista, jossa luki sinisellä ”Espoon sähkö”. Näytös kesti kolme varttia ja UPSit pysyivät riittävän täynnä ehdittyään väliajalla ahmia vaihtelevaa virtaa.

Lumisade oli toiseen väliaikaan mennyt vedeksi, mutta tuoreessa muistissa oli kesäiset tihkusateen aiheuttamat kolmen ja viiden tunnin katkot (tai sitten varpunen oli kieltomerkkejä uhmaten istunut langalle, mene tiedä).  Joka tapauksessa näytelmä jatkui.

Kolmanteen näytökseen sattui vuoronvaihto. Ehdotin vaimolle että menisi sytyttämään merkkivalkeita opastamaan pimeydessä bussipysäkiltä tänne vaeltavaa yövuoron hoitajaa pahimpien karikoiden ohi, mutta kännykän valo näkyi riittävän. Hoitajan saavuttua lyötiin otsalamppu päähän ja sanottiin että vessaa on turha vetää.

Kolmas näytös huipentui välkyntään, jonka seurauksena hengityskone ei enää ottanut virtaa sähköjen palattua. Minut siirrettiin toiseen hengityskoneeseen että päiväkone saatiin sammutettua. Se tepsi. Nyt odotetaan, vieläkö on encore luvassa.

Näin. Rohkenisin naapurikuntien tilanteeseen verraten sanoa, että kyllä se omistajanmuutos vaan näkyy. Meillä ei vaimon kanssa ole hätää, ollaan jo sen verran tottuneita espoolaisia, mutta muualta tulevia hoitajia ja avustajia käy vähän sääliksi. Paitsi viime kesän nepalilaista avustajaa, joka ilahtui että tämähän on ihan kuin hänen kotimaassaan.

]]>
2 http://mattila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247524-espoolainen-murhenaytelma#comments Caruna Tue, 12 Dec 2017 21:09:37 +0000 Riku Mattila http://mattila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247524-espoolainen-murhenaytelma
Tämä kaikki sinun tulisi tietää Carunasta http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240091-tama-kaikki-sinun-tulisi-tietaa-carunasta <p>Suomalaisten vyönsolkia alituiseen kiristävä<strong> </strong>Caruna Networks -konserni on noussut jälleen viime vikkoina otsikoihin, kun lehdistö kiinnostui sähkönsiirtoyhtiön edellisen vuoden liikevoitoista.</p><p>Sähkönsiirtoyhtiö Caruna Oy maksoi vuonna 2016 yli 150 miljoonan euron liikevoitoista veroja vain 0,28 prosenttia. Yhtiön <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9707226">oman näkemyksen mukaan</a> liiketoiminta on hyvin kannattavaa, mutta isot rahoituskulut painavat tuloksen kerta toisensa jälkeen tappiolle.</p><p>Temppuilussa tosin ei ole mitään uutta.</p><p>Caruna ei ole koskaan maksanut kovin innokkaasti veroja huomattavan suurista tuotoistaan. Esimerkiksi vuonna 2015 yhtiö maksoi <a href="https://yle.fi/uutiset/3-8638094">Ylen mukaan</a> 50,5 miljoonan euron liikevoitosta yhteisöveroja vain 1,6 prosenttia eli hieman yli 800 000 euroa.&nbsp;Tilinpäätössiirtojen sekä raskaiden rahoituskulujen jälkeen Carunan tilikauden tulos oli 7,6 miljoonaa euroa tappiollinen, koska yhtiö harjoittaa niin kutsuttua aggressiivista verosuunnittelua.</p><p>Yhtiön omistajat <a href="https://yle.fi/uutiset/3-8638094">myönsivät vuonna 2013</a>&nbsp;suomalaiselle Carunalle (<em>ent. Suomi Power Networks Oy</em>) noin miljardin euron lainan, jonka korot vähennetään sen verotettavista tuloista.&nbsp;Eli käytännössä Carunan omistajat lainasivat itselleen rahaa ja maksavat sitä nyt takaisin välttääkseen suomalaisen verokarhun. Lainan koroksi sovittiin huikeat 8,5 prosenttia.</p><p>Konsernin sisäisten lainojen avulla yhtiö pystyy siirtämään varojaan lain turvin korkeamman verotuksen Suomesta veroparatiisina pidettyyn Alankomaihin. Alankomaista omistukset jatkavat matkaansa Luxemburgiin ja sieltä aina Caymansaarille asti.</p><p>Tämän vuoksi viivan alle ei jää juuri mitään, vaikka yhtiö vuoleekin vuodesta toiseen kultaa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Carunan hinnankorotukset olivat poliittinen päätös</strong></p><p>Suomen mediassa ja politiikassa on pitkään etsitty syyllisiä sähkönsiirtomaksujen huomattaviin korotuksiin. Sähkönsiirtomaksut ovat nousseet viime vuosina niin huimaa vauhtia, että joissakin osissa Suomea sähkön perusmaksun on kerrottu jopa tuplaantuneen kaupan myötä.</p><p>Caruna varoitti etukäteen, että sähkönsiirron yksittäiset korotukset tulevat nousemaan pahimmassa tapauksessa jopa 27 prosenttia. Todellisuudessa luku oli kuitenkin paljon suurempi, yli 40 prosenttia. Caruna kaunisteli lukua ottamalla laskennan pohjaksi paitsi siirtolaskun myös valtiolle laskutuksen yhteydessä keräämänsä sähköveron.</p><p>Se on tietysti täysin väärä lähestymistapa.</p><p>Tuntuvat korotukset saivat asiakkaat raivon partaalle ja eduskunnassa painostettiin hallitusta, jotta se ryhtyisi sähkömarkkinalain muutoksiin. Tämä pakotti myös Carunan reagoimaan. Sittemmin yhtiö ilmoitti kohtuullistavansa korotuksia, keskusteluaan ensin kuluttaja-asiamiehen kanssa. Lopulta korotuksen suuruudeksi tuli noin 20 prosenttia.</p><p>Käytännössä järkyttävän hintapiikin mahdollisti keskustalaisen <strong>Olli Rehnin</strong> tuolloin luotsaaman työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimiva Energiavirasto, joka kaksinkertaisti vuoden 2016 alussa sähköverkkoyhtiöille sallitun sijoitetun pääoman tuoton kolmesta prosentista kuuteen prosenttiin.</p><p>Energiaviraston ratkaisu oli melko yllättävä, sillä vain vuotta aikaisemmin virasto oli taistellut korkeimmassa hallinto-oikeudessa kantaverkkoyhtiö Fingridiä vastaan, joka halusi nostaa tuottorajoituksiaan ylemmäs.</p><p>Fingridin kanteen mukaan Energiavirasto oli rajoittanut vuosina 2012&ndash;2015 kestäneellä valvontajaksolla yhtiöiden tuottoja liikaa ja perusteettomalla tavalla. Korkein oikeus kuitenkin hylkäsi Fingridin kanteen.</p><p>Pian voittonsa jälkeen Energiaviraston kanta kuitenkin muuttui, jonka jälkeen se antoi yhtiöille mahdollisuuden tehdä huomattavasti suurempaa tuottoa kuin Fingrid oli koskaan kehdannut oikeudessa edes vaatia. Tämä on herättänyt runsaasti epäilyksiä, joiden mukaan muutaman vuoden takaisella Fortumin sähköverkon myynnillä olisi ollut jotain tekemistä Energiaviraston yllättävässä ratkaisussa.&nbsp;</p><p>Vuoden 2014 joulukuussa toteutettu miljardikauppa Fortumin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä kansainvälisille infrastruktuurisijoittajille ja kotimaisille eläkevakuutusyhtiöille löyhkää tavallisten ihmisten neniin perisuomalaiselta korruptiolta.</p><p>Valtiolla ei ollut minkäänlaista pakottavaa tarvetta myydä Lontoossa <a href="https://www.fortum.com/fi/media/pages/fortum-s%C3%A4hk%C3%B6nsiirto-oy-valittu-vuoden-2013-verkkoyhti%C3%B6ksi-lontoossa-.aspx/">vuoden 2013 verkkoyhtiöksi valittua</a> Fortumin sähkönsiirtoyhtiötään, jonka vuotuinen kasvukin oli 19,5 prosentin luokkaa. Kyse ei ollut kannattamattomasta liiketoiminnasta, mutta ahneus kävi moraalin edellä.</p><p>Lopulliseksi kauppahinnaksi ilmoitettiin 2,55 miljardia euroa ja se kattoi koko Fortumin sähkönsiirtoverkon, joka on 20 prosentin markkinaosuudellaan sekä 600 000 asiakkaallaan Suomen suurin sähkönsiirtomonopoli. Ja koska sijoittajat vaativat investoinnilleen tuottoa, ja heillä on lainkin mukaan siihen oikeus, niin tämä summa peritään suoraan asiakkailta korkojen kanssa.</p><p>Tämä tarkoittaa vähintään 4250 euroa jokaista Carunan sähköverkon asiakasta kohden.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Päätös myynnistä valmisteltiin pienessä piirissä</strong></p><p>Fortumin sähkönsiirron <a href="http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/156117-fortumin-s%C3%A4hk%C3%B6verkko-myyd%C3%A4%C3%A4n">kauppa lyötiin lävitse</a> hyvin hämärissä olosuhteissa ja valtavalla kiireellä. Sekä <strong>Paavo Arhinmäki</strong> (vas.) että <strong>Eero Heinäluoma</strong> (sd.) ovat myöhemmin <a href="https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/jan-vapaavuoren-rooli-caruna-kaupoissa-luultua-suurempi-ex-ministerin-pankki-neuvottelee-firmalle-lainaa/">kuvanneet menettelyä</a> perin erikoiseksi, sillä esitys miljardikaupoista tuotiin kokoukseen hirveällä kiireellä ja ilman minkäänlaista ennakkotietoa.</p><p>Päätöstä oli valmisteltu pienessä piirissä, eikä siitä oltu käyty lainkaan poliittisia neuvotteluja ennen ministerivaliokuntaa.&nbsp;Lukuisten opposition kansanedustajien pyynnöistä huolimatta hallitus ei suostunut koskaan tuomaan (<em>ilmeisesti jo</em>) joulukuussa 2013 päätettyä kauppaa eduskunnan käsittelyyn.</p><p>Tämän vuoksi monille syntyikin mielikuva siitä kuin kaupat olisi lyöty lukkoon suljettujen ovien takana, eikä huoneessa olisi ollut tilaa niille jotka välittävät Suomen kansantaloudesta sekä kansalaisten ostovoimasta. Puhutaan tämän vuosikymmenen suurimmasta munauksesta.&nbsp;</p><p>Päättäjien suunnalla kai kuviteltiin, että energia-alan säätelymekanismit estäisivät ostajaa rahastamasta luonnollisessa monopoliasemassa olevalla sähköverkollaan. Toisaalta eikö työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimiva Energiavirasto juuri itse antanut siunaukset kovemmalle kiskonnalle.</p><p>Todennäköisesti kaikki on siis mennyt aivan niin kuin kaupan yhteydessä luvattiinkin. Pintaa raaputtaessa sähköverkon myynnin alta paljastuu aivan liian monta sattumaa, jotka tapahtuivat vain hieman ennen hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan lävitse jyräämää päätöstä.</p><p>Sähkönsiirtotoiminnan myynnin yhteydessä silloinen pääministerimme<strong> Jyrki Katainen</strong> (kok.) sekä Fortumin tuolloinen toimitusjohtaja <strong>Tapio Kuula</strong> painottivat kumpainenkin kovaan ääneen sähkönjakeluverkon suomalaisomistusten jatkumista - suomalainen infrastruktuuri ei karkaisi ulkomaille.&nbsp;</p><p>Todellisuudessa vain kaksikymmentä prosenttia omistuksista jäi suomalaisten eläkeyhtiöiden haltuun, kun taas kahdeksankymmenen prosentin äänivalta omistajaryhmittymässä meni kasvottomille, ulkomaalaisille infrastruktuurisijoittajille.&nbsp;</p><p>Fortumin Kuula meni puheissaan jopa niin pitkälle, että <a href="http://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000001819519.html">hän vakuutteli </a>verkon myynnin olevan ennen kaikkea suomalaisten kuluttajien etu, sillä sähköverkot olivat päätyneet hyviin ja luotettaviin käsiin. Hän tosin ei ollut kovin jäävi arvioimaan suomalaisten etuja, kun mies tienasi itse kaupan myötä miljoonia euroja.</p><p>Kuulan <a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kolmella-valtionyhtion-johtajalla-miljoonatulot/4467728#gs.EEp=Bxc">ansiotulot olivat</a> vuonna 2014 lähes 1,8 miljoonaa euroa ja pääomatulojakin kertyi Fortumin osakkeista yli 200 000 euron edestä.&nbsp;Pari kuukautta kohua herättäneen miljardikaupan jälkeen toimitusjohtaja Kuula ilmoitti jäävänsä ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle.</p><p>Eläkepäätöksestään huolimatta <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9258065">hän tienasi </a>vuonna 2015 vielä hurjat 2 059 427 euroa ansiotuloina, jossa oli luonnollisestikin mukana kaikki mahdolliset johdon bonukset, ja pääomatulojakin hänelle kertyi 404 831 euron edestä. Fortumin sähkönjakeluverkon myynti oli eläkkeestä haaveilleelle Kuulalle varsinainen onnenpotku.</p><p>Rautaruukin entinen toimitusjohtaja <strong>Sakari Tamminen</strong> toimi täsmälleen <a href="http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/205245-ssab-uunotti-suomalaisia">samalla tavalla</a>, kun hän nappasi 478 prosentin korotuksen eläkebonuksiinsa ja jätti työnsä välittömästi Rautaruukin ja SSAB:n fuusioitumisen myötä.</p><p><br /><strong>Fortum-kauppa oli mahdollisesti kokoomuksen projekti.</strong></p><p>Suomen hallituksen puolelta <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&amp;docid=PTK+129/2013+skt+puh+141">päävastuun kaupan selittämisestä</a> oppositiolle joutui kantamaan tuolloinen pääministeri Katainen, joka ilmoitti eduskunnalle ettei hallitus ole varsinaisesti käsitellyt koko kauppaa, mutta että se olisi kyllä äänestänyt sen puolesta onko sähkönjakelu- ja verkkoliiketoiminta strategisesti tärkeä maallemme.</p><p>Hallituksen sisällä sähkönjakeluverkon myyntiä vastustivat pelkästään vasemmistoliiton ministerit, vaikka työ- ja elinkeinoministerinä silloin toiminut kokoomuspomo <strong>Jan Vapaavuori</strong> väittikin eduskunnan edessä olevansa täysin myyntiä vastaan.</p><p>Todellisuudessa Vapaavuoren johtama työ- ja elinkeinoministeriö oli kauppojen onnistumisen suhteen avainasemassa. Päätös jonka mukaan Fortumin jakeluverkkojen myymiselle ei ollut strategista estettä oli nimenomaan hänen minsteriönsä tekemä.&nbsp;</p><p>Vapaavuori jätti kotimaan politiikan melko pian ministeripestinsä jälkeen ja siirtyi syyskuussa 2015 Euroopan investointipankin varapääjohtajaksi. Suunnilleen samaan aikaan Euroopan investointipankki <a href="https://www.caruna.fi/ajankohtaista/euroopan-investointipankki-myontanyt-carunalle-lainan-verkonparannushankkeiden">sai käsiteltäväkseen</a> Carunan parin sadan miljoonan euron lainahakemuksen. Laina myös myönnettiin.</p><p>Yhtiö haki lainaa kehittääkseen sähköverkkoa, jotta se kestäisi paremmin Suomen karut sääolosuhteet. Tapaninpäivänä 2011 riehunut myrsky sekä sitä seurannut Hannu-myrsky veivät sähköt jopa sadoiltatuhansilta suomalaisilta, jonka vuoksi sähkönjakeluverkot oli siirrettävä maan alle. Hankkeen hinnaksi arvioitiin tuolloin 529 miljoonaa.</p><p>Sattumalta yhtenä lainan myöntäjänä olikin yhtäkkiä strategisesta esteettömyydestä päättänyt entinen työ- ja elinkeinoministerimme. Ei mikään ihmekään, että Fortum-kauppaa on usein kuullut kutsuttavan kokoomuksen projektiksi. Tämä kuitenkin on vain jäävuoren huippu.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Joku ohjasi omistajaohjauksesta vastaavaa ministeriä</strong></p><p>Hahmottaakseni koko kuvion tulee lentää ajassa <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/63114-juuri-nyt-heidi-hautala-eroaa">muutama vuosi taaksepäin</a> lokakuuhun 2013, jolloin entinen kehitysyhteistyö- ja omistajaohjausministeri <strong>Heidi Hautala</strong> (vihr.) erosi tehtävistään.</p><p>Hautala joutui keskeytyneellä virkakaudellaan median hampaisiin, kun hänen vuonna 2009 teettämänsä pimeä oviremontti nousi <a href="https://www.uusisuomi.fi/aiheet/heidi-hautalan-remonttikohu">yllättäen otsikoihin</a> vuoden 2013 maaliskuussa. Tätä tapausta seurasi toinen Hautalaan liitetty mediakohu, kun Iltalehti <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014021218032934_uu.shtml">julkaisi uutisen</a>, jonka mukaan ministeri olisi estänyt valtion omistamaa Arctia Shipping -yhtiötä tekemästä rikosilmoitusta ympäristöjärjestö Greenpeacen toimista.</p><p>Ympäristöjärjestön aktivistit valtasivat jäänmurtajia Helsingissä vuoden 2012 maalis- ja toukokuussa. Luottamuksen menetettyään Hautala ei voinut jatkaa enää tehtävissään. Vihreät valitsivat uudeksi kehitysyhteistyö- ja omistajaohjausministeriksi kansanedustaja <strong>Pekka Haaviston</strong>.</p><p>Oikeuskansleri teki <a href="http://www.is.fi/kotimaa/art-2000000715306.html?nomobile=4">myöhemmin päätöksen</a>, jonka mukaan entinen ministeri Heidi Hautala ei ollut toiminut laittomasti Arctia Shippingia koskevassa asiassa.</p><p>Ministerinä toimiessaan Heidi Hautala oli suhtautunut kaiken aikaa melko <a href="http://www.heidihautala.fi/valtion-talous-ei-pelastu-omaisuutta-myymalla/">kriittisesti valtion omistuksien vähentämistä </a>kohtaan. Hänen mukaan valtion omistamien osakkeiden myynti ei ollut koskaan järkevä vaihtoehto, koska pörssiosakkeista saatiin valtion velkojen korkomenoja tuntuvasti enemmän osinkotuottoa.</p><p>Hautala katsoi, ettei <a href="http://www.heidihautala.fi/valtion-talous-ei-pelastu-omaisuutta-myymalla/">valtion talous tule pelastumaan</a> kannattavien yritysten osakkeita myymällä. Hän ilmoitti kuitenkin olevansa valmis vähentämään valtion omistuksia esimerkiksi pitkään tappiota tehneestä lentoyhtiö Finnairista sekä tienrakennuksen infrastruktuurialan yritys Destiasta.</p><p>Hautalan saappaat korvanneella Haavistolla oli asiaan hyvin toisenlainen kanta, eikä hän aikaillut lainkaan ministeriksi noustuaan. Haavisto ei ollut toiminut virassaan edes kokonaista kalenterikuukautta, kun jo ilmoitettiin että Fortum myisi sähkönsiirtoliiketoimintonsa kaksi viikkoa aikaisemmin perustetulle Suomi Power Networks Oy:lle.</p><p>Haavisto ilmoitti julkisuudessa, että Fortumin sähkönsiirron myynnistä oli neuvoteltu kuluvan vuoden keväästä lähtien eli lähes puoli vuotta ennen yhtiön perustamista ja hänen virkaanastumistaan. Lausunto ei kuitenkaan mene täysin yhteen entisen elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren näkemysten kanssa, joka on toistuvasti kiistänyt vastuunsa Fortumin Caruna-kaupasta.</p><p>Tässä vaiheessa on hyvin tärkeää kiinnittää huomiota päivämäärin. Maaliskuussa 2013 alankomaissa toimiva Suomi Power B.V. myönsi 150 000 euron lainan samaan konserniin kuuluvalle suomalaiselle yhtiölle. Lainan koroksi on sovittu 5,33 prosenttia sekä euribor-viitekorko. Todennäköisesti lainasummalla oli tarkoitus valmistella ja käydä neuvotteluja tulevaa &nbsp;miljardikauppaa varten.</p><p>Osuutensa kiistäneen Vapaavuoren ministeripesti kuitenkin päättyi vasta vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen. Joulukuussa 2013 samainen alankomaalaisyhtiö myönsi suomalaiselle tyttärelleen vielä suuremman 972 miljoonan euron lainan. Tässä lainassa korkotasoksi on sovittu edellä mainittu 8,5 prosenttia.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Hallituksen järjesti pienen piirin kulutusjuhlat</strong></p><p>Fortum-kauppa oli melkoinen shokki monelle suomalaiselle. Suomen suurin sähköverkkoyhtiö myytiin käytännössä samalle yhtiölle, joka rahastaa maatamme viestintäverkkojen verkko-operaattori Digitan kautta.</p><p>Suomi Power Networks Oy:n (<em>nyk. Caruna Suomi Oy</em>) nimeä kantavan yhtiön enemmistön omistavat australialainen First State Investments (40%) sekä kanadalainen Borealis Infrastructure Management (40).</p><p>Pääministeri Kataisen ja toimitusjohtaja Kuulan painottama suomalaisomistusten jatkuminen tarkoitti siis kuntien vakuutusyhtiö Kevan (12,5%) ja keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Elon (7,5%) kahdenkymmenen prosentin omistusta.&nbsp;</p><p>Seuraava pommi saapui vain kuukausi Fortum-kaupan jälkeen, kun Rautaruukki Oyj päätettiin fuusioittaa ruotsalaisen SSAB:n kanssa. Rautaruukki Oyj:n kohdalla Suomen valtio oli sen suurin rekisteröitynyt osakeomistaja 39,67 % omistuksellaan.</p><p>Rautaruukin omistajuus siirtyi sen pienemmälle kilpailijalle, jonka myötä suomalaisista osakkeenomistajista tuli SSAB:n omistajia. Vaihdossa tarjotuista SSAB:n osakkeista noin 72 prosenttia oli niin kutsuttuja B-sarjan osakkeita, jotka antoivat kukin vain yhden äänen kymmenesosan yhtiökokouksessa, kun taas tavanomaiset A-sarjan osakkeet antavat kokonaisen äänen. Enemmistö yhtiön päätäntävallasta säilyi näin ikään ruotsalaisilla.</p><p>Rautaruukin lisäksi valtavan hyvin tuottaneet Sampo Oyj:n A-osakkeet saivat osittain lähteä, kun valtio vähensi omistuksiaan 12,6 miljoonalla eurolla helmikuussa 2014. Hautalan julkisuudessa vastustamat kaupat runtattiin lävitse ennätysvauhtia hänen lähtönsä jälkeen. Hallitus käynnisti pienen piirin pienelle kulutusjuhlat.</p><p>Vihreiden ministerin yllättävä innostus myydä valtion omaisuutta sai ainakin allekirjoittaneen pohtimaan, ohjasiko joku ulkopuolinen taho omistajaohjausministeriä.</p><p><br /><strong>Kummalliset valtataistelut eläkeyhtiön sisällä</strong></p><p>Fortumin sähkönjakeluverkon myynnin yhteinä keskeisenä pelaajana toimi suomalainen julkisoikeudellinen eläkelaitos Keva, joka on valtion rinnalla yksi suurimmista Fortumin osakkeenomistajista yli 2,6 miljoonalla osakkeellaan.&nbsp;Tämän lisäksi se omistaa nyt 12,5 prosenttia Caruna Oy:sta, joka tunnettiin aikaisemmin nimellä Suomi Power Networks.&nbsp;</p><p>Kaupan aikaan Kevan johdossa toimi poliittisen virkanimityksen kautta toukokuussa 2014 valittu keskustalainen <strong>Jukka Männistö</strong>, joka otti pestin vastaan vuoden 2013 lopussa ulossavustetulta <strong>Merja Ailukselta</strong>.</p><p>Tapahtumat saivat alkunsa marraskuussa 2013, kun sanomalehdet alkoivat täyttymään uutisista, jotka käsittelivät Ailuksen työsuhde-etuja, lapsilisiä sekä huomattavan korkeaa palkkaa (<em>joka tosin myöhemmin paljastui huomattavasti pienemmäksi kuin muiden vastaavissa viroissa työskentelevien toimitusjohtajien palkat</em>).&nbsp;</p><p>Muodollisesti pätevä keskustalainen Merja Ailus oli hoitanut työnsä erittäin hyvin, vaikka alunperin hänen katsottiinkin ohittaneen työnhakuprosessin yhteydessä runsaasti pätevämmiksi uskottuja hakijoita. Poliittisesta nimityksestään huolimatta hänen ei voida katsoa koskaan laiminlyöneen tehtäviään.</p><p>Esimerkiksi vuoden 2014 tammi-syyskuun välisenä aikana kunta-alan eläkeyhtiö Kevan sijoitukset tuottivat yhteensä 4,8 prosenttia eli runsaat 1,6 miljardia euroa voittoa. Tätä voidaan pitää millä tahansa mittarilla mitattuna varsin kohtuullisena tuloksena. Elokuussa aloittanut Männistö ei pystynyt omana aikanaan samaan.</p><p>Ailuksen julkinen murhaaminen lehdistössä jatkui viikkokausien ajan, sillä uutiset saapuivat mediaan järjestelmällisesti ja tipoittain, eikä kansalle annettu pienintäkään mahdollisuutta unohtaa tai hyväksyä tilannetta.</p><p>Monet otsikoista ja syytöksistä olivat luonteeltaan sellaisia, että ne olivat todennäköisesti vuotaneet julkisuuteen naisen lähipiiristä tai mahdollisesti jopa suoraan Kevan sisältä. Kevan hallituksen puheenjohtaja <strong>Laura Räty</strong> (kok.) oli yksi Ailuksen äänekkäimmistä kriitikoista.</p><p>Tapaus sai hetkittäin lähes naurettavia piirteitä, kun kokoomuksen mandaatilla ja puolueen ainoana ehdokkaana Kevan hallituksen puheenjohtajaksi sekä Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi nimitetty Räty ilmoitti kovaan ääneen vastustavansa poliittisia virkanimityksiä.</p><p>Räty kertoi toivovansa muutosta Kevan johtoon. Todellinen kliimaksi kuitenkin saavuteettiin vasta siinä vaiheessa, kun Laura Räty ilmoitti tiedotustilaisuudessaan toimitusjohtajan menettäneen hänen luottamuksensa eläkeyhtiön johdossa.</p><p>Kevan hallituksen näkemys ja sen puheenjohtajan kanta kuitenkin erosivat runsaasti toisistaan, jonka seurauksena välit kiristyivät myös hallituksen sisällä.&nbsp;</p><p>Räty oli käyttänyt suurempaa valtaa kuin hänen asemassaan olisi kuulunut tehdä, ja tuominnut Ailuksen henkilökohtaisilla mielipiteillään ennen kuin eläkelaitos oli edes ehtinyt tekemään asiaankuuluvaa selvitystä toimitusjohtajan työsuhde-eduista yhtiön valtuuskunnalle. Tästä syystä hänen oma luottamuksensakin joutui puntariin.</p><p>Räty oli heittänyt ensimmäisen kiven ja näyttänyt ovea toimitusjohtajalle, jonka julkisuuden murtama nainen avasi helpottuneena. Pian tämän jälkeen Laura Räty siirtyi varakansanedustajan paikalta suoraan Kataisen korvanneen kokoomuslaisen&nbsp;<strong>Alexander Stubbin</strong> hallituksen sosiaali- ja terveysministeriksi.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kevan rooli sähkönjakeluverkon kaupassa herättää epäilyksiä</strong></p><p>Keva lupasi eroilmoituksensa jättäneelle Merja Ailukselle 303 581 euron kokoisen eropaketin, vaikka tämä olikin eronnut tehtävästä omasta tahdostaan. Tavanomaisesti yritykset maksavat eropaketteja vain silloin, kun henkilö irtisanotaan tehtävistään.</p><p>Paketti kuitenkin velvoitti hänet sopimaan vaitiolosopimuksen yhtiön kanssa. Melko suuri summa hiljaisuudesta. Työsuhde-etuja koskevan selvityksen tultua oikeusasiamies katsoi, että Kevan entisen johtajan asunto- ja autoedussa ei ollut mitään huomautettavaa.</p><p>Samaa mieltä oli myös hänet palkanneen hallituksen puheenjohtajana toiminut kokoomuslainen Sampsa Kataja, joka kertoi lehdistölle että kokonaispalkasta ja etuuksista oli aikoinaan päätetty hallituksessa yksimielisesti, ja että niitä oli ainakin vielä tuolloin pidetty kohtuullisina. Ailus itse on pysynyt tapauksesta hyvin vaitonaisena.</p><p>Kuntien eläkevakuutusyhtiö oli yksi Caruna-kaupan keskeisistä toimijoista 12,5 prosentin omistusosuudellaan. Tämän vuoksi minua onkin jäänyt mietyttämään tiesikö Merja Ailus kaupoista jotain, mitä me muut emme tiedä tai tienneet.</p><p>Tässä vaiheessa ei sovi myöskään unohtaa sitä, että samaan aikaan Keva oli yksi myös myydyn Fortum Sähköverkko Oy:n suurimmista omistajista.</p><p>Osakeyhtiölain putteissa Suomi Power Networksiin oli välttämätöntä saada mukaan riittävä suomalaisedustus, joka tässä tapauksessa tarkoitti kahden suomalaisen eläkevakuusyhtiön yhteenlaskettua parinkymmenen prosentin omistusosuutta, koska muutoin kauppa ei olisi ollut laillinen.</p><p>Suomesta ei muuten varmastikaan löydy konin montaa tahoa, joilla olisi varaa sijoittaa 500 miljoonaa euroa sähkönjakeluyhtiöön, joten eläkeyhtiöiden osallistuminen oli välttämättömyys kaupan toteutumisen kannalta.</p><p>Suomalaisten on hyvä pitää myös mielessä, että jokaisesta viidestä osinkoina jaetusta eurosta neljä katoaa ulkomaille ja verotulotkin pysyvät minimissä aggressiivisen verosuunnitelun ja kummallisten rahoitusjärjestelyjen vuoksi.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Kirjoituksen alkuperäinen versio on julkaistu Uuden Suomen Puheenvuorossa nimellä &#39;<a href="http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/211156-nakokulma-caruna-munaus-nain-se-tapahtui">Caruna-munaus - Näin se tapahtui</a>&#39;.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalaisten vyönsolkia alituiseen kiristävä Caruna Networks -konserni on noussut jälleen viime vikkoina otsikoihin, kun lehdistö kiinnostui sähkönsiirtoyhtiön edellisen vuoden liikevoitoista.

Sähkönsiirtoyhtiö Caruna Oy maksoi vuonna 2016 yli 150 miljoonan euron liikevoitoista veroja vain 0,28 prosenttia. Yhtiön oman näkemyksen mukaan liiketoiminta on hyvin kannattavaa, mutta isot rahoituskulut painavat tuloksen kerta toisensa jälkeen tappiolle.

Temppuilussa tosin ei ole mitään uutta.

Caruna ei ole koskaan maksanut kovin innokkaasti veroja huomattavan suurista tuotoistaan. Esimerkiksi vuonna 2015 yhtiö maksoi Ylen mukaan 50,5 miljoonan euron liikevoitosta yhteisöveroja vain 1,6 prosenttia eli hieman yli 800 000 euroa. Tilinpäätössiirtojen sekä raskaiden rahoituskulujen jälkeen Carunan tilikauden tulos oli 7,6 miljoonaa euroa tappiollinen, koska yhtiö harjoittaa niin kutsuttua aggressiivista verosuunnittelua.

Yhtiön omistajat myönsivät vuonna 2013 suomalaiselle Carunalle (ent. Suomi Power Networks Oy) noin miljardin euron lainan, jonka korot vähennetään sen verotettavista tuloista. Eli käytännössä Carunan omistajat lainasivat itselleen rahaa ja maksavat sitä nyt takaisin välttääkseen suomalaisen verokarhun. Lainan koroksi sovittiin huikeat 8,5 prosenttia.

Konsernin sisäisten lainojen avulla yhtiö pystyy siirtämään varojaan lain turvin korkeamman verotuksen Suomesta veroparatiisina pidettyyn Alankomaihin. Alankomaista omistukset jatkavat matkaansa Luxemburgiin ja sieltä aina Caymansaarille asti.

Tämän vuoksi viivan alle ei jää juuri mitään, vaikka yhtiö vuoleekin vuodesta toiseen kultaa.

 

Carunan hinnankorotukset olivat poliittinen päätös

Suomen mediassa ja politiikassa on pitkään etsitty syyllisiä sähkönsiirtomaksujen huomattaviin korotuksiin. Sähkönsiirtomaksut ovat nousseet viime vuosina niin huimaa vauhtia, että joissakin osissa Suomea sähkön perusmaksun on kerrottu jopa tuplaantuneen kaupan myötä.

Caruna varoitti etukäteen, että sähkönsiirron yksittäiset korotukset tulevat nousemaan pahimmassa tapauksessa jopa 27 prosenttia. Todellisuudessa luku oli kuitenkin paljon suurempi, yli 40 prosenttia. Caruna kaunisteli lukua ottamalla laskennan pohjaksi paitsi siirtolaskun myös valtiolle laskutuksen yhteydessä keräämänsä sähköveron.

Se on tietysti täysin väärä lähestymistapa.

Tuntuvat korotukset saivat asiakkaat raivon partaalle ja eduskunnassa painostettiin hallitusta, jotta se ryhtyisi sähkömarkkinalain muutoksiin. Tämä pakotti myös Carunan reagoimaan. Sittemmin yhtiö ilmoitti kohtuullistavansa korotuksia, keskusteluaan ensin kuluttaja-asiamiehen kanssa. Lopulta korotuksen suuruudeksi tuli noin 20 prosenttia.

Käytännössä järkyttävän hintapiikin mahdollisti keskustalaisen Olli Rehnin tuolloin luotsaaman työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimiva Energiavirasto, joka kaksinkertaisti vuoden 2016 alussa sähköverkkoyhtiöille sallitun sijoitetun pääoman tuoton kolmesta prosentista kuuteen prosenttiin.

Energiaviraston ratkaisu oli melko yllättävä, sillä vain vuotta aikaisemmin virasto oli taistellut korkeimmassa hallinto-oikeudessa kantaverkkoyhtiö Fingridiä vastaan, joka halusi nostaa tuottorajoituksiaan ylemmäs.

Fingridin kanteen mukaan Energiavirasto oli rajoittanut vuosina 2012–2015 kestäneellä valvontajaksolla yhtiöiden tuottoja liikaa ja perusteettomalla tavalla. Korkein oikeus kuitenkin hylkäsi Fingridin kanteen.

Pian voittonsa jälkeen Energiaviraston kanta kuitenkin muuttui, jonka jälkeen se antoi yhtiöille mahdollisuuden tehdä huomattavasti suurempaa tuottoa kuin Fingrid oli koskaan kehdannut oikeudessa edes vaatia. Tämä on herättänyt runsaasti epäilyksiä, joiden mukaan muutaman vuoden takaisella Fortumin sähköverkon myynnillä olisi ollut jotain tekemistä Energiaviraston yllättävässä ratkaisussa. 

Vuoden 2014 joulukuussa toteutettu miljardikauppa Fortumin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä kansainvälisille infrastruktuurisijoittajille ja kotimaisille eläkevakuutusyhtiöille löyhkää tavallisten ihmisten neniin perisuomalaiselta korruptiolta.

Valtiolla ei ollut minkäänlaista pakottavaa tarvetta myydä Lontoossa vuoden 2013 verkkoyhtiöksi valittua Fortumin sähkönsiirtoyhtiötään, jonka vuotuinen kasvukin oli 19,5 prosentin luokkaa. Kyse ei ollut kannattamattomasta liiketoiminnasta, mutta ahneus kävi moraalin edellä.

Lopulliseksi kauppahinnaksi ilmoitettiin 2,55 miljardia euroa ja se kattoi koko Fortumin sähkönsiirtoverkon, joka on 20 prosentin markkinaosuudellaan sekä 600 000 asiakkaallaan Suomen suurin sähkönsiirtomonopoli. Ja koska sijoittajat vaativat investoinnilleen tuottoa, ja heillä on lainkin mukaan siihen oikeus, niin tämä summa peritään suoraan asiakkailta korkojen kanssa.

Tämä tarkoittaa vähintään 4250 euroa jokaista Carunan sähköverkon asiakasta kohden. 

 

Päätös myynnistä valmisteltiin pienessä piirissä

Fortumin sähkönsiirron kauppa lyötiin lävitse hyvin hämärissä olosuhteissa ja valtavalla kiireellä. Sekä Paavo Arhinmäki (vas.) että Eero Heinäluoma (sd.) ovat myöhemmin kuvanneet menettelyä perin erikoiseksi, sillä esitys miljardikaupoista tuotiin kokoukseen hirveällä kiireellä ja ilman minkäänlaista ennakkotietoa.

Päätöstä oli valmisteltu pienessä piirissä, eikä siitä oltu käyty lainkaan poliittisia neuvotteluja ennen ministerivaliokuntaa. Lukuisten opposition kansanedustajien pyynnöistä huolimatta hallitus ei suostunut koskaan tuomaan (ilmeisesti jo) joulukuussa 2013 päätettyä kauppaa eduskunnan käsittelyyn.

Tämän vuoksi monille syntyikin mielikuva siitä kuin kaupat olisi lyöty lukkoon suljettujen ovien takana, eikä huoneessa olisi ollut tilaa niille jotka välittävät Suomen kansantaloudesta sekä kansalaisten ostovoimasta. Puhutaan tämän vuosikymmenen suurimmasta munauksesta. 

Päättäjien suunnalla kai kuviteltiin, että energia-alan säätelymekanismit estäisivät ostajaa rahastamasta luonnollisessa monopoliasemassa olevalla sähköverkollaan. Toisaalta eikö työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimiva Energiavirasto juuri itse antanut siunaukset kovemmalle kiskonnalle.

Todennäköisesti kaikki on siis mennyt aivan niin kuin kaupan yhteydessä luvattiinkin. Pintaa raaputtaessa sähköverkon myynnin alta paljastuu aivan liian monta sattumaa, jotka tapahtuivat vain hieman ennen hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan lävitse jyräämää päätöstä.

Sähkönsiirtotoiminnan myynnin yhteydessä silloinen pääministerimme Jyrki Katainen (kok.) sekä Fortumin tuolloinen toimitusjohtaja Tapio Kuula painottivat kumpainenkin kovaan ääneen sähkönjakeluverkon suomalaisomistusten jatkumista - suomalainen infrastruktuuri ei karkaisi ulkomaille. 

Todellisuudessa vain kaksikymmentä prosenttia omistuksista jäi suomalaisten eläkeyhtiöiden haltuun, kun taas kahdeksankymmenen prosentin äänivalta omistajaryhmittymässä meni kasvottomille, ulkomaalaisille infrastruktuurisijoittajille. 

Fortumin Kuula meni puheissaan jopa niin pitkälle, että hän vakuutteli verkon myynnin olevan ennen kaikkea suomalaisten kuluttajien etu, sillä sähköverkot olivat päätyneet hyviin ja luotettaviin käsiin. Hän tosin ei ollut kovin jäävi arvioimaan suomalaisten etuja, kun mies tienasi itse kaupan myötä miljoonia euroja.

Kuulan ansiotulot olivat vuonna 2014 lähes 1,8 miljoonaa euroa ja pääomatulojakin kertyi Fortumin osakkeista yli 200 000 euron edestä. Pari kuukautta kohua herättäneen miljardikaupan jälkeen toimitusjohtaja Kuula ilmoitti jäävänsä ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle.

Eläkepäätöksestään huolimatta hän tienasi vuonna 2015 vielä hurjat 2 059 427 euroa ansiotuloina, jossa oli luonnollisestikin mukana kaikki mahdolliset johdon bonukset, ja pääomatulojakin hänelle kertyi 404 831 euron edestä. Fortumin sähkönjakeluverkon myynti oli eläkkeestä haaveilleelle Kuulalle varsinainen onnenpotku.

Rautaruukin entinen toimitusjohtaja Sakari Tamminen toimi täsmälleen samalla tavalla, kun hän nappasi 478 prosentin korotuksen eläkebonuksiinsa ja jätti työnsä välittömästi Rautaruukin ja SSAB:n fuusioitumisen myötä.


Fortum-kauppa oli mahdollisesti kokoomuksen projekti.

Suomen hallituksen puolelta päävastuun kaupan selittämisestä oppositiolle joutui kantamaan tuolloinen pääministeri Katainen, joka ilmoitti eduskunnalle ettei hallitus ole varsinaisesti käsitellyt koko kauppaa, mutta että se olisi kyllä äänestänyt sen puolesta onko sähkönjakelu- ja verkkoliiketoiminta strategisesti tärkeä maallemme.

Hallituksen sisällä sähkönjakeluverkon myyntiä vastustivat pelkästään vasemmistoliiton ministerit, vaikka työ- ja elinkeinoministerinä silloin toiminut kokoomuspomo Jan Vapaavuori väittikin eduskunnan edessä olevansa täysin myyntiä vastaan.

Todellisuudessa Vapaavuoren johtama työ- ja elinkeinoministeriö oli kauppojen onnistumisen suhteen avainasemassa. Päätös jonka mukaan Fortumin jakeluverkkojen myymiselle ei ollut strategista estettä oli nimenomaan hänen minsteriönsä tekemä. 

Vapaavuori jätti kotimaan politiikan melko pian ministeripestinsä jälkeen ja siirtyi syyskuussa 2015 Euroopan investointipankin varapääjohtajaksi. Suunnilleen samaan aikaan Euroopan investointipankki sai käsiteltäväkseen Carunan parin sadan miljoonan euron lainahakemuksen. Laina myös myönnettiin.

Yhtiö haki lainaa kehittääkseen sähköverkkoa, jotta se kestäisi paremmin Suomen karut sääolosuhteet. Tapaninpäivänä 2011 riehunut myrsky sekä sitä seurannut Hannu-myrsky veivät sähköt jopa sadoiltatuhansilta suomalaisilta, jonka vuoksi sähkönjakeluverkot oli siirrettävä maan alle. Hankkeen hinnaksi arvioitiin tuolloin 529 miljoonaa.

Sattumalta yhtenä lainan myöntäjänä olikin yhtäkkiä strategisesta esteettömyydestä päättänyt entinen työ- ja elinkeinoministerimme. Ei mikään ihmekään, että Fortum-kauppaa on usein kuullut kutsuttavan kokoomuksen projektiksi. Tämä kuitenkin on vain jäävuoren huippu.

 

Joku ohjasi omistajaohjauksesta vastaavaa ministeriä

Hahmottaakseni koko kuvion tulee lentää ajassa muutama vuosi taaksepäin lokakuuhun 2013, jolloin entinen kehitysyhteistyö- ja omistajaohjausministeri Heidi Hautala (vihr.) erosi tehtävistään.

Hautala joutui keskeytyneellä virkakaudellaan median hampaisiin, kun hänen vuonna 2009 teettämänsä pimeä oviremontti nousi yllättäen otsikoihin vuoden 2013 maaliskuussa. Tätä tapausta seurasi toinen Hautalaan liitetty mediakohu, kun Iltalehti julkaisi uutisen, jonka mukaan ministeri olisi estänyt valtion omistamaa Arctia Shipping -yhtiötä tekemästä rikosilmoitusta ympäristöjärjestö Greenpeacen toimista.

Ympäristöjärjestön aktivistit valtasivat jäänmurtajia Helsingissä vuoden 2012 maalis- ja toukokuussa. Luottamuksen menetettyään Hautala ei voinut jatkaa enää tehtävissään. Vihreät valitsivat uudeksi kehitysyhteistyö- ja omistajaohjausministeriksi kansanedustaja Pekka Haaviston.

Oikeuskansleri teki myöhemmin päätöksen, jonka mukaan entinen ministeri Heidi Hautala ei ollut toiminut laittomasti Arctia Shippingia koskevassa asiassa.

Ministerinä toimiessaan Heidi Hautala oli suhtautunut kaiken aikaa melko kriittisesti valtion omistuksien vähentämistä kohtaan. Hänen mukaan valtion omistamien osakkeiden myynti ei ollut koskaan järkevä vaihtoehto, koska pörssiosakkeista saatiin valtion velkojen korkomenoja tuntuvasti enemmän osinkotuottoa.

Hautala katsoi, ettei valtion talous tule pelastumaan kannattavien yritysten osakkeita myymällä. Hän ilmoitti kuitenkin olevansa valmis vähentämään valtion omistuksia esimerkiksi pitkään tappiota tehneestä lentoyhtiö Finnairista sekä tienrakennuksen infrastruktuurialan yritys Destiasta.

Hautalan saappaat korvanneella Haavistolla oli asiaan hyvin toisenlainen kanta, eikä hän aikaillut lainkaan ministeriksi noustuaan. Haavisto ei ollut toiminut virassaan edes kokonaista kalenterikuukautta, kun jo ilmoitettiin että Fortum myisi sähkönsiirtoliiketoimintonsa kaksi viikkoa aikaisemmin perustetulle Suomi Power Networks Oy:lle.

Haavisto ilmoitti julkisuudessa, että Fortumin sähkönsiirron myynnistä oli neuvoteltu kuluvan vuoden keväästä lähtien eli lähes puoli vuotta ennen yhtiön perustamista ja hänen virkaanastumistaan. Lausunto ei kuitenkaan mene täysin yhteen entisen elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren näkemysten kanssa, joka on toistuvasti kiistänyt vastuunsa Fortumin Caruna-kaupasta.

Tässä vaiheessa on hyvin tärkeää kiinnittää huomiota päivämäärin. Maaliskuussa 2013 alankomaissa toimiva Suomi Power B.V. myönsi 150 000 euron lainan samaan konserniin kuuluvalle suomalaiselle yhtiölle. Lainan koroksi on sovittu 5,33 prosenttia sekä euribor-viitekorko. Todennäköisesti lainasummalla oli tarkoitus valmistella ja käydä neuvotteluja tulevaa  miljardikauppaa varten.

Osuutensa kiistäneen Vapaavuoren ministeripesti kuitenkin päättyi vasta vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen. Joulukuussa 2013 samainen alankomaalaisyhtiö myönsi suomalaiselle tyttärelleen vielä suuremman 972 miljoonan euron lainan. Tässä lainassa korkotasoksi on sovittu edellä mainittu 8,5 prosenttia.

 

Hallituksen järjesti pienen piirin kulutusjuhlat

Fortum-kauppa oli melkoinen shokki monelle suomalaiselle. Suomen suurin sähköverkkoyhtiö myytiin käytännössä samalle yhtiölle, joka rahastaa maatamme viestintäverkkojen verkko-operaattori Digitan kautta.

Suomi Power Networks Oy:n (nyk. Caruna Suomi Oy) nimeä kantavan yhtiön enemmistön omistavat australialainen First State Investments (40%) sekä kanadalainen Borealis Infrastructure Management (40).

Pääministeri Kataisen ja toimitusjohtaja Kuulan painottama suomalaisomistusten jatkuminen tarkoitti siis kuntien vakuutusyhtiö Kevan (12,5%) ja keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Elon (7,5%) kahdenkymmenen prosentin omistusta. 

Seuraava pommi saapui vain kuukausi Fortum-kaupan jälkeen, kun Rautaruukki Oyj päätettiin fuusioittaa ruotsalaisen SSAB:n kanssa. Rautaruukki Oyj:n kohdalla Suomen valtio oli sen suurin rekisteröitynyt osakeomistaja 39,67 % omistuksellaan.

Rautaruukin omistajuus siirtyi sen pienemmälle kilpailijalle, jonka myötä suomalaisista osakkeenomistajista tuli SSAB:n omistajia. Vaihdossa tarjotuista SSAB:n osakkeista noin 72 prosenttia oli niin kutsuttuja B-sarjan osakkeita, jotka antoivat kukin vain yhden äänen kymmenesosan yhtiökokouksessa, kun taas tavanomaiset A-sarjan osakkeet antavat kokonaisen äänen. Enemmistö yhtiön päätäntävallasta säilyi näin ikään ruotsalaisilla.

Rautaruukin lisäksi valtavan hyvin tuottaneet Sampo Oyj:n A-osakkeet saivat osittain lähteä, kun valtio vähensi omistuksiaan 12,6 miljoonalla eurolla helmikuussa 2014. Hautalan julkisuudessa vastustamat kaupat runtattiin lävitse ennätysvauhtia hänen lähtönsä jälkeen. Hallitus käynnisti pienen piirin pienelle kulutusjuhlat.

Vihreiden ministerin yllättävä innostus myydä valtion omaisuutta sai ainakin allekirjoittaneen pohtimaan, ohjasiko joku ulkopuolinen taho omistajaohjausministeriä.


Kummalliset valtataistelut eläkeyhtiön sisällä

Fortumin sähkönjakeluverkon myynnin yhteinä keskeisenä pelaajana toimi suomalainen julkisoikeudellinen eläkelaitos Keva, joka on valtion rinnalla yksi suurimmista Fortumin osakkeenomistajista yli 2,6 miljoonalla osakkeellaan. Tämän lisäksi se omistaa nyt 12,5 prosenttia Caruna Oy:sta, joka tunnettiin aikaisemmin nimellä Suomi Power Networks. 

Kaupan aikaan Kevan johdossa toimi poliittisen virkanimityksen kautta toukokuussa 2014 valittu keskustalainen Jukka Männistö, joka otti pestin vastaan vuoden 2013 lopussa ulossavustetulta Merja Ailukselta.

Tapahtumat saivat alkunsa marraskuussa 2013, kun sanomalehdet alkoivat täyttymään uutisista, jotka käsittelivät Ailuksen työsuhde-etuja, lapsilisiä sekä huomattavan korkeaa palkkaa (joka tosin myöhemmin paljastui huomattavasti pienemmäksi kuin muiden vastaavissa viroissa työskentelevien toimitusjohtajien palkat). 

Muodollisesti pätevä keskustalainen Merja Ailus oli hoitanut työnsä erittäin hyvin, vaikka alunperin hänen katsottiinkin ohittaneen työnhakuprosessin yhteydessä runsaasti pätevämmiksi uskottuja hakijoita. Poliittisesta nimityksestään huolimatta hänen ei voida katsoa koskaan laiminlyöneen tehtäviään.

Esimerkiksi vuoden 2014 tammi-syyskuun välisenä aikana kunta-alan eläkeyhtiö Kevan sijoitukset tuottivat yhteensä 4,8 prosenttia eli runsaat 1,6 miljardia euroa voittoa. Tätä voidaan pitää millä tahansa mittarilla mitattuna varsin kohtuullisena tuloksena. Elokuussa aloittanut Männistö ei pystynyt omana aikanaan samaan.

Ailuksen julkinen murhaaminen lehdistössä jatkui viikkokausien ajan, sillä uutiset saapuivat mediaan järjestelmällisesti ja tipoittain, eikä kansalle annettu pienintäkään mahdollisuutta unohtaa tai hyväksyä tilannetta.

Monet otsikoista ja syytöksistä olivat luonteeltaan sellaisia, että ne olivat todennäköisesti vuotaneet julkisuuteen naisen lähipiiristä tai mahdollisesti jopa suoraan Kevan sisältä. Kevan hallituksen puheenjohtaja Laura Räty (kok.) oli yksi Ailuksen äänekkäimmistä kriitikoista.

Tapaus sai hetkittäin lähes naurettavia piirteitä, kun kokoomuksen mandaatilla ja puolueen ainoana ehdokkaana Kevan hallituksen puheenjohtajaksi sekä Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi nimitetty Räty ilmoitti kovaan ääneen vastustavansa poliittisia virkanimityksiä.

Räty kertoi toivovansa muutosta Kevan johtoon. Todellinen kliimaksi kuitenkin saavuteettiin vasta siinä vaiheessa, kun Laura Räty ilmoitti tiedotustilaisuudessaan toimitusjohtajan menettäneen hänen luottamuksensa eläkeyhtiön johdossa.

Kevan hallituksen näkemys ja sen puheenjohtajan kanta kuitenkin erosivat runsaasti toisistaan, jonka seurauksena välit kiristyivät myös hallituksen sisällä. 

Räty oli käyttänyt suurempaa valtaa kuin hänen asemassaan olisi kuulunut tehdä, ja tuominnut Ailuksen henkilökohtaisilla mielipiteillään ennen kuin eläkelaitos oli edes ehtinyt tekemään asiaankuuluvaa selvitystä toimitusjohtajan työsuhde-eduista yhtiön valtuuskunnalle. Tästä syystä hänen oma luottamuksensakin joutui puntariin.

Räty oli heittänyt ensimmäisen kiven ja näyttänyt ovea toimitusjohtajalle, jonka julkisuuden murtama nainen avasi helpottuneena. Pian tämän jälkeen Laura Räty siirtyi varakansanedustajan paikalta suoraan Kataisen korvanneen kokoomuslaisen Alexander Stubbin hallituksen sosiaali- ja terveysministeriksi. 

 

Kevan rooli sähkönjakeluverkon kaupassa herättää epäilyksiä

Keva lupasi eroilmoituksensa jättäneelle Merja Ailukselle 303 581 euron kokoisen eropaketin, vaikka tämä olikin eronnut tehtävästä omasta tahdostaan. Tavanomaisesti yritykset maksavat eropaketteja vain silloin, kun henkilö irtisanotaan tehtävistään.

Paketti kuitenkin velvoitti hänet sopimaan vaitiolosopimuksen yhtiön kanssa. Melko suuri summa hiljaisuudesta. Työsuhde-etuja koskevan selvityksen tultua oikeusasiamies katsoi, että Kevan entisen johtajan asunto- ja autoedussa ei ollut mitään huomautettavaa.

Samaa mieltä oli myös hänet palkanneen hallituksen puheenjohtajana toiminut kokoomuslainen Sampsa Kataja, joka kertoi lehdistölle että kokonaispalkasta ja etuuksista oli aikoinaan päätetty hallituksessa yksimielisesti, ja että niitä oli ainakin vielä tuolloin pidetty kohtuullisina. Ailus itse on pysynyt tapauksesta hyvin vaitonaisena.

Kuntien eläkevakuutusyhtiö oli yksi Caruna-kaupan keskeisistä toimijoista 12,5 prosentin omistusosuudellaan. Tämän vuoksi minua onkin jäänyt mietyttämään tiesikö Merja Ailus kaupoista jotain, mitä me muut emme tiedä tai tienneet.

Tässä vaiheessa ei sovi myöskään unohtaa sitä, että samaan aikaan Keva oli yksi myös myydyn Fortum Sähköverkko Oy:n suurimmista omistajista.

Osakeyhtiölain putteissa Suomi Power Networksiin oli välttämätöntä saada mukaan riittävä suomalaisedustus, joka tässä tapauksessa tarkoitti kahden suomalaisen eläkevakuusyhtiön yhteenlaskettua parinkymmenen prosentin omistusosuutta, koska muutoin kauppa ei olisi ollut laillinen.

Suomesta ei muuten varmastikaan löydy konin montaa tahoa, joilla olisi varaa sijoittaa 500 miljoonaa euroa sähkönjakeluyhtiöön, joten eläkeyhtiöiden osallistuminen oli välttämättömyys kaupan toteutumisen kannalta.

Suomalaisten on hyvä pitää myös mielessä, että jokaisesta viidestä osinkoina jaetusta eurosta neljä katoaa ulkomaille ja verotulotkin pysyvät minimissä aggressiivisen verosuunnitelun ja kummallisten rahoitusjärjestelyjen vuoksi.

 

Kirjoituksen alkuperäinen versio on julkaistu Uuden Suomen Puheenvuorossa nimellä 'Caruna-munaus - Näin se tapahtui'.

]]>
32 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240091-tama-kaikki-sinun-tulisi-tietaa-carunasta#comments Aggressiivinen verosuunnittelu Caruna Fortum hallitus Sähkön hinta Fri, 14 Jul 2017 09:41:36 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240091-tama-kaikki-sinun-tulisi-tietaa-carunasta
Oranssit miehet metsissä http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235129-oranssit-miehet-metsissa <p>Tenholassa pisti silmään Est &ndash;rekisterein varustetut autot ja autojen katolla olevat välineet. Ne&nbsp; osoittautuivat tarkemmin katsottuna pitkävartisiksi oksasahoiksi. Miehet puhuivat venäjää. Metsien miehet eivät ole vihreitä, vaan muuttuneet metsissämme oransseiksi. &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Heitä lie ollut runsaasti yli parikymmentä. Ruokatauko kaupan pihalla. Joku oli venäläisille tyypillisessä kyykkyryssä istunnassa auton vierellä.</p><p>&nbsp;</p><p>Caruna on näköjään sivuuttanut suomalaiset työntekijät ja teettää työt ulkomaisilla. Näin tämä ulkomaisille sijoittajille rahaa tahkoava yritys osoittaa halveksuntaa suomalaisia työntekijöitä kohtaan.</p><p>Maksamme Carunalle maltaita. Viimeisimmässä kahden kuukauden sähkölaskussa Carunan osuus oli 270,30 euroa. Se on paljon. Carunan maksussa veron osuus oli 97,50.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;Siirtoverkkoa ei pääse karkuun vaikka sähkön kilpailuttaisi. Näin toimii tämä monopoli meidän tappioksemme. Sähkön osuus oli 234,54 euroa tammikuulta ja helmikuulta, jolloin ei edes kovin kylmää ollut.</p><p>&nbsp;</p><p>Tuntuisi oikeammalle, että maksumme menisivät edes suomalaisten työmiesten palkkoihin, mutta sitä lie turha odottaa. Voitto on suurempi, kun teetetään halvemmalla työvoimalla.</p><p>&nbsp;</p><p>Olen ihmetellyt metsissä kulkiessani ja sähkölinjoja katsoessani, että kaikki oksat jätetään sijoilleen. Carunan tehtävänä ei ilmeisesti ole muu kuin oksien ja puskien karsiminen.</p><p>&nbsp;</p><p>Caruna sai sijoituksen myötä &nbsp;valmiit sähkölinjat ja monopolin. Nyt se lypsää sähkön käyttäjiltä siirrosta ylihintaa, eikä siinä, eikä suomalaisen työvoiman syrjäyttämisessä nähdä päättäjien taholla ilmeisesti mitään väärää.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tenholassa pisti silmään Est –rekisterein varustetut autot ja autojen katolla olevat välineet. Ne  osoittautuivat tarkemmin katsottuna pitkävartisiksi oksasahoiksi. Miehet puhuivat venäjää. Metsien miehet eivät ole vihreitä, vaan muuttuneet metsissämme oransseiksi.  

 

Heitä lie ollut runsaasti yli parikymmentä. Ruokatauko kaupan pihalla. Joku oli venäläisille tyypillisessä kyykkyryssä istunnassa auton vierellä.

 

Caruna on näköjään sivuuttanut suomalaiset työntekijät ja teettää työt ulkomaisilla. Näin tämä ulkomaisille sijoittajille rahaa tahkoava yritys osoittaa halveksuntaa suomalaisia työntekijöitä kohtaan.

Maksamme Carunalle maltaita. Viimeisimmässä kahden kuukauden sähkölaskussa Carunan osuus oli 270,30 euroa. Se on paljon. Carunan maksussa veron osuus oli 97,50.

 

 Siirtoverkkoa ei pääse karkuun vaikka sähkön kilpailuttaisi. Näin toimii tämä monopoli meidän tappioksemme. Sähkön osuus oli 234,54 euroa tammikuulta ja helmikuulta, jolloin ei edes kovin kylmää ollut.

 

Tuntuisi oikeammalle, että maksumme menisivät edes suomalaisten työmiesten palkkoihin, mutta sitä lie turha odottaa. Voitto on suurempi, kun teetetään halvemmalla työvoimalla.

 

Olen ihmetellyt metsissä kulkiessani ja sähkölinjoja katsoessani, että kaikki oksat jätetään sijoilleen. Carunan tehtävänä ei ilmeisesti ole muu kuin oksien ja puskien karsiminen.

 

Caruna sai sijoituksen myötä  valmiit sähkölinjat ja monopolin. Nyt se lypsää sähkön käyttäjiltä siirrosta ylihintaa, eikä siinä, eikä suomalaisen työvoiman syrjäyttämisessä nähdä päättäjien taholla ilmeisesti mitään väärää. 

]]>
2 http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235129-oranssit-miehet-metsissa#comments Caruna Sähkölinjat Sähkön siirto Työvoima Thu, 06 Apr 2017 06:55:25 +0000 Irja Laamanen http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235129-oranssit-miehet-metsissa
Rahat kansalta pääomasijoittajille http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220705-rahat-kansalta-paaomasijoittajille <p>Sähkölasku saa niskavillat koholle.&nbsp; Caruna on tympeä rahastaja. Ei sähkön osuus kahden kuukauden laskussa ollut touko-kesäkuun laskussa korkea 75,95. Samat johdot, samat verkot, mutta siirtokulut ovat julmat: Carunalle siitä menee 133,91 euroa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Vielä muutama vuosi sitten sähkö ja sen siirto olivat lähes yhtä arvokkaita. Kun tähän laskuun vielä lisätään 24 prosentin arvonlisävero 40,63, niin suolaiselle tuntuu.</p><p>&nbsp;</p><p>Miten Carunasta päästään? Miten pistetään ne poliitikot vastuuseen, jotka pistävät meidän maksamaan ulkomaisille pääomasijoittajille kohtuuttomalle tuntuvia summia ilman, että mikään siirtoverkon toiminnassa on muutoin muuttunut.</p><p>&nbsp;</p><p>Tiesivätkö Fortumilla ennakkoon miten verkon asiakkaita aletaan kohdella? Oliko asiakkailla mitään väliä? Fortum kuittasin isot tulot verkon myynnistä, ja sen jälkiseuraamuksia me kuluttajat maksamme.</p><p>&nbsp;</p><p>Siirtohintoja ei voi kilpailuttaa, koska siirto on sähköverkon omistajan yksinoikeus eli monopoli. Sähköverkko on osa merkittävää infrastruktuuria. Ostaja varmasti tiesi miten pääomia kasvatetaan hankkimalla jotain sellaista missä kukaan/mikään muu ei pääse osingoille.</p><p>&nbsp;</p><p>Onko kesällä sähkönsiirto kalliimpaa kuin talvella jolloin sähkön kulutus on suurempi? Sähkönsiirron hinta koostuu siirron perusmaksusta ja sähkön kulutukseen perustuvasta osasta. Carunan kuluissa on myös osuus alvista? Tulouttaako se osuuden valtiolle vai hyötyvätkö pääomasijoittajat jotenkin siitäkin?</p><p>&nbsp;</p><p>Meitä köyhdytetään kaikin keinoin. Se ei taida poliitikkoja huolestuttaa millään tavoin.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.caruna.fi/asiakaspalvelu/hinnastot-ja-sopimusehdot/sahkonsiirron-hinta" title="https://www.caruna.fi/asiakaspalvelu/hinnastot-ja-sopimusehdot/sahkonsiirron-hinta">https://www.caruna.fi/asiakaspalvelu/hinnastot-ja-sopimusehdot/sahkonsii...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sähkölasku saa niskavillat koholle.  Caruna on tympeä rahastaja. Ei sähkön osuus kahden kuukauden laskussa ollut touko-kesäkuun laskussa korkea 75,95. Samat johdot, samat verkot, mutta siirtokulut ovat julmat: Carunalle siitä menee 133,91 euroa. 

 

Vielä muutama vuosi sitten sähkö ja sen siirto olivat lähes yhtä arvokkaita. Kun tähän laskuun vielä lisätään 24 prosentin arvonlisävero 40,63, niin suolaiselle tuntuu.

 

Miten Carunasta päästään? Miten pistetään ne poliitikot vastuuseen, jotka pistävät meidän maksamaan ulkomaisille pääomasijoittajille kohtuuttomalle tuntuvia summia ilman, että mikään siirtoverkon toiminnassa on muutoin muuttunut.

 

Tiesivätkö Fortumilla ennakkoon miten verkon asiakkaita aletaan kohdella? Oliko asiakkailla mitään väliä? Fortum kuittasin isot tulot verkon myynnistä, ja sen jälkiseuraamuksia me kuluttajat maksamme.

 

Siirtohintoja ei voi kilpailuttaa, koska siirto on sähköverkon omistajan yksinoikeus eli monopoli. Sähköverkko on osa merkittävää infrastruktuuria. Ostaja varmasti tiesi miten pääomia kasvatetaan hankkimalla jotain sellaista missä kukaan/mikään muu ei pääse osingoille.

 

Onko kesällä sähkönsiirto kalliimpaa kuin talvella jolloin sähkön kulutus on suurempi? Sähkönsiirron hinta koostuu siirron perusmaksusta ja sähkön kulutukseen perustuvasta osasta. Carunan kuluissa on myös osuus alvista? Tulouttaako se osuuden valtiolle vai hyötyvätkö pääomasijoittajat jotenkin siitäkin?

 

Meitä köyhdytetään kaikin keinoin. Se ei taida poliitikkoja huolestuttaa millään tavoin.

 

https://www.caruna.fi/asiakaspalvelu/hinnastot-ja-sopimusehdot/sahkonsiirron-hinta

]]>
8 http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220705-rahat-kansalta-paaomasijoittajille#comments Caruna Iso virheinvestointi Mon, 01 Aug 2016 07:03:46 +0000 Irja Laamanen http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220705-rahat-kansalta-paaomasijoittajille